Venäläiset Grafeenista Pelottavan Geeninäyte ... - Kemia-lehti

*REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals)Uudet ratkaisut ja kansainvälinennäkökulma reach:iinHelsinki InternationalCongress on Chemical Safetyat Helsinki Fair Centre20-22nd of May 2008www.hiccs2008.euww.hiccs2008.euIlmoittautuminen alkaa 1.2.2008

SISÄLLYS6 Venäläiset kaappasivatkemikaalikuljetuksetJuha Granath10 Tätä mieltäOsaajat jaosaamisen tarinat esiinMerja Vuori12 Maailman ohuin materiaali kiehtootutkijoitaGrafeenistako uudenelektroniikan avain?Jari KoponenVaarallisten aineiden itäkuljetukset ja kuljetusten turvallisuus ovat siirtyneet pitkältivenäläisiin käsiin. Oululainen ADR-Haanpää vastaa kilpailuun Pietariin perustamansatytäryhtiön avulla. (s. 6)ADR-Haanpää32 It-teollisuus ympäristöaikaanPiilaaksossa vihertääRaija RapoHiili teki sen taas. Maailman ohuin materiaaligrafeeni innostaa tutkijat huimiintulevaisuudenkuviin. Professori Walt deHeer esittelee grafeenista valmistettuakoetransistoria. (s. 12)Gary Meek, Georgia Tech35 Terveyttä luonnonmarjoistaArja-Leena Paavola36 Sydämen asiallaArja-Leena Paavola38 Luonto on oiva kemianopettajaKlaus Sippel, Judit Csikos ja Maija Aksela40 Ulkomailta42 KeemikkoPuhuu enkelten kielelläTuulikki Holopainen14 AjankohtaistaVeden varassaPäivi Ikonen16 Uutisia• Kemikaalipuistojenturvallisuudesta uusi opas• Nano-osaaja Beneq pinnoittaalasit ja korut• Helsinki haastaa Lahdenmuovialan messupaikkana• Kemian villi yö veti tuhannetHeurekaan24 Näkymätön uhkaNanohiukkanenJari Koponen28 Suomen kodeissa kokeillaanOhmimakkaraa jamyyränpelättejäMiika Vähämaa30 Sinilevien sotaArja-Leena PaavolaSuomen Ympäristökeskus43 Ciba ja VTT kehittämässäPainettua elektroniikkaaPäivi Ikonen44 Kokouksia • Tapahtumia• Reach-tietoa amerikkalaisittain• KemianteollisuudentulevaisuusfoorumiKimmo Heinonen46 JulkaisujaNanoteknologia kehittyy nopeasti, muttaalan riskien tutkimus laahaa kymmenenvuotta jäljessä. Tätä mieltä onTyöterveyslaitoksen professori Kai Savolainen,joka vaatii valtioneuvostoltalinjausta nanoturvallisuuteen. (s. 24)47 Henkilöuutisia• Timo Lappalainenkansainvälistää Suomi-ikonia• Sirpa Jalkanen sai Äyräpäänpalkinnon52 Tulevia tapahtumia53 Seurasivut56 Ksenonit • HeiniSinileväkukinnoista on tullut jokakesäinenriesa Suomenlahden rannoilla.Osasyy massiivisiin esiintymiin on lajienvälinen kemiallinen sodankäynti, osoittaatuore väitöstutkimus. (s. 30)4Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Kuljettajat koulun penkilläADR-sopimus (European Agreement concerning the InternationalCarriage of Dangerous Goods by Road) onsopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista.Sopimuksessa on määritelty eri osapuolten vastuutja velvollisuudet kuljetuksen aikana. ADR-sopimukseenovat liittyneet lähes kaikki Euroopan valtiot.Kuljettajilta vaaditaan ADR-ajolupa, mikäli he kuljettavatvaarallisia aineita yli sallittujen vähimmäismäärien.Ajoluvan saaminen edellyttää koulutusta ja hyväksytystisuoritettua loppukoetta. Lupa myönnetään viideksi vuodeksi.Se on voimassa sekä kotimaisissa että kansainvälisissäkuljetuksissa.ADR-peruskurssi kestää neljä päivää, säiliökurssi kaksija täydennyskurssi kaksi päivää.ADR-Haanpään koko kalusto onyhtiön mukaan länsimaista tasoa.Tällaisella autolla viedään vaarallisiakemikaaleja itärajan ylitse.senttia. Se merkitsee, että maamme maanteilläja raja-asemien kilometrien pituisissarekkajonoissa on yhä enemmän räjähdysaineita,kaasuja, myrkkyjä sekätartuntavaarallisia ja syövyttäviä aineita.Tämä merkitsee myös suuronnettomuusriskinkohoamista.ADR-Haanpään pietarilaisen tytäryhtiönautoilla on venäläiset liikennevakuutukset.Yliuntisen mukaan niiden korvausvastuutovat onnettomuuden sattuessasamat kuin suomalaisilla liikennevakuutuksilla.”Yhtiöllämme on toiminnan vastuuvakuutus,jonka piiriin myös venäläisetautot kuuluvat.”Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skalry:n johtaja Antti Seppälä pitää täysinmahdollisena, että Espanjassa yli 200uhria vaatineen katastrofin tapainen onnettomuusvoi sattua Suomessakin. Skalehdottaa VAK-lakiin lisäystä, joka vähentäisikuljetusyritysten vastuuta suuronnettomuudensattuessa.”Mallina voisi olla öljysuojarahasto, jonkavarat kerätään öljyä maahantuovilta yhtiöiltä.Rahasto korvaisi vahingot tapauksissa,joissa aiheuttaja jää tuntemattomaksitai korvaukset kohoavat niin suuriksi,että aiheuttaja ei pysty niitä korvaamaan.Tällaista järjestelmää, jossa käyttäjäteol-lisuus olisi mukana, pitää harkita myösmaantiekuljetusten ympäristövahinkojenkorvaamisessa.”Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajaHannu Vornamo ei innostu ideasta, jos eisitä heti tyrmääkään.”Rahastoon pitäisi saada mukaan kaikkiosapuolet tiepiirejä myöten. Mielestäniennaltaehkäisy on tehokkain tapa vaikuttaaturvallisuuteen.””Uhkakuvia luovat kilpailun häviäminenja ulkomaalaisten firmojen kuljettajienammattitaito ja kaluston taso. Paremmanturvallisuuden saavuttamiseksitarvitsemme niin teollisuuden, kuljetusyritystenkuin viranomaisten saumatontayhteistyötä.”Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosentoimittaja Yleisradiossa.juha.granath@yle.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 9

TÄTÄ MIELTÄOsaajatja osaamisen tarinat esiinYli KAKSIKYMMENTÄ vuotta kemianteollisuudenviestinnän tehtävissä antaataustaa tarkastella alan kehitystä samoinkuin viestinnän virtauksia. Ainutlaatuisentilaisuuden tähän toi Tekniikan museon uudenkemianteollisuuden näyttelyn suunnitteluja rakentaminen. Kemiaa koko elämä-näyttely avattiin marraskuussa 2007.MISTÄ KAIKKI ALKOI? Tuoreena KemianKeskusliiton tiedottajana sain 1980-luvulla tehtäväkseni osallistua Tekniikanmuseon kemian osaston uudistamiseen.Kemianteollisuus oli tuolloin lunastanutpaikkansa Suomen kansantaloudessa.Vienti veti, ja yritykset kansainvälistyivät.Ala ansaitsi foorumin, jolle sen syntyvaiheetja teknologiset ratkaisut saataisiinesiin.Onneksemme kemianteollisuuden historiikkiTervanpoltosta teollisuudeksi oli AhtiHaapaniemen kirjoittamana ilmestynytKemia-lehdessä 1983. Tältä pohjalta syntyipienen tiimin tiiviinä yhteistyönä Kemianosasto. Näyttelyssä esiteltiin kemianteollisuudeneri toimialat synty- tai perustamisajankohtansamukaisessa järjestyksessä.Kävijä saattoi aloittaa kierroksensa saippuanja viinan valmistuksesta, edetä salpietaristaräjähdysaineisiin ja tutustuakynttilän valmistukseen. Varsinaisen teollistumisenaikaa kuvattiin väriteollisuuden,lannoiteteollisuuden, kaasuteollisuuden,lääketeollisuuden ja kloori-alkaliteollisuudenpienosastoilla. Näyttelykierros päättyiöljynjalostusteollisuuden esittelyyn. Maineikkaistatieteentekijöistä esillä olivat JohanGadolin, Gustaf Komppa ja ArtturiIlmari Virtanen. Olimme ylpeitä tuloksesta:Kemianteollisuuden synty, tekniset ratkaisutja kehitys olivat saaneet hahmon.TARINANI TOINEN VAIHE alkoi noinviisi vuotta sitten. Tekniikan museo halusisiirtää kemianteollisuuden osaston päänäyttelyhalliinväljempiin tiloihin. Oli aikauusia osasto ja sen näyttelytekniikka. Jaolihan aika viestinnällisestikin toinen. Sainelämäni tilaisuuden olla toistamiseen mukanaalan tarinan rakentamisessa.Kymmenien asiantuntijoiden, lukuistenalan yritysten, järjestöjen ja museon yhteistyönäsyntyi näyttely, jossa kemia tuodaanlähelle ihmistä – jokaista näyttelyssäkävijää. Näyttelystä luotiin toimiva oppimisympäristö,joka tuottaa oivalluksia kävijöille.Kohteet ovat vuorovaikutteisia, ja alkukeväästäotetaan käyttöön uudet oppimispoluteriasteisille oppijoille. Teemoina ovatElämän kemia, Kemia arkemme apuna, Innovaatiotja innovaattorit, Kemian teknologiatja Kemia yhteiskunnan katalyyttinä.Koko suunnittelu- ja käsikirjoitustyön ajanharavoimme esiin ihmisen eri näkökulmiakemiaan ja alan teollisuuteen. Innostavimpiahetkiä koimme, kun alan innovaatioidensyntyvaiheet alkoivat hahmottua teksteiksi.Tarinat kynän napsautuksesta inhalaattoriratkaisuksitai nukkaantumattoman villanperäänantamattomasta kehitystyöstä tavoittavatvarmasti näyttelykävijät. Puhutteleviaovat myös kertomukset lääketeollisuutemmeperustajasta Albin Koposestaja mäntyöljyn tilauksen kehittäjästä AlfonsHellströmistä.MITÄ JÄIN KAIPAAMAAN näyttelystä?Tarinoita tuotannon taitajista ja tutkimustyönkäytännön puurtajista. Taival ruutimyllystänykypäivään ja tulevaisuuteen onvaativa. Jokainen kemian ammattilainen onmukana matkalla, omasta ammattitaidostaanylpeänä. Nämä arkipäivän tarinat pitäisisaada talteen ja esille täydentämäänKemiaa koko elämä -näyttelyä.Kemianteollisuuden pioneerit ovat jo saavuttamattomissamme.Mutta suuri sukupolvenvaihdoson juuri alkamassa. Nyt on kiire.Tarinoiden keruu on aloitettava heti.merja.vuori@chemind.fiMerja Vuori onKemianteollisuusry:n viestintäpäällikkö.Kerro oma tarinasi!Millaisia muistoja ja tarinoita sinullaon arkipäivän työstäsi kemian parissavuosikymmenten varrella? Kirjoitatarinasi, lyhyt tai pitkä, ja meilaa seosoitteeseen merja.vuori@chemind.fitai postita osoitteeseen Merja Vuori,Kemianteollisuus ry, PL 4, 00131 Helsinki.Tarinat ja muistelmat kemian arkipäivästätallennetaan Tekniikan museoon,joten voit toimittaa tekstisi myössuoraan museolle: marja.lappalainen@tekniikanmuseo.fi tai Marja Lappalainen,Tekniikan museo, Viikintie 1,00560 Helsinki.10Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Chem-Kemianl-90x266_conv.fhmx 18.1.2008 09:48 Page 1C M Y CM MY CY CMY KDüsseldorf, Germany24 – 30 April 2008www.interpack.comSuomen MessutInterfairPL 2100521 HELSINKIPuh.: (09) 1509 270Fax: (09) 142 358e-mail: interfair@finnexpo.fi05.12.2007 Mot1 297 x 105 4c Kemia-Kemi Finnland No. 1/08 (29.1.) + No. 2/08 (11.3.)Composite

Gary Meek, Georgia TechMaailman ohuin materiaali kiehtoo tutkijoitaGrafeenistakouuden elektroniikan avain?Hiili teki sen taas. Kaksiulotteinengrafeeni on sähköistänyttutkijat ympäri maailman. Materiaalistapovataan tulevaisuudennanoelektroniikan lähtöainetta,joka mahdollistaa uuden atomienpiielektroneihin perustuvanelektroniikan, pioniikan.Jari KoponenHiilen monimuotoisuudelle ei alkuaineidenjoukosta löydy vertaa eikä loppua.Koko orgaaninen kemia ja sitä myötenmyös elämä perustuvat hiiliatomien kykyynmuodostaa keskenään monimutkaisiaverkostoja. Hiili on osoittautunut monipuoliseksimyös materiaalina. Kiinteillämateriaaleilla se, miten atomit järjestyvätavaruudellisesti kidehilaksi, määrääpitkälti materiaalin fysikaaliskemiallisetominaisuudet. Järjestyminen voi tapahtua0-, 1-, 2- tai 3-ulotteisesti.Hiilellä on jo pitkään tunnettu kolmiulotteisetrakenteet timantti ja grafiitti.Uudempia löytöjä ovat kvasi-yksiulotteisethilat eli erilaiset hiilinanoputket ja kvasi-nollaulotteisethilat eli pallomaiset fullereenit.Grafiitti on siitä mielenkiintoinenrakenne, että se muodostuu päällekkäinolevista, hunajakennomaisista levyistä eligrafeenilevyistä.Mahdoton materiaaliHiiliatomien keskinäiset sidokset grafeenissaovat hyvin vahvoja, ja levyjä toisiinsasitovat voimat niihin nähden heikompia.Tämä on johtanut lukuisiin tuloksettomiinyrityksiin irrottaa grafiitista yksittäisiägrafeenilevyjä. Grafeenin valmistamistaon pidetty teoreettisinkin perustein mahdottomana.Mahdottomasta tuli mahdollista vuonna2004, kun joukko brittitutkijoita AndreGeimin johdolla valmisti ensin muutamangrafeenikerroksen paksuisia palasiaja seuraavana vuonna yksittäisiä grafeenilevyjä.Onnistumiseen ei edes tarvittu huipputeknologiaa,sillä grafeenin valmistuksessapääosassa loisti tavallinen teippi. Tutkijathieroivat grafiittia piidioksidikiteenpintaa vasten, painoivat teipin kiteen pinnalleja irrottivat sen. Teipille jääneen grafiitinpäälle painettiin uusi teippi ja teipitirrotettiin toisistaan. Näin yksinkertaisellatempulla pystyttiin kuorimaan grafeeniagrafiitista.Tämän jälkeen teippi liuotettiin pois jagrafiittihiutaleet siirrettiin piidioksidipinnalle.Tutkijat tarkastelivat hiutaleita mikroskoopillaja oppivat pian tunnistamaangrafeenikerrosten lukumäärän hiutaleenvärin perusteella. Yksittäisillä grafeenilevyilläoli muista poikkeava värisävy.Grafeeni on normaalioloissa ainoa tunnettukaksiulotteinen materiaali. Samallase on maailmankaikkeuden ohuin materiaali.Elektronien erikoinen käyttäytyminengrafeenissa tekee siitä monilta ominaisuuksiltaanainutlaatuisen.Kohti massatuotantoaVaikka grafeenin kuorinta teipin avulla sopiihyvin laboratoriomitan tuotantoon, eisiitä ole massatuotantomenetelmäksi. Hitaudenja pienten grafeenimäärien lisäksimenetelmällä on muitakin haittapuolia.”Saatavien grafeenilevyjen maksimikokoon vain kymmenen kertaa kymmenenmikrometrin luokkaa. Levyissä on myös12Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Pioniikan uranuurtaja, professori Waltde Heer esittelee grafeenista valmistettuatestitransistoria. Kuvaputkellamikroskooppikuvaa transistoringrafeenirakenteesta.likaa ja satunnaisia varauksia pinnalla. Lisäksisaadun grafeenin ominaisuudet riippuvattekijästä ja tekotavasta”, luetteleeprofessori Walt de Heer Georgian teknillisestäinstituutista Yhdysvalloista.Nanotieteen päivillä Jyväskylässä viimelokakuussa puhunut de Heer ryhmineen onalan pioneereja grafeenin massatuotannonkehittämisessä. Ryhmä höyrystää hiiltätyhjössä ja korkeassa lämpötilassa piikarbidinpintaan, jolle muodostuu muutamangrafeenilevyn pino.Tämä epitaksiaalinen grafeeni (EG) eikuitenkaan ole grafiittia, sillä siltä puuttuvatgrafiitille ominaiset levyjen välisetsidokset. Se ei liioin ole yksittäinen grafeenilevyvaan oma materiaalinsa, vaikkasillä säilyykin yksittäislevyjen ominaisuuksia.EG:n etuna on materiaalin puhtaus jamahdollisuus kuvioida sitä normaalillaelektronisuihkulitografialla. Nämä ominaisuudetluovat pohjaa uudentyyppisenelektroniikan kehittämiselle, jonka deHeer on nimennyt pioniikaksi.Elektronit aaltoliikkeessäAinutlaatuinen grafeeniKun elektronit liikkuvat normaalilämpötilassajohde- tai puolijohdemateriaaleissaniin sanotuilla johtavuusvöillä,ne käyttäytyvät massahiukkasten tapaan.Liike on suhteellisen hidasta, ja elektronitsiroavat osuessaan materiaalissa oleviinepäpuhtausatomeihin.Kaikki on toisin grafeenissa, joka onjohde. Grafeenin hiiliatomien ja elektronienvälinen vuorovaikutus aiheuttaa sen,että elektronit käyttäytyvät kuin niillä eiolisi massaa ollenkaan. Toisin sanoen nekulkevat aaltoina kvanttimekaniikan hiukkas-aaltodualisminmukaisesti.Elektroniaalto ei menetä energiaa, jase liikkuu grafeenissa paljon nopeamminkuin elektronit muissa materiaaleissa.Siksi grafeenissa liikkuviin elektroneihinon sovellettava kvanttimekaanista Dirac’nyhtälöä, joka kuvaa liki valon nopeudellaliikkuvia eli relativistisia elektroneja.Toinen erikoinen piirre on grafeeninvakiona pysyvä sähkövastus, joka ei riipuepäpuhtausatomien määrästä kutentavallisilla materiaaleilla. Tämä merkitseesitä, että grafeenissa elektronit eivätsiroa epäpuhtausatomeista vaan voivatkulkea törmäyksettä mikrometrien matkoja,kuin ammus ballistisella radallaan.Grafeeni on siten erinomainen johde jaelektroniikkainsinöörin unelmamateriaaliultranopean ”ballistisen elektroniikan”toteuttamiseksi.Metalleilla ja puolijohteilla on hyvinalhaisissa lämpötiloissa havaittu ns.kvantti Hall -ilmiö. Siinä ulkoisen magneettikentänvoimakkuutta muutettaessavirran suuruus ei enää muutukaan tasaisestikuten korkeammissa lämpötiloissavaan kvantittuu, jolloin muutokset tapahtuvatporrasmaisesti. Huoneenlämmössägrafeenissa tapahtuu sama ilmiö hiemanmuuntuneena anomaalisena kvantti Hall-ilmiönä. Ilmiö on herkkä päällekkäistengrafeenilevyjen lukumäärälle, joten sitävoidaan käyttää yksittäisten grafeenilevyjentunnistamiseen.Ainutkertainen on oikea sana luonnehtimaangrafeenia, sillä edellä kuvatutominaisuudet tulevat esiin vain grafeeninhunajakennohilassa. Jos atomit ovat järjestäytyneetmuunlaiseksi geometriseksirakenteeksi, vaikkapa neliöiksi tai kolmioiksi,vastaavia ominaisuuksia ei esiinny.Tiellä pioniikkaanRatkaistavana on vielä monta ongelmaa,mutta de Heerillä on jo selkeä näkemystiestä pioniikkaan.”Ensimmäinen askel on oppia valmistamaantoistettavasti hyvälaatuista materiaaliakahden tuuman kiekoille. Myöselektronisuihkulitografialle täytyy löytääparempi vaihtoehto, sillä se on liian karkeamenetelmä.”Tämän jälkeen seuraa tärkein ja kriittisinvaihe. ”Haasteena on pystyä muuntamaangrafeenia niin, että siitä tulee puolijohdesamalla kun elektronien suuri liikkuvuussäilyy. Tämä voi tapahtua vaikkapa muuntamallagrafeenin elektronirakenne samanlaiseksikuin timantilla”, de Heer vihjaa.Puolijohteiseen grafeeniin voidaan syöttääsen reunoilta elektroneja sisään tai siirtääniitä sieltä ulos. ”Kun syntetisoidaansopivia molekyylejä, joiden elektronirakenneon yhteensopiva grafeenin kanssa,erilliset grafeenilaitteet, kuten grafeenitransistorit,voidaan yhdistää niiden avullatoisiinsa sähköisesti. Kun normaalielektroniikassaelektronit liikkuvat puolijohteidenjohtavuusvöillä, tapahtuu virrankulkugrafeenimolekyylien verkossa piielektronienmuodostamalla johtavuusvyöllä. Siitänimi pioniikka”, selvittää de Heer, joka uskoovakaasti pioniikan tulevaisuuteen.”Aluksi grafeeni varmaankin yhdistetäänpiielektroniikkaan: tehdään hybridi-Jari KoponenTavallisen lyijykynän grafiitti muodostuu kerrostuneista grafeenilevyistä, jotka ovatkuusikulmion muotoon järjestäytyneiden hiiliatomien kaksiulotteinen verkko.elektroniikkaa ja käytetään sitä kapeillaerikoissovellusaloilla. Ajan mittaan pioniikallesitten löytyy yhä laajempia sovelluksia.”Grafeenin mahdollistamalle ultranopealleterahertsielektroniikalle tulee varmastiolemaan käyttöä tulevaisuudessa.Ehkäpä lastenlastemme tietokoneissa ongrafeeniprosessorit. ProsessorivalmistajaIntel on yksi grafeenitutkimuksen nykyisistärahoittajista, joten oman aikamme tietokoneistatuttu ”Intel Inside” saattaa tulevaisuudessaolla ”Graphenium Inside”.Jari Koponen on kemisti ja nanoteknologiaanerikoistunut vapaa toimittaja.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 13

ajankohtaistaIhminen elääveden varassa.Parhaiten senmuistaa, kunvedestä tuleesyystä tai toisestapula.Veden varassaFutureimagebankTippa ei tapa, mutta todellasairaaksi se voi tehdä. Vettäkannattaa katsoa, haistaa jamaistaa ja juoda vasta sitten – jossilloinkaan. Turvallista vettä ei ainatule edes hanasta, tietävät ainakinNokian kaupungin asukkaat.Päivi IkonenSuomessa riittää hyvää vettä. Kemisti ja oikeuslääketieteenprofessori Erkki Vuorikinon juonut pulppuavasta lähteestä ja solisevastapurosta. Hän on sammuttanut janonsasinisestä järvestä ja kirkkaasta lammesta,siemaissut suon silmäkkeestäkin.Tavallisimmin vesi Vuoren – kuten muidenkinsuomalaisten – lasissa on kuitenkinperäisin hanasta, joka juoksuttaa elämännestettä omasta kaivosta tai vesilaitoksenverkostosta.Suositeltavaa juotavaa viimeksi mainittukaanei kuitenkaan aina tarjoa, jos laitos onlisännyt tuotteeseensa ylimääräisiä mausteita.”Esimerkiksi salmonella-, kampylo- jashigellabakteereja, Clostridium difficilea,EHEC- ja ETEC-kolibakteereja, noro-, rota-,adeno- ja astroviruksia”, Vuori luetteleeasiallisesti. Muun muassa niitä on viimekuukausina esiintynyt Nokian kaupunginasukkailleen jakelemassa juomavedessä.Tieto vedestä löydetystä, ”Leningradinkävijöille tutusta” giardia-alkueläimestä paljastuivasta professorin tammikuisilla Tekniikanpäivillä pitämän luennon jälkeen.Connecting pipesSuomen pahin vesikatastrofi, kuten alaa1960-luvulta lähtien seurannut ekspertti kiteyttää,käynnistyi 28. marraskuuta 2007.Nokian vesilaitoksessa avattiin huoltotöidenyhteydessä venttiili, joka oli estänyt jätevedenpääsyn puhtaan veden verkostoon.Likavettä alkoi syöksyä talousveteen pitkinyhdysputkea, jota ei ollut olemassakaan.Ainakaan teoriassa, sillä virallisesti wc-jätteelläsaastuneen ja juotavaksi tarkoitetunveden yhdistävä väylä on mahdottomuus.Kraanasta valuneen tuotteen oudon hajunja ulkonäön huomasi ensimmäisten joukossanokialainen opettaja, joka heti ilmoittiTekniikkaakaikelle kansalleHistorian ensimmäiset Tekniikan päivätjärjestettiin Espoon Dipolissa 15.–16.tammikuuta 2007. Yleisölle avoimen tilaisuudenteemana oli Veden varassa –valoa vedessä. Tapahtuman takana onTeknillinen korkeakoulu, jonka 100-vuotisjuhlavuodenluentosarja avasi.Kymmenien asiantuntijaluentojen aiheetvaihtelivat veden esiintymisestäavaruudessa ja veden riittävyydestämaailmassa kaivosvesien biologiseenpuhdistamiseen ja vesiteknologioidentulevaisuuden haasteisiin.Tekniikan päivät järjestetään vastedesvuorovuosin Helsingin yliopiston isännöimienTieteen päivien kanssa. Vuoden2010 Tekniikan päivien teemaksi on valittutoinen antiikin elementti, tuli.Lisätietoja: www.tekniikanpaivat.fi.asiasta laitokseen. ”Jonka olisi kannattanutuskoa. Opettajat ovat tunnetusti luotettavaaväkeä”, Vuori kommentoi.Kahden päivän kuluttua, 30. marraskuuta,vesilaitoksessa havahduttiin ja venttiili suljettiin.Jätevettä oli kuitenkin päässyt juomavesiputkistoonjo satojatuhansia litroja. Tiedotetilanteesta ja kehotus keittää juomavesijulkaistiin samana päivänä kaupungin internetsivulla.”Joka epäilemättä on sekä mummojenja pappojen että nuorison lempisivuja”,Vuori piikittelee.Ontunut tiedotus saatiin lopulta kuntoon,veden kanisterijakelu käyntiin ja verkostonpuhdistustoimet alkuun.Työ oli käynnissä Tekniikan päivien aikanaja jatkui niiden jälkeenkin. Tammikuuntoiseksi viimeisellä viikolla vuorossa oliputkien ankara tehoklooraaminen. Verkkoonryhdyttiin laskemaan natriumhypokloriittiliuosta,joka nostaa veden klooripitoisuudenkymmeneen milligrammaan litrassa.Hyvinvointisuomalaiset rajuin keinoinpuhtaan veden merkitykseen herättänyt suuronnettomuuson koskettanut suoraan kymmeniätuhansia.Heistä tuhannet ovat sairastuneet,osa vakavasti. Terveydenhuolto olipahimpaan aikaan tuupertua taakkansa alle.Onko Nokian vesiepidemia vaatinut jopaihmishenkiä, sitä ei voida tietää vielä. ”Muttamyöhemmin kyllä. Kun tutkitaan kuolleisuustilastoja,niissä näkyvä mahdollinenylikuolleisuus katastrofin aikana paljastaaasian.”Piilevät vaaratMistä tietää, mikä on juomakelpoistavettä, Vuori kysyy ja vastaa ensin ihmiskunnantienneen sen aina. ”Vettä on juotu aina,14Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

ja hengissä yhä ollaan.”Ihmisellä on käytössään oma oivallinenspektrometrinsä: silmä. Kehittynyt laite arvioinopeasti veden värin, sameuden ja mahdollisenvaahdonmuodostuksen. Yhtä hyvämittari on nenä, joka herkästi huomaa epäilyttävänhajun. Veden maun evaluoinnissamittariin kytkeytyy automaattisesti toinennerokas laite, suu.Aivan kaikkia veden vaaroja ei kuitenkaanvoida aistein havaita. Juomaveden piilevätuhat Erkki Vuori jakaa viiteen ryhmään,joista ensimmäinen, mikrobit ja alkueläimet,on tätä nykyä taatusti tuttu jokaiselle tiedotusvälineitäseuraavalle suomalaiselle.Sairastuakseen saastunutta vettä ei tarvitseholvata litrakaupalla. ”Infektoiva annos voiolla todella pieni. Yksi tai kaksi bakteeriavoi jo riittää.”Toisen ryhmän muodostavat epäorgaanisetyhdisteet, joista arseeni ja uraani ovatporakaivoveden alueellisia ongelmia. ”Jälkimmäinenei aiheuta radioaktiivista vaanmyrkytyksen uhan, josta voi seurata munuaistentulehdusvaurio. Fluoridia puolestaanesiintyy korkeina pitoisuuksina rapakivialueenpohjavedessä.”Kolmannessa ryhmässä ovat vaarallisetorgaaniset yhdisteet, kuten levätoksiinit. Josvedessä esiintyy toksisia leviä, vesi on myrkyllistäniiden kukinnan aikana ja muutamanvuorokauden kukinnan jälkeen, mutta ei ennenkukintaa. ”Käänteisosmoosi on tällaisenveden puhdistamiseen erittäin luotettavamenetelmä”, muistuttaa professori, joka ontutkinut toksiinien poistamista raakavedestäkäänteisosmoosilla.Neljännen ryhmän vedenpilaajia ovat desinfektioaineetja sivutuotteet, kuten kloorija otsoni.Viidenneksi vesi saattaa olla radioaktiivistenaineiden saastuttamaa. Suomessa kyseon tavallisesti avokaivoissa ja lähteissä esiintyvästäradonista. Pitoisuudet ovat kuitenkinpieniä.Luomuvesiä varottavaYmpäristöhygieniaa Helsingin yliopistonlääketieteellisessä tiedekunnassa ja Teknillisessäkorkeakoulussa opettava Vuori palaavielä kokeilemiinsa vesilähteisiin. Mistä hänsuosittelisi muiden juovan?”Ei suonsilmästä, ei lammesta eikä järvestä.En kehota juomaan edes purosta tailähteestä.” Modernin teollisuusmaan luonnonvedeteivät enää missään ole niin neitseellisenpuhtaita, että asiantuntija rohkaisisiammentamaan niistä juomalasiin.”Itse voi tietysti jokainen juoda mitä tahtoo,mutta ei suosittaa samaa muille. Tämäkoskee niin vettä kuin viinaa. Jälkimmäistäsuomalaiset juovat omasta halustaan vähintäänriittävästi, vuosittain viisisataa henkeäjopa kuolettavan kerta-annoksen.”Kymmenientuhansien järvien maahan eisiis taida jäädä montakaan hyvän, turvallisenjuomaveden lähdettä?”Oman kaivon vettä saa juoda, jos sen laatuon asianmukaisesti tarkastettu, ja tietystivesilaitoksen. Tekisi mieleni lisätä, että suurenkaupungin vesilaitoksen, mutta jätän nytlisäämättä.”Ensimmäinen,vedelle omistettuTekniikan päivätkeräsi parintuhannenhengeninnostuneen yleisön,joka kansoittiluentosalejaruuhkaksi asti.Tero Pajukallio / DigideaIlmoitukset Kemia-lehdessä huomataan!Numeron 2/2008 osateemanalaboratoriot, analytiikkaja teknokemiaVaraukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipiläpuh. 040 827 9778arja.sipila@kemia-lehti.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 15

