Venäläiset Grafeenista Pelottavan Geeninäyte ... - Kemia-lehti

YltäkylläisyystappaaAkatemiaprofessori Markku Laaksovastaa huippuyksikön diabetestutkimuksesta.Hänen työryhmänsä osoitti ensimmäistenjoukossa, että huono glukoositasapainoennustaa sydänsairauksia tyypin2 diabeetikoilla.”Tehdessäni 1980-luvulla väitöstutkimustatyypin 2 diabetekseen liittyvistäsydänsairauksista juuri kukaan ei ollutkiinnostunut aiheesta. Vasta 1990-luvullaalettiin todella ymmärtää, että diabeteslisää kaikkien sydän- ja verisuonitautienriskiä kaksin–kolminkertaiseksi:sepelvaltimotaudin, aivovaltimotaudinja alaraajojen valtimonahtaumista johtuviensairauksien. Nykyään kaikki ovatkiinnostuneita”, Laakso hymähtää.Suomessa aikuistyypin diabetes onlisääntynyt merkittävästi yltäkylläisyydentuoman lihavuuden ja muuttuneidenelintapojen myötä. Nyt vitsaus on levinnytesimerkiksi Intiaan ja Kiinaan: vaurasväestönosa lihoo ja sairastuu. Kiinankaltaisessa väkirikkaassa maassa tämätarkoittaa vuosittain jopa miljoonia uusiadiabetestapauksia.WHO:n arvion mukaan sydän- ja verisuonitaudeistaon tulossa ykköstappajakaikkialla maailmassa.Geeniterapiassa hoitovaikutus saadaan aikaansiirtämällä kohdesoluun uutta geneettistämateriaalia. Siirrossa käytetään viruksistamuokattuja geeninkuljettimia eli vektoreita.Verisuoniston geenihoidossa tärkeä roolion verisuonen pintakerroksen kasvutekijän(VEGF) geeniperheen jäsenillä, joiden ontodettu parantavan uudissuonistoa ja korjaavanpintakerrosvaurioita esimerkiksi sydämensepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen.Toimenpide voitaisiin tehdä sairaalanensiavussa samalla kun vaikkapa infarktinsaaneen potilaan sydäntä tutkitaan.Tehoaa viikoissa”Geenisiirrossa etuna on lääkehoitoa pitkäaikaisempivaikutus. Olemme havainneet,että geeniterapian avulla sydän on mahdollistasaada kuntoon jo muutamassa viikossa”,Ylä-Herttuala kuvailee.”Kehitämme parhaillaan hoitoja entistäGeenisiirrot ovat arkipäivää sydän- javerisuonitautien hoidossa ehkä jo viidenvuoden kuluttua, uskoo alan eturivintutkijoihin maailmassa kuuluva akatemiaprofessoriSeppo Ylä-Herttuala.Jani RätySydän- ja verisuonitauteja tutkivassa huippuyksikössä hyödynnetään uusimpia geenitekniikantutkimusmenetelmiä, jotka yhdistetään potilasaineistoista saataviin tietoihin.Yksikössä työskentelee yhteensä 95 henkeä, kuvassa tutkija Tommi Heikura.tehokkaammiksi. Mahdollisesti viiden vuodenkuluttua kasvutekijägeenit saattavat ollasydän- ja verisuonitautien hoidossa jo arkikäytössä.”Tutkimusala kasvaa nopeasti. Geeniterapiaon tulevaisuuden hoitomuoto, muttasydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä perinteisetkolesterolia alentavat lääkitykset sekäterveelliset elintavat ovat kuitenkin tärkeinkeino.Tietoa terveellisistä elintavoista on tarpeeksisaatavilla, mutta ihmisen käyttäytymiseenei järkeväkään informaatio välttämättävaikuta. Esimerkiksi liikapainon yleisyyson silmin nähtävissä.”Sama ilmiö on havaittavissa suhtautumisessatupakoimiseen: kaikki tietävät, että seon vaarallista, mutta silti sitä harrastetaan.Terveyssaarnaaminen ei auta, varsinkaan joshaitallisen käyttäytymisen terveysvaikutuksetnäkyvät vasta parinkymmenen vuodenkuluttua.”Maailman kärkeäVaikka Ylä-Herttualan luotsaaman tutkimuksenpainopiste on verisuonitaudeissa,työ on johtanut lääkekehittelyyn myös syöpienhoidossa.”Verisuonten kasvu on elintärkeää syöpäkasvaintenkasvulle ja leviämiselle, jotenVEGF:n estosta saattaa jo lähitulevaisuudessatulla tärkeä syövän hoitomuoto. Olemmetehneet joitakin verisuonisalpauskokeitaeläimillä, ja tutkimusta jatketaan edelleen.”Arvovaltaisen maailmanlaajuisen paneelinarvion mukaan Ylä-Herttualan ryhmä onsydän- ja verisuonitautien geenihoidon tutkimuksessamaailman kolmen parhaan joukossa.Tutkija itse antaa tunnustusta SuomenAkatemialle.”Huippuyksiköillä on ollut erittäin suurirooli tutkimustoiminnan käynnistämisessä jaylläpitämisessä. Järjestelmä antaa stabiilintaustan tutkimukselle.”Tutkimusrahoituksen kehittyminen Suomessaon viimeisen 15 vuoden aikana ollutYlä-Herttualan mukaan erittäin myönteistä.”Panostus tutkimukseen on ollut tietoistavaltiovallan politiikkaa ja siinä mielessä hyvinonnistunutta”, huippuosaaja kiittää.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arja-leena.paavola@helsinki.fiTilaa omaKampanjatarjousuusille tilaajille:www.kemia-lehti.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 37