13.07.2015 Views

MERIMIES

MERIMIES

MERIMIES

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

SisävesiliikenteenkuljetuksetmenetettyulkomaalaisillealuksilleVielä kymmenen vuotta sitten suurinosa Suomen sisävesillä tapahtuvistakuljetuksista hoidettiin suomalaisillalaivoilla. Vuonna 2001 kotimaistenalusten osuus kotimaan vesiliikenteentavarankuljetuksista (sisältäämyös rannikkoliikenteen) oli noin70 prosenttia, vuonna 2002 vastaavaluku oli 90 prosenttia ja vuonna2003 vielä lähes 80 prosenttia.Viime vuonna (2010) suomalaisillaaluksilla hoidettiin enää vain noin37 prosenttia kotimaan vesiliikenteentavarakuljetuksista. Sen sijaanEU:ssa rekisteröityjen alusten osuussisävesiliikenteen kuljetuksistammeoli tuolloin 45 prosenttia ja EU:n ulkopuolellemerkittyjen alusten osuusnoin 17 prosenttia kuljetuksista.Suomen sisävesillä tapaa nykyisinusein muun muassa seuraavialippuja: Gibraltar, Hollanti, Kypros,Panama ja Venäjä – muista niinsanotuista mukavuuslippualuksistapuhumattakaan.Tiesitkö?räätälöitytyöehtosopimusMerimies-Unioni neuvottelee päätyöehtosopimukset(esimerkiksiulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimusjne.) työnantajajärjestö SuomenVarustamot ry:n kanssa. Tämänlisäksi Unioni neuvottelee erillisiätyöehtosopimuksia suoraan yksittäistenvarustamoiden kanssa ja laatii tarvittaessasuoraan myös laivakohtaisiates:sejä. Myös Fin-Terpuu Oy:llä on”ikioma” työehtosopimus.Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka laskee Vuoksenkautta Laatokkaan. Vesistö ulottuu aina Kuopioon ja Joensuuhunsaakka ja kun mukaan lasketaan latvareitit päästään aina Iisalmeenja Nurmekseen saakka.Veteen syntynyt”Vuoksi on tavallaan tehtaan satama, jossapaperilastit lastataan aina ennen puutavaranpurkua, jos ne sattuvat satamaan samaanaikaan”, Parkon miehistö selostaa.Stora Enson tehtaalle tavaraa tuodaanmyös rekoilla ja junilla, joten puunkuorilentää ja nosturinkauhat heiluvat tiuhaaneri puolilla satamaa. Lasteja puretaan vainpäivisin ja Parkon purku siirtyy eteenpäinvuorokaudella. Miehistöllä olisi edessähuomenna vaihtopäivä ja vapaat.”Jos olisi tiennyt tämän, olisi voitu jäädäkyydistä pois jo Savonlinnassa”, messissäpuistellaan päitä aikataulujen siirtymiselle.Puskuhinaajalla on neljän hengen miehistö,johon kuuluu päällikkö, perämies jakaksi yt-kansimiestä. Vaihtoporukka mukaanlukien miesvahvuudesta neljä asuuSavonlinnassa, jossa useimmiten myösvaihdetaan. Törnin pituus on normaalistipari viikkoa ja vapailla ollaan viikon verran.Hinaajalla ajetaan 6:6-vahtia: kuusi tuntiatöitä, kuusi lepoa.”Missäs sitä ollaan? Imatralla?”, perämiesHeikki Vänttinen on juuri herännyt jatihruilee byssan venttiilistä ulos.Maisemat vaihtuvat Saimaalla seilatessatiuhaan, kun Parkko puksuttaa eteenpäin.Työtahti on tiukka, mutta on jobissa myösoma hohtonsa.”Olen syntynyt veteen; Karvion kanavanvarteen. Välillä sitä on miettinyt, että jotainmuuta, mutta aina sitä on itsensä täältä löytänyt”,Vänttinen hymähtää.Lue myös Nettijuttu Parkolta viime vuodelta,jossa käsitellään Vuoksen vesistön liikennettä:www.smu.fi > Nettijutut > arkisto > vuosi 2010> Puskuhinaaja Parkko seilaa Vuoksen vesistölläVesiteissä hyödyntämätöntäpotentiaaliaVänttinen aloitti työt Saimaalla 13-vuotiaanatukinuitossa, jolloin järvet ja rannat olivattäynnään puita. Vesiteitä hyödynnettiinkuljetuksissa paljon, mutta sitten touhutyssäsi kuin patoseinään ja suurin osa kuljetuksistasiirtyi kumipyörille.”Kaippa se on kapitalismi, mikä tyrehdyttiuittopuuhat. Tavaran pitää liikkua nopeammin,eikä ole aikaa siirtää puita ensinmaista rannalle ja lojuttaa puita järvessäkuten aikoinaan”, Vänttinen ja kansikorjausmiesPaavo Miettinen pohtivat tukinuitonhiipumista.Viime vuosina uitto on tosin osoittanutpieniä elpymisen merkkejä. Vesitiet ovatkaikista edullisin ja ympäristöystävällisinkuljetusmuoto. Uiva tukki ei rasita luontoaeikä teitä, joten vesiteiden käytön lisäys kannattaisiottaa ehdottoman vakavasti, miehettuumivat.YT-kansikorjausmies Paavo Miettinen on viettänytkaikki suvensa sisävesillä jo vuodesta -77lähtien. Parkolla hänellä alkaa 14. seilauskesä.Pitkänlinjan konkari pitää sisävesien näkymistäMerimies-Unionin toiminnassa tärkeänä.>Parkko ei löydä Vuoksen satamasta vapaanaolevaa laituripaikkaa. Kansikorjausmies- jakoneharjoittelija Joni Pulliainen irrottaa köydetja hinaajan on suunnattava satama-alueen ulkopuolellasijaitsevalla kuorimolle väliaikaislaituriin.Lisää kuvia Parkolta:www.smu.fi > Nettijutut > Parkko Vuoksen vesistöllä>Kun on varttunut toinen jalka Saimaassa, sen kauneus on syöpynytlähtemättömästi sydämeen. Perämies Heikki Vänttinen on omiensanojensa mukaan ”veteen syntynyt” ja nähnyt vuosien varrellaVuoksen vesistön puunkuljetusliikenteen nousut ja laskut.6 7

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!