UUTISIAVTT:n opas syntyi tarpeestaTurvallisuuttakemikaalipuistoihinKemikaalipuistoissa toimivilleyrityksille on kehitetty turvallisuusopas.Turvallisuus teollisuuspuistoissailmestyy verkkojulkaisunaVTT:n internetsivuillamaaliskuun aikana. Opassyntyi päättymässä olevassakaksivuotisessa tutkimus- ja kehityshankkeessa,jossa toisenatutkimusorganisaationa oli Helsinginyliopisto.VTT:n erikoistutkijan, projektipäällikköYngve Malméninmukaan oppaalle on akuutti tarve,jonka taustalla on niin Suomessakuin muuallakin Euroopassaviime vuosina yleistynytilmiö, teollisuuspuisto.Timo K. LehtoAikaisemmin yhden yhtiönhallussa olleista tehdasalueistaon muodostunut useiden, ehkäkymmenien eri yritysten muodostamiaryppäitä. Jos joukossaon yksi tai useampia kemianalan yrityksiä, teollisuuspuistoavoi nimittää kemikaalipuistoksi.Tapaustutkimuksina hankkeessaselvitettiin kolmen suomalaisenkemikaalipuiston, Porin,Paraisten ja Laukaan Vihtavuorentilannetta. VaikkapaPorissa tapahtunut kehitys onMalménin mukaan tyypillinen.”Aiemmin alueella oli ainoanaomistajana Outokumpu, jaYkspihlajan teollisuuspuistoKokkolassa on Suomen suurimpiakemianteollisuudenkeskittymiä.yhteistyökumppanit toimivatsen alaisuudessa. Nyt Outokummullaon jäljellä vain maa-alueja kaikki muu vuokrattuna uloseri yrityksille.”Toimijoidenkirjavuus haasteenaKehitys mutkistaa huomattavastiturvallisuuden hallintaa teollisuuspuistonalueella. Kun ennentoimittiin yhden firman pelisääntöjenmukaan, nyt on otettavahuomioon monta erilaista toimijaa.Pelkästään tiedotus ja tiedonkulku ovat isoja ongelmia.”Miten huolehtia turvallisuudestapuistossa, kun siellä toimivienyritysten periaatteet poikkeavattoisistaan. Miten hoitaa liikenneväylätja vartiointi, kuinkajärjestää kulkeminen, kun yksihaluaa avoimen pääsyn yritykseensäja toinen tarkan kulunvalvonnan”,Malmén luetteleeesimerkkejä.Myös työturvallisuusmääräyksetovat eri alojen yrityksissäerilaiset. Kemian alalla vaatimuksetja valvonta ovat huomattavantiukat, toisella riittääväljempi kontrolli.”Jos ennen oli Seveso-direk-tiivin alainen yritys, koko aluettahoidettiin direktiivin mukaan.Nyt kun samalla alueella onkinmonta yritystä, niistä ehkä vainyksi on Seveso-laitos, ja muillaei niitä velvollisuuksia ole.”Seveso-direktiivi koskee teollisuudenvaarallisten kemikaaliensuuronnettomuusvaarantorjuntaa ja sisältää säädöksetniiden käsittelystä ja varastoinnista.Vaarallisia kemikaalejaovat palo- ja räjähdysvaarallisetkemikaalit, kuten räjähteet,nestekaasu, vety ja bensiini sekäterveydelle ja ympäristölle vaarallisetaineet, esimerkiksi ammoniakki,kloori ja rikkidioksidi.”Nykyään myös esimerkiksipelastussuunnitelma koskee vainomaa yritystä. Laki ei velvoitatiedottamaan siitä viidenkymmenenmetrin päässä toimivallenaapuriyritykselle, vaan pelkästäänpelastuslaitokselle.”Tilanteeseen Malmén toivookorjausta sopimusteitse. ”Maanvuokraus-,yhteistyö- ja muihinsopimuksiin pitäisi muun muassasaada pykälä, että naapureitaon informoitava niihin kohdistuvistaturvallisuusriskeistä.”Malménin mukaan myös lainsäätäjienja viranomaisten tulisiottaa kemikaalipuistot huomioonsäädöksiä ja ohjeita päivitettäessä.Neuvoja muun muassa sopimusasioidenhoitamiseen löytyytulevasta verkko-oppaasta.Päivi IkonenYmpäristöteknologioille verifiointijärjestelmäEU kaavailee ympäristöteknologioilleeuroopanlaajuista verifiointijärjestelmää.Riippumattomantahon tekemän ympäristötoimivuudenarvioinnintoivotaan parantavan innovatiivisten,ympäristömyötäisten teknologioidenmarkkina-asemaa.Ympäristömyötäisiksi määritelläänteknologiat, jotka aiheuttavatvähemmän haitallisiaympäristövaikutuksia kuin tarjollaolevat vaihtoehtoiset teknologiat.Virallisen ehdotuksen järjestelmäntoteuttamisesta EU:nkomissio antanee ensi kesänä,mutta sen suunnitteleminen onjo käynnissä.Suomea hankkeessa edustaaVTT, joka on mukana kolmessaverifiointijärjestelmäehdotustatyöstävässä projektissa. VTTtekee muun muassa tapaustutkimuksiauseista vesien käsittelyynliittyvistä teknologioista.Kevään aikanaensimmäisiä tuloksia”Pisimmällä olemme erään hollantilaisenyrityksen vedenpuhdistusteknologiantutkimuksessa.Testaussuunnitelmat ja verifiointiprotokollaton tehty javarsinainen testausvaihe käynnistymässä.Tuloksia saammekevään aikana”, kertoo VTT:nasiakaspäällikkö Ulla-MaijaMroueh.VTT:n tavoitteena on myöstunnistaa innovatiivisia pohjoismaisiaja eurooppalaisia ympäristöteknologioitaja kartoittaaniiden markkinamahdollisuuksia.Mroueh toivoo, että verifiointijärjestelmästäsaadaan mahdollisimmantoimiva ja itse arvioinnistayrityksille sujuva jakohtuullisen hintainen. Silloinvapaaehtoinen verifiointi kannattaahankkia ja hyödyntää sitämarkkinointivalttina.”Viranomaispaperi se ei olemutta puolueettoman organisaationtodistus siitä, että yrityksenteknologia on toimiva ja ympäristömyötäinen.”Yritykseen sijoittaville ja lopputuotteenostajille verifiointitarjoaa luotettavaa, riippumatontatietoa. Verifioinnin hankkinutyritys voi puolestaan parantaasen avulla markkina-asemaansa.Verifioinnista saattaa myösolla apua viranomaishyväksynnänsaamisessa.Ulla-Maija Mrouehin mukaantavoitteena on, että verifiointikattaa aluksi Euroopan, jossase on tarkoitus saada toimintaanvuosina 2010–2011. Myöhemminpäämääränä on saada järjestelmäharmonisoitua myösmuun muassa vastaavan pohjoisamerikkalaisenkanssa.Mroueh esitteli hanketta EspoonDipolissa 15.–16. tammikuutajärjestetyillä Tekniikanpäivillä.Päivi Ikonen16Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Nano-osaaja Beneqpinnoittaa lasit ja korutVantaalla toimiva nanoteknologiayhtiöBeneq onvalittu maan parhaaksikasvuyritykseksi.Atomitason pinnoitemenetelmätvievät pientäsuomalaista vauhdillamaailmanmarkkinoille.Vuonna 2005 perustetun Beneqintoiminta keskittyy kahteennanoteknologiaan liittyvään pinnoitemenetelmään:liekkiruiskutusmenetelmäänja atomikerroskasvatukseeneli ALD:hen (atomiclayer deposition).Liekkiruiskutusmenetelmässä,jonka tuotemerkkinä Beneqilläon nHalo, liekkiin syötetytlähtöaineet muodostavat liekissänanopartikkeleita. Niilläpinnoitetaan lasia ja keraameja.ALD:ssä pinnoite luodaan reaktorissaatomikerros atomikerrokselta.”Lasien pinnoitus on ehkämerkittävin markkinamme, silläpinnoittamalla saadaan uudenlaisiatoiminnallisuuksia lasiin.Esimerkiksi likaa hylkiville jaenergiatehokkaille lämpölaseilleon kasvava kysyntä”, kertoo toimitusjohtajaSampo Ahonen.Yksi sovellus liittää moderninnanoteknologian vuosituhantisiinperinteisiin: Kalevala Korukäyttää Beneqin ALD-teknologiaasuojaamaan hopeakorujaantummumiselta. Kolmessa tunnissavoidaan pinnoittaa 2 000korua.Ahkera patentoijaKilpailun teeman mukaisestiBeneq on kasvanut koko ajan.Tällä haavaa henkilökuntaa onSuomen noin kolmenkymmenenhengen lisäksi Saksan, Kiinanja USA:n toimipisteissä. Markkinatovat maailmalla, ja niihinsatsataan.Laajentumista on tapahtunutmyös yritysostojen kautta. Uusinon pari kuukautta sitten toteunutPlanarin ALD-laite- jasovellustoimintojen hankinta.PäihittivirtuaalihotellinHelsingin Sanomien taloustoimituksentoista kertaajärjestämän kilpailun esikarsintaanpyydettiin ehdotuksiayli kolmeltasadaltapääomasijoittajalta ja teknologiavaikuttajalta.Ehdotetuista160 yrityksestä kymmeneneniten ääniä saanuttapääsi loppukilpailuun.Finalisteista Beneq oli ainoa,joka ei ole netti- tai tietotekniikkayritys.Netissä äänestäneenyleisön suosikiksi nousiverkkoon virtuaalisen HabboHotelin luonut Sulake.Korkeakouluopiskelijoistakootun kilpailuraadin vakuuttikuitenkin Beneqinkaksiminuuttinen loppukilpailuesitys.Juuri Planar edeltäjineen on yhtiö,jossa ALD-menetelmän teollistaminentapahtui. Planar käyttäätekniikkaa litteiden näyttöjenvalmistukseen edelleen.Oikeiden sovelluskohteidenlöytämisen lisäksi on osattavasuojautua kilpailijoilta. Beneqon alusta alkaen kuulunut Suomenahkerimpiin patentoijiin.”Meillä on yli kolmekymmentäomaa patenttiperhettä ja lisensoinninkautta kymmenkuntalisää”, listaa tekninen johtajaTommi Vainio.Myös kytkennät tarvittavaanperustutkimukseen ovat kunnossa,ja yhtiöllä on sekä koti- ettäulkomaisista korkeakouluistamuodostunut toimiva verkosto.Onko kilpailuvoitto vaikuttanutmillään lailla?”Positiivista palautetta on tullutrunsaasti”, Ahonen kertoo.”Yhteistyökumppaneidemme jatietysti myös työntekijöidemmekannalta tällainen julkisuus onmyönteinen asia. Kyllä se omaltaosaltaan vahvistaa kuvaa siitä,että työmme on menestyksekästäja tärkeää.”Jari KoponenJari KoponenKai Asikkala säätää Beneqin tutkimuksessa käytettävää liekkiruiskutuslaitetta.KNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:02INNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDENEUBERGERKalvopumpputekniikkaaasiantuntijoiltaKNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljyvapaitapumppuja jajärjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipainepumput,nesteen siirtojaannostelupumput.OEM- ja laboratorioversiot.Asiakassovitteiset pumputovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.… vaativiinsovelluksiin:Lääketieteen laitteetAnalyysitekniikkaElintarviketekniikkaProsessilaitteetLaboratoriotTutkimuswww.knf.seKNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 info@knf.se www.knf.seKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 17

UUTISIAHelsinki haastaa LahdenMuovinmessuvuosiSuomessa järjestetään tänä vuonnakaksi suurta muovialan katselmusta.Huhtikuussa muoviteollisuudenkoneet ja materiaalit esittäytyvätuudessa Plastec 08 -tapahtumassaHelsingin messukeskuksessa.Marraskuussa on vuorossaLahden konkari Muovi Plastics.Vuoden 2005 MuoviPlastics veti Lahteennoin 7 000 kävijää ja222 näytteilleasettajaa.Lahden MessutKeväinen Plastec on jo neljännentoistakerran järjestettävänFinntec-tapahtuman tuore kylkiäinen.15.–18. huhtikuutaHelsingin messukeskuksessapidettävä metalli- ja konepajateollisuudenkatselmus laajentuutänä vuonna muovin lisäksimyös työkaluihin. Pinta- ja Materia-osuudetkuuluivat kokonaisuuteenjo ennestään.”Yleisön pyynnöstä”, kiteyttääSuomen Messujen kehityspäällikköJussi Kivikari kimmokkeenuuden muovi- ja kumialanammattilaisille tarkoitetuntapahtuman pystyttämiselle.Niin kävijät kuin näytteilleasettajatkintoivoivat markkinapaikkaa,joka kattaisi sekä metalliettämuoviteollisuuden koneetja laitteet.”Monen yrityksen toimintaankuuluvat nykyään molemmatalat. Aikaa säästyy, kun kaikennäkee kerralla”, Kivikari korostaasynergiaetua.Muovialan koneet ja laitteetovatkin Plastecin painopiste,mutta edustettuina ovat myösraaka-aineet, suunnittelu, puolivalmisteetja valmiit tuotteet.Alan tutkimuksen, koulutuksenja konsultoinnin kattaa messujenkongressiosuus.”Kaksipäiväisessä seminaarissammekäsitellään muun muassauusiutuvia raaka-aineita, puumuovikomposiittejaja pakkaussektorinvihreitä teknologioita”,kertoo VTT:n asiakasjohtajaJaakko Raukola. Tilaisuuksiajärjestävät myös AEL, Muoviyhdistysja Muovifakta Oy.Näytteilleasettajia messut ovathoukutelleet järjestäjien mukaanhyvin, mutta kokonaismäärä eivielä tammikuun lopulla olluttäsmentynyt.Täsmällistä kävijäennustettakaanKivikari ei uskalla ensikertalaiselleantaa. Edellinen,vuoden 2006 Finntec keräsikaikkiaan yli 14 000 kävijää.Monipuolistunut tapahtuma yltäneevähintään samaan.Pasilan tulokas on jo nyt päättänyttulla jäädäkseen. ”Olemmeasiakkaille luvanneet, että Plastecjärjestetään tästä eteenpäinjoka toinen vuosi, aina Finntecinyhteydessä.”Lahti keskittyy muoviin”Me keskitymme muoviin”, onLahden Messujen projektipäällikönOlli Patjan mukaan MuoviPlastics 2008 -katselmuksenvahvuus.Vuodesta 1986 alkaen järjestetytmessut ovat perinteisestiolleet muovialan päätapahtuma.Vakiintuneen tilaisuuden suosioei ainakaan tässä vaiheessa osoitahiipumisen merkkejä. Näyttelytilastaon jo nyt myyty kaksikolmasosaa, enemmän kuinedelliskerralla tässä vaiheessavuotta. Kaikkiaan Patja odottaamessuille noin 250:tä näytteil-leasettajaa.”Konepuolta tulee enemmänkuin edellisellä kerralla, samoinraaka-aineiden ja materiaalientoimittajia. Myös muovin tuotekehitykseenja tutkimukseenliittyvät laitokset ja yhteisöt ovatlähteneet hyvin mukaan.”Lahti-hallin uusien kokoustilojenansiosta myös messujenseminaariosuutta on voitu laajentaa.Muovi- ja kumiteknologiankansainvälisten erikoismessujenpääteemat ovat tällä kertaa kehittyvätuotantotekniikka, muovitympäristöhaasteiden ratkaisussasekä uudet materiaalit jakomposiittirakenteet.Messujen uutuuksista Patjanostaa esiin pikamallinnuksen,jota esittelevät useat yritykset.Edellinen, vuoden 2005 MuoviPlastics houkutteli seitsemisentuhattakävijää. ”Siitä on tarkoitusparantaa.”Päivi IkonenUUTISKIRJETehokas ja nopea kanava rekrytointiinKatso ja tilaaveloitukseton uutiskirje:www.kemia-lehti.fiLisätietoja:Myyntipäällikkö Arja Sipiläpuh. 040 827 9778arja.sipila@kemia-lehti.fiDeisalta 30 miljoonaatuntia laskenta-aikaaEurooppalainen suurteholaskennan infrastruktuuri Deisa onmyöntänyt 45 projektille yhteensä 30 miljoonaa tuntia laskenta-aikaaEuroopan tehokkaimpiin supertietokoneisiin. Mukanaon mm. 12 materiaalitieteiden, kahdeksan biotieteiden ja kolmeplasmafysiikan hanketta.Hankkeista kolmea vetää suomalainen tutkimusryhmä. Suomalaiseentutkimukseen myönnettiin laskentakapasiteettia yhteensäyli 1,6 miljoonaa laskentatuntia. Jyväskylän yliopistossaHannu Häkkisen tutkimusryhmä selvittää kultananopartikkelienja kultapintojen rakennetta. Ilpo Vattulaisen ryhmä kartoittaaTampereen teknillisessä yliopistossa lipoproteiinien rakennettaja dynamiikkaa. Jukka Heikkien tutkimusryhmä VTT:ssäkeskittyy fuusioplasman mallintamiseen.EU:n rahoittama Deisa koostuu 11 johtavasta eurooppalaisestasupertietokoneesta, jotka ovat keskenään verkkoyhteydessä.18Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Juha Siitosen rakentama kemiallinen show vangitsi yleisön mielenkiinnon.Kemian villi yöveti tuhannet Heurekaan”Miten se juna oikein voi kellua?”Alta kouluikäinen neitokainentuijottaa silmä tarkkanaTKK:n jatko-opiskelijaa Eeva-Leena Rautamaa, joka selvittäälevitoivan magneetin avullasuprajohtavuuden saloja nuorelleyleisölle tiedekeskus HeurekanKemian yössä Vantaan Tikkurilassa.Lauantaina 8. joulukuutavietetty tapahtuma vetinoin 3 500 kaikenikäistä kemiastakiinnostunutta.”Kävijöiden määrä ja innostusylittivät odotukset. Osallistujateivät vain pistäytyneet vaan viihtyivättuntikaupalla”, Heurekanohjelmajohtaja Paula Havastekertoo. ”Kun suljimme puoliltaöin,paikalla oli omien lisäksivielä noin 70 vierailijaa.”Kemian yön vauhdikkaat tiedeshowtja esitykset todistivatkävijöille kemiaa löytyvän kaikkialta.Vierailijoiden oli mahdollistatutkia, kuka perheessä onhappamin, miten UV-valo erottaaaidot setelit, kuinka erilaisiamaaleja tehdään ja millaisia ovattulevaisuuden energianlähteet.Työpajoissa ja laboratorioissatehtiin pilailulimaa ja geysirkokeita.Ohjelmassa oli myösyleisöluentoja bioenergiasta japaneelikeskustelu kemian tulevaisuudesta.Paula Havaste kiittää yhteistyökumppaneitaja vapaaehtoisia,jotka mahdollistivat tapahtumanonnistumisen. Mukana olikymmeniä kemian alan osaajiamuun muassa Helsingin yliopistosta,Teknillisestä korkeakoulustaja alan yrityksistä.Puhdasta vettä jakemiallisia temppujaHelsingin Veden osastolla olikäynnissä kilpailu, jossa kävijättunnistivat silmämääräisesti,mistä puhdistusprosessin vaiheistapuolentusinaa vesinäytettäoli otettu. Myös pullotettuhanavesi teki kauppansa, vaikkaosaston isäntä saikin vakuuttaakysyjälle toisensa perään, etteiNokian vesikatastrofin kaltainenonnettomuus voisi sattua pääkaupunkiseudulla.Heurekan esiintymislavallayleisöä viihdytti kemiallisillatempuilla 17-vuotias JuhaSiitonen, joka kertoo perustaneensakotilaboratorion kolmenvuoden iässä. Parikkalan lukiotatoista vuotta käyvän nuorukaisentiedot ja taidot ovat nyt sitäluokkaa, että hän tekee alan töitäsekä omassa koulussaan ettäLappeenrannan teknillisessä yliopistossa.”Annan kemian tunteja ja teensynteesianalyysejä”, nuorukainenselvittää toimenkuvaansa.Leena LaitinenIlmoitus uutiskirjeessä tavoittaa yli 2000alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaastiTilaa veloitukseton uutiskirje:www.kemia-lehti.fiTimo SuvantoTampere ja Lappeenrantaenergiatutkimuksen yhteistyöhönTampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot alkavat rakentaayhteistä energia-alan tutkimusyksikköä. Yhteistyö synnyttääSuomen suurimman ja myös Euroopan mittakaavassa merkittävänalan yliopistotutkimusta tuottavan yksikön.TTY:n ja LTY:n energiasektorit muodostavat yhdessä 260 hengentutkijayhteisön, joka koostuu 25 professorin muodostamistaenergia-, sähköenergia- ja ympäristötekniikan laboratorioista.Tohtorikoulutuksen saaneita tutkijoita niissä on yhteensä 85.Biotie sai 1,7 miljoonanlisärahoituksen TekesiltäTeknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on myöntänyt1,7 miljoonan euron lisärahoituksen Biotie Therapiesin veritulppalääkeohjelmalle.Rahoitus kattaa integriinisalpaajahankkeenlääkekehityskustannuksia vuoden 2007 heinäkuusta vuoden2009 loppuun.Tekesin myöntämä rahoitus on lainaa, joka kattaa 50 prosenttiaohjelman kustannuksista, ja sitä maksetaan Biotien esittämienkuluselvitysten perusteella. Koko summan saamiseksi Biotienon osoitettava 3,4 miljoonan euron kulujen syntyminen.Suomalainen it-ohjelmaEuroopan Reach-markkinoilleReachway Oy on kehittänyt uuden it-sovelluksen helpottamaanEU:n kemikaaliasetuksen velvoitteiden täyttämistä. Järjestelmääon testattu sen kehitysvaiheissa muun muassa suurissa suomalaisissakemian alan yrityksissä. Ohjelma toimii automaattisestisuomen lisäksi unionin viidellä pääkielellä, ja siihen voidaan yhdistäämyös mikä tahansa muu kieli.Yritys uskoo tuotteensa maanosanlaajuiseen menestykseen,sillä vastaavaa menetelmää ei toistaiseksi ole markkinoilla.TOHTORIKOULUTETTAVIENPAIKKOJAHelsingin yliopiston Epäorgaanisen kemian laboratorio(http://www.helsinki.fi/kemia/epaorgaaninen/) on 55 hengendynaaminen työyhteisö. Laboratorion päätutkimusalueet ovatkemialliset ohutkalvojen kasvatusmenetelmät (ALD), nanomateriaalit,homogeeninen katalyysi ja vihreä kemia. Laboratorio onmukana monissa Suomen Akatemian, Tekesin ja yritysten rahoittamissaprojekteissa. Laboratorio on verkottunut laajasti eri yliopistojen,tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa sekä kotimaassaettä ulkomailla.ETSIMME jatko-opiskelijoita edellä mainituille eritutkimusalueille.Olet hakemamme henkilö mikäli:• Sinulla on koulutus (DI/FM) kemian alalta(tai olet juuri valmistumassa)• Sinua kiinnostaa tutkimustyö ja haluat tehdäväitöskirjan• Olet oma-aloitteinen ja innostunutHAKEMUKSET liitteineen osoitetaan Markku Leskelälle22.2.2008 mennessä, osoitteeseen Kemian laitos, PL 55,00014 Helsingin yliopisto.Lisätietoja tehtävistä antavat:Prof. Mikko Ritala (09-191 50193, mikko.ritala@helsinki.fi,Prof. Timo Repo (09-191 50194, timo.repo@helsinki.fi) jaProf. Markku Leskelä (09-19150195, markku.leskela@helsinki.fi).Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 19

UUTISIAChempolis kehittää OulussaEnergiatehokastabiojalostusteknologiaaYmpäristömyötäisiä biojalostusteknologioitakehittäväoululainen Chempolis Oy perustaakolmannen sukupolventutkimus- ja demonstraatiolaitoksen.Chempolis BiorefiningPark on alalla maailman ensimmäinen.Investoinnin arvo on yli10 miljoonaa euroa.Laitosta varten Chempolis onostanut Orionin entisen lääketehtaantilat Oulujoen rannalta.Yhtiöllä on uutta toimitilaa yhteensä14 000 neliömetriä, joistatuotekehityskeskus ja demonstraatiolaitosvievät noin 8 000neliötä. Loppu on varattu projektihallinnolleja tuleville laajennuksille.Vihreä pankkiiriinvestoi aurinkoonConnie Heik-JokinenVuonna 1995 perustettuChempolis tutkii ja kehittääenergiatehokkaita biojalostusteknologioita,joilla voidaantuottaa biopolttoaineita, biokemikaalejaja sellua ei-puuperäisistä(non-wood) ja ei-elintarvikeperäisistä(non-food) nopeastiuusiutuvista raaka-aineista,kuten oljista ja ruokokasveista.Non-wood- ja non-food-raakaaineitasyntyy pääasiassa elintarviketuotannonjäännösmateriaaleina.Niitä on saatavilla erittäinrunsaasti ympäri maailmaa.Yhtiön patentoima teknologiaperhesäästää luonnonvaroja,vähentää vedenkulutusta, ehkäiseekasvihuonekaasujen syntymistäja minimoi teollisen tuotannonmuita ympäristövaikutuksia.Teknologioissa ei käytetärikkiin eikä klooriin perustuviakemikaaleja.Chempoliksen kolmannensukupolven teknologiat mahdollistavatuseiden tuotteidenyhteistuotannon, joka on ympäristönkannalta kestävämpää jataloudellisesti kannattavampaakuin nykyiset ensimmäisen sukupolventeknologiat ja kehitteilläolevat toisen sukupolventeknologiat.Chempoliksen liikevaihtovuonna 2007 oli neljä miljoonaaeuroa. Yhtiöllä on toimipaikkamyös Kiinassa.Investointipankki EQ:n puhtaan energian rahastoa hoitava MatsSöderström luottaa aurinkoenergiaan.EQ-investointipankin puhtaanenergian rahastoa hoitava MatsSöderström uskoo aurinkoon.Rahaston varoista suurin osa onsijoitettu aurinkoenergiaa hyödyntävienyritysten osakkeisiin.Alalla on Söderströmin mukaankasvunvaraa, vaikka tietyistäsilikonituotteista onkinpulaa. Tuulivoima sen sijaan onjo kapasiteettinsa ylärajoilla.Puhtaan energian alan liikevaihtooli vuonna 2006 noin 55miljardia dollaria. Kymmenessävuodessa pankki arvioi sen kasvavan226 miljardiin.EQ:n rahastoon kelpuutetaanyrityksiä, joiden liikevaihdostavähintään puolet syntyy uusiutuvanenergian tuotantoteknologiastatai energian säästöstä.Suomalaisfirmoista mukaan ontoistaiseksi päässyt vain vaasalainentaajuusmuuttajavalmistajaVacon Oy.Rahaston tarkoituksena on antaasijoittajalle mahdollisuus kerätävaltioiden puhtaalle energialleantamien tukien hyöty. Tuetnostavat alan kasvunopeudentasolle, jolla myös yksityiset investoijatkiinnostuvat.Investointipankin avulla sijoittajatvoivat hyötyä toimenpiteistä,joita hiilidioksidipäästöjenvähentäminen edellyttää.Nyt haussa ovat hiilidioksidintalteenottoa kehittävät yritykset,joita salkunhoitaja pitää jokerikorttina.Teknologian kehitys onvielä arvoitus, mutta mikäli siinätapahtuu läpimurto, sen hyödyntämisestäsyntyy suurta liiketoimintaa.EQ ei ole satsaamassa ensimmäisenpolven biopolttoaineisiin,kuten etanoliin. Elintarvikkeidenkäyttäminen energiantuotantoonei ole imagosyistäjärkevää. Toisen polven biopolttoaineetovat sen sijaan mielenkiintoisempia.Sijoituskohteet pankki valitseeyhdessä Pöyryn kanssa.Näin pyritään varmistamaan,että kohteet vastaavat rahastonpäämääriä ja ovat tuotto-odotuksiltaansopivia. Kun odotuksetovat korkealla, eivät riskitkäänole pieniä.Mats Södeström ei suosittelepankkiaan pikavoittoja toivoville.Viime vuoden toukokuussatoimintansa aloittaneen rahastonpolitiikkaa kuvaa, että päivänkurssin mukaan se oli kahdeksanprosenttia tappiolla. Vihreälläkäänsijoittajalla ei ole helppoa.FutureimagebankAkatemianohjelma tutkiikestävääenergiaaSuomen Akatemian Kestäväenergia (SusEn) -tutkimusohjelmakäynnistyi vuodenalussa ja jatkuu vuoden 2011loppuun. Ohjelman 20 hankkeentavoitteena on tuottaauutta ja innovatiivista tietoaenergiateknologiasta, energiajärjestelmistäja energiatehokkuudesta.Lisäksi ohjelmapyrkii ohjaamaan tutkimustakestäviin ratkaisuihin.Professori Henrik Saxeninjohtamassa konsortiossa kehitetäänratkaisuja, joiden ansiostaterästeollisuuden energiantarve ja päästöjen määrä pienenevätmerkittävästi. TutkijaTimo Tammisen vetämässähankkeessa kartoitetaan yksisoluistenplanktonlevien käyttömahdollisuuksiabiopolttoainetuotannossa.Professori Raimo Salosenkonsortiossa verrataan neljääerilaista tapaa järjestää hajautettulämpöenergian tuotantopienyhdyskunnissa. Tutkimuksillaselvitetään muun muassavaikutuksia sydän- ja hengityselinsairauksienpahenemiseensekä ilmakehän lämpenemisriskejä.Professori Riitta Kyrki-Rajamäkijohtaa tutkimusta, jossapaneudutaan uuden sukupolvenydinreaktorien turvallisuuskriittisiinominaisuuksiin.Professori Markku Ollikaisenvetovastuulla on bioenergiantuotantoketjun tutkimusenergiakasvien kasvattamisestaenergiapolitiikan kysymyksiin.Akatemia rahoittaa hankkeita9,5 miljoonalla eurolla. Majja Tor Nesslingin säätiön sekäFortumin, UPM-Kymmenenja Neste Oilin rahoitusosuuson yhteensä 900 000 euroa.Rahoittajat Kiinasta, Chilestä,Ruotsista, Norjasta, Tanskasta,Islannista, Saksasta, Luxemburgistaja Puolasta ovat varanneethankkeisiin noin neljämiljoonaa euroa.20Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Kemira keskittää JapanintoimintansatytäryhtiölleenKemira vahvistaa Japanin sellu- ja paperikemian asiakkaidensapalvelua keskittämällä toimintansa kokonaan omistamaansaKemira Japan KK:hon.Osana strategiaa Kemira myy 50 prosentin osuutensa vetyperoksidiavalmistavasta yhteisyrityksestään Kemira-UbeLtd:stä. Ube muodostaa yhtiöstä uuden yhteisyrityksen japanilaisenMitsubishi Corporationin kanssa. Kemira-Uben liikevaihtoon noin 20 miljoonaa euroa.Seepex-pumppujenedustus HyxolleHyxo Oy on solminut sopimuksen saksalaisen Seepexin kanssaepäkeskoruuvipumppujen jälleenmyynnistä. Seepexillä on ylikolmenkymmenen vuoden kokemus epäkeskoruuvipumppujenvalmistuksesta. Pumput täydentävät Hyxon tuotevalikoimaa, silläniitä voidaan hyödyntää nesteiden pumppauksessa kaikillateollisuudenaloilla.Luova-verkkolehtisai 95 000 euron apurahanTeknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt 95 000euron apurahan Luova-verkkolehdelle. 13–18-vuotiaille tarkoitettulehti pyrkii lisäämään nuorten kiinnostusta luonnontieteisiinmuun muassa alan tutkimusta esittelemällä. Luovasta löytyy teema-artikkeleita,blogeja ja erilaisia aktiviteetteja. Kirjoittajia ovatsekä nuoret itse että arvostetut tutkijat.Luovaa julkaisee LUMA-keskus, Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisentiedekunnan koordinoima yhteistyöorganisaatioluonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan jateknologian opetuksen tueksi. Syyskuussa käynnistynyttä lehteävoi lukea osoitteessa www.helsinki.fi/luova.Suojaa kädet ja jalatENVIRONMENTAL SOLUTIONSIFAT – maailman johtavin ympäristö- ja jätehuoltoalantapahtuma esittelee toimialan kansainväliset uutuudet,kokonaisratkaisut sekä markkinajohtajien asiantuntemuksen.Uudet teemat IFAT 2008 –messuilla:• RANNIKKO- JA TULVASUOJELU• ENERGIANTUOTANTO JÄTEAINEISTALisätiedot ja ohjelma: www.ifat.de23 – 25 Sept. 2008Shanghaiwww.ifat-china.comExperience the world‘s no.1 growth marketMünchenin uusiMessukeskus5. – 9.5.200815. kansainväliset erikoismessut: vesi – jätevesi – jätteet – kierrätysYhteystiedot Suomessa: Entre Marketing OyPuh. 010-6335 572/500 • minna.lintulahti@entre.fi • www.entre.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 IFAT08-87x260-Fin.indd 12121.12.2007 12:04:46 Uhr

