Esse 13/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!AAMUKORVA SENIORIPYSÄKKI ®Aamukorva on auttava puhelinsenioreille, jotka kaipaavatkuulijaa aamun yksinäisinätunteina. Kuulolla joka aamuklo 5–9. Soita 045-341 0504.Puhelun hinta operaattorisihinnoittelun mukainen.Ammattilaisenohjaama terapeuttinenkeskusteluryhmä yli60-vuotiaille. Ryhmäänosallistuminen on maksutonta.Soita ja varaaaika 045-341 0506.Kaikkien kansojen Israelia siunaavaRUKOUSKONFERENSSI Jerusalemissa.4.-18.9.2013 Näe ja koe Israel-ystävyys ja Raamatunmaan nähtävyydet ainutkertaisella matkallaPyhän Hengen johdatuksessa kansainvälisesti.Jatkuva ylistys-, rukous- ja sananjulistusohjelma.Tunnetut puhujat ja ylistäjät. Simultaanitulkkaus,edullinen hinta, puolihoito ja ilmaiset retket. Kysy:TV7 ’Sanan ja runon tuoksua’ aviopari Auli ja Jaakob050 537 5065, www.sananjarunontuoksua.fiEsse | Espoon seurakuntasanomat | 13 | 27.3.2013657. KOTIMUSIIKKIVIIKKO29.7.-4.8.2013Ainutlaatuinen musiikkileiri kaiken ikäisille ja -tasoisillemusiikin harrastajille, erityisesti perheille.Opetus: jousisoittimet, huilut, kitara, cembalo, viola dagamba, traverso, yhtye-ja orkesterisoitto, yksinlaulu jakuorot. Uutuutena pianonsoiton opetus, jota tarjotaanensisijaisesti leirille osallistuvien perheiden jäsenille.Lapsille kanteleryhmät, lapsikuoro ja musiikkileikkikoulu.Lisätietoja:www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjontaKoulutussihteeri, puh. 044 358 9052Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 JärvenpääEspoo – LommilaFallåker 1, 02740 Espoo(09) 466 900WWW.BLOSIUS.FIKylpyhuoneremontitlähes 20 –vuodenkokemuksella!Hyödynnäkampanja,kysy lisää!Espoon kirkkojen jakappelien kertomaaTiesitkö,• että Espoon nykyinen tuomiokirkkorakennusoli jo olemassa, kunKristoffer Kolumbus löysi Amerikan?• että C.L. Engelin piirtämä kaunisuusgoottilainen, vaaleanpunainenTräskändan kartanon 1820-luvullarakennettu viljamakasiini on ehtinyttoimia monena, jopa sikalana! Entä nyt?• mikä on Kilon Risti?Näistä ja monista muista kiinnostavista asioista kertoo tunnetunespoolaisen tietokirjailijan Kari Pohjakallion teos Espoonseurakuntien rakennusperintöä.Teos on arvokas lisä espoolaiseen kulttuurihistoriaan ja vahvistaaosaltaan espoolaista identiteettiä. Kirja esittelee tekstein ja kuvinseurakuntien sakraalitiloja ja niiden osia, viittä kirkkoa ja 34 kappelia,niiden syntyä ja kehittymistä. Rakennukset esitellään ulkoa ja sisältäarvokasta kirkkotaidetta unohtamatta.Tilaa nyt teosta (102 s.) omaksi ja lahjaksi julkaisijalta Espoon perinneyhdistysAurora ry:ltä kampanjahintaan 15 euroa/kpl (norm. 25,–/kpl),plus postituskulut, osoitteesta www.espoonaurora.net/julkaisut taisähköpostitse espoonaurora@gmail.com tai puhelimitse045 111 8156/Martti Hellström.Uolevi Itkonen kokosiTapiolan seurakunnan50-vuotisen historiankirjaksi. Seurakunnanperustaminen ei