Venäläiset Grafeenista Pelottavan Geeninäyte ... - Kemia-lehti

Työterveyslaitoksen Kai Savolainen:”Riskitutkimus pahasti jäljessä”Nanoteknologian turvallisuuteen liittyvätutkimustoiminta on Suomessapaljolti keskittynyt Työterveyslaitokseen(TTL). Uudet teknologiat ja riskit -ryhmänjohtajana toimiva professori Kai Savolainenon mukana miltei kaikissa alanprojekteissa.Nanoturvallisuuden tutkimusalan hänmäärittelee ”nanohiukkasten ihmistenterveydelle tai ympäristölle aiheuttamienmahdollisesti haitallisten vaikutusten tutkimukseksi”.Tätä tutkimustyötä tehdäänSavolaisen mukaan Suomessa joko Työterveyslaitoksessatai sen koordinoimanaeri yhteistyökumppanien kanssa.Tutkimustyön rahoittajia ovat SuomenAkatemia ja Työsuojelurahasto. TekesinFinNano-ohjelmassa toimii turvallisuusjastandardisointiryhmä, jonka puheenjohtajanaSavolainen toimii.”Tiedossani ei ole yhtään Tekesin rahoittamaananoturvallisuuden tutkimusprojektia”,Savolainen sanoo. ”Se on tietystiymmärrettävää, koska Tekes rahoittaasitä, mikä kiinnostaa teollisuutta. Ja teollisuusnäkee helposti tämäntapaiset tutkimuksetpelkkinä kuluerinä.”Kansainvälistä yhteistyötäTyöterveyslaitos on mukana myös alankansainvälisessä yhteistyössä. Laitoskoordinoi EU:n edellisen puiteohjelmanNanOsh-hanketta, jossa tutkitaan nanopartikkelienaiheuttamia keuhko- ja perimävaurioita.Kyseessä on 2,5 miljoonaneuron projekti, jota Kai Savolainen vetää.TTL järjesti viime joulukuussa HelsingissäNanOsh-kongressin, johon otti osaa parisataaalan tutkijaa 29 maasta.Nykyisessä puiteohjelmassa on juuri hyväksyttyrahoitettavaksi Nanodevice-hanke,joka myös on Savolaisen koordinoima.Tässä 9,5 miljoonan euron hankkeessa onmukana on 26 osanottajaa, muun muassaeurooppalainen suuryritys BASF.Hankkeen tavoitteena on kehittää uusiamittalaitteita, referenssimateriaalejaja kalibrointeja. Tarkoitus on myös tuot-taa käsikirja nanoturvallisuudesta ja luodamaailmanlaajuiseksi keskustelupaikaksiNanosafety-foorumi, jossa olisi mukanakolmekymmentä alan organisaatiota ympärimaailmaa.Myös teollisuus mukaanTTL:ssä on alan kansalliselle tutkimuksellemääritelty kaksi painopistettä. Ensimmäinenon altistusten tutkiminen ja työssätarvittavien mittalaitteiden kehittäminen.”Koska helppokäyttöiset laitteet vieläpuuttuvat, hankalammilla laitteilla täytyytehdä altistusmittauksia niin laajalti kuinmahdollista”, toteaa Savolainen.Toinen painoalue on nanopartikkelienkeuhkoihin ja perimäänkohdistuvien vaikutusten tutkiminen.Tätä työtä TTL:ssätehdään solu- ja eläinkokein.Savolainen uskoo, etteivätsuurimmat altistusriskit liityniinkään nanopartikkelientuotantoon vaan niidenkäyttöön esimerkiksi kosmetiikassa,automaalauksessatai urheiluvälineissä.Koska nanopartikkelienkäyttö yleistyy vääjäämättämyös Suomessa, Savolainenkaipaisi teollisuutta mukaanaltistustutkimuksiin jo nyt.”Riskitutkimus on tätä nykyäainakin kymmenen vuotta jäljessänanoteknologian yleisestäkehityksestä. Altistustutkimuksiatarvittaisiin nopeasti, jotta tiedeyhteisöja viranomaiset pystyisivätmäärittelemään riskejäja niiden rajoja”,Savolainentoteaa japerää myös valtioneuvostotasolla päätettäväänanoteknologiastrategiaa Suomelle.”Nanoteknologian kasvu on ollut ennusteitanopeampaa. Poliitikoille ei ilmeisestiole vielä valjennut, että myös selvittämättäjäävien riskien määrä kasvaa samaavauhtia. Kansallisella strategialla voitaisiinmyös riskitutkimukselle taata sen ansaitsemaasema nanoteknologian kehityksessä.”Tuulikki HolopainenKai Savolainen vaatii korkeantason kansallista nanoteknologiastrategiaa.”Alan kasvu on ollutnopeaa. Poliitikoille ei ilmeisestiole vielä valjennut, että selvittämättäjäävien riskien määräkasvaa samaa vauhtia.”Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 125