UUTISIATekes tiivistääsuhteita PiilaaksoonTekes tiivistää yhteistyötäänKalifornian yliopistoon kuuluvienhuippuluokan tutkimuskeskustenCitrisin ja Icsin (InternationalComputer ScienceInstitute) kanssa.Tekes on jo pitkään tehnyt Piilaaksossatyötä Berkeleyn kampuksenkanssa, missä sillä onollut kumppanuussopimus Icsinkanssa. Kumppanuus Kalifornianyliopiston kanssa laajentuikaksi vuotta sitten, kun Tekesaloitti yhteistyön yhteiskunnallistenongelmien teknologisiaratkaisuja etsivän Citris-tutkimusohjelmankanssa. Nyt Tekeson päättänyt jatkaa sopimuksiakolmella vuodella.Tekesin teknologiajohtajanEero Silvennoisen mukaan puitesopimuksetauttavat suomalaisiatutkimuslaitoksia ja yrityksiäyhteistyöhön huippuluokankumppaneiden kanssa. Niistä onapua myös käytännön asioissa,kuten sovittaessa aineettomienoikeuksien omistussuhteista.Tekesin ja Kalifornian yliopistonväliseen sopimukseenei kuulu omaa rahoitusbudjettia.Sopimuksen kautta Yhdysvaltoihinhakeutuvat suomalaistutkijatja -tutkimusryhmät voivathakea projekteilleen rahoitustanormaaliin tapaan Tekesistä jamuista lähteistä. Meneillään olevaTekesin ohjelmiin sitomattomanjulkisen tutkimuksen hakuaikapäättyy helmikuun lopussa.Ohjelmilla on omat hakuaikansa,ja yritysten hakemuksia otetaanvastaan jatkuvasti.HYBRIDIBUSSIpienentää päästöjäVTT:n ja Koiviston Auto -yhtymäänkuuluvan Kabus Oy:nlinja-auton hybriditekniikan tutkimushankeon edennyt koeajovaiheeseen.Hybridillä, jonka voimanlähteiksion yhdistetty sähköjapolttomoottori, tavoitellaannoin 30 prosenttia normaaliapienempiä pakokaasupäästöjäja polttoaineenkulutusta. Koskabussi lisäksi on kevytrakenteinen,päästöissä ja kulutuksessapäästään perinteiseen verrattunaehkä jopa 40–45 prosentin vähennykseen.Hybridibussissa on ensisijaisestikeskitytty jarrutusenergianKabus OyHybridiautontunnistaakatolla olevistalaatikkomaisistarakenteista.palauttamiseen takaisin liikeenergiaksi.Hiilidioksidipäästötalenevat samassa suhteessaenergiankulutuksen laskunkanssa, mutta partikkelipäästöissähybridillä on odotettavissasuhteessa vielä suurempiaalenemia, sillä polttomoottorinkäyttöä epäedullisissa toimintapisteissävoidaan vähentää.Ensimmäiset koeajot VTT:nalustadynamometrilla ovat tuoneetnoin 20 prosentin polttoainesäästöt.Järjestelmän toimintaahiotaan edelleen. Jos kokeilustasaadaan riittävän hyviätuloksia, Kabus harkitsee hybridiautonsarjatuotantoa.Apua kemikaalienReach-rekisteröintiinKemian alan konsulttifirmat RV-Chem ja Finn-Kasei tarjoavat yhteisvoiminapua suomalaisyrityksille, jotka haluavat opiskella uudenIUCLID 5 -järjestelmän. Kyseessä on ainoa atk-ohjelma, jollavoi hoitaa Reach-asetuksen edellyttämän kemikaalien rekisteröinnin.Ohjelma sopii myös esirekisteröintivaiheeseen.Konsulttiyritysten tarjoama palvelu sisältää tässä vaiheessa aineinventaarienteon tai sen ohjauksen, rekisteröintistrategian laadinnanja SIEF-työn valmistelun sekä käytännön IUCLID 5 -työn.Viinipussisäästää ympäristöäViiniä on ympäristösyistä alettu pakata pusseihin. Ensimmäisenämaailmanmarkkinoille tullutta eteläafrikkalaisviiniä voinyt ostaa puolentoista litran pussillisen myös suomalaisestaviinimyymälästä. Suuntauksen taustalla on viininvalmistajienpyrkimys löytää ympäristön jätekuormaa vähentäviä pakkausratkaisuja.Esimerkiksi Englannin suurin vähittäiskauppaketjuvaatii jo vuonna 2010 myymiensä tuotteiden pakkauksiintiedot tuotteen ympäristövaikutuksista.Poltettavasta materiaalista tehdyn viinipussipakkauksenekologinen jalanjälki on jopa 80 prosenttia pienempi kuin lasipullojen.Nopeasti kylmenevä ja helposti jääkaappiin sijoitettavaviinipussi vähentää jäähdyttämiseen tarvittavan energianmäärää. Suomessa, jossa lasia kierrätetään hyvin, kutistuvaekologinen jalanjälki näkyy myös aiempaa kevyempinäkuljetuksina. Lisäksi polttamalla hävitettävä pussi vähentääkierrätyslasin kuljetus- ja käsittelykustannuksia.Labtiumille uusitoimipiste RaaheenLabtium Oy on avannut toimipisteen Raaheen. Uudessa palvelupisteessätyöskentelee aluksi neljä laboratorioalan ammattilaista.Ensimmäiset asiakasprojektit käynnistyvät helmikuunaikana.Raahen tuotannossa keskitytään aluksi vesihuollon ja elintarvikkeidentestaukseen sekä Pohjanmaan teollisuusalueidenympäristön tilan tarkkailuun. Toimipiste vastaa Raahenkaupungin ilmanlaadun tarkkailuun liittyvistä kokonaispalveluistaja seudun vesilaitosten vedenlaadun tarkkailun analytiikasta.Lisäksi palvelupiste toimii Labtiumin mikrobiologisen testauksenkehittämiskeskuksena.Tulevaisuudessa yksikön palveluvalikoima kasvaa lisääntyvienteollisuushankkeiden ja käynnistyvien kaivosten myötä.Tällöin tuotantohenkilöstöä lisätään ja toimipistettä laajennetaan.Labtium on Suomen suurimpia laboratorio- ja testauspalveluitatarjoavia yrityksiä. Geologian tutkimuskeskuksestaviime syksynä yhtiöitetyllä Labtiumilla on kaikkiaan reilutsata työntekijää. Sen muut toimipisteet sijaitsevat Espoossa,Kuopiossa, Outokummussa, Rovaniemellä ja Sodankylässä.22Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Mobilin Naantalin-tehtaastaPuoli vuosisataasuomalaisia öljytuotteitaMobilin Naantalin voiteluainetehtaassavietettiinmarraskuun viimeisenä päivänäjuhlia tyytyväisissä tunnelmissa.Yhtiön tuotteet pitävät tätänykyä ajokunnossa joka toisenSuomen teitä taittavan autonmoottorin. Mobil on toiminutSuomessa jo 101 vuotta ja valmistanutöljytuotteita vuodesta1957.Toimitusmäärillään tehdas onnoussut Pohjoismaiden suurimmaksi.Exxon Mobilin kärkilaitoksiinkuuluva Naantalin tehdastoimii myös tärkeänä porttinaVenäjän ja Baltian markkinoille.Tehtaanjohtaja Jouni Välimäkitähdentää erityisesti sitä,että ison kansainvälisen yrityksenlippulaivatuote Mobil 1 tehdäänSuomen Naantalissa. ”Euroopassaainoastaan Ranskanlaitos saa meidän lisäksemmevalmistaa tätä tuotetta. Olemmeasemastamme ylpeitä.”Naantalilaisten Venäjän-kauppaalkoi asiakkaista, jotka hakivatpieniä eriä moottoriöljyäomilla autoillaan. Takapaksikaupastaon vuosissa laskien lyhytaika, mutta volyymeissä ontapahtunut valtava harppaus. Venäjännopeasti kasvava kysyntäon antanut mahdollisuudenkolminkertaistaa voiteluöljyjentuotannon viidessä vuodessa.”Tätä ei olisi kukaan osannutNuoret kemistit selvittivät70 vuotta vanhan ongelmanIllinoisin yliopiston kemistit Yi Lu ja Nathan Sierack ovat ratkaisseetkemistejä 1930-luvulta asti vaivanneen puskuriliuospulman.Puskuriliuosten happamuus ei juuri muutu pienistä happo- taiemäslisäyksistä. Lämpötilan vaihdos saattaa kuitenkin muuttaatilanteen. Asia on ongelma erityisesti biologissa näytteissä, joitapakastetaan pitkiksikin ajoiksi odottamaan myöhempää tutkimusta.Amerikkalaiskemistit keksivät sekoittaa kahta puskuriliuosta,joilla on suunnilleen sama pH, mutta joiden muutos lämpötilanmukana on vastakkainen. Nerokkaan yksinkertainen idea ei aiemminollut pälkähtänyt kenenkään päähän.Nuoret keksijät olivat itsekin yllättyneitä innovaatiostaan, kertooLuta ja Sierackia haastatellut Tekniikka ja Talous.TRI-K IndustriesistaKemira SpecialtyKemira-konserniin kuuluva TRI-K Industries on muuttanut nimensäKemira Specialty Inc:ksi. Yhtiö on johtava korkealaatuistenraaka-aineiden jakelija ja tuottaja kosmetiikkateollisuudelle.Sen pääkonttori sijaitsee Yhdysvaltain New Jerseyssä. 50 henkeätyöllistävän yrityksen liikevaihto vuonna 2006 oli noin 20miljoonaa dollaria.Kemira, johtava kosmetiikkateollisuuden titaanidioksiditoimittaja,osti TRI-K:n huhtikuussa 2007. Nimenmuutoksen tarkoituksenaon helpottaa yhtiön toimintojen integrointia ja parantaasen tunnettuutta. Samalla otettiin käyttöön internetosoite www.kemira.com/cosmetics, jossa on esillä Kemiran globaali tarjontakosmetiikkateollisuudelle.Työsuojelurahastolta työelämäntutkimukseen kymmenen miljoonaaTyösuojelurahasto tuki työelämän tutkimusta ja kehittämistä 9,9miljoonalla eurolla vuonna 2007. Summa oli vajaat kolme prosenttiaedellisvuotista suurempi.Rahastoon tuli kaikkiaan 392 hakemusta, ja määrärahan sai228 hanketta. Työturvallisuuskeskuksen toimintaan rahastomyönsi 2,7 miljoonaa euroa.Tutkimushankkeet tuottavat tietoa työntekijöiden terveyden jaturvallisuuden sekä organisaatioiden tuloksellisuuden parantamiseenkestävällä tavalla.Valmistusprosessissaperusöljyynsekoitetaanlisäaineita.Tuotantoatukee laboratorio,jossa10 000 näytteelletehdäännoin60 000 koettavuodessa.Mobil-ykkönenon yhtiönlippulaivatuote.ennustaa. Parhaina päivinä MobilinNaantalin tehtailta lähtee26 rekka-autollista vientituotteita.Koko tuotannosta meneenoin 80 prosenttia ulkomaille,60 prosenttia öljyistä päätyy Venäjälle.”Venäjän kysynnän varaan tehdason hankkinut nopean neljänlitran pakkauslinjan. Se syytääsadan pakkauksen minuuttivauhdillaetupäässä moottori- ja muitavoiteluöljyjä, joita erityisestiitäisen Euroopan markkinat vetävätkiihtyvään tahtiin. Itäkauppapaikkaa hyvin kysynnän pienenemistäLänsi-Euroopassa.Läntisen laskusuuntauksensyitä ovat Välimäen mukaantuotannon siirtyminen itään, autojenkysynnän muutokset sekäpitkäkestoiset öljylaadut. Autojenöljynvaihtoväli on kasvanut,mikä vaikuttaa moottoriöljynkysyntään.Tulevaisuutta Välimäki eihalua ennustaa, mutta veikkaileekuitenkin tuotannon kasvunjatkuvan nykyistä noin 15 prosentintahtia. ”Me emme pohdisuuria linjoja, vaan pidämmetehtaan tuotannon kilpailukykyisenä.”Leena LaitinenLaroxille tilauksiaIntiasta ja AfrikastaSuodatinvalmistaja Larox on saanut yhteisarvoltaan 12,7 miljoonaneuron tilaukset laitetoimituksista neljältä eri kaivosyhtiöltä.Intiaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etelä-Afrikkaantoimitettavat tilaukset sisältäväta 11 suodatinta lisälaitteineen.Toimitukset tapahtuvat vuoden 2008 aikana.Lähtölaukaus ReachintoimeenpanolleEU:n kemikaaliasetus otti ensiaskeleensa paperilta kohti käytäntöä,kun Reachin toimeenpanosta tietoa välittävä foorumi(Forum of Exchange of Information on Enforcement) kokoontuiHelsingissä joulukuussa. Foorumin tavoitteena on sujuvoittaa jaharmonisoida asetuksen käytännön toteuttamista jäsenmaissa.Ensimmäisessä kokouksessaan foorumi nimitti kolme työryhmää,joista yksi valmistelee sen ohjelmaa vuosille 2008–2010.Toinen työryhmä kartoittaa Reach-viranomaisten tiedontarvettaja kolmas tarkastelee eräiden vaarallisten aineiden valmistuksenja käytön rajoituksia antaakseen lausunnon niiden toteuttamiskelpoisuudesta.Foorumissa on aluksi 27 jäsentä, yksi jokaisesta EU-maasta.Suomea edustaa Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksenylitarkastaja Annette Ekman. Väliaikaiseksi puheenjohtajaksivalittiin Ulrike Kowalski Saksan työterveyslaitoksesta.Vakinainen puheenjohtaja nimitetään seuraavassa kokouksessatoukokuussa.Connie Heik-JokinenKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 23

Näkymätön uhkaNANOhiukkanenIhmisen elimistööntunkeutuneet nanohiukkasetvoivataiheuttaa Alzheimerintautia, osoittaa tuoretutkimustulos. Tieto onkuitenkin vain jäävuorenhuippu: nanoteknologianriskejä ei vielä tunnetajuuri lainkaan.Jari KoponenMuutama millimetrin miljoonasosa. Pienenpienen,silmille näkymättömän hitusenei uskoisi voivan koitua vaaraksi hiirellekään,saati ihmiselle. Koko kuitenkinhämää. Pahaan paikkaan, esimerkiksi aivoihintunkeutunut nanopartikkeli voi ollapiilevä aikapommi.Aivoissa hiukkasesta saattaa muodostuakeskus, joka kerää ympärilleen proteiiniplakkia.Säikeiset plakit puolestaan ovatosallisina monissa vaikeissa sairauksissa,kuten dementiaan johtavassa, parantumattomassaAlzheimerin taudissa.Hiilinanoputket ja fullereenit on testeissätodettu varsin vaarattomiksi silloin,kun ne eivät hiilen lisäksi sisällä mitäänmuuta. Normaalisti partikkeleissa on kuitenkinepäpuhtauksia tai niihin kiinnittyneitäyhdisteitä, jotka tekevät ne hyvinkinreaktiivisiksi.Ongelmia syntyy reaktiivisten nanohiukkastentuottamista suurista määristähappiyhdisteitä, joita elimistön omat antioksidantiteivät pysty neutraloimaan. Hapetusmyrkytyseli oksidatiivinen stressisaattaa johtaa soluvaurioihin ja ne puolestaankeuhkotulehduksiin, verenkiertoelimistönhäiriöihin ja moniin muihin vakaviinsairauksiin.Helpoiten nanopartikkelit pääsevät elimistöönkeuhkojen kautta. Asia on todennettueläinkokeissa muun muassa titaanijapiidioksidi-, metalli- ja metallioksidipartikkeliensekä hiilinanoputkien osalta.Huolta ovat herättäneet erityisesti mangaanihiukkaset,jotka ujuttautuvat nenänhajuepiteelin hermopäätteiden kautta aivoihin.Jotkut hiukkaset päätyvät suusta ruuansulatuselimiin.Osa kykenee puhkaisemaanitselleen reitin suoraan ihon läpi.Elimistössä hiukkaset kulkeutuvat veren,imunesteen ja hermojen välityksellä kaikkialle.Nanopartikkelien mahdollisia haittojaon toistaiseksi tutkittu lähinnä soluviljely-ja eläinkokein. Vaikka testien tuloksiaei voidakaan suoraan laajentaa koskemaanihmisiä, näyttöä nanomateriaalien potentiaalisestavaarallisuudesta on riittävästi.Nanomateriaaleille tulee siksi luoda samanlaisetturvamääräykset kuin kemikaaleillekin.Toistaiseksi tavoitteesta ollaanvielä kaukana.Scanstockphoto”Aivoihin tunkeutunutnanopartikkeli voi ollapiilevä aikapommi.”Riskit selvilleNanomateriaalien tuotanto- ja teollisuuskäyttöon vahvassa kasvussa. Tietommemateriaalien terveys- ja ympäristöhaitoistasekä altistusrajoista ovat kuitenkin hyvinvähäiset. Riskit pitäisikin selvittää mahdollisimmankattavasti ennen kuin nanoteknologiaja sen tuotteet tulevat laajamittaiseenkuluttajakäyttöön.Muutamasta joihinkin satoihin nanometreihinvaihteleva koko antaa hiukkasilleominaisuuksia, joita kemikaaleilla ei ole.Kun kemikaalien riskit voidaan määritelläniiden fysikaaliskemiallisten ominaisuuksienja pitoisuuksien avulla, nanopartikkelienriskejä arvioitaessa on otettava huomioonsuuri joukko muita ominaisuuksia.24 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Työterveyslaitoksen Kai Savolainen:”Riskitutkimus pahasti jäljessä”Nanoteknologian turvallisuuteen liittyvätutkimustoiminta on Suomessapaljolti keskittynyt Työterveyslaitokseen(TTL). Uudet teknologiat ja riskit -ryhmänjohtajana toimiva professori Kai Savolainenon mukana miltei kaikissa alanprojekteissa.Nanoturvallisuuden tutkimusalan hänmäärittelee ”nanohiukkasten ihmistenterveydelle tai ympäristölle aiheuttamienmahdollisesti haitallisten vaikutusten tutkimukseksi”.Tätä tutkimustyötä tehdäänSavolaisen mukaan Suomessa joko Työterveyslaitoksessatai sen koordinoimanaeri yhteistyökumppanien kanssa.Tutkimustyön rahoittajia ovat SuomenAkatemia ja Työsuojelurahasto. TekesinFinNano-ohjelmassa toimii turvallisuusjastandardisointiryhmä, jonka puheenjohtajanaSavolainen toimii.”Tiedossani ei ole yhtään Tekesin rahoittamaananoturvallisuuden tutkimusprojektia”,Savolainen sanoo. ”Se on tietystiymmärrettävää, koska Tekes rahoittaasitä, mikä kiinnostaa teollisuutta. Ja teollisuusnäkee helposti tämäntapaiset tutkimuksetpelkkinä kuluerinä.”Kansainvälistä yhteistyötäTyöterveyslaitos on mukana myös alankansainvälisessä yhteistyössä. Laitoskoordinoi EU:n edellisen puiteohjelmanNanOsh-hanketta, jossa tutkitaan nanopartikkelienaiheuttamia keuhko- ja perimävaurioita.Kyseessä on 2,5 miljoonaneuron projekti, jota Kai Savolainen vetää.TTL järjesti viime joulukuussa HelsingissäNanOsh-kongressin, johon otti osaa parisataaalan tutkijaa 29 maasta.Nykyisessä puiteohjelmassa on juuri hyväksyttyrahoitettavaksi Nanodevice-hanke,joka myös on Savolaisen koordinoima.Tässä 9,5 miljoonan euron hankkeessa onmukana on 26 osanottajaa, muun muassaeurooppalainen suuryritys BASF.Hankkeen tavoitteena on kehittää uusiamittalaitteita, referenssimateriaalejaja kalibrointeja. Tarkoitus on myös tuot-taa käsikirja nanoturvallisuudesta ja luodamaailmanlaajuiseksi keskustelupaikaksiNanosafety-foorumi, jossa olisi mukanakolmekymmentä alan organisaatiota ympärimaailmaa.Myös teollisuus mukaanTTL:ssä on alan kansalliselle tutkimuksellemääritelty kaksi painopistettä. Ensimmäinenon altistusten tutkiminen ja työssätarvittavien mittalaitteiden kehittäminen.”Koska helppokäyttöiset laitteet vieläpuuttuvat, hankalammilla laitteilla täytyytehdä altistusmittauksia niin laajalti kuinmahdollista”, toteaa Savolainen.Toinen painoalue on nanopartikkelienkeuhkoihin ja perimäänkohdistuvien vaikutusten tutkiminen.Tätä työtä TTL:ssätehdään solu- ja eläinkokein.Savolainen uskoo, etteivätsuurimmat altistusriskit liityniinkään nanopartikkelientuotantoon vaan niidenkäyttöön esimerkiksi kosmetiikassa,automaalauksessatai urheiluvälineissä.Koska nanopartikkelienkäyttö yleistyy vääjäämättämyös Suomessa, Savolainenkaipaisi teollisuutta mukaanaltistustutkimuksiin jo nyt.”Riskitutkimus on tätä nykyäainakin kymmenen vuotta jäljessänanoteknologian yleisestäkehityksestä. Altistustutkimuksiatarvittaisiin nopeasti, jotta tiedeyhteisöja viranomaiset pystyisivätmäärittelemään riskejäja niiden rajoja”,Savolainentoteaa japerää myös valtioneuvostotasolla päätettäväänanoteknologiastrategiaa Suomelle.”Nanoteknologian kasvu on ollut ennusteitanopeampaa. Poliitikoille ei ilmeisestiole vielä valjennut, että myös selvittämättäjäävien riskien määrä kasvaa samaavauhtia. Kansallisella strategialla voitaisiinmyös riskitutkimukselle taata sen ansaitsemaasema nanoteknologian kehityksessä.”Tuulikki HolopainenKai Savolainen vaatii korkeantason kansallista nanoteknologiastrategiaa.”Alan kasvu on ollutnopeaa. Poliitikoille ei ilmeisestiole vielä valjennut, että selvittämättäjäävien riskien määräkasvaa samaa vauhtia.”Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 125

”Ympäristön kauttaaltistuminen voipahimmillaan tavoittaakoko väestön.”Tällaisia ominaisuuksia, jotka voivatvaihdella myös saman materiaalin eri kokoluokissa,ovat muun muassa muoto, kiderakenne,varaus, reaktiivisuus, pintaankiinnittyneet yhdisteet, liukoisuus sekätaipumus muodostaa suurempia ryppäitäjoko samanlaisten tai erilaisten hiukkastenkanssa. Samastakin materiaalista valmistetuillepartikkelityypeille on riskit arvioitavajokaiselle erikseen.Myös materiaalin elinkaaren kaikillevaiheille tulee luoda omat turvanorminsa.Ensimmäisessä ja toisessa vaiheessaeli materiaalien valmistuksessa ja siirrossatuotantoprosesseihin mahdollinen altistumiskohdeon suppea työntekijäjoukko.Vastuu sen turvallisuuden valvonnastakuuluu työsuojeluviranomaisille. Kolmannessavaiheessa tapahtuu jakelu kuluttajilleja tuotteen käyttö. Viimeisenä vaiheenaon tuotteen poistaminen jätteenä.Materiaalin käyttöturvallisuus, päästötympäristöön ja ympäristövaikutukseton kyettävä kartoittamaan joka vaiheessa.Nanotuotteiden käyttäjät muodostavattyöntekijöitä paljon suuremman ryhmän,ja ympäristön kautta altistuminen voi pahimmillaantavoittaa koko väestön.Vaarat hallintaanVaarallisuus on materiaalin ominaisuus,johon ei voida vaikuttaa. Esimerkiksi rikkihappoon sinänsä vaarallinen aine. Vaarallisiaovat lumihiutaleetkin; tappavathanlumivyöryt ihmisiä.Vaarallisuuden aiheuttamia vahinkojavoidaan säädellä riskienhallinnan avullaeli vahingon todennäköisyyden minimoinnilla:rikkihappoa on säilytettävä ja käsiteltäväoikein, ja lumivyöryvaroitukset onsyytä ottaa tosissaan.Kun nanomateriaalin vaarallisuus ontodettu esimerkiksi toksikologisin kokein,voidaan siirtyä riskienhallintaan. Nanomateriaalienyhteydessä se tarkoittaa aineellealtistumisen todennäköisyyttä yhdistettynäaltistusannosten suuruuteen ja altistustiheyteen.Altistuminen on vaarallisen aineenpitoisuuden ja altistumisajan yhdistelmä,ja annos puolestaan biologiseensysteemiin päätyvän vaarallisen aineenmäärä.Kaikki kemikaaleille kehitetyt riskienhallintamenetelmäteivät kuitenkaan sellaisinaansovi nanomateriaaleille. Kemikaaleillaesimerkiksi annos määritelläänpainoyksikköinä tilavuudessa. Nanomateriaaleillaaltistuminen korreloikin useinEU:n myllyt jauhavat hitaastiEuroopan unionissa nanoteknologianriskien arviointi kuuluu Terveydenja kuluttajansuojelun pääosastolle, jonkaorganisaatiossa on useita itsenäisiätieteellisiä komiteoita. Ne antavat lausuntojakomissiolle, joka taas esittää tarpeellisiksikatsomansa toimenpiteet hyväksyttäviksiEU:n parlamentille.Riskeihin komissio on ottanut kantaaNanoteknologian toimintasuunnitelmassa2005–2009. Siinä komissio katsoovälttämättömäksi, että nanoteknologiaanliittyvät turvallisuusongelmatyksilöidään ja niihin puututaan mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa.Lisäksi komissio tukee riskejä selvittäväätutkimusta ja haluaa kansainvälisenyhteistyön avulla kehittää riskinar-Viisi haastettaNanoriskien kartoitus on edellyttää tieteidenvälistäyhteistyötä ja laajaa kansainvälistäyhteistoimintaa. Tunnettututkija Andrew Maynard kollegoineenjulkaisi hiljattain alan viisi suurintahaastetta, jotka tulisi ratkaista viidentoistaseuraavan vuoden aikana.Ensimmäinen, välitön haaste on luodalaajoja strategisia ohjelmia. Ohjelmienon perustuttava kansainväliselle yhteistyölleja koordinaatiolle sekä laajapohjaiselletiedonvälitykselle.Toisena haasteena on kehittää laitteitananopartikkelien mittaamiseksi ilmastaja vedestä. Emme vielä edes varmastitiedä, mikä kulloinkin olisi tärkein mitattavaominaisuus: lukumäärä, pintaala,massa vai jokin muu.Eniten tarvitaan halpoja, helposti liikuteltaviaaltistusta mittaavia laitteitatyöterveystutkimuksiin. Kipeä tarve onmyös laitteille, joilla mitataan nanohiukkasiaympäristöstä. Ilman niitä nanomateriaalienympäristövaikutustenarviointi on mahdotonta.Tulevaisuudessa tarvitaan myös automatisoitujasensorisysteemejä, jotkaviointi- ja -hallintamenettelyjä. Komissioaikoo myös esittää tarpeellisia muutoksiaEU-säädöksiin.Tarvittavaa tietoa tuotetaan toimintaelimissä.Niitä ovat muun muassa uusiaterveysriskejä käsittelevä tiedekomiteaSCENHIR ja kulutustavaroiden tiedekomiteaSCCP.Alan tutkimusta tehdään komission tutkimuskeskuksessa.Seitsemännessä puiteohjelmassananoriskien tutkimusta rahoitetaannoin 30 miljoonalla eurolla.Ohjelman ensimmäisen seurantaraportinmukaan useimmat tavoitteista ovatvielä harkinta-asteella. Esimerkiksi uusiensääntelytoimenpiteiden tarpeen osaltaon päädytty siihen, että periaatteessa nykyinenlainsäädäntö on kattava, mutta sitätarkkailevat esimerkiksi ilman tai vedennanohiukkaspitoisuuksia ja antavat rajaarvojenylityttyä hälytyksen.Kolmantena haasteena on rakentaaluotettavia menetelmiä nanomateriaalienympäristövaikutusten arvioimiseksiniiden koko elinkaarelta raaka-aineentuotannosta jätteeksi.Neljäs suuri haaste on kehittää uusiamyrkyllisyystestejä. Niihin kuuluvatmuun muassa nopeat seulontamenetelmät,joilla voidaan testata tuhansien erilaistenpartikkelien toksisuutta.Viimeisenä tulee toksisuusmallienluominen. Niiden avulla voitaisiin tulevaisuudessaennustaa partikkelien myrkyllisyyttä.Viiteen haasteeseen vastaaminen onedellytys turvallisen nanoteknologiansynnylle. Turvallisuustutkimukseen käytetäänkuitenkin vain muutama prosenttinanoteknologian kokonaisrahoituksesta.Sillä ei tavoitteeseen päästä.Asbestin myrkyllisyyden kaltaistenyllätysten toistumiseen ei kuitenkaanluulisi enää olevan varaa.massan sijasta partikkelien pinta-alaan.Nanohiukkaset ovat samaa kokoluokkaakuin monet biologiset perusrakenteet,ja niillä on paljon biologisesti vaikuttaviaominaisuuksia. Hiukkasilla voi siten ollalukemattomia erilaisia vaikutuksia elimistössä,mikä tekee niiden toksikologianhankalaksi.Kun kemikaalien toksikologisissa testeissänormaalisti riittää kahden tai kolmenfysikaaliskemiallisen ominaisuudenhuomioiminen, nanopartikkeleille on ehdotettujopa kuudentoista ominaisuudenselvittämistä.Jari Koponen on kemisti, tietokirjoittajaja nanoteknologiaan erikoistunutvapaa toimittaja.26 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Työterveyslaitoson täydennettävä.Varausklausuulissa annetaan kuitenkinmahdollisuus ehdottaa muutoksia, josriittävän painavia tieteellisiä näyttöjä ilmenee.Aseeton ReachSCENHIRIN mukaan nykyisissä riskinarviointimenetelmissäon puutteita, jotkaon korjattava. Erityisesti nykytiedot nanohiukkastentoksikologiasta ja ympäristötoksikologiastaovat puutteelliset. SCCPsuosittaa, että aurinkovoiteissa käytettäviennanomateriaalien turvallisuutta onuusien tietojen perusteella arvioitava uudelleen.Nanomateriaalit kuuluvat periaatteessakemikaaliasetus Reachin piiriin. Kemikaalienvalmistajia ja maahantuojia koskevasäännöstö on kuitenkin käytännössä niidensuhteen voimaton, sillä arviointiin tarvittaviatietoja ei ole saatavilla.Reach onkin toistaiseksi odottavallakannalla, ja esimerkiksi hiilinanoputkiavoidaan edelleen käyttää kuten grafiittia– ovathan molemmat hiiltä.Kaikki eivät kuitenkaan odottele lainsäädännönpakkoa: jotkin yritykset ovatvapaaehtoisesti luoneet nanomateriaalienturvallista käyttöä koskevia käytäntöjäja ohjeita. Edelläkävijöitä ovat suureteurooppalaiset BASF ja Bayer, Suomessaesimerkistä käy Beneq.Elektronimikroskooppikuva keuhkojenmakrofagista eli elimistönpuolustuksessa toimivasta suurikokoisestasyöjäsolusta. Mustatkerääntymät koostuvat nanokokoisistatitaanidioksidipartikkeleista.Jari KoponenAlkuperäislähde: Oberdörster et al,Environmental Health Perspectives (2005).Nanopartikkelit tunkeutuvat ihmisen elimistöönkeuhkojen, ruuansulatuselimistön ja ihon kautta.Kehossa verenkierto ja imunesteet kuljettavatpartikkeleita eri sisäelimiin.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 127