ollutitsestään selvä asia.Teksti Elina RaunioKuva Karoliina EkHeinäkuu 2011. Suomi lomaileerannoilla ja leirintäalueilla.Espoon keskuksessa,Kirkonkulman tiilikuutiossa,istuu iso mies sitkeästityötuolissaan arkistomateriaaliinsyventyneenä. Uolevi Itkosen muistiinpanoistaalkaa hahmottua Tapiolan seurakunnan50-vuotishistoriikki.Pinnistely päivänvaloon”Polvileikkauksen jälkeen lääkäri ehdotti,että en lähtisi kesämökilleni keikkumaan.Tuumasin että meneehän se heinäkuunäinkin. Kirkonkulmassa en polvianipaljon rasittanut – seurakuntayhtymänhenkilökunta piti minua kuin piispaa pappilassa.Minulle haettiin varastojen kätköistäyhä uutta tutkittavaa ja toimitettiinkahvit ja voileivätkin eteen”, Itkonen myhäilee.Tapiola tänään -lehden, sittemmin Länsiväylänpitkäaikainen päätoimittaja tekeetietokirjansa journalistin huolellisuudella.Niitä on jo ilmestynyt aimo pino, muunmuassa Espookirja vuonna 1992, Keskustorni1994, Ihmisiä Tapiolassa 1998, Clasu jaTampere vuonna 2001 ja Tapiola-yhtiöidenjuhlakirja Tapiola-fuusio vuonna 2002.Tärkeä osa Tapiolan seurakunnan historiaaoli taltioituna eläviksi muistoiksi hänenomaan ”keskusyksikköönsä”. Pohjaakirjalle loivat hänen pitämänsä seurakunnan40- ja 50-vuotisjuhlapuheet. Kirjan tekoasuunnitellessaan Itkonen laati alkajaisiksilistan henkilöistä, jotka osaisivat kertoaseurakunnan alkuvaiheista.”Tuijotin listaa ja tajusin, ettei siinä olemontakaan sellaista, jolta olisi enää tietoasaatavilla. Tekemisen onni oli siinä, että aikalaisenaolin saanut tavata niitä ihmisiä,jotka olivat raataneet seurakunnan synnynpuolesta.”Yksi tärkeimmistä tietolähteistä oli Helsinginyliopiston maantieteen laitoksenprofessori Leo Aario, jonka kanssa Itkonenkeskusteli 1980-luvulla paljon Tapiolanasioista. Aario oli Tapiolan seurakunnansynnyn ytimessä seurakuntayhdistyksenpuheenjohtajana ja Espoon kirkkovaltuustonjäsenenä.”Hän oli varsinainen voimahahmo, professoriLasse Hautamäen sanoin ’pieni jaitsepäinen mies’ joka vaikutti merkittävästisekä seurakunnan syntyyn että sittemminTapiolan kauppala-asemaan. Kirjaatehdessäni yllätyin huomatessani, että Aarioei ollut koskaan kuvaillut, miten vaikeaseurakunnan alkutaival oli. Hän ei selvästikäänhalunnut muistella menneitä pahalla”,Itkonen pohtii.”Olen otettu jaonnellinen.”Uolevi ItkonenTapiolan puutarhakaupunki sai ensimmäisetasukkaansa kesällä 1954. Se kasvoivauhdilla nuorten perheiden kaupungiksi.Aktiivinen väki perusti järjestöjä ja kerhoja.Tapiolan suunnittelijalla ja rakennuttajalla,Asuntosäätiöllä, oli merkittävä roolimyös arkisessa elämässä. Asuntosää tiöntiedotuspäällikkönä Uolevi Itkosella olinäköalapaikka alueen syntyyn.Säätiö kutsui yhdessä Espoon suomalaisenseurakunnan kanssa toukokuussa1955 koolle kokouksen, jossa yksimieliselläpäätöksellä syntyi seurakuntayhdistys.”Kyse oli seurakuntayhdistyksestä, eiseurakunnasta. Sitä ei voitu