Kulttuurituottaja - Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kulttuuri toimintaympäristönä 15kulttuurin aloilla on siis varsin paljon työvoimavaltaista tuotantoa, kutenpalveluissa muutenkin (Kulttuurin satelliittitilinpito 2008, 50). Työllistenosuutta pienemmästä arvonlisäysosuudesta voi päätellä, että joko palkat taiylijäämä – tai molemmat – ovat kulttuurin toimialoilla keskimääräistä alhaisempia.Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys voi vaikuttaa alhaisiksi jääviinpalkkoihin ja voittoihin (Emt 50.)Kulttuurin ala on kaiken kaikkiaan varsin pirstaleinen. Tyypillistä alalleon myös se, että yritystoiminnan pääasiallinen toimintasektori voi ollajokin muu kuin kulttuuri, vaikka toiminta sinänsä olisikin kulttuurista(Ruutiainen 2008, 3). Samoin esimerkiksi ulkoistamisen seurauksenatoimialojen välillä tapahtuu siirtymiä, ja osa kulttuuritoimialoilla tehdystätoiminnasta saattaa siirtyä myös kulttuuritoimialojen ulkopuolelle, ei vainkulttuuritoimialojen sisällä toimialalta toiselle. (Kulttuurin satelliittitilinpito2008, 37.)Kulttuuripalveluja tuottavat taide- ja kulttuurilaitokset (teatterit, orkesterit,museot), taiteen ja kulttuurin aluekeskukset sekä muut kulttuuritoimijat,joista osaa tuetaan valtionavustuksin. Kunnat ovat valtiota suurempiakulttuurin rahoittajia, joten niiden toimilla on suuri merkitys kulttuurinja kulttuuripalveluiden kehittymisessä. (Paltila 2009, 11.) Kuntasektorillavaikuttaa 1990-luvulla voimistunut kehityssuunta, jossa liiketoiminnallinentulosohjaus nousee keskeiseen asemaan ja palveluita ostetaanyhä enemmän ulkopuolisilta tahoilta oman tuotannon sijasta (Halonen2005, 13). Tulevaisuutta luotaavassa selvityksessä kuntien roolin nähtiinpienenevän edelleen kulttuurituotannon saralla. Kulttuurialan toimijoidenmukaan kuntalaisten hyvinvointia tukeva toiminta olisi kuitenkin merkityksellistä.Kunnallinen demokratia olisi tällöin toiminnan ytimenä. (Halonen2005, 38–39.) Toisaalta maakunnat saavat täten aluekehittämisessäaiempaa vahvemman roolin, joten niiden vastuu kasvaa. Kulttuurin tuleesisältyä niiden ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden strategioihinja -ohjelmiin. (Paltila 2009, 11.)Maakunnat eroavat huomattavasti toisistaan väestörakenteen, etäisyyksienja kulttuurin toimijoiden määrän suhteen. Kolmannen sektorin toimijoidenmäärä vaihtelee alueittain; Pohjois- ja Itä-Suomessa kulttuurinparissa toimivat järjestöt ja yhdistykset ovat vähentyneet ja siirtäneet näin