Suomen kodeissa kokeillaanHeini RadiPerimän erotuskokeessakannattaakäyttää apuna pipettiä,jos käden hienomotoriikkaei tunnutakaavan riittäväävakautta.Ohmimakkaraa jamyyränpelättejäMelkein mitä tahansa kotoa löytyvää voi hyödyntääpienten tieteellisten testien tekemiseen ja kodinkoneillekeksiä vaihtoehtoisia käyttötapoja. Turvatekniikankeskuksessa tiedetään, että suomalaiset harrastavatmonenlaisia kokeiluja. Jotkut niistä ovat hyödyllisiä,toiset eriskummallisia, osa hengenvaarallisia.Kerro kemiankotikokeistasiKemia-lehti aloittaa ensi numerossauuden takasivun palstan,jossa kerrotaan kemian ja fysiikanalaan liittyvistä mielenkiintoisistakotikokeiluista ja yllättävistäarjen havainnoista. Lukijat voivatlähettää vinkkejä, koereseptejä jatarinoita laitteista ja kojeista päätoimittajalleosoitteeseen leena.laitinen@kemia-lehti.fi. Juttuja voidaanjulkaista myös sähköisessäuutiskirjeessämme ja nettisivuillamme.Miika Vähämaa”Klassinen vitsi on, että kesäisin tehdäänniin sanottua ohmimakkaraa.Työnnetään makkaran molempiin päihinhaarukat ja kytketään läpi kulkemaan230 volttia. Makkara johtaa hyvinsähköä ja lämpenee taatusti nopeasti”,naurahtaa ylitarkastaja KariLehto Turvatekniikan keskuksestaTukesista.Vaikka menetelmä on kokeellisestitodistettu toimivaksi, Lehto neuvookuitenkin olemaan toistamatta järjestelyä.Ohmimakkaran grillaukseen liittyymonia vaaratekijöitä, joita ei välttämättätule ajatelleeksi.Työkseen sähkölaitteiden turvallisuuttavalvova ylitarkastaja tietää, ettäsuomalaiset ovat uteliasta kansaa.Joukkoon mahtuu kaikenlaista kotikokeidentekijää. Tavallista on, että sähkölaitettahyödynnetään muuhun kuinvarsinaiseen tarkoitukseen. Aina se eiole vaarallista.”Esimerkiksi silitysrautaa on käytettymuovipussien tekemiseen, silläkun voi kuumentaa muovipintaa. Turvallistauuskäyttöä voisi olla vaikkamatkalaukun nimilapun laminoiminensilitysraudan avulla. Mutta täytyy ollatarkkana, ettei aloita liian suurellalämpötilalla, jolloin muovi sulaa kiinniraudan pohjaan”, Lehto varoittaa.”Luova ihminen keksii koneille moniakäyttötarkoituksia. Vispauslaitteellavoi sekoittaa vaikka maalia.”Kaikissa keksinnöissä ei kuitenkaanole järkeä. Pulaan joudutaan, kun eitunneta tekniikkaa, jonka kanssa ollaantekemisissä. Kodinkoneiden käyttöohjeitanoudatettaessa vaaraa ei pitäisikoskaan syntyä. Jos niin tapahtuu,asiasta tulisi ilmoittaa Tukesiin.”Nuoret rakentelevat elektroniikkalaitteita,jotka saavat virtaa sähköverkosta.Musiikin tahtiin välähtelevät va-28Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

TURVALLISTA KOTITIEDETTÄGeeninäyte viskilläDNA:ta voi erottaa kotioloissa pesuaineen,viskin – tai minkä tahansa alkoholipitoisuudeltaanyli 50-prosenttisenjuomakelpoisen nesteen – ja suolavedenavulla.Suussa purskutellaan mietoa suolaliuostapuolisen minuuttia. Liuos sylkäistäänpuhtaaseen lasiin, jossa on jo valmiiksiliuotettuna teelusikallinen pesuainettaja kolme teelusikallista vettä.Sitten tarkkana. Seokseen kaadetaanviskiä erittäin varovasti niin, että alkoholimuodostaa lasin yläosaan erillisenkerroksen. Apuna voi käyttää vaikkapapipettiä, mikäli käden hienomotoriikkaei tunnu riittävältä.Pesuaine rikkoo suusta suolan mukanahuuhtoutuneiden solujen kalvot. Niinpädeoksiribonukleiinihappo vapautuu nesteeseen.Tämä geneettinen materiaali onvesiliukoista, mutta ei liukene alkoholiin.Lasin pinnalle alkoholikerroksen sisäänmuodostuu valkoisia pieniä klönttejä:DNA:ta. Siinä lilluvat geenisi, jotkakopioituvat jälkeläisillesi ja tekevät senfyysisen kokonaisuuden, joka olet sinä.Rauta irti muroistaAamiaismuroja mainostetaan niiden sisältämälläraudalla. Voi kuulostaa villiltä,mutta tarpeeksi vahvan magneetin avullamuroista voi toden totta irrottaa aivan oikeaametallista rautaa.Murot murskataan ensin hienonhienoksijauheeksi, joka pannaan läpinäkyväänmuovipussiin. Kun pussia on parikymmentäminuuttia liotettu kuumassa vedessä,seosta aletaan työnnellä magneetillapussin nurkkaan. Prosessin aikana magneettivetää puoleensa tummaa nöyhtää,joka on muroissa olevaa rautaa.Vaihtoehtoisesti voi käyttää tehosekoitinta.Kuumassa vedessä liotettua muroseostapyöritetään sekoittimessa ja magneettiapidetään sekoittimen reunaa vasten.Rauta vetäytyy kiinni magneettiin.Muroissa oleva rauta on metallisessamuodossa eikä ioneina siksi, että ionimuotoinenrauta saisi murot pilaantumaan.Kokeen kannalta hyvä juttu, silläioneihin magneetti ei tepsisi.Ruoansulatuskanavassa osa raudastaimeytyy vatsahappojen ansiosta elimistöön,joka käyttää sitä esimerkiksi hemoglobiininvalmistukseen. Hemoglobiini on tärkeäaine hapen kuljetuksessa ympäri kehoa.Leimahtava televisioMitä tapahtuu, jos koskettaa televisionruutua pimeässä juuri sen jälkeen kun seon sammutettu?Jos kyseessä on taulutelevisio, ei mitään.Tarvitaan vanhanaikaisempi katodisädekuvaputkellavarustettu malli.Kuvaputkitelevisiota sormella hipaistaessanäkyy pieni fluoresoiva leimahdusja kuuluu rätinää. Kun sormea kuljettaapitkin ruudun pintaa, rätinä voimistuusamalla kun staattista sähköä purkautuumonitorilta.Reaktiot perustuvat vastaanottimentekniikkaan. Television kuva syntyy, kunsähköä virtaa negatiiviselta elektrodiltapositiiviselle eli katodilta anodille. Voimyös sanoa, että elektronisuihku pyyhkäiseefosforoitua kuvapintaa juova juovalta25 kertaa sekunnissa. Elektronienpommituksessa kuvapinta loistaa valoasen mukaan, kuinka voimakas suihku siihenkohdistuu.Kun telkkarin sammuttaa, fosforipitoiseenkuvaruutuun jää pommituksen jäljiltävielä jonkin verran sähkövarausta.Kosketettaessa varaus purkautuu ja loistaahetken samalla periaatteella kuin joslaite lähettäisi kuvaa.lourut ovat tyyppiesimerkki laitteesta, joitatehdään itse jostain lehdestä saadun kytkentäkaavionavulla. Urkuihin ei yleensä ymmärretälaittaa riittävää kosketussuojaustajännitteisiin osiin.”Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä kotonaanmelkein mitä tahansa kokeita. Omanlaboratorionkin saa perustaa ilman erityistäHeini RadiKoti-insinööri valmistaa käden käänteessäherkullisen ohmimakkaran.lupaa. Koska viranomaiset eivät valvo kansalaistenharrastuksia, ei myöskään ole tiedossa,kuinka usein jokin menee pieleen.Tappava myyränkarkotinKodinkoneita voi tutkia myös ilman kummempiakoejärjestelyjä. Lehto kertoo itsetarkastelevansa koneiden sähkönkulutustaja tehoa.”Laitetaan mikroaaltouuniin tietty vesimäärä,mitataan alkulämpötila, käytetäänmikroa täydellä teholla tietyn aikaa ja mitataanloppulämpötila. Uunin arvokilvestänäkee ottotehon. Noilla tiedoilla voi verratauunien hyötysuhteita keskenään ja oman uuninmagnetronin tehon heikkenemistä vuosienvarrella.”Sähkönkulutuksesta yleisemmin kiinnostuneetvoivat tyytyä mittaamaan laitteidensakulutusta. Se onnistuu tehomittarilla, jokapaljastaa laitteen kuormituksen.”Laitan pc:n nykyisin valmiustilaan, kunpoistun sen ääreltä. Tietokoneen ottotehomonitoreineen on 135 wattia eli enemmänkuin pitäisi paria hehkulamppua päällä.”Joskus kotipiirin kokeilut saavat traagisenlopun. Lehto muistaa muutama vuosi sittensattuneen tapauksen, jossa maatilan isäntäpäätti johtaa pihaansa sähköä maan alla lymyävienmyyrien karkottamiseksi.”Eläkeläinen oli valmistanut pistotulpasta,sähköjohdosta ja kahdesta ruuvimeisselistälaitteen, jossa toinen meisseli oli kytkettyvaihejohtimeen ja toinen nollajohtimeen.Jostain syystä hän oli tarttunut jännitteisiinmeisseleihin tai paljaisiin johtimiin,kun pistotulppa oli pistorasiassa. Sähköiskujohti kuolemaan.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.miika.vahamaa@gmail.comTietolaatikonkokeet on poimittu amerikkalaisenNew Scientist -tiedelehdenjulkaisemasta kirjasta. Mick O’HarenHow To Fossilise Your Hamster – andother amazing experiments for thearmchair scientist (Profile Books, 2007)esittelee kymmeniä mielenkiintoisia javaarattomia joka kodin kokeita.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 29

Sinilevien sotaSinileviä pidetään levämaailman rottina: niin loistaviaselviytyjiä ja sopeutujia ne ovat. Tuottamiaan kemikaalejane käyttävät aseina kilpailevia kasviplanktonleviävastaan. Lajien välinen kemiallinen sodankäynti lieneeosasyy Itämeren massiivisiin myrkkykukintoihin.Arja-Leena PaavolaItämeri on koko maailmankin mittakaavassatarkasteltuna nyt poikkeuksellisentäynnä sinilevää. Sinilevien suhteellinenosuus kesän kasviplanktonin kokonaisbiomassastaItämeressä on liki kaksinkertaistunut30 vuodessa, osoittaa Helsingin yliopistossahelmikuussa väittelevän SannaSuikkasen tutkimus.Lämpötilan ja ravinnepitoisuuden muutoksetselittävät tilanteesta todennäköisestisuurimman osan mutta eivät kaikkea.Kyseessä on luultavasti myös kasviplanktonlajienvälinen taistelu.”Sinilevälajit voivat tuottaa kemikaaleja,jotka häiritsevät kilpailevien lajien kasvua.Allelopatia eli lajien välinen kemiallinensodankäynti saattaakin olla osasyyhaitallisiin leväkukintoihin. Se voi myösedistää tulokaslajien menestymistä uusissaympäristöissä”, sanoo Suikkanen,jonka tutkimus on ensimmäinen murtovedensinilevien allelopatiaa kartoittavaselvitys.Sinilevät ovat eräänlaisia levämaailmanrottia. Ne ovat erittäin hyvin sopeutuvia jamenestyvät nimenomaan Itämeressä senrunsasravinteisuuden vuoksi. Myös vähäiselläsuolapitoisuudella on vaikutuksensa;suolaisemmissa valtamerissä leviä ei juurikaantavata.Sinileväkukinnot ovat niin vaarallisia,että esimerkiksi koiria ja lehmiä on kuollutsaastunutta vettä juotuaan. Ihmiselläsinilevää sisältävän veden juominen johtaisijonkinasteiseen myrkytykseen. Uiminenkinvoi aiheuttaa pahoinvointia jaiho-oireita.Oireet johtuvat sinilevien erittämästänodulariinista, joka sitoutuu maksasoluihinja hajottaa niiden tukirangan. Nodulariinion sekä akuutisti myrkyllinen että syöpävaarallinenyhdiste. Se ei kuitenkaan ole tekijä,joka aiheuttaa allelopaattiset vaikutukset.Sinilevien kemiallisessa sodankäynnissähyödyntämä yhdiste on yhä arvoitus.Haavoittunut meriItämeressä elää noin kymmenen ryhmäämikroskooppisen pieniä levälajeja. Ravintoverkonpohjimmaisena olevat planktonlevättuottavat kasvien tavoin yhteyttämisenseurauksena happea ja sitovat hiilidioksidia.”Laajoihin sinileväkukintoihin on kiinnitettyhuomiota 1970-luvulta lähtien mertaympäröivien valtioiden teollisen kehityksenmyötä. Sittemmin tilanne on riistäytynytkäsistä, minkä kaikki rannikolla asuvatovat voineet omin silmin havaita”, Merentutkimuslaitoksessatyöskentelevä Suikkanensanoo.Ominaispiirteidensä vuoksi Itämeri onerityisen haavoittuva. Mereksi se on pienija matala, keskisyvyydeltään vain 55 ja syvimmilläänkinainoastaan 460 metriä. Vesion pystysuunnassa kerrostunut siten, ettävähäsuolaisempi pintavesi ja pohjan runsassuolainenvesi pääsevät harvoin sekoittumaan.Tämä estää hapen pääsyn pohjalleja johtaa sinne varastoituneiden ravinteidenliukenemiseen veteen.”Pohjois-Itämeren pitkäaikaisessa seuranta-aineistossaon havaittavissa selvämuutos sekä ympäristötekijöissä että loppukesänkasviplanktonyhteisön rakenteessa1970-luvun lopun ja 2000-luvun alun välillä.Pintaveden suolaisuus on laskenut, muttaveden lämpötila on kohonnut ja epäorgaanisentypen määrä kasvanut. Sini-, kulta-ja viherlevät ovat runsastuneet selvästimutta nielulevät vähentyneet.”Sanna Suikkanen selvitti sinilevien vaikutustaeri kasviplanktonlajeihin suodattamallasinileväsolut pois kasvatusliuoksestaja tutkimalla aineita, joita ne erittävät ulossoluista. Suodokset vähensivät nielulevänja yhden piilevän kasvua, mutta tarttumaleväänaineella ei ollut vaikutusta. Suurinvaikutus oli nieluleviin.Sinilevien suodosten vaikutus kohdistuinimenomaan solujen lisääntymiseen, vähäisemmässämäärin myös yhteyttämiseen.”Kokonaisuuden kannalta voi todeta, ettäsinilevät voivat vähentää kasvua esimerkiksinielulevillä, joiden kanssa ne kilpailevatravinteista. Tämä saattaa selittää sen,miksi sinilevien kukinnat leviävät ja miksine pääsevät runsastumaan niin paljon, ettälaajat kukinnat ovat mahdollisia”, tutkijapohtii.Suikkanen on itse Helsingistä kotoisin,ja merellinen ympäristö on hänelle tärkeä.Hänen tutkimuksensa ei kuitenkaan tuoapua taisteluun sinileviä vastaan, vaikka allelopaattistenvaikutusten hyödyntämisestäleväkukintojen torjunnassa onkin keskusteltu.”Itämeren mittakaavassa se olisi kuitenkinlähes toivotonta. Sitä paitsi vaikutuksiamuuhun ravintoverkkoon ei voida ennakoida.En siis suosittele ylimääräisten yhdisteidenlisäämistä luontoon.”30 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Vihertävät kukinnot ovat tuttu näkykesäisellä Suomenlahdella. Sinilevienosuus kesän kasviplanktonmassastaItämeressä on lähes kaksinkertaistunut30 vuodessa.Yhdeksän vuosikymmentämerentutkimustauonna 1918 perustettu Merentutkimus-(MTL) on liikenne- ja viestintä-Vlaitosministeriön alainen tutkimuslaitos, jonkayleisenä tavoitteena on luoda pohja merenluonnontieteellisten ominaisuuksien ymmärtämiselle.Tutkimuskohteena on ensisijaisestiItämeri ja sen lisäksi polaarimerienominaisuudet.Nykytilan kartoittamisen lisäksi laitoksessapyritään selvittämään erilaisten ympäristötoimenpiteidenja globaalien muutostenvaikutuksia tulevaisuuden Itämereen.Merikemiallinen tutkimus kohdistuumuun muassa lämmön, liike-energian ja hiilidioksidinvaihtoon meren, jään ja ilmakehänvälillä. Tekijät vaikuttavat jään ominaisuuksiinja liikkeisiin, meren pintakerrostenlämpötilaan, suolaisuuteen ja virtauksiin jaaallokkoon sekä alimman ilmakehän ilmanlämpötila-, kosteus- ja tuulisuhteisiin.”Fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksenailmakehän hiilidioksidipitoisuuskasvaa entisestään. Valtameret toimivatsuurena hiilidioksidinieluna, ja hiilidioksidivaihdonymmärtäminen on keskeistä ilmastonmuutoksenymmärtämisen kannalta”,sanoo tutkimusprofessori Matti Perttilä.Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tätänykyä lähes 25 prosenttia korkeampi kuinesiteollisena aikana. Samalla monet hiilivuotovat muuttuneet. Nykyinen tilanne ontoisaalta hiilen luonnollisen, esiteollisenajan kiertokulun ja toisaalta ihmisen aikaansaamanhäiriön yhteisvaikutusta.”Tutkimuskenttänä Itämeren etuna on senolosuhteiden suuri vaihtelevuus: maantieteellisestisuhteellisen pienellä alueella onisoja eroja, kun taas valtamerissä vallitseemelko vakaat olot. Vaikka Itämeren merkitysmaailman mittakaavassa on vähäinen,täällä saatuja tuloksia voidaan soveltaa hiilidioksiditaseidenvaikutusten ennakoimisessaja skenaarioiden laatimisessa.”Arja-Leena PaavolaOsasyy haitallisiinleväkukintoihinsaattaaolla lajienvälinen kemiallinensodankäyntieli allelopatia.Tähänjohtopäätökseentuli SannaSuikkanen 8.helmikuuta tarkastettavassaväitöstutkimuksessaan.Rajavartiolaitos/VartiolentolaivueKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1Ei oikotietäItämeren saattamiseksi parempaan kuntoonei ole oikotietä. Ainoa keino on pudottaaravinnepäästöjä. Suomi on pystynyt vähentämäänfosforipäästöjään kiitettävästi.Typpi taas saattaa kulkeutua mereen sellaisiltakinalueilta, joihin meillä ei ole vaikutusvaltaa.”Puolan ja Venäjän päästöihin on vaikeapuuttua. Venäjällä on onneksi rantaviivaavähän, ja jätevedenpuhdistamoita on rakennettuesimerkiksi Pietariin. Puolalla sen sijaanon pitkä rantaviiva ja paljon maata-loutta ja teollisuutta, jotka kuormittavatmerta.”Optimistina Suikkanen kuitenkin uskoo,että päästöjä saadaan vähennettyä, kunhanmaat noudattavat sopimuksia.”Vaikutukset tosin saattavat näkyä vastapitkän ajan päästä. Vaikka kaikki ravinnepäästötsaataisiin nyt loppumaan, sisäisenkuormituksen seurauksena veteen vapautuuravinteita vielä monta vuotta.”arja-leena.paavola@helsinki.fiKirjoittaja on vapaa toimittaja.31

It-teollisuus ympäristöaikaanPiilaaksossaVIHERTÄÄElektroniikka on vaihtamassa väriä: informaatioteknologianala kehittää kilpaa vihreitä materiaaleja, prosesseja ja käytäntöjä.Suuntaa näyttää maailman suurin tietokonevalmistajaHewlett-Packard.Raija Rapo”Viime vuosi oli suuri vedenjakaja”, sanoojohtaja Judy Glazer HP LaboratoriostaKalifornian Piilaaksosta, josta tietokonejättijohtaa maailmanlaajuista liiketoimintaansa.Informaatioteknologian alaa ei ole tunnettuedelläkävijänä ympäristöasioissa,mutta vihreä vallankumous on vihdoinkäynnistynyt sielläkin.Judy Glazer on palvellut Hewlett-Packardia 18 vuotta. Sinä aikana hän onnähnyt it-teollisuuden hitaasti havahtuvanympäristöasioihin. Omaa työnantajaansahän kehuu edelläkävijäksi.”Aloitimme kierrätyksen vuonna 1987,paljon ennen kuin siitä tuli muotia. Vastuullisenyrityskansalaisen eettiset tavoitteetoli kirjattu korporaation tavoitteisiinKuvat Raija Rapojo 1957. Yleiset sosiaalisen ja ympäristönsuojelunvastuut määriteltiin 1990-luvulla,ja raportoimme ensimmäisenä niiden toteutumisestavuonna 2002”, Glazer listaa.VihreitäyhteishankkeitaEuroopan unionin RoHS-ympäristödirektiivinvaatimusten tehokasta täyttämistäJudy Glazer pitää oman uransa suurimpanasaavutuksena.”Olin käynnistämässä maailmanlaajuistahanketta, joka merkitsi valtavaa muutostatuotteisiimme. Teimme sen ennätysajassayli EU:n vaatimusten ja myös EU:nulkopuolella. Olen saavutuksesta ylpeä.”Markkinatutkimuslaitos IDC:n kyselykertoo, että 43 prosenttia yritysten johtavistatoimihenkilöistä valitsee mieluitenympäristömyötäisyydestä tunnetun toimit-Johtaja Judy Glazer on HP:n ympäristöohjelmankäytännön toteutuksenkantava voima. Taustalla HP Labsinpääsisäänkäynti Palo Altossa.32 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Hewlett-Packard aloitti Piilaaksossamittalaitteiden valmistajana 1939. Juurisadan miljardin dollarin myynnin ylittänytyritys työllistää alihankkijat mukaanluettuina 300 000 ihmistä eri puolillamaailmaa. Nyt jättiläinen ratsastaa italanvihreän aallon harjalla.HP pähkinänkuoressa• William Hewlett ja David Packard perustivat 1939• Ensimmäiset tuotteet mittalaitteita• 1960-luvulta lähtien elektronisia taskulaskimia• 1980-luvulta lähtien henkilökohtaisia tietokoneita• 2008 työasemia ja pöytätietokoneita, kannettavia jamuistikirja-tietokoneita, palvelintietokoneita, verkkopäätteitä,näyttöjä, projektoreita, digitaalikameroita,pda-laitteita, älypuhelimia sekä ohjelmistoja• 156 000 työntekijää yli 700 toimipisteessäyli 170 maassa• Liikevaihto 100 miljardia dollaria• Tutkimus- ja tuotekehitysbudjetti 3,6 miljardia dollaria.HP:n ympäristövaikutuksia 2006Sähkönkulutus2 759 miljoonaa kWhKaasunkulutus437,7 miljoonaa kWhKasvihuonekaasupäästöt CO 2 1 450 tonniaKumuloitunut kierrätetty materiaali 417 000 tonniaTilikauden kierrätetty materiaali 75 000 tonniaTilikauden kierrätys ja uusiokäyttö 95 000 tonniatajan. Neljä viidestä pitää ympäristöasioitayritykselleen tärkeinä.Juuri markkinatutkimuslaitokset nostivatesiin kysymyksen it-alan ja erityisestipaisuvien datakeskusten ympäristövaikutuksista.Glazerin mukaan ala tuottaa kaksiprosenttia maailman kasvihuonepäästöistä,saman verran kuin lentoliikenne.Ala on hiljattain käynnistänyt useitavihreitä yhteistyöhankkeita. Green Grid-teollisuuskonsortio paneutuu tietokonekeskustenenergiankulutuksen alentamiseen.Mukana ovat Yhdysvaltojen suurimmatpuolijohde- ja tietokonevalmistajat.Climate Savers Computingissa on mukanalaajempi joukko maailman johtaviainformaatioteknologian, energian ja ympäristöalanyrityksiä ja organisaatioita sekäyksityishenkilöitä. Tavoitteena on laajentuaglobaaliksi yhteisöksi.HP oli ensimmäisten joukossa luomassaelektroniikkateollisuuden toimintamalliaEICC:tä. Yhtiö on myös jakanut kehittämiääntyökaluja, esimerkiksi alihankkijoidentilannetta selvittäviä kyselylomakkeita.Kun valmistus tapahtuu suurimmaksiosaksi Kiinassa, valistaminen ja valvontaon tärkeää.Vastaus kysymykseen, milloin markkinoillesaadaan ympäristölle vaarattomiaelektroniikkatuotteita, riippuu Glazerinmukaan vastaajasta. Tavoitteeseen kuitenkinpyritään asiakkaiden ja tiedotusvälineidenkannustuksella koko ajan.”Myös analyytikkojen kiinnostus on herännyt,samoin sosiaalista vastuuta painottaviensijoittajien.”Ympäristöajattelukoko ketjuunKun yrityksellä on 600 suoraa alihankkijaa,tuhat tuotantopistettä ja kaikkiaan300 000 työntekijää, olennaista on kokonaisuudenhallinta. Maailman johtava tietokonevalmistajapyrkii nivomaan ympäristöstrategiansakoko ketjuun.Judy Glazerin tiimi huolehtii muunmuassa siitä, että globaalien toimintojenympäristövaikutukset mahtuvat asetettuihintavoitteisiin.Erillistä ympäristöbudjettia tai ympäristödivisioonaaelektroniikkajätillä eikuitenkaan ole, vaan korkean tason ympäristötiimipäättää yrityksen ympäristöohjelmasta.”Mutta sitä ei päivitetä ennaltasovitun aikataulun vaan tarpeen mukaan.”Glazerin mukaan yhtiössä ajatellaanaktiivisesti tuotteen koko elinkaarta. Tuotantoprosessiensuunnittelu lähtee materiaaleistaja komponenteista ja ulottuu käytöstäpoistamiseen, kierrätykseen ja uusiokäyttöön.Yhtiö on ilmoittanut korvaavansa vuonna2009 myyntiin tulevissa tuotteissa polyvinyylikloridinja haitalliset palonestoaineetympäristöä säästävämmillä vaihtoehdoilla”niin laajasti kuin se on mahdollistatuotteiden suorituskykyä ja luotettavuuttaheikentämättä”.HP kuitenkin putosi Greenpeacen viimekesänä julkaisemalla vihreiden it-yritystenlistalla monta pykälää alemmas. Syynä olihaitallisten kemikaalien korvaamisaikataulunpuuttuminen.”Ympäristövaikutukset ovat laaja kysymys,eikä niitä voi arvostella suppeasti parinasiakohdan perusteella”, Glazer kommentoi.”Teemme koko ajan kehitystyötäja katsomme asiaa laajemmasta näkökulmasta.Meidän pitää varmistaa, etteivätkorvaavat materiaalit ole terveydelle taiympäristölle vaarallisia.”Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 133

ElektroniikanekologiakisaPiilaakson elektroniikkayritykset mittailevattätä nykyä kiihkeästi ekologista jalanjälkeäänkilpaillen vihreimmän imagosta.Tietokonevalmistaja Sun Microsystemsiävetää it-alan ensimmäinen ekojohtaja, jokaon pari vuotta saarnannut vihreän liiketoiminnansanomaa. Pienikulutuksisten palvelinkoneidenhyvä menekki on nostanut yrityksentuloksen positiiviseksi.Sun on myös etätyön uranuurtaja. Suuriosa henkilökunnasta käyttää vähän kuluttavia”tyhmiä” päätteitä, jotka sallivat työskentelynkotona tai missä tahansa Sunintoimipaikassa. Yhtiö on lisäksi paneutunutdatakeskusten energian- ja tilankäytön suunnitteluun,kuten myös HP ja IBM.Intel ja AMD ovat vuosia kilpailleet siitä,kumman suorittimet vauhdittavat tietokoneitatehokkaammin mutta pienemmällä virrankulutuksella.Greenpeacelta moitteita saanut Apple kiiruhtimuistuttamaan, että se poisti paljonlyijyä sisältävät crt-näytöt jo toissa vuonna.Pvc:n ja bfr:n käytöstä se luopuu viimeistääntänä vuonna.Telealan infrastruktuuriyritys Cisco markkinoinäkyvimmin Teleconference-järjestelmää,joka vähentää lentomatkustamista.Kuvat Raija RapoSun Microsystemsiä vetää it-alan ensimmäinenekojohtaja. Yhtiö vihki viimekesänä käyttöön uuden datakeskuksenPiilaakson Santa Clarassa.Järjestelmä tarjoaa luonnollisen tuntuisenvirtuaalisen neuvottelupöydän eri puolillamaailmaa istuville osanottajille. HP:lla ontoimipaikoillaan 29 vastaavanlaista HaloCollaboration -studiota.Lähes kaikki suuret yritykset ovat sitoutuneetnoudattamaan elektroniikkateollisuudenkäyttäytymisohjeistusta. Yhdessäsovittujen standardien on määrä turvata alihankintaketjuntyöntekijöiden terveys ja turvallisuusja ottaa vastuu teollisen prosessinympäristövaikutuksista.”Poistimme kotelomuoveista pvc:n ja bromatutpalonestoaineet kymmenen vuotta sitten95-prosenttisesti ja viime vuonna kokonaan”,hän lisää.Valmistajat ottavat vastuuta tuotteenkoko elämänkaaresta. HP:n Rosevillenkierrätyslaitokseen tulee joka päivä puolenjalkapallokentän verran elektroniikkaromua.Laitteet puretaan ensin käsin jamurskataan sitten postimerkin kokoiseksijakeeksi, joka päätyy esimerkiksi autonkoriin,leluun, katemateriaaliksi tai uuteentietokoneeseen.Ekomuovikorvasi myrkkypuunJoskus haitallisia ympäristövaikutuksia voipienentää ensikuulemalta oudoin tavoin. HPalkoi viime keväänä käyttää puisten kuljetuspalettiensijaan muovisia.”Korvasimme ympäristölle hyvin vaarallisenkestokäsitellyn puumateriaalin monikäyttöiselläkierrätettävällä muovilla”, Glazerselittää.Perustelu on yksinkertainen: muovi onkompaktimpaa ja kevyempää. Kuljetuskonttiinmahtuu enemmän tavaraa, autossa, laivassatai lentokoneessa riittää pienempi tila,ja polttoainetta kuluu vähemmän.Esimerkkinä energian säästämisestä Glazermainitsee skannerin, tulostimen ja telekopiontoiminnot yhdistävän laitteen.HP uudisti viime vuonna myös väripatruunoidenpakkausjärjestelmän, joka mahdollistaasäästön materiaaleissa, tilavuudessaja massassa. Kaikki suunniteltiin alustalähtien uudelleen ottamalla huomioon valmistuksenohella myös kuljetus, varastointija kierrätys.”Kutistimme suurten asiakkaiden tilaustenvaatiman pakkausmateriaalin määrää 45prosenttia”, Glazer kehuu. HP laskee järjestelmänvähentävän kasvihuonekaasuja Pohjois-Amerikassalähes 17 miljoonaa kiloa,mikä vastaa 3 600 auton jättämistä talliinkoko vuodeksi.Yhtiö on lisäksi liittynyt liittovaltion ympäristöministeriönEPA:n tukemaan Smartway-projektiin,jonka tavoitteena on vähentäämaantierahdin ympäristövaikutuksia.HP ilmoitti myös uusiokäyttäneensä selvästienemmän elektroniikkamateriaaliakuin muut alan amerikkalaisyritykset vuonna2006. Miljardin paunan eli noin 450miljoonan kilon kierrätystavoitteensa yhtiösaavutti etuajassa. Nyt se tähtää kahteenmiljardiin paunaan vuoden 2008 loppuunmennessä.Kirjoittaja on Kalifornian Piilaaksossaasuva vapaa toimittaja.raija.rapo@yahoo.com34Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