vielä perustaa,koska Tapiolasta puuttuivat kirkkolainedellyttämät säännölliselle seurakuntatyöllevälttämättömät rakennukset ja tilat”,Itkonen kirjoittaa historiikissa.Seurakuntayhdistyksellä oli monenlaistatoimintaa, jota se rahoitti muun muassajärjestämällä arpajaisia. Pastori Lenno Järvikiersi ovelta ovelle tapaamassa tapiolalaisiaja piti jumalanpalveluksia parakissaja viidesti vuodessa elokuvateatteri KinoTapiolassa. Vaikka omaa seurakuntaa ei ollut,se toimi käytännössä aktiivisesti myösyksityiskodeissa.”Espoo eli suuren murroksen kautta, silläkaupungin väestön enemmistö oli kallistunutsuomenkielisten puolelle. Kielikysymyksetvaikuttivat moneen asiaan käytännössäja asenteissa”, Itkonen pohtii.Espoon suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntienyhteisessä kirkkovaltuustossaedusmiesten määrä oli kielijaon mukaisestitasan 12–12. Leo Aario oli sinnikkäin uudenTapiolan seurakunnan kiirehtijä. Hänpelkäsi, että asian viivyttäminen johtaisikirkolle varatun maa-alueen luisumisenmuuhun käyttöön.Ratkaisevassa valtuustokokouksessaTapiolan seurakunnan erottamista omaksiseurakunnakseen kannatti 11 ja vastusti10 edustajaa. Kokouksesta oli poissa kolmejäsentä, mikä luultavasti ratkaisi äänestystuloksen.Erinäisten tarkennusten ja hallinnollistenkierrosten jälkeen Tapiolan seurakuntasyntyi virallisesti 1.5.1960.Tapiolan seurakunnan alkutaipaleellaKuka?Kuka?Uolevi Itkonen, 75 v,espoolainen vaikuttaja,valtiot. maist., entinenLänsiväylän päätoimittaja,nykyinen tietokirjailija.Missä?Usein kirjoitustyön parissakotonaan Kivenlahdessa.Mitä?Uusin kirja Tapiola,seurakunta Espoossa– viisi vuosikymmentäseurakuntaelämää ilmestyijuuri. Se kertoo seikkaperäisestiseurakunnansynnystä ja sen vaiheistanäihin päiviin saakka.Perustajien patsaalla. UoleviItkosella ja Tapiolan perustajillaon pitkä yhteinen historia.suuret asiat eivät olleet itsestään selviä.Puutarhakaupungin keskusalueen suunnitellutarkkitehti Aarne Ervi oli piirroksiinsaasettanut kirkon keskelle kylää. Ennenkuin se siihen nousi, käytiin vielä perineriskummallisia tonttien tarjous- jakerjuuviritelmiä sekä kirkon arkkitehtikilpailu,jonka lopputulos suututti Asuntosäätiötäjohtaneen Heikki von Hertzeninikiajoiksi. Itkonen kuvaa vaiheikkaitakäänteitä kirjassaan kuin jännitysnäytelmää,jollainen se jälkikäteen tarkasteltunaolikin.Maaliskuu 2013. Uolevi Itkonen näyttäätyytyväiseltä. Tapiolalaisessa kahvilassahänen käsissään on painotuore kirjaTapio la, seurakunta Espoossa – viisi vuosikymmentäseurakuntaelämää.”Olen otettu ja onnellinen. Minulla ontunne, että olen saanut kaikkiin kysymyksiinivastauksen, ja mitään ei jäänyt tätäkirjaa varten tekemättä.”Nyt on aika hiukan huilata, mutta kahdenseuraavan teoksen aiheet ovat jo mielessä.”Niistä en vielä puhu ääneen. Haluankeskittyä yhteen tarinaan kerrallaan.”Esse | Espoon seurakuntasanomat | 13 | 27.3.20137