TerveyttäluonnonmarjoistaKotimaisilla marjoilla on runsaasti terveyttä edistäviä vaikutuksia.Niitä voitaisiin hyödyntää elintarvikkeiden lisäksi myöskosmetiikassa ja lääkkeissä.Arja-Leena PaavolaSuomessa kasvaa lähes 40 erilaista syötäväämarjaa. Pohjolassa marjat ovat perinteisestiolleet arvokas luonnonvara, joita on hyödynnettymyös kansanlääkinnässä. Marjoja onkäytetty esimerkiksi vatsatautien ja ruoansulatushäiriöidensekä suun ja nielun tulehdustenhoidossa.Viime vuosina on saatu yhä enemmän tietoamarjojen bioaktiivisista yhdisteistä. Tutkimuksenkohteena ovat olleet erityisestimarjojen sisältämät fenoliyhdisteet. Useissatutkimuksissa on osoitettu, että ne estävätihmiselle haitallisten mikrobien kasvua, mikäon havaittu esimerkiksi salmonellan, stafylokokin,helikobakteerin ja kolibakteerinkohdalla.”Marjojen sisältämät antimikrobiset fenoliyhdisteetestävät ainakin laboratorio-olosuhteissahaitallisten suolistobakteerien kasvuailman, että ne vaikuttavat hyödyllisiinbakteereihin. Marjojen fenoliyhdisteet ovatmyös voimakkaita antioksidantteja, joillasaattaa olla suolistoa suojaavia vaikutuksia”,kertoo erikoistutkija, tekniikan tohtori RiittaPuupponen-Pimiä VTT:stä.”Todennäköisesti marjojen terveyttä edistävätvaikutukset johtuvat nimenomaan erilaistenyhdisteiden, kuten fenolien ja ravintokuidun,yhteisvaikutuksesta. Etenkin lakka,vadelma ja mesimarja sisältävät runsaasti fenoliyhdisteisiinkuuluvia ellagitanniineja,joilla on antimikrobisia vaikutuksia”,Puupponen-Pimiä selittää.Puupponen-Pimiän johtamassaVTT:n tutkimushankkeessa pyritääntunnistamaan ja kuvaamaankotimaisten marjojen terapeuttisestiaktiivisia yhdisteitä ja selvittämäänniiden käyttömahdollisuuksia.Tavoitteena on lisätätietoutta kotimaisten marjojenterveysvaikutuksista ja kehittääteknologiaa hyvien ominaisuuksienhyödyntämiseksi.Antibioottien tukenaElintarviketeollisuus voisi hyödyntää tutkimustuloksiamonin tavoin. Jos kotimaisillemarjoille saadaan osoitettua terveysväittämiinvaadittavia kliinisesti todistettuja vaikutuksia,se on suuri etu markkinoinnissa.Tuotteina voisivat olla esimerkiksi suolistonhyvinvointiin ja mikrobiston tasapainoonräätälöidyt funktionaaliset elintarvikkeet taivirvoitusjuomat, luonnolliset säilöntäaineetelintarvikkeille ja esimerkiksi kanan, lihanja äyriäisten pakkaukset, kastikkeet ja marinadit.Tulevaisuudessa käytössä saattaisivat ollamyös vaikkapa marjoihin pohjautuvat ruoansulatuskanavanja virtsateiden tulehduksiatai antibiooteille vastustuskykyisiä bakteeriinfektioitaestävät tuotteet. Esimerkiksi fenolisenmansikka- ja lakkauutteen kykyä sitoaja tappaa Staphylococcus-soluja voidaanhyödyntää tutkittaessa ja kehitettäessä lääkkeitäja hoitoa stafylokokki-infektioita vastaan,joihin antibiootit eivät yleensä tehoa.Laboratoriokokeissa on havaittu, että marjojenfenoliyhdisteet vaikuttavat bakteerienkasvuun monin eri tavoin, kuten muuttamallabakteerin ulkokalvon läpäisevyyttä.”Bakteeri-infektioita edeltää usein patogeenienbakteerien kiinnittyminen epiteelisolukkoon.Esimerkiksi salmonellan aiheuttamatruoansulatuskanavan infektiot alkavatbakteerin kiinnittymisellä ihmisen suolistonlimakalvon pinnalle.””Marjojen antimikrobisesti aktiiviset yhdisteetsaattavat myös toimia siten, että neestävät bakteerisolun kiinnittymisen. Entsyymiavusteinenmarjojen prosessointi lisääfenoliyhdisteiden vapautumista marjamatriisista.Sen ansiosta myös prosessoiduntuotteen, esimerkiksi marjamehun, antimikrobisetominaisuudet lisääntyvät”, Puupponen-Pimiäkertoo.Laboratoriotutkimusten tulokset vaikuttavathänen mukaansa lupaavilta. ”Tarvitsemmekuitenkin vielä lisätutkimusta olosuhteissa,jotka jäljittelevät erilaisia elintarvikematriisejaja ihmisen fysiologisia olosuhteita.””Lopullinen varmistus marjojen yhdisteidentoimintamekanismeista ja antimikrobisestaaktiivisuudesta on osoitettava kliinisinkokein. Laaja kliininen koe on parhaillaankäynnissä VTT:n koordinoimassa tutkimushankkeessa.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arja-leena.paavola@helsinki.fiPopsi popsi marjoja!Metsän antimet eivätpelkästään maistuhyviltä vaan myösedistävät terveyttä.VTT:n hankkeessatutkitaan marjojenterapeuttisesti aktiivisiayhdisteitä.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 35

Sydämen asiallaSuomen Kuopiossa kehitetään geenihoitoa sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimustatekee kansainvälisen arvion mukaan maailman kolmen parhaan joukkoon kuuluva tiimi.Arja-Leena PaavolaSydän- ja verisuonitaudin kehittyminen vievuosia. Riskitekijöitä ovat korkea LDL- jamatala HDL-kolesteroli, mutta myös tupakointi,vähäinen liikunta, korkea verenpaine,diabetes ja geneettinen perimä. Ongelmarypäskuormittaa sairaalajärjestelmää ja johtaamoneen ennenaikaiseen kuolemaan.Tehokkaan valistuksen ja potilashoidonansiosta sydän- ja verisuonitautien on kiitettyvähentyneen. Myönteinen kehitys koskeekuitenkin vain viisikymppisiä miehiä, joitainfarktit eivät enää vie entiseen tahtiin.”Tosiasiassa taudit ovat lisääntyneet entisestään.Lisäksi sairausryhmä kattaa yhälaajemman osan väestöstä”, sanoo akatemiaprofessoriSeppo Ylä-Herttuala Kuopionyliopistosta.”Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovatedelleen johtava kuolinsyy. Niihin menehtyymyös valtaosa diabeetikoista.”Ylä-Herttualan johtama Sydän- ja verisuonitautienja tyypin 2 diabeteksen huippututkimusyksikköselvittää sairauksiensyntymekanismeja ja geneettistä taustaa.Tavoitteena on kehittää uusia hoitomahdollisuuksiaja menetelmiä, joilla tautien syntyvoidaan ehkäistä. Työssä on käytävä sekägeenien että elintapojen kimppuun.”Geneettinen tausta altistaa sydän- ja verisuonitaudeillesekä tyypin 2 diabetekselle,tietyt elintavat laukaisevat sairauden. Suomessasekä nuoruusiän että tyypin 2 diabeteksenesiintyvyys on maailman huippu-Sydän- ja verisuonitautienja tyypin 2 diabeteksenhuippuyksikköluokkaa. Voikin päätellä, että väestömmeperimän kokonaiskooste on erityisenaltis näille taudeille.”Geeniruiske sydämeenYlä-Herttualan tutkimusryhmäsoveltaa viimeisimpiä geenitekniikan,geeniterapian ja geeniperimäntutkimusmenetelmiä, jotkase yhdistää potilasaineistoista saataviintietoihin.”Suonien tukkeutuessa lihaskärsii hapenpuutteesta. Johdonmukainenajatus on pyrkiähoitamaan tilaa kasvattamallauusia verisuoniatukkeutuneiden tilalle.Olemme löytäneet kasvutekijägeenejä,jotkapystyvät lisäämään verisuonienmuodostumista”,Ylä-Herttualakertoo.”Esimerkiksi vaurioitunuttasydäntä hoidettaessakasvutekijöitäannetaan injektionasuoraan sydänlihakseen.Menetelmää on hyödynnettyeräissä sairaaloissajo käytössä olevien hoitomuotojentukena.”SARJASSAESITELLÄÄNSuomen Akatemiankansallisiahuippuyksikköjä.Edelliset osat numeroissa 8/07 ja 4/07Tapio Salonen• Toimii Kuopion ja Oulun yliopistoissa yhdistäenniissä tehtävän sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen.Tehostaa myös kahden biokeskuksen, A.I. Virtanen-instituutin ja Biocenter Oulun, tutkimus- jakoulutusyhteistyötä.• Tutkimuksessa hyödynnetään viimeisimpiä molekyylibiologianmenetelmiä, siirto- ja poistogeenisiäeläinmalleja sekä geeniterapiaa. Lisäksi pyritäänetsimään uusia tautigeenejä valikoiduista potilasaineistoista.• Yksikössä työskentelee yhteensä 95 henkeä, joistaväitelleitä tutkijoita 38.36Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

YltäkylläisyystappaaAkatemiaprofessori Markku Laaksovastaa huippuyksikön diabetestutkimuksesta.Hänen työryhmänsä osoitti ensimmäistenjoukossa, että huono glukoositasapainoennustaa sydänsairauksia tyypin2 diabeetikoilla.”Tehdessäni 1980-luvulla väitöstutkimustatyypin 2 diabetekseen liittyvistäsydänsairauksista juuri kukaan ei ollutkiinnostunut aiheesta. Vasta 1990-luvullaalettiin todella ymmärtää, että diabeteslisää kaikkien sydän- ja verisuonitautienriskiä kaksin–kolminkertaiseksi:sepelvaltimotaudin, aivovaltimotaudinja alaraajojen valtimonahtaumista johtuviensairauksien. Nykyään kaikki ovatkiinnostuneita”, Laakso hymähtää.Suomessa aikuistyypin diabetes onlisääntynyt merkittävästi yltäkylläisyydentuoman lihavuuden ja muuttuneidenelintapojen myötä. Nyt vitsaus on levinnytesimerkiksi Intiaan ja Kiinaan: vaurasväestönosa lihoo ja sairastuu. Kiinankaltaisessa väkirikkaassa maassa tämätarkoittaa vuosittain jopa miljoonia uusiadiabetestapauksia.WHO:n arvion mukaan sydän- ja verisuonitaudeistaon tulossa ykköstappajakaikkialla maailmassa.Geeniterapiassa hoitovaikutus saadaan aikaansiirtämällä kohdesoluun uutta geneettistämateriaalia. Siirrossa käytetään viruksistamuokattuja geeninkuljettimia eli vektoreita.Verisuoniston geenihoidossa tärkeä roolion verisuonen pintakerroksen kasvutekijän(VEGF) geeniperheen jäsenillä, joiden ontodettu parantavan uudissuonistoa ja korjaavanpintakerrosvaurioita esimerkiksi sydämensepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen.Toimenpide voitaisiin tehdä sairaalanensiavussa samalla kun vaikkapa infarktinsaaneen potilaan sydäntä tutkitaan.Tehoaa viikoissa”Geenisiirrossa etuna on lääkehoitoa pitkäaikaisempivaikutus. Olemme havainneet,että geeniterapian avulla sydän on mahdollistasaada kuntoon jo muutamassa viikossa”,Ylä-Herttuala kuvailee.”Kehitämme parhaillaan hoitoja entistäGeenisiirrot ovat arkipäivää sydän- javerisuonitautien hoidossa ehkä jo viidenvuoden kuluttua, uskoo alan eturivintutkijoihin maailmassa kuuluva akatemiaprofessoriSeppo Ylä-Herttuala.Jani RätySydän- ja verisuonitauteja tutkivassa huippuyksikössä hyödynnetään uusimpia geenitekniikantutkimusmenetelmiä, jotka yhdistetään potilasaineistoista saataviin tietoihin.Yksikössä työskentelee yhteensä 95 henkeä, kuvassa tutkija Tommi Heikura.tehokkaammiksi. Mahdollisesti viiden vuodenkuluttua kasvutekijägeenit saattavat ollasydän- ja verisuonitautien hoidossa jo arkikäytössä.”Tutkimusala kasvaa nopeasti. Geeniterapiaon tulevaisuuden hoitomuoto, muttasydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä perinteisetkolesterolia alentavat lääkitykset sekäterveelliset elintavat ovat kuitenkin tärkeinkeino.Tietoa terveellisistä elintavoista on tarpeeksisaatavilla, mutta ihmisen käyttäytymiseenei järkeväkään informaatio välttämättävaikuta. Esimerkiksi liikapainon yleisyyson silmin nähtävissä.”Sama ilmiö on havaittavissa suhtautumisessatupakoimiseen: kaikki tietävät, että seon vaarallista, mutta silti sitä harrastetaan.Terveyssaarnaaminen ei auta, varsinkaan joshaitallisen käyttäytymisen terveysvaikutuksetnäkyvät vasta parinkymmenen vuodenkuluttua.”Maailman kärkeäVaikka Ylä-Herttualan luotsaaman tutkimuksenpainopiste on verisuonitaudeissa,työ on johtanut lääkekehittelyyn myös syöpienhoidossa.”Verisuonten kasvu on elintärkeää syöpäkasvaintenkasvulle ja leviämiselle, jotenVEGF:n estosta saattaa jo lähitulevaisuudessatulla tärkeä syövän hoitomuoto. Olemmetehneet joitakin verisuonisalpauskokeitaeläimillä, ja tutkimusta jatketaan edelleen.”Arvovaltaisen maailmanlaajuisen paneelinarvion mukaan Ylä-Herttualan ryhmä onsydän- ja verisuonitautien geenihoidon tutkimuksessamaailman kolmen parhaan joukossa.Tutkija itse antaa tunnustusta SuomenAkatemialle.”Huippuyksiköillä on ollut erittäin suurirooli tutkimustoiminnan käynnistämisessä jaylläpitämisessä. Järjestelmä antaa stabiilintaustan tutkimukselle.”Tutkimusrahoituksen kehittyminen Suomessaon viimeisen 15 vuoden aikana ollutYlä-Herttualan mukaan erittäin myönteistä.”Panostus tutkimukseen on ollut tietoistavaltiovallan politiikkaa ja siinä mielessä hyvinonnistunutta”, huippuosaaja kiittää.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arja-leena.paavola@helsinki.fiTilaa omaKampanjatarjousuusille tilaajille:www.kemia-lehti.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 37

Luontoon oiva kemian opettajaKemiaa ei aina tarvitsepäntätä luokassa tailaboratoriossa. Parhaankemian tunnin voi joskuspitää luonnon helmassa.Klaus Sippel, Judit Csikosja Maija AkselaIlmaa, maata, vettä, talvella lunta. Luonnossariittää kiinnostavia tutkimuskohteitanuorille kemian oppijoille. Opintomatkankaanei tarvitse suuntautua kauas:opiskelu onnistuu hyvin vaikkapa koulunpihapiirissä.Oppilaat voivat tunnissa kiertää pienryhmissätutkimuspisteitä tai viedä läpipitkäaikaisemman luonnon tutkimushankkeen.Tutkimuksia voidaan tehdä koulunkemian välineillä ja hyödyntämällä kouluunsopivia moderneja mittausjärjestelmiä.Kokeellinen työskentely luonnossa voidaantoteuttaa normaalien oppituntien aikana,työkursseilla tai koulun soveltavillakursseilla.Hyvä vaihtoehto voi olla teemapäiväyhteistyössä koulun muiden oppiaineidenkanssa esimerkiksi joka vuosi viikolla 45järjestettävällä valtakunnallisella LUMAviikolla.Mielekkyyttä opiskeluun lisääoppilaiden mahdollisuus osallistua tutkimuspisteidensuunnitteluun, rakentamiseenja toteutukseen.Kannustava oppimisympäristöErilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminenopetuksessa sekä monipuolistaa kemianopetusta että innostaa kemian opiskeluun.Luonnossa tehtävät kokeet sopivathyvin eri asteiden kemian opetukseen jokokoulun lähipiirissä tai kauempana toteutettuina.Perusopetuksessa kokeellisen lähestymistavanlähtökohtana on elinympäristöönliittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminenja tutkiminen. Konkreettisenatavoitteena on oppia luonnontieteellisentutkimuksen tekemistä ja tulosten tulkitsemistaja käsittelyä.Lukiossa etsitään ja käsitellään tietoaelämän ja ympäristön kannalta tärkeistäkemiallisista ilmiöistä. Siellä opitaanmyös käyttämään kemiallista tietoa kestävänkehityksen edistämisessä sekä luontoaja ympäristöä koskevassa keskustelussa japäätöksenteossa.Luonnossa voi hankkia kokemuksia,jotka syventävät oppilaan kiinnostusta kemiaanja sen opiskeluun. Samalla oppilassaa valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristönpuolesta.Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminenopetuksessa on Opetushallituksenkärkihankkeita. Oppimisympäristöllätarkoitetaan turvallista ja yhteisöllistäfyysistä ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminenvoi tapahtua. Fyysiseen oppimisympäristöönkuuluvat rakennukset, tilat jamateriaalit mutta myös ympäristö ja ympäröiväluonto.Luonnon lisäksi kemian opetukseen sopiviaoppimisympäristöjä on paljon muitakin:vaikkapa tiedekeskukset, museot,kirjastot, yritykset, korkeakoulut ja virtuaaliympäristöt.klaus.sippel@helsinki.fimaija.aksela@helsinki.fiKirjoittajista Klaus Sippel ja Judit Csikos ovatopiskelijoita ja Maija Aksela yliopistonlehtoriHelsingin yliopiston kemian laitoksen kemianopettajankoulutusyksikössä.www.helsinki.fi/kemia/opettajaHY / Ida Pimenoff38Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Kansainvälinen GLOBEhanketarjoaa sekä mitattuadataa että ohjeita luonnonhavainnointiin ja tutkimiseen:www.globe.gov.Oppimisympäristönämaailma”Nykyajan lapset ja nuoret oppivat ehkäjo enemmän koulun ulkopuolella kuinkoulussa”, myöntää opetusneuvos KaisaVähähyyppä Opetushallituksesta.Opetushallitus haluaakin rikkoa luokkahuoneenrajoja, nivoa koulun entistätiiviimmin ympäröivään yhteiskuntaan jalinkittää oppimisen laajoiksi verkostoiksi.Päämääränä on kehittää erilaisia oppimisympäristöjäniin, että oppimista jaopiskelua voi tapahtua missä tahansa.Viime syksynä Opetushallitus jakoiseitsemän miljoonaa euroa yli sadalle oppimisympäristöjenkehittämishankkeelle,joita toteutetaan eri asteiden oppilaitoksissaperusopetuksesta ammatilliseenkoulutukseen. Monessa niistä kohteenaovat luonto ja ympäristö.Yhdessä projektissa on oivallettu käyttääleikkipuiston laitteita ja telineitä fysiikanvälineinä, toisessa omaksutaan arkkitehtuurinperusteita kaupunkikävelyllä.Hankkeissa tehdään myös yhteistyötävaikkapa 4H:n tai jonkin muun järjestön,laitoksen tai yrityksen kanssa. Seuraavahakukierros avataan maaliskuuhun mennessä,ja tervetulleita ovat myös kemianoppimiseen liittyvät hakemukset.Vähähyyppä kuitenkin korostaa, ettäoppiaineita ei aina ole tarkoituksenmukaistakäsitellä erillään vaan pikemminkintutkia ilmiöitä yhteisinä kokonaisuuksina.Opettajien pitää myös kyetätunnistamaan opittavan asian liittyminenmoneen eri aineeseen. Kemialle yhteistyöon erityisen otollista.”Kemiaahan on joka paikassa. Pitäävain osata avata silmät näkemään se.”Päivi IkonenMaija AkselaTulevat kemianopettajat tutkivat Porkkalanniemessä muun muassa maaperän happamuutta,meriveden fosfaattipitoisuutta ja ilman pienhiukkasia.Tulevat opettajatviihtyivät PorkkalanniemessäLuonnossa opiskelu otettiin kemian opettajankoulutuksenohjelmaan vuonna2007. Osana Kokeellisuus kemian opetuksessa-kurssia toteutettiin viime toukokuussakaksipäiväinen kenttäkurssi PorkkalanniemessäKemira Oyj:n vapaa-ajan tiloissa.Kurssille osallistui parisenkymmentäopiskelijaa.Ensimmäisenä päivänä virittäydyttiin aiheeseentutustumalla opetussuunnitelmiinsekä luonnon tutkimisessa tarvittaviin materiaaleihinja välineisiin. Ohjelmassa olimyös seuraavan päivän tutkimustyöpisteidensuunnittelu ja testaus.Erityisteemoina olivat ilma, vesi, maa sekätutkimusvälineet. Yhteistoiminnalliseenoppimiseen perustunut työskentely toteutettiinpienryhmissä. Opiskelijat toimivatkoti- ja asiantuntijaryhmissä ja opettivatoppimansa asian toisilleen.Toisen päivän ohjelmassa olivat opiskeluja oppiminen luonnossa. Pienryhmät olivatsijoittaneet luontoon tutkimuspisteitä ohjeineenja materiaaleineen. Pisteissä tutkittiinmaaperän happamuutta, maan vedenpidätyskykyä,meriveden ja sadeveden happipitoisuutta,meriveden fosfaattipitoisuuttaja happamuutta, ilman pienhiukkasia sekäsavukaasun muodostumista.Käytössä olivat muun muassa vesianalyysisalkkuja mittausautomaatiolaitteet.Tulokset koottiin yhteisesti. Lopuksi keskusteltiintöiden kemiasta sekä työtavanhyvistä ja kehitettävistä osioista.Kemian uusi ulottuvuusKenttäkurssi sai osallistujilta runsaasti positiivistapalautetta. Oli mukava tehdä kokeitaluonnossa ja kokea kemiaa muuallakinkuin yliopiston laboratoriossa. Luonnossakemia sai opiskelijoiden mielestäuuden ulottuvuuden.Kenttäkurssin hyvinä asioina pidettiinmyös yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Yhteistoiminnallisuudenkautta saatiin uusiaideoita omaan tulevaan opetukseen. Opiskelijatosallistuivat työskentelyyn tavallistalaboratoriotyöskentelyä innokkaamminja tutustuivat toisiinsa paremmin kuin normaalinopiskelun puitteissa. Luonto synnyttimyös vapauden ja luovuuden tunteita.Monet toivoivat, että kurssi olisi kestänytkolme päivää, jolloin kemian tutkimustehtäviinja niiden pedagogiseen käsittelyynolisi voitu keskittyä vielä enemmän.Hyvien kokemusten ansiosta kenttäkurssiajatketaan tulevinakin vuosina eri yhteistyökumppanienkanssa. Yhtenä haaveenaon kurssin toteuttaminen saaristossa taikansallispuistossa.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 39

ULKOMAILTABayer investoi miljardieuroa ilmastonsuojeluunKemikaali- ja lääkejätti Bayeraikoo käyttää kolmen vuodenaikana miljardi euroa ilmastonsuojeluuntähtäävään tutkimukseenja kehitystyöhön sekäkasvihuonekaasupäästöjä vähentäviinprojekteihin.Jo tähän mennessä Bayer ontehnyt vakuuttavaa työtä kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseksi:sen päästöt pienenivätvuosien 1990 ja 2006 välillä 36prosenttia.Jatkuvasti parantuneen energiatehokkuudenansiosta yhtiöon onnistunut supistamaan päästöjätuoteyksikköä kohti. Bayerinhallituksen puheenjohtajanNeandertalinihmiselläolikuin olikin samanlainenpuhekyvyn antava FOXP2-geenikuin nykyihmisellä, väittääprofessori Svante Pääbo. EvoluutioantropologianMax Planck-instituutissa Leipzigissa työskentelevänPääbon tuore havaintoperustuu pohjoisespanjalaisestaluolasta löydettyjen kahdenneandertalilaisen DNA:ntutkimukseen.Pääbo arvioi aiemmin, ettäneandertalinihminen ei todennäköisestipystynyt puhumaan,sillä ihmisen FOXP2-geenissätapahtui puhekyvyn mahdollistavamuutos vasta 150 000–200 000 viime vuoden aikana(ks. Kemia-lehti 3/2007 s. 44).Nykyihmisen ja neandertalilaisentiet taas erosivat jo 350 000–500 000 vuotta sitten.Pääbon uusi geenilöytö ei kuitenkaanvielä todista, että neandertalinihmisetolisivat osanneetWerner Wenningin mukaankonserniin kuuluvan Bayer MaterialSciencen tavoitteena onvähentää vuoteen 2020 mennessäpäästöjä 25 prosenttia jokaistamyytyä tuotetonnia kohtikaikkialla maailmassa. CropSciencen -yksikön tavoite on 15ja Health Caren -yksikön tavoiteviisi prosenttia vuoteen 2020mennessä.Bayerin suunnitelmissa on lisäksirakentaa Intiaan ensimmäinennollapäästöinen toimistorakennusja edistää vähäpäästöistentyösuhdeautojen käyttöä.Kännykkäkin olisi hyödytönkapistus ilman mutaatiotaFOXP2-geenissämme.Mitähän neandertalinihminenkeksinnöstäsanoisi, vai sanoisikomitään?Neandertalilainenpystyikin puhumaan?Pekka T. Heikurapuhua tai että heillä olisi ollutsamanlainen kieli kuin nykyihmisellä.Puheen ja kielen syntyynvaikuttavat ilmeisesti myösmuut geenit.Pääbo kuitenkin ajoittaa nytFOXP2-geenin leviämisen ihmisväestössäaikaan ennen nykyihmisenja neandertalilaiseneroamista. Uusi ajoitus on ristiriidassaarkeologisten löytöjenkanssa, joiden perusteellaStanfordin yliopiston professoriRichard Klein on esittänyt, ettänykyihmisessä tapahtui merkittäväneurologinen muutos vastanoin 50 000 vuotta sitten.Pääbon tutkimusta arvioineetasiantuntijat ovat epäilleet, ettätämän näytteisiin on saattanuttarttua nykyihmisen DNA:ta.Sen ruotsalaistutkija kuitenkinkiistää. Pääbon uusin tutkimusjulkaistiin Current Biology -lehdessä.Pekka T. HeikuraFutureimagebankSyöpä niittääsatoa TanskassaSyöpään kuolevien määrä onTanskassa ennätyksellisenkorkea. Maailman terveysjärjestönWHO:n tilastojen mukaanmaassa menehtyy syöpään vuosittain167 henkeä 100 000:sta.Ruotsissa vastaava luku on 116ja Suomessa 115.Ruotsin television referoimanBerlingske Tidenden artikkelinmukaan Tanska on kaikkiaan193 maan tilastovertailussahuonossa seurassa. Vain kahdessatoistavaltiossa syöpään kuole-Hiv tuli Haitiltavien määrä ylittää Tanskan luvun,ja peräti 180 maan asukkaillaon paremmat mahdollisuudetvälttää syöpäkuolemakuin tanskalaisilla.Keskeinen syy Tanskan surulliseentilanteeseen on väestönelintavoissa, joihin kuuluureippaasti alkoholia ja tupakkaa.Puutteita on myös ennaltaehkäisevässätyössä. Lisäksi potilaatjoutuvat odottamaan pitkäänpääsyä hoitoon.Pekka T. HeikuraHi-virus ja aids levisivät koko maailmaan Haitin kautta, paljastaaArizonan yliopiston tutkimus. Viruksen kuljetti Karibianmerensaarivaltioon todennäköisesti yksi ainoa ihminennoin vuonna 1966. Paljon haitilaisia työskenteli tuohon aikaanKongossa Keski-Afrikassa, jossa vitsaus syntyi.Vuonna 1969 virus siirtyi Haitilta Yhdysvaltoihin jälleen yhdenihmisen mukana. USA:ssa hiv levisi 12 vuotta ennen kuinensimmäiset aids-tapaukset vuonna 1981 tunnistettiin. Jo tuolloinhavaittiin, että monet sairastuneista olivat alkuperältäänhaitilaisia, mutta taudin lähdettä ei osattu yhdistää maahan.Thomas Gilbertin tutkijaryhmä selvitti aidsin leviämisreititanalysoimalla potilasnäytteitä. Tutkimuksessa oli mukana viisivuonna 1982 Miamissa elänyttä haitilaista ja 117 muuta sairastunutta19 maasta eri puolilta maapalloa. Heidän näytteitäänverrattiin afrikkalaisviruksiin.Analyysien perusteella muodostui taudin sukupuu, joka kertoimaailmanlaajuisen aids-epidemian saaneen alkunsa Haitilta.Saari toimi siten viruksen ponnahduslautana Afrikanja muiden mantereiden välillä. Tutkimuksesta kirjoitti NewScientist.Pekka T. HeikuraFutureimagebank40Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Brasilia hakee SaksastaydinvoimaosaamistaBrasilia pyytää Saksalta apuamaan ydinohjelman toteuttamisessa.Voimalaitosten ohellatähtäimessä on myös ydinsukellusvene,kirjoittaa Der Spiegel.Brasilia hoputtaa Saksaa uusimaanmaiden välisen ydinvoimasopimuksen,joka päättyi jokolme vuotta sitten. Koska Brasiliastapuuttuu alan osaajia, maatoivoo saksalaisinsinöörien apuaAngra 3 -voimalahankkeeseen.Rio de Janeiron osavaltiossaon ennestään kaksi atomivoimalaa.Angra 1 -laitoksen rakensivatyhdysvaltalaiset, Angrakakkosen Siemensin tytäryhtiöKWU. Kolmannen voimalanvalmistumista ovat viivyttäneetpaitsi asiantuntijapula myös rahoitusvaikeudet.60 prosenttiatarvittavista osista on kuitenkinjo rakennuspaikalla. Laitoksenpitäisi olla toiminnassa vuonna2013.Brasilian ydinohjelmaa ajaamaan presidentti Luiz InácioKaakaota juotiinjo 3 000 vuotta sittenKaakaojuomia on nautittu Keski-Amerikassapaljon aikaisemminkuin tähän asti on uskottu.Yhdysvaltalaiset tutkijat varhentavatkaakaonkäytön alkua 500vuotta eli vuodesta 600 eKr.vuoteen 1150 eKr.Futureimagebank”Lula” da Silva, jonka suunnitelmiaon kuitenkin moitittuepärealistisiksi. Angra 2:n rakentaminenkesti 25 vuotta, jakulut nousivat alkuperäisbudjetistanelinkertaisiksi eli yli seitsemäänmiljardiin euroon. Tuloksenaoli maailman kalleinydinvoimala. Angra 3:n rakennuskuluiksihallitus arvioi 2,8miljardia euroa.Presidentti haluaa voimaloidenavulla välttää energiakriisin,josta naapurimaa Argentiinakärsii päivittäisten sähkökatkostenmuodossa. Lulanhaaveissa on myös ydinkäyttöinensukellusvene, joka toisimaalle lisää arvovaltaa.Sopimuksen syntyä vauhdittaakseenLula tarjoaa saksalaisilleyhteistyötä biopolttoaineissa,joiden valmistuksessaBrasilia on Yhdysvaltojen ohellajohtava maa maailmassa.Pekka T. HeikuraCornell-yliopiston antropologianprofessorin John Hendersoninryhmä löysi honduraslaisistasaviastioista jälkiä teobromiinista,joka on kaakaossaesiintyvä, vaikutuksiltaan kofeiiniamuistuttava aine.Tutkimistaan 13 astiasta ryhmähavaitsi teobromiinia yhdestätoista.Löydösten ikä määriteltiinradiohiilimenetelmällä noinvuoteen 1100 eKr.Sellaisesta vaahtoavasta, kaakaokasvinsiemenistä eli ”kaakaopavuista”valmistetusta kaakaojuomasta,joka sittemminnousi tärkeään osaan mayojenja asteekkien kulttuureissa, jamyöhemmin myös Euroopassa,ei ollut kysymys.Todennäköisimmin neste olioluen tyyppistä mietoa alkoholijuomaa,jonka pohjana oli kaakaokasvinhedelmämalto. Kaakaonmiellyttävä maku havaittiinmyöhemmin, kun myös siemenetkäytettiin, kertoo FrankfurterAllgemeine Zeitung.Pekka T. HeikuraRaskauden ajan diabetesaltistaa lapsen ylipainolleHoitamatonta diabetesta raskaudenaikana sairastavillaäideillä on muita naisia 89 prosenttiasuurempi todennäköisyyssynnyttää lapsia, jotka kärsivätmyöhemmin ylipainosta.Asia käy ilmi yhdysvaltalaisenvakuutusyhtiön Kaiser Permanententeettämästä tutkimuksesta,jota Der Spiegel referoi.Tutkimuksessa oli mukana7 000 äiti-lapsiparia. Naisistaviisi prosenttia sairasti ns. raskausajandiabetesta. Hyvä uutinenoli, että jos tautia hoidettiin,kohonnutta riskiä saada ylipainoiseksilihovaa lasta ei ollut.LASERILLA parempiaaurinkokennojaFutureimagebankAjoissahoidetturaskausajandiabetesei lisäälapsenylipainoriskiä.Tutkimus kehottaakin lääkäreitätutkimaan odottavien äitien veriarvotraskauden 26. viikolla.Raskausdiabetes puhkeaa äideille,joilla on taipumus kakkostyypindiabetekseen. Raskaudenjälkipuoliskolla elimistöninsuliinintarve lisääntyy, jajos naisella on alttius sairastua,tilanne voi johtaa tautiin. Diabetesvoi kuitenkin taas hävitäsynnytyksen jälkeen ja toisaaltapuhjeta myöhemmin uudelleen.Tautia hoidetaan ruokavaliolla jainsuliinilla.Pekka T. HeikuraSaksalaisten Laser Zentrum Hannoverin (LZH) ja Aurinkoenergiantutkimusinstituutin ISFH:n hankkeessa kehitetään laserteknologiaahyödyntävää aurinkokennojen tuotantomenetelmää,kertoo verkkolehti Umweltschutz-news. Tähtäimessäovat aiempaa halvemmat, virheettömämmät ja hyötysuhteeltaanparemmat kennot.Kennojen valmistajat pyrkivät nykyään tekemään entistäohuempia ja suurempia piilevyjä. Samalla rikkonaisten tuotteidenmäärä on kuitenkin kasvanut. Lasertekniikan avullaviallisten levyjen osuutta voidaan vähentää. Lisäetuna on valmistuksenkorkea automatisointiaste.Perinteisten kennojen hyötysuhde on 15–20 prosenttia. Lasertekniikallasaadaan aikaan parempi pintarakenne ja korkeampihyötysuhde, uskovat projektin tutkijat. Käytettävissäolevaa pintaa voidaan suurentaa 5–6 prosenttia ja muotoillase pyramidin kaltaiseksi, jolloin auringonsäteiden absorptioparanee.LZH:n johtajan Andreas Ostendorfin mukaan odotettavissasaattaa olla pienoinen vallankumous aurinkokennojen tuotannossa.Pekka T. HeikuraKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 41

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.Puhuu enkelten kielelläNorjalaiset hermostuivat taannoin,kun paikallinen prinsessa perustikielikoulun. Sen oppiaineena oli enkeltenkieli, jota prinsessa väitti hallitsevansasuvereenisti. Vuonomaan kansalaisetjulistautuivat heti kielitieteilijöiksi,ja neidon mielenterveyttä alettiin julkisestiepäillä.Lingvistit kuitenkin tietävät, että ilmiöei ole uusi, vaan universaalin kantakielenetsintä liittyy kiinteästi tieteenalaan.Vuosituhansia on haettu kieltä, jolla Aatamija Jumala kommunikoivat. Enkeltenkieli on luonteva alkukielen murre,ei sen kummempaa. Norjan kansa saahävetä epätieteellistä noitajahtiaan.Georg Phillip Harsdorffilainen todistijo 1600-luvulla, että peruskielenon täytynyt olla saksa. Hän perusteli väitettäänselkeällä kieliopilla. Vain saksankielen sanajärjestys tuki loogista ajattelua.Sittemmin ajatuksen vahvisti MartinHeidegger: ainoastaan saksa sopifilosofian kieleksi.Antiikin kreikkalaisille kielikysymys eiollut edes kysymys. Heidän mielestäänfilosofit puhuivat kreikkaa ja pelkästäänkreikkaa. Muualta tulevat eivät osanneetkieltä kunnolla, joten heidän ajattelukykynsäkinoli korkeintaan änkytystasolla.Kreikkalaiset eivät siksi ottaneetkaanmuukalaisia vakavasti.Roomalaisillekaan kieli ei ollut ongelma.Roomalaiset ajattelivat ja puhuivat,kun taas barbaareille ei annettu edesihmisoikeuksia. Ne eivät tosin kulkeneetkäsikynkkää kielitaidon kanssa.Roomalainen oikeus kattoi pitkään ainoastaanvapaiden sukujen välisten riitojenratkaisun. Ihmisoikeuksia oli vainsukujen päämiehillä, ei aikuisilla pojilla,naisilla eikä luonnollisestikaan orjilla.Barbaarit sopivat orjiksi tai sirkuksillatapettaviksi.Näissä oloissa vieraiden kielten osaamiselleei ollut suurta kysyntää. Enkelitkin,kuten koko kristinusko, olivat Roomassakiellettyjä aina 300-luvulle asti.Vaikkei kruunupäiden kohtelu nyky-Norjassakaanole kaksista, muinaisessaRoomassa enkelien kanssa keskustelevallebarbaariprinsessalle olisi käynyttodella huonosti.Rooman supervallan jälkeen Eurooppabaabelisoitui. Välimerellä puhuttiinlopulta arabiaa ja muita kummallisiakieliä. Dante Alighieri kyllästyi tilanteeseen,jossa italia oli siinä määrin murteidenmurtama, että samassa kaupungissavoitiin puhua useaa kieliversiota.Kirjailija halusi yhdistää murteet yhdeksija sivutuotteena palauttaa jumalallisenalkukielen ainakin runouteen.Antoine de Rivarolia Danten yritysei hetkauttanut. Vuonna 1784 hänjulisti ranskan ainoaksi kantakieleksi.Vain ranskan rakenne sopi ihmismielenstruktuuriin. Englanti oli liian epäselvääja italia liian mietoa, saksasta ja espanjastapuhumattakaan.Ajatus ranskan paremmuudesta eläämaassa yhä huolimatta siitä, ettei Voltairenkieli ole yrityksistä huolimattamuualla yleistynyt. Lieneekö siihen syynäsubjunktiivi verbimuotona vai tapajättää säännöllisesti kolmasosa oppilaistaluokalle.Norjan siniverikkö olisi voinut välttääkohun valitsemalla toisenlaisen lähestymiskulman.Tuskin kukaan olisi arvostellutpyrkimyksiä jatkaa historian suurmiestenhankkeita, olivat ne miten mielettömiätahansa. Maailma on täynnäGraalin maljan ja Sammon etsijöitä. Jumalallistaperuskieltä on yritetty ympätäniin hepreaan kuin gaelin kieleenkin.Myös kirjallisuus ja elokuvat olisivattarjonneet hyviä aineksia vähemmänsensitiivisiin kieliharrastuksiin. Enkeltenkielelle löytyy suomesta sormustenherramainenvastine: keijukaisten kieli. Onvarsin mielenkiintoista, että raskaastipärisevän r-kirjaimen kieli on hyväksyttyniinkin hentojen olentojen kuin keijujenpuheenparreksi.Väärin ymmärrettyä prinsessaa onsyytä lohduttaa. Hänen kielikoulunsa liikeideatoimii kyllä, kunhan sitä hiemanjalostaa.Ensinnäkin nimeksi kannattaa valitavaikka Danten jumalallinen peruskielikoulu.Toiseksi kurssien sisältöä on syytämuuttaa.Hänen korkeutensa kannattaa pysytelläesimerkiksi keijukaisfilologiassa,vaikka kalevalaisen kielen ääntäminensaattaakin olla norjalaiselle vaikeaa. Tämänymmärtäminen saattaa vaatia filosofinkykyjä. Loogista ajattelua jalosukuinenpedagogi voi harjoitella saksankieliopin parissa.Keemikko42 Kemia-Kemi Vol. 34 (2007) 1

Ciba ja VTT kehittämässäSveitsiläinen Ciba SpecialtyChemicals ja vuonna 2006perustettu VTT:n painetunälykkyyden keskus kehittävätyhdessä painotekniikallatuotettavaa elektroniikkaa,kuten OLED-näyttöjä.Molemmat kiittävät teknologia-ja tutkimusyhteistyötäantoisaksi.Connie Heik-JokinenSveitsiläisen Ciba Specialty Chemicalsintutkimusjohtaja Andreas Hefner arvioi,että painotekniikalla tuotettava elektroniikkaalkaa vallata kaupallisia markkinoitamuutamassa vuodessa.Jo meneillään olevasta hankkeesta Raukolavihjaa odotettavissa olevan kiinnostaviakonkreettisia tuloksia. Niistä ei kuitenkaanvoi kertoa aivan vielä.Andreas Hafner uskoo uuden painotekniikallatuotettavan elektroniikan tulevan voimallamarkkinoille muutaman vuoden kuluessa.Joitakin kaupallisia sovelluksia onsaatavana jo nyt; esimerkiksi aurinkokennojavoidaan valmistaa painamalla. Toisenaesimerkkinä Hafner mainitsee painetut hologrammit.Painamalla valmistettuja näyttöjä Hafnerei lupaa kuluttajille heti, vaan arvioi uudentekniikan kaupallistamiseen menevän ainakinkaksi tai kolme vuotta. Painettu orgaaninenelektroniikka on Ciballe luontainen valinta,sillä yrityksellä on runsaasti elektroniikkaanliittyviä tuotteita, kuten vaikkapauudelleenkirjoitettavien cd-levyjen materiaali.PainettuaelektroniikkaaPäivi IkonenTutkimusjohtaja Andreas Hafner kertooCiban olevan erityisen tyytyväinen suomalaistenmutkattomaan toimintatapaan Rolled-hankkeessa,jonka tavoitteena on tuottaauusia ratkaisuja ja komponentteja elektroniikkateollisuudenrullalta rullalle -menetelmälle.Sveitsiläiset tuntevat olevansa suomalaispartnerinkanssa samalla aallonpituudella jakehuvat tämän toimivan ilman turhaa byrokratiaa.VTT:n asiakasjohtaja Jaakko Raukolavastaa kiittämällä kumppanin avoimuutta jarakentavuutta. Yrityksille syntyy hänen mukaansaoman osaamisen pohjalta joskus kapeanäkökulma, johon VTT pyrkii tuomaanmonialaisuutta ja monitieteisyyttä. ”Tässäolemme varmaan Ciban mielestä onnistuneet.”Hafner arvioi koko elektroniikkateollisuudenolevan muutosten edessä. Nykyinennäyttöteknologia on suosinut suuria valmistussarjojaja suuryrityksiä. Painettu orgaaninenelektroniikka taas on tyypillistä pienelleja keskisuurelle teollisuudelle sopivaa liiketoimintaa.Tekniikan uskotaankin istuvanjuuri Suomen ja Sveitsin kaltaisten maidenpk-yrityksille.VTT:n ja Ciban ohella tutkimushankkeeseenosallistuvat muun muassa suomalaisetHansaprint ja UPM-Kymmene sekä PolyICSaksasta. Projekti päättyy heinäkuussa2008, mutta Raukola kertoo VTT:n jatkavanaktiivista kumppanuutta Ciban kanssa myössen jälkeen.”Yhteistyö ei lopu, vaan laajenee volyymiltäänmoninkertaiseksi. Jatko nivoutuupitkälti funktionaalisuuteen, mutta myösbioon ja nanoon.” Kyse ei jatkossa ole pelkästäänerillisistä projekteista vaan pitkäjänteisemmästäuuden liiketoiminnan synnyttämisestä.Raisiolle perustutkimustaYrityksenä sveitsiläisyhtiö on joko 250- taikymmenvuotias, laskutavasta riippuen. Cibanjuuret ulottuvat vuoteen 1758, kun taasCiba Specialty Chemicals syntyi vuonna1997 Ciba-Geigyn ja Sandozin muodostamanNovartiksen erikoiskemikaalien liiketoiminnoista.Kyseessä on varsinainen erikoiskemikaalientavaratalo, joka kehittää, tuottaa jamarkkinoi kehittyneitä funktionaalisia materiaaleja,väripigmenttejä, fotoinitiaattoreitaja valon stabilisoijia näyttölaitteisiin,tiedon varastointiin ja mikroelektroniikansovelluksiin. Suomessa Ciba tunnetaan parhaitensiitä, että se osti Raisio Chemicalsinvuonna 2004.Andreas Hafnerin mukaan Raisiolle ovattyypillisiä suuret määrät ja prosessiosaaminen.Orgaaniseen elektroniikkaan verrattunapaperikemikaalien tekeminen on bulkkituotantoa,jossa toimivat erilaiset markkinataloudenlait kuin erikoiskemikaaleissa.Hafner kertoo etsivänsä strategisen perustutkimuksenpuolelta sellaista teknologiaa,jota voitaisiin soveltaa myös Raisiossa.Pienten sarjojen erikoiskemikaaleja ei Raisiossaole kuitenkaan tarkoitus tuottaa, vaanCiba pyrkii löytämään raisiolaisille sopivaauutta osaamista. Mitä se voisi olla, Hafnerei vielä paljasta.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 43

KOKOUKSIA • TAPAHTUMIAEU:n kemikaali-viraston pääjohtajaGeert Dancet on tietoinen IUCLID 5-ohjelman lastentaudeista. ECHA kerääkuitenkin koko ajan käyttäjäkokemuksia,joiden perusteella sovellusta hiotaanja korjataan.Euroopan kemikaaliasetusReach ja kemikaalivirasto ECHAolivat teemana Amerikkalaisenkauppakamarin tammikuisessaseminaarissa. Yleisön herpaantumatonmielenkiinto osoittiaiheen tärkeäksi.REACHReach-tietoaamerikkalaisittainKimmo HeinonenEU:n kemikaaliasetus kiinnostaa myösYhdysvalloissa. Maa joutuu kaikkien unioninulkopuolisten valtioiden tavoin selvittämäänReachin vaikutuksia EU-tuontiinja koko maailmankauppaan.Suomessa Reach-asioiden tiedotuksestaja koordinoinnista Atlantin taakse vastaaAmerikkalainen kauppakamari AmCham,johon on perustettu erityinen kemikaalityöryhmä,kertoi toimitusjohtaja KristiinaHelenius. Kauppakamari järjesti 15.tammikuuta seminaarin, jonka aiheinaolivat Reach ja Suomeen sijoittunut Euroopankemikaalivirasto ECHA.”ECHAn käynnistyminen etenee suunnitelmienmukaan”, kertoi kuulijoille virastonpääjohtaja Geert Dancet. Tammikuunpuolivälissä viraston henkilömääräoli noin 110. Alkaneen vuoden tärkeimmättehtävät ovat lisähenkilöstön palkkausja kouluttaminen sekä komiteatyönaloittaminen kolmessa eri komiteassa.Kemikaalihallinnan atk-työkaluIUCLID 5 on valmis, ja viraston omaatk-järjestelmä Reach-it valmistuu maaliskuunaikana. Tammikuun puoleenväliinmennessä IUCLID 5 oli ladattu ECHAnkotisivuilta jo 4 800 kertaa.Helsinkiin lisääkemikaaliedustustoja?Suomalaisen kemianteollisuuden lippulaivaKemira on ollut jo vuosia mukanaReach-lainsäädännön laadinnassa ja kouluttanutniin omaa kuin ulkopuolistakinväkeä. Yhtiön tuoreen toimitusjohtajanHarri Kermisen mukaan asetuksen aikatauluon kuitenkin erittäin haastava.Kemira on arvioinut rekisteröivänsä250 ainetta, joista 10 on luvanvaraista.Esirekisteröinti tehdään varmuudenvuoksi suuremmalle määrälle. LähivuosinaReachin aiheuttamat kustannuksetyritykselle ovat noin 40 miljoonaa euroa,ja tähän summaan ei vielä sisälly atk-investointeja.Kemira ei myöskään vielä tiedä, mitenReach-tieto yhdistetään tulevaisuudessayhtiön käyttämään SAP-toiminnanohjausjärjestelmään.Ylipormestari Jussi Pajunen kertoiIUCLID 5 on Reach-ketjunPuuttuva rengasHelsingistä uusien virastojen ja instituuttienisäntäkaupunkina. Niiden aateliinkuuluu ECHAn ohella esimerkiksi molekyylilääketieteeninstituutti FIMM.Kemikaaliasetuksen synnyttämiä mahdollisuuksiakaupallistamaan on perustettuHelsinki Reach Centre. Kiina kertoielokuussa suunnitelmastaan sijoittaa kemikaaliedustustonsaHelsinkiin.Puheenvuoroissa ilmeni, että samaaharkitsevat Yhdysvaltain lisäksi myösTurkki, Kanada, Intia ja Venäjä.Seminaariin osallistui 80 henkeä. Teollisuudenja kaupan edustajien lisäksi mukanaoli paljon Reach-palveluiden tarjoajia,lakimiehiä ja konsultteja. Kakunjakoon alkanut, ja tunnelma tiivistyy Reachmarkkinoilla.Kirjoittaja toimii Reach-konsulttina ja Reachtietoudenvälittäjänä Finn-Kasei Oy:ssä.kimmo.heinonen@finn-kasei.fiIUCLID 5 on OECD:n kemikaalejakoskevan tiedon tallentamiseen, hallinnoimiseen,tietojen kokoamiseen sekäyhteenvetoasiakirjojen tulostamiseensuunniteltu atk-sovellus. Reachiä vartensovellusta on kehittänyt Euroopankomissio.IUCLID 5 -versiota käytetään asetuksentoimeenpanossa sekä aineiden rekisteröinnissäettä yritysten välisessä tietojenvaihdossa. Järjestelmän avulla välitetääntietoja aineiden ominaisuuksistaja niitä koskevista tutkimuksista kemikaalivirastollesekä saman aineen rekisteröintiinosallistuville muille yrityksille.Sovellusta on osattava käyttää, jos yrityshoitaa itse aineen rekisteröinnin. Komissioon valinnut sen ainoaksi formaatiksi,jolla rekisteröintitietoja voidaan lähettäävirastoon. IUCLID 5 sopii myösesirekisteröinnin tekoon.Huutavapula osaajistaKoko Suomessa on IUCLID-osaajia toistaiseksialle 10 henkeä, Näin sanoo KemiranReach Competence Centerin pääl-44 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Kemianteollisuuden tulevaisuusfoorumiYmpäristöntila ratkaiseeEmme tulevaisuudessa tarvitse teollisuudentuottamia hauskoja vitkuttimia, josympäristön tila on sellainen, ettei ihmiskuntavoi niistä nauttia.Näin totesi toimitusjohtaja Hannu Vornamopäättäessään Kemianteollisuus ry:nlokakuun lopussa järjestämän tulevaisuusfoorumin.Viestissä kiteytyivät kaikkien tilaisuudessaesiintyneiden puheenvuorot.Säästäminentärkein energianlähde2000-luvun tärkein energialähde on energiansäästäminen, muistutti realiteeteistaNeste Oilin tutkimusjohtaja Harri Turpeinen.Sekä Turpeinen että VTT:n tutkimusprofessoriHans Söderlund kuvasivatmuuttuneen ympäristötilanteen avaamialiiketoimintamahdollisuuksia. Söderlundhaluaisi valjastaa Suomen pinta-alan biomassantuotantoon ja sen tuotteiden jalostamiseen.Tämä olisi vastaisku 141-tuenleikkauksille. Konkreettisena tavoitteenahän mainitsi pentooseja käyttävän hiivankehittämisen.Ilmaston muuttuminen, puhtaan vedensaatavuus ja energian riittämättömyys rajoittavathyvinvoinnin kasvua. Oikein oivallettuinanekin kuitenkin antavat kemianteollisuudelleuusia tilaisuuksia, lisäsihydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.Kuusiston mukaan maailmassa on 1,1miljardia ihmistä ilman puhdasta vettä,2,4 miljardia ilman kunnon sanitaatiota.Kansainvälinen tavoite on lukujen puolittaminen.Urakassa riittää tekemistä myössuomalaisille.Suomalaista innovaatiopolitiikkaa kehittäävoimakkaasti myös kauppa- ja teollisuusministeriö,kertoi sen teknologiaosastonosastopäällikkö Petri Peltonen.Keinoina ovat muun muassa tutkimusjakehityssatsausten lisääminen ja kokokansan innovaatioprojekti. Sen voi lukeaverkko-osoitteesta www.innovaatiostrategia.fi.Laajempaa näkökulmaa koko maanosaanavasi europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi, joka myönsi EU:n käytännössäjääneen jo ratkaisevasti jälkeenLissabon 2000 -tavoitteista. Kehityksenjarruna on unionin mukaan pätevän työvoimanvähäisyys. Kauppi odottaa paljonEU:n niin sanotulta Blue Card Planilta,jolla ohjataan työperäistä maahanmuuttoa.TiekarttatulevaisuuteenHelsingissä järjestetty tapahtuma käynnistiKemianteollisuuden laatimien tulevaisuudenlinjaustenesittelyn.Lähtökohtana oli Kemianteollisuudentieteellisen neuvottelukunnan halu selvittääalan tulevaisuudenvisiot sekä yritystenettä järjestön sidosryhmien käytettäviksi.Vuonna 2006 toteutettua selvitysprosessiaohjasivat yritysfuturologit Tarja Meristöja Jyrki Kettunen, ja siihen osallistuiparikymmentä teollisuuden ja akateemisenmaailman vaikuttajaa. Työn tuloksenasyntyi 25-sivuinen raportti, menestyksentiekartta vuoteen 2021.Kemianteollisuuden mukaan tulevaisuuttaohjaavat maailmanlaajuiset epävarmuustekijät.Ratkaiseviksi nousevat ympäristökysymykset,energian ja raaka-aineidensaatavuus sekä ihmisten hyvinvointi.Tarja Meristö korosti kuitenkin, että tulevaisuusei ole ennalta määrätty eikä ennakoitavissa.Yritysten tulevaisuus syntyyvalintojen ja tekojen kautta.Operatiiviselle yritysjohtajalle Kemianteollisuudentiekartta ei tarjoa käyttövalmiitatyökaluja, sillä tulokset on eriteltyneljään skenaarioon maailman tulevaisuudesta.Toimenpidesuositukset ovat skenaariokohtaisiaja osittain toisensa pois sulkevia.Selvää on vain se, että tulevaisuuson sumea.Hannu Vornamon mukaan kemialla onkuitenkin kaikki menestyksen avaimet käsissäänmyös tulevaisuudessa. Kemiallaon iso osa muiden alojen innovaatioidenlähteenä. Kestävän kehityksen vaatimuksetkinratkaistaan kemian keinoin.Kimmo HeinonenKirjoittaja on Reach-konsulttiFinn-Kasei Oy:ssä.REACHlikkö Liisa Rapeli-Likitalo. Tilanteessaon parantamisen varaa, sillä EU:n muissamaissa IUCLID-osaajia saattaa olla jo jokaisessasuuressa kemian alan yrityksessä.Rapeli-Likitalon mukaan IUCLID 4:nosaaminen auttaa viitosversion oppimisessa.Version 4 tiedostoja voitaneen käyttääversiossa 5 siihen suunnitellun työkalunavulla.AEL ja Kokkolan Ketek järjestivät joulukuussaKetekin PREACH-projektiinIUCLID 5 -koulutuksen, jossa kouluttajanatoimi järjestelmän ainoa todellinenosaaja, suuri belgialainen konsulttiyhtiöTrasys. PREACH on kauppa- ja teollisuusministeriönja Euroopan sosiaalirahastontukema pienyrityksiin suunnattu projekti,joka tukee pk-yritysten Reach-valmentautumista,kertoo projektista vastaava KennethBergroth.Kurssin anti voidaan tiivistää seuraavasti:• IUCLID 5 on englanninkielinen sovellus,jonka kuka tahansa voi ladataECHAn kotisivuilta. Kaksipäiväisenkoulutuksen jälkeen sitä ei vielä osaakäyttää, vaan käytännön harjoittelua tarvitaanrunsaasti.• IUCLID 5 -ymmärrystä tarvitaan monissayrityksissä ja monilla organisaatiotasoilla,mutta käytännön osaamistaei kannata hankkia kaikkiin yrityksiin.Sovelluskoulutus on totuttuakalliimpaa, mutta opin saatuaan hinnanhyväksyy.• IUCLID 5 on Reach-ketjun puuttuvarengas. Kun sen tuntee, oppii tulkitsemaanasetusviidakon lyhennehirviötja muut arvoitukset.Kimmo HeinonenKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 145

JULKAISUJAetöniseenkin.riyttäviäedistyville.tunneilla20-0Elsi TornKEMIASTA KIVAAOTAVAAlkuaineet taskuunHelsingin Sanomissa vuosina2005–2007 julkaistu alkuaineitaesitellyt juttusarja kuului lehdentiedesivujen pidetyimpiin, kertootoimittaja Marko Hamilotoimittamansa teoksen Alkuaineet(Helsingin Sanomat 2007)esipuheessa.Ei ihme, niin mukaansatempaavastinyt yksissä kansissa ilmestynytsarja esittelee jokaisenalkuaineen vedystä fermiumiin.Lyhytikäiset keinotekoiset alkuaineet101:sta 118:een on koottuyhteisen otsikon alle odottamaanehkä tulevaisuudessa tarkentuvaatietoa.Alkuperäisiä artikkeleja onkirjaa varten täsmennetty tarpeellisinosin. Lisäksi kemianemeritusprofessori Lauri Niinistöon tehnyt kirjaan katsauksenalkuaineisiin maapallolla jaesittelyt kymmenestä aineidenlöytöhistorian kannalta merkittävästäkemististä.Niinistö on myös kirjan toinen,asiantuntijatoimittaja.Tekstejä ovat tuottaneet myöstiedetoimittajat Timo Paukku,Johanna Mannila ja SusanneBjörkholm.Vaikkapa matkalukemiseksisopiva kevyt, kompakti pokka-Elsi TornKEMIASTAKIVAADidaktiikkaa kemian opetukseenOTAVAKemiasta on tehtävä mukavaoppiaine jokaiselle sitä opiskelevallekoulukkaalle, on ollutkemian opettaja Elsi Torninkantava teema hänen monikymmenvuotisellalehtorinurallaan.Nyt filosofian maisteri, kasvatustieteidentohtori Torn onkoonnut käytännön kokemuksensaja teoreettisen osaamisensakansien väliin kollegoidensakäyttöön.Lue tämä kirja, niin tiedät,mistä maailma on tehty. Alkuaineidenmainoslause pitääminkä lupaa: ainakin tiedonperustan se tarjoaa maailmantekoaineksia pohtivalle.ri on suunnattu suurelle yleisölle.Tekijöiden päätös ”kirjoittaakovasta luonnontieteestä mahdollisimmanhumanistisesti” onilmeisen onnistunut. Tuloksenaon yleistajuinen, helppolukuinenkäsikirja, joka avautuu hyvinsillekin, joka ei ole perehtynytaiheeseen koulukurssejakummemmin. Kiehtovaa luettavaateos on asiantuntijallekin.Kemiaa juuri nyt yläkoulussatai lukiossa pänttäävän nuorenkäteen Alkuaineita kannattaaKemiasta kivaa – didaktiikkaakemian opetukseen (Otava2007) löytänee yläkoulujen kemianopettajista kiitollisen lukijakunnan,jonka käsissä kirjakulunee vielä nykyisten opetussuunnitelmienvanhennuttuakin.Kemiaa kun ei tulevaisuudessakaanvoida opiskella pelkästäänvirtuaalilaboratoriossa, kutenkonkari toteaa.Torn käy kirjassaan läpi didaktiikanperusteita ja valottaaerilaisten opetusmenetelmienhyviä puolia, heikkouksia jamahdollisuuksia.Lisäksi hän tarjoaa runsaastikäytännönläheisiä vinkkejä sekäyksityiskohtaisia esimerkkejä jamalleja opetuskokonaisuuksienrakentamiseen niin luokassa jalaboratoriossa kuin niiden ulkopuolellakin.Kemian oppiminen on Torninmukaan kivaa, kun työtavat ovatsujauttaa vaikka nimipäivälahjaksi.Hauskat tarinat ja tutut nimetuusissa yhteyksissä yllättävätja yllyttävät lukemaan lisää.Jonkun ne ehkä saavat toistekinavaamaan ”vaikeista” luonnontieteistäkertovan kirjan.Murharouvastamuinaisiin jumaliinEsimerkiksi alkuaineen numero82 kohdalla lukija törmää perinteisenjännitysromaanin kruunaamattomaankuningattareenAgatha Christieen. Uhrejaanuseinkin kemiallisin keinoinmanan majoille lähettänyt dekkaristinimittäin käytti kirjassaanTotuus hallavan hevosenmajatalosta (1962) tappoaseenatalliumia.Kirjallinen henkirikos poikisyytteitä, joiden mukaan englantilaisleidipaljasti näin oikeanelämän murhamiehille uudenovelan välineen päästää viattomiaihmisiä päiviltä.Murharouvan ei kuitenkaanolisi tarvinnut kantaa asiastahuonoa omaatuntoa: myrkyllisenraskasmetallin avulla surmatyötäei voi täysin aukottomastilavastaa luonnolliseksi kuolemaksi,vaikka aluksi viattomiltatuntuvat oireet ilmaantuvatkinKivaa kemiaa koululaisillemonipuolisia. Temppumestariksitai viihdyttäjäksi opettajan eitarvitse eikä sovikaan ryhtyä.Opiskelu ei saa olla opettajakeskeistä,mutta opettajajohtoistakylläkin.Kaikkein kivointa kaikilla onsilloin, kun jokainen saa työskennelläomalla lahjakkuustasollaan.Kukaan ei turhauduopetuksen liian nopeaan tai hitaaseenetenemiseen, liian vaikeaantai helppoon tehtävään,kun oppimistilanne räätälöidäänkullekin sopivan vaativaksi.Kemian tunnin pitää tarjotatekemistä kaikille, on Tornin ohjenuora.Sitä tarjoaa myös hänenkirjansa: eriyttäviä tehtäviä sekäniille, jotka paneutuvat rauhassaperustaitojen ja -tietojen hankintaan,että niille, jotka kaipaavatkovempia pähkinöitä purtavakseen.Päivi Ikonenvasta pari viikkoa aineen nauttimisenjälkeen.1970-luvulla talliumin aiheuttamaanmyrkytykseen sitä paitsilöytyi hoito: preussinsininen elisinisen musteen väriaine.Radioaktiivinen torium puolestaanmuistuttaa muinaisestamytologiasta. Ruotsalainenkemisti Jöns Jakob Berzeliususkoi vuonna 1815 löytäneensäuuden alkuaineen ja päättinimetä sen komeasti skandinaavisenukkosenjumalan Thorinmukaan.Oikeasti kyse olikin yttriumista,joten suunnitelma kuivuikokoon. Mutta kun Berzeliusneljäntoista vuoden kuluttuatodella löysi uuden alkuaineen,varastossa odottanut nimi pääsiarvoiseensa käyttöön.Päivi IkonenKumitekniikastasuomeksiKumiteollisuuteen liittyvienasioiden opiskelu helpottui loppuvuodestaratkaisevasti, kunensimmäinen suomenkielinenkumitekniikan oppikirja näkipäivänvalon. Timo LaurilanKumitekniikka. Lyhyt johdatuskumitekniikan perusteisiin(Edita Prima 2007) on Opetushallituksenkustantama.Lyhyen historiakatsauksenjälkeen kirja esittelee kuminominaisuudet sekä kumitekniikanraaka-aineet ja työstömenetelmät.Kumin liimaaminenja työturvallisuus ovat saaneetoman osionsa.Kirja on suunnattu kumialaaammatillisessa peruskoulutuksessatai aikuiskoulutuksessaopiskelevalle, mutta se sopiimyös itseopiskelijalle. Päteväntekstin takeena on kirjoittajanyli kolmikymmenvuotinenkokemus kumialasta, senmateriaalitutkimuksesta ja tuotannosta.46Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

henkilöuutisiaVetovuoro vaihtui OrionissaTimo LappalainenkansainvälistääSuomi-ikoniaSuomen lääketeollisuuden lippulaiva Orion onsaanut uuden kapteenin. Toimitusjohtaja TimoLappalainen astui Jukka Viinasen suuriinsaappaisiin vuodenvaihteessa.Päivi IkonenOrionin entisen ja nykyisen toimitusjohtajankapulanvaihto on sujunut juohevasti. Konserniavuodesta 2000 vetänyt Jukka Viinanenjää eläkkeelle helmikuun lopussa jatoimii siihen saakka hallituksen neuvonantajana.Seuraajalleen hänen ei ole tarvinnutjärjestää opastettua tutustumiskierrosta, silläTimo Lappalainen siirtyi paikalle yhtiönsisältä. Takana on jo kahdeksan vuotta Orioninleivissä.Haastatteluhetkellä kaksi viikkoa vanhatoimitusjohtaja kertoo tuoreen tehtävänkäynnistyneen luontevasti.”Helpottaa, kun tuntee talon ja ihmiset jatietää, missä mennään”, pitkäksi venyneestäpalaverista kiiruhtanut Lappalainen sanoo.Menosuuntakin säilyy entisellään, eikä äkkinäisiämuutoksia yhtiön toimintaan ja strategioihinole hänen mukaansa tulossa.”Ei niihin ole tarvetta. Sitähän osoittaa sekin,että johtaja valittiin talon sisältä. Valitsijatsiis luottavat aiempaan linjaan ja haluavatsitä jatkaa.” Linjaus ja organisaatio ovatLappalaiselle tuttuja, sillä hän on eri tehtävissämuovannut niitä pitkään.Konsernin oman Orion-lehden jäähyväishaastattelussaväistyvä toimitusjohtajaviittasi Tuntemattoman sotilaan vänrikkiKoskelan erinomaisiin johtamistaitoihin.Koskelanako Timo Lappalainenkin aikookomppaniaansa lähteä luotsaamaan?Viinasen arvioon Koskelan kyvyistä Lappalainensanoo yhtyvänsä, mutta johtajatyyppiäänhän ei halua Linnan henkilöistävalita. ”Parempi olla oma itsensä vain. Joutuuliian kovaan kisaan, jos ottaa Koskelantapaisia esikuvia”, tuotantotalouden diplomi-insinöörivuosimallia 1987 naurahtaa.Kohti itääSuomessa Orion on ykkönen, mutta markkinanaSuomi on suppea. Iso kauppa käydäänpienen maan rajojen ulkopuolella. Kansainvälisyydenkehittäminen onkin Lappalaisenmukaan lähitulevaisuuden suurin haaste.”Tämä koskee kaikkia liiketoiminta-aluei-”Lääketeollisuuson suurten mahdollisuuksienjaerittäin suurtenriskien toimiala”,tuore toimitusjohtajaTimoLappalainenkiteyttää.Timo Lappalainen• Syntynyt Helsingissä 1962.• Tuotantotalouden diplomi-insinööriTKK 1987.• Arthur Andersen -yhtiön (Chicago)terveydenhoidon ja rahoitussektorinkonsultti 1987–1989.• Finvestin liiketoiminnan kehittämisjohtaja,rahoitusjohtaja ja Saksan tytäryhtiöntoimitusjohtaja 1989–1993.• Leiraksen eri toimintojen johtaja1994–1999.• Orionissa vuodesta 1999 lääkeliiketoiminnankehittämisjohtajana, vuodesta2003 Orion Pharman varatoimitusjohtajanavastuualueenaan ihmislääkkeiden,vuodesta 2004 myöseläinlääkkeiden liiketoiminta, vuodet2005–2007 vastuussa alkuperälääkkeetja eläinlääkkeet -tulosyksiköistä.1.1.2008 alkaen toimitusjohtaja.• Finnzymes Oy:n hallituksen puheenjohtajavuodesta 2007, Kemianteollisuusry:n hallituksen jäsen ja EK:nedustajiston varajäsen vuodesta 2008.• Naimisissa, kaksi kouluikäistä tytärtä.Risto Lainetamme, niin alkuperälääkkeitä kuin vaikkapaerityistuotteita tai diagnostiikkaa.”Orion myös pyrkii sinne, missä apajatnäyttävät lupaavimmilta. ”Haluamme ollamukana vahvan kasvun markkinoilla, erityisestiItä-Euroopassa.”Yhtiön vahvuudeksi maailmanlaajuisellakilpakentällä Lappalainen nimeää onnistuneenverkottumisen, joka on Orioninkokoluokan yritykselle myös välttämättömyys.”Olemme löytäneet hyviä partnereitaeri kohtiin arvoketjua. Siihen olemme panostaneetkauan, ja se on meidän osaamisaluettamme.”Toinen iso tekijä menestyksen taustalla onLappalaisen mukaan johtajuus. Sillä hän eitarkoita vain toimitusjohtajaa tai johtoryhmäävaan firmaa kaikkineen. ”Näillä avuinmyös pieni voi pärjätä, eikä näissä menestyminenole suuruudesta kiinni. Verkottuminenja johtajuus ovat myös merkittävät panostuskohteemme.”Hyvänä Suomen tätä nykyä ainoa alkuperälääkkeitätekevä yritys on tullut tunnetuksimyös Parkinson-osaamisessa. Parhaillaankehitteillä on entistä tehokkaampiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 47

henkilöuutisiaTimo Lappalainen…COMT-entsyymin estäjä Parkinsonin taudinhoitoon.”Uusista valmisteista tuotekehitysputkessapisimmällä on tehohoidon rauhoite,joka on loppuvaiheen kliinisissä kokeissa.Tuote on jo käytössäkin Euroopan ulkopuolella.”Sinivalkoinen brändiOrionia ja sen kehitystä puntaroidessaanTimo Lappalainen tahtoo nostaa esiin kokotalon ja kaikki sen työntekijät. Ilmanihmisiä ei tuotteita eikä tulosta syntyisi.”Meillä on pitkäaikainen osaava henkilökunta,erittäin sitoutunutta väkeä täälläja eri puolilla maailmaa toimintojammevetämässä.”Työvoiman riittäminen myös tulevaisuudessaon aihe, joka virittää huolenhäivän toimitusjohtajan ääneen. ”Merkittäviäeläköitymisiä on tulossa ja osaajistaon kilpailua”, hän myöntää. Ongelma eikuitenkaan kosketa vain Orionia vaan kokoSuomea ja myös muita maita.”Suomi pienenä maana on rekrytointialustanakapea. Haasteena on, miten meidättoimijana ja lääketeollisuus ja kemianteollisuusyleensäkin nähdään tarpeeksikiinnostavina aloina.”Lääketeollisuus kaikkiaan on Lappalaisenmukaan ”suurten mahdollisuuksien jaerittäin suurten riskien” toimiala. Uusienlääkkeiden kehittäminen on kustannustennoustessa entistä haastavampaa. Jatkuvatehostaminen on siksi olennainen osa toimintaa.Patenttien rajallisuus on seikka, jonkaomia lääkkeitä kehittävä yritys joutuu pitämäänmielessä aina. ”Jossain vaiheessapatenttisuoja päättyy, ja silloin on löydettäväuutta liiketoimintaa”, Lappalainenkuittaa realiteetin.Monet pitävät Orionia alan sinivalkoisenasymbolina. Yhtiön ykkösmies vahvistaakäsityksen mielellään. ”Orion onaito suomalaisuuden ikoni ja terveydenhuoltosarallamaan vahvin brändi. Senaseman haluamme pitää.”Kykeneekö ikoni säilymään suomalaisenakiihtyvän globalisaation kyydissä?Timo Lappalainen lupaa ainakin yrittääkaikkensa.”Kyllä me orionilaiset kovasti teemmetyötä sen eteen, että olemme kiinnostavayhtiö osakkeenomistajille ja sitä kauttapysymme suomalaisena. Lopultahan tietystimitataan joka päivä pörssissä, mitensiinä onnistumme.”Sirpa Jalkanen saiÄyräpään palkinnonVuoden 2008 Matti Äyräpään palkinto onmyönnetty professori Sirpa Jalkaselle.Jalkanen toimii Turun yliopiston immunologianprofessorina sekä Kansanterveyslaitoksenbakteeri- ja tulehdustautien osastontutkimusprofessorina.Sirpa Jalkanen johtaa Suomen AkatemianIhmisen puolustusmekanismit -huippuyksikköä,jonka tutkimusta esiteltiinKemia-lehden numerossa 4/2007.Yli 25-vuotisen tutkimusuransa aikanaSirpa Jalkanen on tehnyt monia käänteentekeviähavaintoja, jotka ovat mullistaneetkäsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta,ja selvittänyt muun muassa syövänsyntymekanismeja.Jalkanen on ollut erityisen kiinnostunutmyös siitä, miten valkosolut liikkuvat verisuonistakudoksiin ja kudoksista takaisinverenkiertoon vaikeissa tulehdustaudeissa,kuten reumassa, suolistosairauksissa ja diabeteksessa.Hän on löytänyt veri- ja imusuontenpinnalta ensimmäiset solujen liikettäohjaavat tarttumismolekyylit ja osoittanutniiden merkityksen tautien leviämisessä.Sirpa Jalkanen on yhdessä miehensä,professori Markku Jalkasen kanssa ollutperustamassa Biotie Therapies -yhtiötä,Suomen ensimmäistä julkisesti listattuabioteknologiayritystä. Syöpä- ja tulehdussairauksienlääkehoidon kehittäminen kuuluuyhtiön painopistealueisiin.Vuosittaisen Äyräpään palkinnon jakaaSuomalainen Lääkäriseura Duodecim. Semyönnetään menestyksellistä tutkimustyötäaktiivisesti tekevälle suomalaiselle lääkärille.Sirpa Jalkanen on aiemmin saanut muunmuassa Duodecimin nuoren tutkijan palkin-Peter Mattjus saiPer Brahe -tiedepalkinnonPeter MattjusVesa-Matti VääräSirpa Jalkasen johtaman huippuyksikönyhtenä tavoitteena on selvittää, mitenelimistön oma puolustusjärjestelmä kykeneetekemään syöpäsolut toimintakyvyttömiksi.non, Maud Kuistilan palkinnon sekä varttuneentutkijan Anders Jahre -palkinnon eliniin sanotun pikku-Nobelin.Åbo Akademin säätiön vuoden 2007 tiedepalkinnonon saanut dosentti, filosofian tohtori Peter Mattjus.Per Brahe -palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa.Åbo Akademin biokemian akatemialehtorina elokuusta2007 toiminut Mattjus on erikoistunut tutkimuksessaanlipidimolekyylien kulkuun. Hän onsaavuttanut suurta menestystä sekä tieteellisten artikkelienjulkaisutoiminnassa että ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa.Viimeksi Mattjus julkaisi arvostetussa brittiläisessäNature-lehdessä. Syksyllä hänen tutkimusryhmänsäsai Suomen Akatemialta 390 000 euron nelivuotisenhankerahoituksen.Åbo Akademin säätiö jakaa Per Brahe -tiedepalkinnonvuosittain, sääntöjen mukaan ”nuorelle lupaavalletutkijalle, jonka edelleen jatkuvaa työtä Åbo Akademissapidetään erinomaisen toivottavana.”48Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

GeenitutkijoilleMedix-palkintoProfessori Jussi Taipaleen ja professori Esko Ukkosen johtamatryhmät ovat saaneet vuoden 2007 Medix-palkinnon. Palkinnonperusteena oli paras Suomessa vuonna 2006 biolääketieteen taikliinisen tutkimuksen alalta julkaistu artikkeli.Taipaleen ja Ukkosen monitieteiset tutkimusryhmät ovat selvittäneet,miten DNA-sekvenssistä voidaan tunnistaa geenien ilmentymistäsääteleviä alueita. Projektissa mukana olleet tutkijatkuuluivat kolmeen Suomen Akatemian huippuyksikköön: genomitiedonhyödyntämisen, datasta tietoon sekä kehitysbiologianhuippuyksikköön. Tutkimus julkaistiin arvovaltaisessa Cell-tiedelehdessä.20 000 euron palkinnon lahjoitti Oy Medix Ab, jonka pääomistajaon Minervasäätiö. Palkinto jaettiin nyt 20:nnen kerran.Johanna Ivaskallemiljoona-apurahaProfessori Johanna Ivaskaon saanut noin 1,5 miljoonaneuron suuruisen nuoren tutkijantieteellisen apurahan. Apurahanmyönsi ERC-neuvosto (EuropeanResearch Council). Raha ontarkoitettu käytettäväksi viisivuotiseenCancer Signalosomes-hankkeeseen liittyvässä syöpätutkimuksessa.Johanna Ivaska vetää VTT:nSoluadheesio ja syöpä -tutkimusryhmääja toimii Suomenakatemian akatemiatutkijanakaudella 2003–2009. Hänet nimitettiinvuoden alussa molekulaarisensolubiologianprofessoriksi Turunyliopistoon, jossa hänon toiminut biokemiandosenttina vuodesta2004.ERC hyväksyi ensimmäiselläjärjestämälläänrahoituskierroksellahakuun osallistuneestalähes 10 000hakemuksesta vain kolmeprosenttia. Neuvostopyrkii vahvistamaanEuroopassa tehtäväätutkimusta rahoittamallaparhaita tutkijoita jatutkimushankkeita pitkäaikaisin,merkittävinrahoituksin.Johanna IvaskaPirkanmaan KemistiseuranVUOSIKOKOUS 2008PKS:n vuosikokous pidetääntorstaina 13.3.2008 klo 17.30PVTT:n tiloissa Ylöjärvellä (Lakiala).Ilmoittautuminen ma 11.2. mennessäsähköpostilla: matti.harkoma@mil.fiTeknikum OyPerttiTurunenvastaanottipalkintonsaKumiteknisenyhdistyksenkokouksessaTampereella.Pertti Turunen onvuoden kumiteknikkoTeknikum Oy:n pääkemistiPertti Turunen on nimitettyvuoden 2007 kumiteknikoksi.Valinnan teki Kumiteollisuusry:n hallitus.Pertti Turunen on ansioitunutkumialan pitkäaikaisena asiantuntijanaja peruskouluttajanasekä kotimaisissa että kansainvälisissätapahtumissa. ViimeSuomen Akatemian ja VenäjänperustutkimusrahastonRFBR:n yhteisesti rahoittamatmateriaaliteknologian jabiotieteiden alojen tutkimushankkeeton valittu. Kansainvälisenarvioinnin jälkeen 52hakemuksesta valittiin 11.Akatemia rahoittaa suomalaisiaosapuolia yhteensä 2,2 miljoonallaeurolla. RFBR kattaavenäläisten osuuden.Professori Annele HatakkaHelsingin yliopistosta vetääkantasienten lakkaasien jaympäristöä kuormittavien yhdisteidenreaktioiden ja niidenmallintamisen tutkimusta.Professori Markku Leskelänryhmä Helsingin yliopistostaselvittää hienokemikaalienselektiivistä syntetisointia räätälöidyilläkultananopartikkeleilla.Kuituoptiikan uusia mate-aikoina Turunen on perehtynytEU:n uuteen kemikaalilainsäädäntöönReachiin ja jakanut siitähankkimaansa tietoa kaikkienalan yritysten käyttöön.Kumiteollisuus ry perustiVuoden kumiteknikko -palkinnonvuonna 1990 Suomen KumiteknisenYhdistyksen 10-vuotispäivänkunniaksi.Suomen Akatemia rahoittaasuomalais-venäläistä tutkimustariaaleja ja niiden karakterisointiatutkitaan Teknillisenkorkeakoulun tutkijan HanneLudvigsenin ja lyhyiden laserpulssienvuorovaikutusilmiöitäbiologisissa rakenteissa Oulunyliopiston professorin RistoMyllylän johdolla. Rahoitustasaivat myös hankkeet ÅboAkademista sekä Turun, Joensuunja Kuopion yliopistoista.Suomen Akatemian jaRFBR:n järjestämän yhteishauntavoitteena on tukea pitkäjänteistä,järjestelmällistätutkimusyhteistyötä sekä yhteistyöverkostojensyntymistäja vahvistumista Suomenja Venäjän välillä. Akatemiaon tehnyt yhteistyötä RFBR:nkanssa vuodesta 2002 lähtienmuun muassa Itämeren tutkimuksen,laseroptiikan sekäpäihde- ja addiktiotutkimuksenaloilla.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 49

henkilöuutisiaItsejärjestyvät dendrimeeritjäljittelevät proteiinejaSami Nummelin valmisti väitöskirjatyössäänmonivaiheisillasynteeseillä useita dendriittisiäeli haaroittuneita ja puumaisiamakromolekyylejä. Yhdisteidenrakenneanalyysi osoitti, ettäamfifiiliset dendriittiset dipeptidititsejärjestyvät sekä liuoksessaettä kiinteässä tilassa korkkiruuvimaisiksirakenteiksi, jotkamuistuttavat läheisesti huokoisiaproteiineja.Itsejärjestymisprosessi on robusti:sekä dendronin että dipeptidinrakennetta voidaan modifioida.Tämä avaa mahdollisuudensäätää huokoisen rakenteenkokoa ja muotoa.Alustavien kokeiden mukaanhuokoset ovat funktionaalisiaja toimivat protonikuljettimina.Rakenteiden potentiaalisiasovelluksia ovat muun muassakeinotekoiset kanavat, uudenlaisetantibiootit, membraanitsekä erilaiset tunnistusprosessitja sensorit.Nummelinin tutkimus kuuluusupramolekyylikemian alueeseen,jossa selvitetään mm.molekyylien välisiä heikkojavuorovaikutuksia ja niiden aikaansaamaamolekyylien itsejärjestymistä.Proteiinin raken-Sami Nummelinne ja funktio liittyvät läheisestitoisiinsa. Synteettisen proteiinikanavanvalmistaminen on vuo-sikymmeniä ollut haaste, jossaei juuri ole menestytty.Osa Nummelinin väitöstutkimuksentuloksista julkaistiinarvostetussa Nature-tiedelehdessävuonna 2004. Chemical& Engineering News valitsi artikkelinyhdeksi vuoden 2004kohokohdista.Filosofian lisensiaatti SamiNummelinin väitöskirja, suomenkieliseltänimeltään Itsejärjestyvienhuokoisten dendrimeeriensynteesi, karakterisointi,rakenne- ja retrorakenneanalyysitarkastettiin Jyväskylänyliopiston kemian laitoksessa11.1.2008. Vastaväittäjänäoli professori A. DieterSchlüter ja kustoksena akatemiaprofessoriKari Rissanen.Estrogeeni poisjätevedestä fotokatalyysilläJätevedenpuhdistamoiden poistovesissäesiintyviä estrogeenihormonejavoidaan eliminoidatehokkaasti fotokatalyyttisenhapetuksen avulla, kertoo tuoreväitöstyö.Estrogeenien pääasiallisenalähteenä kunnallisissa jätevesissäovat ihmisen virtsan ja ulosteensisältämät lääkeaineperäisetluonnolliset ja synteettisetestrogeenit. Jäteveden saniteettijaetulisi siksi käsitellä muustapuhdistuksesta erillään.Saniteettijae on kuitenkin hankalaseos, joka sisältää lukuisiasaastuttavia aineita. Estrogeenienpoistamisen tekee vaikeaksiniiden alhainen pitoisuus muihinsaasteisiin verrattuna.Tatjana Karpova selvitti tutkimuksessaanfotokatalyysinkykyä hapettaa estrogeeneja selektiivisestijätevedessä, jonkasaniteettijakeessa oli tyypillisiäsaastekomponentteja, kutenureaa, sakkaroosia ja virtsaa.Urea jätevedelle tyypillisissäpitoisuuksissa ei vaikuttanut hapetustulokseen.Muidenkin tutkittujenkomponenttien vaikutusoli huomattavasti odotettuavähäisempi, vaikka niiden pitoisuudetolivat vähintään sata taijopa tuhansia kertoja suurempiakuin estrogeenin.Kunnallinen jätevedenkäsittelyon estrogeenipäästöjen tärkeimpiälähteitä. Estrogeenihor-50Tatjana Karpovamonien esiintyminen jätevedenpuhdistamoidenpoistovesissäon aiheuttanut huolta, sillä niistäne saattavat kulkeutua myösjuomaveteen.Altistuminen estrogeeniyhdisteillevoi olla terveydelle erittäinhaitallista. Tarpeen on siksi tehokasja taloudellinen menetelmäestrogeenien poistamiseksipuhdistamoiden poistovirroista.Diplomi-insinööri TatjanaKarpovan väitöskirja, suomenkieliseltänimeltään Estrogeenihormonienfotokatalyyttinenhapetus vesiliuoksessa, tarkastettiinLappeenrannan teknillisenyliopiston kemiantekniikanosastossa 14.12.2007. Vastaväittäjänätoimi professori Jean V.Weber ja kustoksena professoriJuha Kallas.ADR-Haanpää OyDiplomi-insinööri Jari-MattiMehto on nimitetty ADR-Haanpääntalousjohtajaksi Helsingintoimipisteeseen. Hän on toiminutviimeksi toimitusjohtajana kahdessastart-up-lääkeyhtiössä, CTTCancer Targeting Technologiesissaja Karyon-CTT:ssä.BorealisBorealis-konsernin toimitusjohtajaksija johtoryhmän puheenjohtajaksion nimitetty Mark Garret.Uusia johtoryhmän jäseniä ovatMartin Kuzaj, joka nimitettiinvastaperustetun peruskemikaaliliiketoimintaryhmänjohtajaksi, jatalousjohtajana aloittanut DanielJ. Shook. Johtoryhmässä jatkavathiilivetyliiketoiminnasta Lähi-idänja Aasian alueiden johtajaksi siirtynytHenry Sperle ja tuotantojohtajaHerbert Willerth. Nimityksettulivat voimaan 1.1.2008.Ekokem-Palvelu OyEkokem-Palvelu Oy:n toimitusjohtajaksion nimitetty 1.1.2008alkaen diplomi-insinööri JuhaVäyrilä. Hän ollut yhtiön toimialajohtajanakesäkuusta 2007.Enfucell OyYhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty1.12.2007 alkaen diplomiinsinööri,valtiotieteiden maisteriJuha Koskinen. Hän on aiemmintyöskennellyt Siemens-konsernissa,Sanmina Oy:ssä ja Keski-Suomenyrityskehitys Oy:ssä, jossahän jatkaa partnerina edelleen.Toimitusjohtajan tehtäviä väliaikaisestihoitanut Risto Huvila on1.12.2007 alkaen nimitetty yhtiönoperatiiviseksi johtajaksi.Ekonomi Markku Paukku onnimitetty Enfucell Inc:n toimitusjohtajaksiYhdysvaltoihin 1.1.2008Nimityksiäalkaen.Koneinsinööri, MBA TimoKärkkäinen on nimitetty tuotantojohtajaksi1.11.2007 alkaen.Tekniikan tohtori Xia-ChangZhang jatkaa yhtiön teknologiajohtajana.KCL Kymen LaboratorioAsiakaspalvelupäälliköiksi on nimitettyFM Janne Silvonen vastuualueenaankemia ja prosessianalyysitsekä MMM Pia Sigvart-Mattilavastuualueenaanmikrobiologia.Kemira OyjKemira Oyj:n toimitusjohtajaksion aloittanut 1.1.2008 diplomi-insinööri,MBA Harri Kerminen.Hän toimi vuodesta 2006 KemiraPulp&Paper -liiketoiminta-alueenjohtajana ja vastasi sitä ennen KemiraSpecialty -liiketoiminta-alueesta.Kemiran aiempi pääjohtaja, vuorineuvosLasse Kurkilahti toimiiKemira Oyj:n hallituksen neuvonantajanavuoden ensimmäisen neljänneksenloppuun.Jyrki Mäki-Kala on nimitettyKemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueenjohtajaksi ja Kemiranjohtoryhmän jäseneksi 1.1.2008alkaen. Mäki-Kala on toiminutkansainvälisissä liiketoimintajohdontehtävissä Kemirassa ja FinnishChemicalsissa.Kiilto-konserniEkonomi Erkki Solja on nimitettyKiilto-konsernin CEO:ksi (ChiefExecutive Officer). Hän on toiminutKiilto Oy:n toimitusjohtajanavuodesta 1994.FT, dosentti Antti O.K. Nieminenon nimitetty Kiilto Oy:n toimitusjohtajaksi.Hän toimi aiemminyhtiön varatoimitusjohtajana.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Helsingin yliopistoETM Marjo Misikankaanväitöskirja Dietary Modulation ofß-Catenin Signalling in an ExperimentalModel of Colon Cancer tarkastettiin7.12.2007. Vastaväittäjänätoimi prof. Hannu Mykkänen jakustoksena prof. Marja Mutanen.FM Maarit Hellmaninväitöskirja Structural CharacteristicsAffecting Functions of Two ActinRegulating Proteins tarkastettiin14.12.2007. Vastaväittäjänätoimi tri Annalisa Pastore ja kustoksenaprof. Ilkka Kilpeläinen.FM Sanna Koutaniemenväitöskirja Lignin Biosynthesisin Norway Spruce: from a ModelSystem to the Tree tarkastettiin14.12.2007. Vastaväittäjänä toimitri Deborah Goffner (UniversitéPaul Sabatier) ja kustoksena prof.Jaakko Kangasjärvi.ETM Laura Nyströmin väitöskirjaOccurrence and PropertiesKari Laakso on nimitetty tehdaspäälliköksivastaamaan tuotannostaja siihen liittyvistä investoinneista.Laakso jatkaa myös laatupäällikkönä.Vesa Juhannusvuori on nimitettykunnossapitopäälliköksi. Hänvastaa kunnossapito- ja huoltotoiminnoistasekä toimii sähköpuolenasiantuntijana.Antti Pohja on nimitetty liimatuotannosta,polymeroinnista jasulateliimoista vastaavaksi tuotantoinsinööriksi.Kaikki nimitykset tulivat voimaan1.1.2008.Kiilto-konserniin kuuluvat emoyhtiöKiilto Family Oy:n lisäksiKiilto Oy ja sen ulkomailla toimivattytäryhtiöt sekä muiden toimialojenyhtiöt Kiiltoplast Oy, KiiltoCleanOy, Intermedius Oy, MetalpakOy ja Ramport Oy.Molok OyMolok Oy:n laatu- ja tuotantokoordinaattoriksion nimitetty1.12.2007 alkaen ympäristötekniikaninsinööri Päivi Sihvonen.Myynti- ja markkinointipäälliköksion nimitetty 1.1.2008 alkaenKatri Savijärvi.MTTMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksenMTT:n tutkimusjohtajaksion nimitetty filosofiantohtori Mari Walls. AiemminMTT:n ympäristötutkimuksen johtajanatoiminut Walls aloitti viisivuotisenvirkansa 1.1.2008.Oy Sinebrychoff AbMyyntijohtaja Pekka Tiainen onnimitetty Sinebrychoffin toimitusjohtajaksi14.1.2008. Edellinentoimitusjohtaja Mikael Aro siirtyilokakuussa Carlsberg-konserninPohjoismaiden aluejohtajaksi.VÄITÖKSIÄof Steryl Ferulates and Glycosidesin Wheat and Rye tarkastettiin14.12.2007. Vastaväittäjänä toimiprof. Per Åman (Swedish Universityof Agricultural Sciences) jakustoksena prof. Vieno Piironen.FM Justus Reunasen väitöskirjaLantibiotic Nisin and Its DetectionMethods tarkastettiin 14.12.2007.Vastaväittäjänä toimi Ph.D PaulRoss (Moorepark Food ResearchCentre, Irlanti) ja kustoksena prof.Per Saris.FL Pirkko Kauppilan väitöskirjaPhytoplankton Quantity as anIndicator of Eutrophication inFinnish Coastal Waters – Applicationswithin the Water FrameworkDirective tarkastettiin 19.12.2007.Vastaväittäjänä toimi tri Juha-Markku Leppänen ja kustoksenaprof. Jorma Kuparinen.M.Sc. Anton Shmelevin väitöskirjaFolding and Selective Exit ofReporter Proteins from the YeastTeknos OyTeknoksen tutkimuksessa ja tuotekehityksessäjauhemaalien tutkijaksion nimitetty tohtori EvgeniaTokoi-Abrosimova. Jauhemaaliosastossamyynti-insinööri HarryKouri on nimitetty myyntipäälliköksi.Uudeksi myynti-insinööriksion nimitetty Tero Lahti. Kauppa-ja rakennusmaaliosastossa piiripäälliköksiJoensuun, Kuopionja Kajaanin alueelle on nimitettyMarko Jormalainen.Teknillinen korkeakouluProfessori Matti Leisola on nimitettyTTK:n kemian ja materiaalitieteidentiedekunnan dekaaniksi.Vuodesta 1997 bioprosessitekniikanprofessorina toiminut Leisolaoli aiemmin kemian tekniikanosaston johtaja. Hän on erikoistunutteolliseen biotekniikkaan liittyvääntutkimukseen ja opetukseen.Informaatio- ja luonnontieteidentiedekunnan dekaaniksi valittiinprofessori Olli Simula, elektroniikan,tietoliikenteen ja automaationtiedekunnan dekaaniksi professoriJorma Kyyrä ja insinööritieteidenja arkkitehtuurin tiedekunnan dekaaniksiprofessori Petri Varsta.Nimitykset tulivat voimaan1.1.2008, jolloin TKK:n entiset12 osastoa korvattiin neljällä tiedekunnalla.Turun yliopistoDosentti, filosofian tohtori JohannaIvaska on nimitetty molekulaarisensolubiologian professorinvirkaan 1.1.2008 ja 31.12.2014 väliseksiajaksi.Dosentti, lääketieteen ja kirurgiantohtori Ilkka Mononen on nimitettykliinisen kemian osa-aikaisenprofessorin virkaan 1.1.2008 ja31.12.2012 väliseksi ajaksi.Endoplasmic Reticulum tarkastettiin19.12.2007. Vastaväittäjänätoimi dos. Pirkko Heikinheimo jakustoksena prof. Tapio Palva.MMM Sanna Kanervanväitöskirja Plant Secondary Compoundsand Soil Microbial Processesin Carbon and Nitrogen Cyclingin Relation to Tree Speciestarkastettiin 20.12.2007. Vastaväittäjänätoimi dos. Laura Höijer (Majja Tor Nesslingin Säätiö) ja kustoksenaprof. Helinä Hartikainen.FM Marko Vehkamäen väitöskirjaAtomic Layer Deposition ofMulticomponent Oxide Materialstarkastettiin 21.12.2007. Vastaväittäjänätoimi prof. Fred Roozeboom(Eindhoven University of Technology)ja kustoksena prof. MarkkuLeskelä.FM Kati Susanna Hakalanväitöskirja Liquid Chromatography-MassSpectrometry in Studiesof Drug Metabolism and Permeabilitytarkastettiin 25.1.2008.Vastaväittäjänä toimi prof. SeppoAuriola ja kustoksena prof. RistoKostiainen.FM Kirsi Kostamon väitöskirjaThe Life Cycle and Genetic Structureof the Red Alga Furcellarialumbricalis on a Salinity Gradienttarkastettiin 25.1.2008. Vastaväittäjänätoimi dos. Veijo Jormalainenja kustoksena prof. Kurt Fagerstedt.Lappeenrannan teknillinenyliopistoDI Elina Sjömanin väitöskirjaPurification and Fractionation byNanofiltration in Dairy and Sugarand Sweetener Industry Applicationstarkastettiin 15.12.2007.Vastaväittäjinä toimivat prof. BartVan der Bruggen (Katholieke UniversiteitLeuven, Belgia) ja prof.Susana Luque (University of Oviedo,Espanja) sekä kustoksena prof.Marianne Nyström.Oulun yliopistoFM Sauli Vuotin väitöskirja Synthesesand Catalytic Properties ofPalladium (II) Complexes of VariousNew Aryl and Aryl AlkylPhosphane Ligands tarkastettiin5.12.2007. Vastaväittäjä toimi prof.Reijo Sillanpää ja kustoksena prof.Jouni Pursiainen.FL Terhi Alaviuhkolan väitöskirjaAromatic Borate Anionsand Thiophene Derivatives forSensor Applications tarkastettiin8.12.2007. Vastaväittäjänä toimiFT Juhani Huuskonen ja kustoksenaprof. Jouni Pursiainen.FM Kaija Aution väitöskirjaCharacterization of 3-Hydroxyacyl-ACPDehydratase of MitochondrialFatty Acid Synthesis inYeast, Humans and Trypanosomestarkastettiin 14.12.2007. Vastaväittäjänätoimi prof. Ralf Erdmann(Ruhr-Universität Bochum,Saksa) ja kustoksena prof. KalervoHiltunen.LL Päivi Fonsénin väitöskirjaProlyl Hydroxylases. Cloning andCharacterization of Novel Humanand Plant Prolyl 4-Hydroxylases,and Three Human Prolyl3-Hydroxylases tarkastettiin21.12.2007. Vastaväittäjänä toimiprof. Markku Tammi ja kustoksenaprof. Johanna Myllyharju.FM Juha Jäälinojan väitöskirjaThe Structure and Function of Normaland Mutated Collagen IX tarkastettiin21.12.2007. Vastaväittäjänätoimi dos. Mikko Lammi ja kustoksenaprof. Taina Pihlajaniemi.Kuopion yliopistoFM Pia Leppäsen väitöskirjaMouse Models of Atherosclerosis,Vascular Endothelial Growth Factorsand Gene Therapy tarkastettiin30.11.2007. Vastaväittäjänä toimidos. Matti Jauhiainen ja kustoksenaprof. Seppo Ylä-Herttuala.FL Jouni Räisäsen väitöskirjaFourier Transform Infrared (FT-IR) Spectroscopy for Monitoringof Solvent Emission Rates fromIndustrial Processes tarkastettiin15.12.2007. Vastaväittäjänä toimidos. Markku Linnainmaa ja kustoksenaprof. Pertti Pasanen.Teknillinen korkeakouluDI Minna Blomstedtin väitöskirjaModification of Cellulosic Fibersby Carboxymethyl Cellulose – Effectson Fiber and Sheet tarkastettiin30.11.2007. Vastaväittäjänätoimi prof. Martin Hubbe (NorthCarolina State University) ja kustoksenaprof. Tapani Vuorinen.DI Heli Kankaan väitöskirjaSurface Chemical and MorphologicalProperties of MechanicalPulps, Fibers and Fines tarkastettiin1.12.2007. Vastaväittäjänä toimiprof. Pedro Fardim ja kustoksenaprof. Janne Laine.DI Timo Kallion väitöskirja InterfacialInteractions and Foulingin Paper Machines tarkastettiin10.12.2007. Vastaväittäjänä toimiprof. Jouko Peltonen ja kustoksenaprof. Janne Laine.FM Kai Kolarin väitöskirjaFabrication of Silicon and GlassDevices for Microfluidic BioanalyticalApplications tarkastettiin18.1.2008. Vastaväittäjänä toimiprof. Klas Hjort (Upsalan yliopisto)ja kustoksena prof. Harri Lipsanen.Turun yliopistoFM Kirsi Rautajoen väitöskirjaRegulatory Mechanisms Involvedin Th2 Cell Differentiation. AProteomics Approach tarkastettiin10.12.2007. Vastaväittäjänä toimiprof. Richard A. Flavell (Yale UniversitySchool of Medicine) ja kustoksenaprof. Riitta Lahesmaa.M.Sc. Renata Adamin väitöskirjaMicronization of Pharmaceuticalsand Food Ingredients UsingSupercritical Fluid Techniques tarkastettiin14.12.2007. Vastaväittäjänätoimi prof. Élisabeth Badens(Université Paul Cézanne,Ranska)ja kustoksena prof. Rainer Huopalahti.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 51

TULEVIa tapahtumiaInterpack 2008Pakkausala esittäytyy DüsseldorfissaSaksan Düsseldorfissajärjestettävä Interpackmyytiin loppuun jo viimevuoden puolella. Uusianäytteilleasettajia huhtikuisillemessuille mahtuuvain peruutuspaikoille.Näyttelypaikkojen loppuminenei ole Interpackin viisikymmenvuotisenhistorian aikana ainutkertainenvaan paremminkinsääntö ilman poikkeusta. Tapahtumavoikin kasvattaa pinta-alaansaainoastaan uusien messuhallienavulla.Düsseldorfin messujen projektipäällikönThomas Dohsen mukaanvuoden 2005 Interpack keräsi177 000 vierasta. Tämän vuodenmessuille hän ennakoi jälleenkävijäennätystä. Asiantuntevaayleisöä houkuttelevat erityisestifunktionaalisten elintarvikkeidenpakkausteknologia, pakkausinnovaatiotsekä biomuovit.Alan uudet messut eivät ole vähentäneetDüsseldorfin vetovoimaa.Alueelliset tapahtumat ovatkehittyneet ja kasvaneet, mutta neelävät suuren Interpackin rinnallasulassa sovussa.Thomas Dohse arvioi, että nopeastikasvava kysyntä poikii paikallisiamessuja myös Intian, Kiinanja Venäjän kaltaisiin maihin.Maista riittää silti entistä enemmänsekä näytteillepanijoita ettävierailijoita myös Düsseldorfinmessuille.Kaupungin messukeskusta onkehitetty jatkuvasti. Interpack2008 pääsee käyttämään uutta 8 BConnie Heik-JokinenPakkausalan suurtapahtumaInterpack pidetään Düsseldorfissa24.–30. huhtikuuta.Thomas Dohse uskoo messujenyltävän kaikkien aikojenkävijäennätykseen.-hallia, joka sijaitsee eri puolellaraitiovaunuasemaa kuin useimmatmuut hallit. Sijainti alueen ulkolaidallaei ole kuitenkaan laskenutnäytteilleasettajien kiinnostusta.Kahden messun kimaraTällä kertaa pakkausalan Interpackja painoalan Drupa osuvatsamalle vuodelle ja lähes peräjälkeen.Moni yritys toimii molemmillaaloilla, joten tilanne merkitseeniille pidempää oleskeluamessukaupungissa. Jotkut ovatkinvalittaneet joutuvansa vuokraamaansieltä asuntoja muutamaksikuukaudeksi. Dohse lohduttaa,että messurytmi aiheuttaa ongelmanvain kerran kahdessatoistavuodessa.Noin 40 prosenttia Euroopanpakkauksista käytetään elintarvikkeidenpakkaamiseen. ThomasDohse kertoo alalla syntyvän jatkuvastiuusia innovaatioita. Syytäonkin, sillä kuten ammattilainentietää, asiakas ei toista kertaa ostatuotetta, jonka pakkauksen avaamisessaon ongelmia.Kemian opetuksenpäivät JyväskylässäValtakunnalliset Kemian opetuksenpäivät järjestetään 8.–9. toukokuutaJyväskylän yliopistonkemian laitoksessa. Nyt kolmattakertaa järjestettävä tapahtumatoimii eri oppilaitoksissa toimivienkemian opettajien vuorovaikutus-ja oppimisfoorumina.Aiemmat Kemian opetuksenpäivät on pidetty Helsingissä.Jatkossa tapahtuma järjestetäänvuorovuosin maakunnissa jaHelsingissä. Paikalle odotetaankemian opettajia yläkouluista,lukioista ja ammattioppilaitoksista,kemian opettajaksi opiskeleviaja muita opetuksesta kiinnostuneita.Tapahtuman teemoina ovat uudetoppimisympäristöt kemianopetuksessa sekä ongelmaperusteinenoppiminen. Osallistujillaon tilaisuus tutustua Jyväskylänyliopiston kemian laitoksen tutkimukseenlaitoksen eri osastoilla.Päivien esityksistä ja postereistatehdään viime vuoden tapaanjulkaisu, joka ilmestyy ensisyksynä Opetushallituksenjulkaisemana sekä verkossa ettäpainettuna. Tutkimusartikkeleissaon referee-käytäntö. Tapahtumanjärjestelyistä ja koordinoinnistavastaa Jyväskylän yliopistonkemian laitos. Lisätietojamm. ohjelmasta löytyy yliopistonsivuilta www.jyu.fi.TAPAHTUMAKALENTERIPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan kongressi- jamessutapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemikaalien luokitus, merkinnät jakäyttöturvallisuustiedotteet – GHSJärvenpää 13.–14.3.2008www.ael.fiMateria 08, Pinta 08,PlasTec 08 ja ToolTec 08Helsinki 15.–18.4.2008www.expomark.fiwww.finnexpo.fiTaitaja 2008Espoo 16.–19.4.2008www.taitaja2008.comKsenonit-tiedepäivätHelsinki 3.5.2008www.helsinki.fi/luma/tapahtumatValtakunnallisetkemian opetuksen päivätJyväskylä 8.–9.5.2008www.jyu.fiHelsinki InternationalCongress on Chemical SafetyHelsinki 20.–22.5.2008www.hiccs2008.euSynergia 08, Kunnossapito 08,Sopimusvalmistus 08Oulu 21.–22.5.2008www.expomark.fiHelsinki Drug Research 2008Helsinki 9.–11.6.2008www.hdr.fiCalphad XXXVIIISaariselkä 15.–20.6.2008www.calphad.orgYmpäristötekniikka 2008Helsinki 10.–12.9.2008www.finnexpo.fiTekniikka2008Jyväskylä 1.–3.10.2008www.jklpaviljonki.fi/tekniikka2008Valtakunnalliset LUMA-tiedepäivätEspoo 24.–25.10.2008www.helsinki.fi/luma/tapahtumatMuovi PlasticsLahti 12.–14.11.2008www.lahdenmessut.fiFinnmateriaJyväskylä 13.–14.11.2008www.jklpaviljonki.fi/finnmateria2008MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTPittcon 2008New Orleans, LA, USA 2.–6.3.2008www.pittcon.orgNanofair 2008Dresden 11.–12.3.2008www.nanofair.deInterphex 2008Philadelphia, PA, USA 26.–28.3.2008www.interphex.comAnalytica 2008München, Saksa 1.–4.4.2008www.analytica.deSPE 6 th Thermoforming ConferenceBerliini, Saksa 3.–5.4.2008www.e-t-d.orgPhotonics EuropeStrasbourg, Ranska 8.–10.4.2008www.spie.orgPolyolefin AdditivesKöln, Saksa 14.–16.4.2008www.amiplastics.comHannover MesseHannover, Saksa 21.–25.4.2008www.hannovermesse.deInterpack 2008Düsseldorf, Saksa 24.–30.4.2008www.interpack.com9 th China InternationalEnvironmental ProtectionExhibitionShanghai, Kiina 27.–29.4.2008www.eptee.comIFAT 2008München, Saksa 5.–9.5.2008www.ifat.deSPCI 2008Tukholma, Ruotsi 27.–29.5.2008www.spci2008.comWater SofiaSofia, Bulgaria 27.–30.5.2008www.wasser-berlin.com52Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

seurasivutSeuroissa tapahtuuSuomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun kokous ja vierailu12.2.2008 klo 15.30Sinebrychoffin TaidemuseoLisätietoja ja ilmoittautumiset 8.2.2008 mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi, p. 010 425 6302.Turun KemistikerhonVuosikokous27.2.2008 klo 18Biocityn Amica-ravintola, Tykistökatu 6Kokousasioiden lisäksi ohjelmassa on isäntien puheenvuoro,ruokailu ja FT Mikko Salomäen esitelmä itsejärjestyvistä monikerroksisistapolymeerikalvoista. Imoittautumiset 19.2.2008mennessä: marika.karskela@utu.fi, puh (02) 333 6786.Pohjanmaan KemistienEkskursio ja vuosikokous6.3.2008Kokkolan suurteollisuusalue, kokoontuminen klo 14 Kemirantienportilla. Vuosikokous klo 17 kaupungintalon Öja-salissa.Lisätietoa ja ilmoittautumiset 3.3.2008 mennessä:pekka.sten@puv.fi, puh. 040 700 3659.Pirkanmaan KemistiseuranVuosikokous13.3.2008 klo 17.30Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, Lakiala, YlöjärviIlmoittautumiset 11.2.2008 mennessä: matti.harkoma@mil.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous9.4.2008 klo 17.30Teknillinen korkeakoulu, Kemian laitos, Kemistintie 1, EspooIlmoittautumiset 7.4.2008 mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Suomalaisten Kemistien SeuranKemistimatka Pietariin28.–31.8.2008Tutustumiskohteina Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamosekä kulttuurinähtävyyksiä.Lisätietoja: heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Suomalaisten KemistienSeura jakoi stipendejäSuomalaisten Kemistien Seura(SKS) myönsi joulukuussavuoden 2007 opiskelijastipenditopinnoissaan erinomaisestimenestyneille, motivoituneilletuleville kemisteille.Pekka Poutiainen Kuopionyliopistosta, Risto Linna Turunyliopistosta, Katariina NymanTeknillisestäja Vesa-MattiTauriainen Oulunyliopistostasaivat kukin 500euroa.Kaikki stipendinsaajattoimivataktiivisestiomissa ainejärjestöissään.Heovat osoittautuneetopiskeluympäristössäänvaloisiksi jayhteistyökykyi-korkeakoulustaKari LoikasRisto Linnasiksi henkilöiksi, jotka muunmuassa toimivat ensimmäisenvuosikurssin opiskelijoidentuutoreina. Jokaisen viikkoohjelmaankuuluu myös vilkasharrastustoiminta.Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.Victor HeinänenKatariina NymanSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.Turun kemistit tutustuivatoluisiin ja rivitanssiinTurun Kemistikerhon syyskokouspidettiin 30. lokakuutaAlgol Chemicals Oy:n Turuntoimitiloissa.Kokousasioiden ja ruokailunjälkeen tuotepäällikkö SirpaNuutinen, johtaja Tuula Sokkaja aluepäällikkö MarkkuOrmanto esittelivät yhtiön toimintaasekä kemikaalitoimintoihinliittyvää lainsäädäntöä. Lopuksiteimme kierroksen yhtiönvarastotiloissa satama-alueella.Tilaisuuteen osallistui 23 kerhonjäsentä.Marraskuun 24. päivänä kerholaisetseuralaisineen saivatmielenkiintoisen oppitunninoluen valmistuksesta PanimoravintolaKoulussa. Parikymmenhenkistäjoukkoa opasti baarimikkoJuha Kylä-Kaila, jokaTurun KemistikerhonkunniajäsenetLiisa Kanerva(oik.) ja AarniTenhosaarikirjoittivatkulttuuriretkellänimensäkerhonuuteen vieraskirjaan.Pekka PoutiainenVesa-Matti TauriainenKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 53Reino LaatikainenMarika Karskelaesitteli myös Koulun panimotoimintaa.Perehdytyksen jälkeen vertailimmetalon oluita maistelemallamuutamia Koulun tunnettujatuotteita. Pikkujoulukauteensopivasti makuaisteja testattiinmuun muassa etsimällä neilikanaromia jouluoluesta.Vuosi 2008 aloitettiin perinteeksimuodostuneella kulttuuriretkellä,joka suuntautui 5.tammikuuta Tampereelle Riverdance-esitystäkatsomaan. Tampere-talossapidetyn esityksenjälkeen söimme runsaan päivällisenviikinkiravintola Haraldissa.Retkelle osallistui 42 kerholaistaja heidän seuralaistaan.Marika KarskelaKirjoittaja on Turun Kemistikerhonsihteeri.Marja Lajunen

seurasivutKeski-Suomen Kemistiseurajuhli 40-vuotista taivaltaanmyrkkyjen, kuten toksafeenin,leviämistä ja hajoamista. Parannustaaikaisempiin näissä Paasivirranmalleissa on, että niissäon otettu huomioon myös lämpötilanvaikutus, mikä on tärkeääerityisesti kylmällä pohjoisellavyöhykkeellä.Aktiivinen keski-ikäinenKeski-Suomen Kemistiseuran perustavakokous pidettiin 1.11.1967Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa.Perustajajäseniä oli 29,joista 9 oli nuoria jäseniä. Seuranensimmäiseksi puheenjohtajaksivalittiin prof. Paavo Lumme jasihteeriksi FM Lauri Jääskeläinen.Seuran toiminta on ollut kokoajan aktiivista. Toimintaa on koordinoinutseitsenjäseninen johtokunta,joka on kokoontunut vuosittainyleensä 6–8 kertaa, joskusjopa 12 kertaa. Johtokunnan jäsenentoimikausi on kaksi vuotta, javälittömästi ei voida valita uudestaan.Tämä on taannut nuorten kemistienmukaantulon toimintaan.Toiminnan päämuotoja ovat olleetkollokviot, tutustumiskäynnitja koulutuspäivät. Ulkomaanekskursioita tehtiin aiemmin jokatoinen vuosi, mutta viime aikoinahalukkaita lähtijöitä on ollut vähän.Palautteesta päätellen ne ovatosallistujien mielestä olleet seurantoiminnan kohokohtia, mutta useampipäiväiseenretkeen ei enäänykyisin pystytä irrottautumaantöistä.Seuran ensimmäinen merkkitapahtumaoli 1979 järjestetty keskustelutilaisuusteollisuuden jayliopiston näkemyksistä kemistikoulutuksessa.Puheenjohtajanatoimi prof. Heikki Suomalainenja alustajana Typpi Oy:n tutkimusjohtajaNiilo Lounamaa. Mukanaoli useita eturivin poliitikkoja sekäteollisuus- ja korkeakouluvaikuttajia.Tilaisuudesta tehtiin yli 50-sivuinen muistio, jonka ajatuksistamonet ovat vähitellen toteutuneet.Toinen kohokohta seuran historiassaoli prof. Jaakko Paasivirrankutsuman kemian nobelistin H.C.Brownin vierailu 15.12.1979.Yhtenä kestoaiheena ovat olleetjätteet ja niiden käsittely. Tämäon ymmärrettävää sitä taustaavasten, että jätteiden käsittely onkoko ajan ollut muutoksessa jaettä Jyväskylässä on tehty paljonympäristömyrkkytutkimusta.Seuran tilaisuuksiin osallistuvienmäärä on pysynyt samallatasolla, vaikka jäsenmäärä onkasvanut 29 perustajajäsenestäyli kolmeensataan. Poikkeuksenmuodostavat vuosijuhlat ja alumnitilaisuudet.Vuonna 2004 pidetyssäalumnissa oli 207 henkeä,joista yli 150 oli seuran nykyisiätai entisiä jäseniä.Seuran jäsenmäärä ylittää reilustiKeski-Suomessa olevienkemistien työpaikkojen lukumäärän.Jäsenet haluavat pitääyhteyttä entisiin kavereihinsa jaopiskelupaikkakuntaansa.Seura järjesti tutustumiskäynninValmetin Rautpohjan tehtaillesyksyllä 1978.Juhlakokouspidettiin AgoranBeeta-salissa.Keski-Suomen kemistiseuran40-vuotisjuhlia vietettiinlauantaina 17.11.2007 JyväskylänYliopiston Agorassa. Tilaisuusalkoi juhlakokouksella,jonka avasi seuran puheenjohtajaMari Rautio.Kokouksessa päätettiin antaaseuran standaari Anja Veijaselle,ja kunniajäseniksi kutsuttiinIlkka Pitkänen ja Reijo Suontamo.Kunniapuheenjohtajaksinimitettiin prof. (emeritus)Jaakko Paasivirta, joka piti kokouksenlopuksi esitelmän.YmpäristöriskejäPandoran lippaastaPaasivirta käsitteli kehittämiäänympäristöriskimalleja, joidennimet ovat kreikkalaisesta mytologiasta:Damokles, Kykloopit,Pythia, Pandora, Kassandraja Medusa. Näissä malleissa ympäristöriskion vahingon laajuuskertaa esiintymisen todennäköisyys.Mallit on testattu jo tapahtuneillaympäristökatastrofeilla.Yksityiskohtaisesti Paasivirtatarkasteli eräiden ympäristö-Sielun jaruumiin ravintoaJuhlaillallinen aloitettiin ravintolaPietassa seuran perinteiselläcocktaililla, jota on jouduttumuuttamaan 40 vuoden aikanakahdesti Alkon lopetettua eräidenkomponenttien toimittamisen.Viihdetaiteilija Vesa Karvinenhauskuutti läsnäolijoitakertomalla erilaisista huumorinlajeista oivallisin näyttein. Tähäntapaan: Kaksi karjalaispoikaalähti sotien jälkeen junallareissuun matkaeväinään banaanit,joita vastikään oli alkanutsaada. Junan lähdettyä kaveritkaivoivat banaanit esiin. Toinenhaukkasi, ja samassa juna syöksyitunneliin. ”Joko ehdit haukata?”toinen kysyi. ”Jo ehdin,mutta älä haukkaa, siitä meneenäkö”, kuului vastaus.Illan aikana seuraa onnittelivatsekä Suomen Kemian Seuranettä Suomalaisten KemistienSeuran edustajat. Turun Kemistikerholuovutti pöytästandaarinsaja Päijät-Hämeen Kemistit yksilöllisenmuotoillun löylykauhan,jota myös tarvittaessa evästettiinkäyttämään boolikauhana.Uudet kunniajäsenet muistelivatseuran vaiheita, ja ilta jatkuivilkkaan seurustelun merkeissäravintolassa ja jatkoilla.Ilkka PitkänenKirjoittaja on Keski-SuomenKemistiseuran perustajajäsen jakunniajäsen.54Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Suomalaiset Kemistitkoolla Q-teatterissaSuomalaisten Kemistien Seuranjoulukuun kokous pidettiin4.12.2007 Q-teatterissa Helsingissä.Samassa yhteydessävietettiin seuran pikkujoulua.Seuran edustajiksi SuomenKemian Seuran edustajistoonvuodeksi 2008 valittiin (varajäsenineen)filosofian kandidaattiIrma Aroluoma (projektipäällikköPia Bruce), professoriTuula Asunta (dosentti JanLundell), tutkimusprofessoriSirpa Herve (filosofian maisteriHeikki Hero), filosofian tohtoriHarri Häkli (Heikki Hero),professori Liisa Kanerva(johtaja Jussi Kivikoski), dosenttiJarno Kansikas (ryhmäpäällikköSalme Koskimies),professori Erkki Kantolahti(Ph.D. Juhani Olkku), filosofianmaisteri Leena Kolunen (SalmeKoskimies), dosentti JormaKorvenranta (Jussi Kivikoski ),rehtori Lauri H.J. Lajunen(professori Risto Laitinen),professori Marja Lajunen (ylikemistiEino Puhakainen),professori Markku Leskelä(Risto Laitinen), lehtori TuulaLeskelä (diplomi-insinööri Anna-MaijaAntila), professoriPentti Minkkinen (Juhani Olkku),professori Lauri Niinistö(Jan Lundell), dosentti MarjattaOrama (Eino Puhakainen),filosofian tohtori Olli Orama(professori Tapio Hase), filoso-fian maisteri Jyri Pelkonen (PiaBruce), dosentti Petri Pihko(filosofian maisteri Arto Kiviranta),professori Heikki Saarinen(Arto Kiviranta), filosofiantohtori Annikki Sarnesto(Anna-Maija Antila) ja filosofianmaisteri Antti Takala (pro-Haluathan jäsentiedotteen ja Kemia-lehden?Päivitä meili- ja osoitetietosiSuomen Kemian Seuran jäsenrekisteriin kerätään jäsentensähköpostiosoitteita. Jos et vielä saa seuran jäsentiedotettasähköpostiisi, ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseentoimisto@kemianseura.fi.Muistathan ilmoittaa myös osoitteen tai sähköpostiosoitteenmuutoksista. Tunnistamista varten kerro aina nimesi ja Kemialehdentakakannessa näkyvä osoitteesi.Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/08 8. helmikuuta 13. maaliskuuta3/08 20. maaliskuuta 24. huhtikuuta4/08 7. toukokuuta 11. kesäkuutaHeleena KarrusTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.MikkoSalomäkivastaanottiarvostetunKompan palkinnonSKS:n puheenjohtajaltaLiisaKoskiselta.fessori Veikko Komppa).Seuran uusiksi nuoriksi jäseniksivalittiin luonnontieteidenkandidaatti Ulla Brunholm jafilosofian ylioppilas Timo Sara-aho.Kompan palkintopolymeerikalvotutkijalleSKS:n puheenjohtaja LiisaKoskinen julkisti Kompan palkinnonvuoden 2006 parhaastakemian alan väitöskirjasta. Palkintomyönnettiin filosofian tohtoriMikko Salomäelle tämänväitöskirjasta Buildup, structureand physical properties of somepolyelectrolyte multilayer films.Hän teki työnsä Turun yliopistonkemian laitoksessa.Kokouksen jälkeen iltaa jatkettiiniltapalaa nauttien vilkkaanseurustelun lomassa. Illanpäätteeksi katsottiin Q-teatterinnäytelmä Kauppamatkustajansyntymä, jonka ohjaaja HeikkiKujansuu esitteli pikkujoulunviettäjille.Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.PolymeerikalvojananometrintarkkuudellaErittäin ohuiden monikerroksistenpolymeerikalvojen ominaisuuksiaon suhteellisenhelppo muunnella esimerkiksivaihtelemalla lämpötilaa tai kerrostuksessaapuna käytetyn suolantyyppiä, paljastaa Mikko Salomäenväitöstutkimus.Salomäki keskittyi työssäänpolyelektrolyyttien kerrostusmenetelmäntutkimiseen. Polyelektrolyyttion polymeeri, jolla onvesiliuoksessa pysyvä positiivinentai negatiivinen sähkövaraus.Polyelektrolyyteistä voidaan tehdäohuita kalvoja kerrostamallaniitä kerros kerrokselta kiinteällepinnalle siten, että vuorotellenmuodostetaan kerros positiivisistaja negatiivisista polyelektrolyyteistä.Menetelmä mahdollistaahaluttujen ominaisuuksienerittäin tarkan kontrollin.Salomäki tutki tekijöitä, jotkavaikuttavat kalvojen kerrospaksuuteen,sisäiseen järjestykseensekä niiden sähköisiin ja viskoelastisiinominaisuuksiin. Työssähän hyödynsi ja kehitti erityistäkvartsikidemikrovaakalaitteistoa,joka on suoraan yhteydessäautomaattiseen kerrostuslaitteistoon.Kerrostusmenetelmän tarkkatunteminen on erittäin tärkeää,sillä se saattaa mahdollistaahyvin monipuolisten funktionaalistenkalvojen valmistamisen.Menetelmä on myös sikälimielenkiintoinen, että se salliitavanomaisten polyelektrolyyttienlisäksi lähes minkä tahansaisokokoisen varauksellisenmolekyylin käytön ohuen kalvonvalmistamisessa. Niitä ovatmuun muassa proteiinit, nano- jamikropartikkelit, sähköisesti taioptisesti aktiiviset polymeerit javäriainemolekyylit.Näin valmistettuja kalvoja voitaisiinkäyttää esimerkiksi erittäinherkkien sensorien aktiivisenapintamateriaalina. Kerrostusmenetelmällävoitaisiin myössaada vaikkapa antibakteerisia,korroosiota estäviä ja biomolekyylientarttumista helpottaviaominaisuuksia lähes mille tahansapinnalle. Tämän lisäksi menetelmäon suhteellisen helppoautomatisoida, joten mahdollisiaovat myös teollisen mittakaavanprosessit.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 55

Ksenonit-sivusto tarjoaa joka kuukausi uuden teemapaketin.Helmikuun 2008 teemana on paristo. Teemapakettilöytyy kokonaisuudessaan Ksenonit-sivulta internetistä.Sähköä varastoonPariston tarina1700-luvun lopulle tultaessa olisähkön olemassaolo tiedetty jopitkään, mutta tutkijoiden polttavanakysymyksenä oli, kuinkasähkön voisi valjastaa. Vuonna1780 italialainen Luigi Galvaniteki merkittävän keksinnön huomatessaanvastikään irti leikattujensammakon jalkojen nytkähtelevän,kun ne koskettivatkahta erilaista toisiinsa kytkettyämetallia.Alessandro Volta teki jatkotutkimuksiaja tuli siihen tulokseen,ettei sammakko ollut välttämätönilmiön aikaansaamiseksi.Tärkeää oli, että systeemissäoli mukana neste, joka muistuttikudosnestettä. Jos kaksi eri metalliaasetettiin suolaveteen kasteltuakartonkia vasten, metalleihinkytketyssä johtimessa kulkisähkövirta. Oli kehitetty ensimmäinensähköpari! Samalla periaatteellatoimivat myös nykypäivänäkäytössämme olevatparistot.Pariston voi rakentaa mistätahansa kahdesta eri metallista,suolaliuoksesta ja johtimista.Metallit voidaan järjestääjännitesarjaan jaloimmastaepäjaloimpaan. Mitä kauempanametallit ovat jännitesarjassatoisistaan, sitä suurempi jännitesaadaan paristoon aikaiseksi.Nyt rakennammeerikoisen paristonTarvitset:• sitruunan• kuparinaulan• sinkkinaulan• kaksi hauenleuoilla varustettuajohdinta• AA-paristolla toimivan seinäkellon.TyöohjeTyönnä sinkkinaula ja kuparinaulanoin 2 cm:n etäisyydelletoisistaan sitruunaan. Kiinnitäkumpaankin naulaan yksi johdinhauenleualla. Poista kellostaparisto. Kiinnitä johtimet kellokoneistonnapoihin. Mitä tapahtuu?Jos mitään ei näytä tapahtuvan,vaihda johdinten paikkojakellossa. Kokeile liikuttaanauloja sitruunassa ensin kauemmasja sitten taas lähemmästoisiaan. Huomaatko mitäänerityistä, kun naulojen etäisyysmuuttuu? Kuinka kauan kelloScanstockphotoBongaa Ksenonitosoitteestawww.helsinki.fi/luma/ksenonitjaksaa käydä kotitekoisella paristollasi?Kokeile myös perunoitaja omenoita sitruunoidentilalla. Huomaatko eroa?Mistä on kyse?Koska metallit ovat erilaiset,elektronit liikkuvat voimakkaammintoiseen suuntaan kuintoiseen. Jos metallit olisivat samat,elektroneja liikuttava voimaolisi sama eikä kellossa tapahtuisimitään. Nyt elektronitliikkuvat johdinta pitkin kelloonja siitä johdinta pitkin takaisinsitruunaan. Tämä elektronien liikesaa kellon toimimaan.Ksenonit-sivuilta saat myös selville,kuinka saat hopeiset korutja esineet puhdistetuksi käyttämälläsähköparin periaatetta.56Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Painovarmaa palveluayhdessäForssan Kirjapaino Oy | Nordmanin KirjapainoEsko Aaltosen katu 2, 30100 ForssaActa Print OyHietalahdenranta 17, 00180 Helsinkiwww.forssankp.fi | www.actaprint.fi