KAIVOS- OSAAJA SUPRAJOHDE NOBELISTI ROKOTE - Kemia-lehti

ULKOMAILTAKun antibiootit eivättepsi, sairaalabakteeriaon yritetty suitsia suojavarustein,desinfioinneinja eristämällätartunnan saaneetpotilaat omiinhuoneisiinsa.Nanopolymeeri nujertaa bakteeritAntibiooteille vastustuskykyisen sairaalabakteerinmrsa:n kimppuun päästään piankäymään uusin asein: nanopolymeerienavulla.Läpimitaltaan 200 nanometrin kokoisetpolymeerit tappavat bakteerin tuhoamallamikrobia suojaavan solukalvon. Tekniikankehitti Kalifornian Almadenissa toimivaIBM:n tutkimuskeskus yhdessä singaporelaisenIBN-instituutin tutkijoiden kanssa.Antibiootit hyökkäävät bakteereita vastaanmikrobien sisällä mutta eivät koskeniiden soluseinämiin. Osa bakteereista jääScanstockphotousein henkiin ja kehittää vastustuskyvynlääkkeelle.Jos antibioottia ja nanopolymeerejä annetaanpotilaalle yhtä aikaa, lääke hoitaaosuutensa ensin, ja sen jälkeen polymeeripitää huolen vielä eloonjääneistä bakteereista,kuvailee tutkija James HedrickScientific American -lehdessä.Kun biohajoavat polymeerit ovat tehneettehtävänsä, ne poistuvat elimistöstä jälkiäjättämättä.Pekka T. HeikuraOLUTHIIVANESI-ISÄlöytyi PatagoniastaModernin oluthiivan esi-isä on löydettyEtelä-Amerikan Patagoniasta. Saccharomyceseubayanus -hiiva eristettiinkylmällä vuoristoseudulla kasvavanpyökkipuun kuoresta. Kansainvälinentutkijaryhmä oli jahdannut hiivaa maailmanlaajuisissaetsinnöissä vuosien ajan.Viileissä oloissa pärjäävä hiiva on perimältään99,5-prosenttisesti samanlainenkuin oluenpanoon nykyisin käytettävä,Saccharomyces pastorianuksena jaSaccharomyces carlsbergensisinä tunnettuhiivalaji.Tutkijat uskovat, että argentiinalaishiivakulkeutui löytöretkeläisten mukanaEurooppaan puunkappaleissa tai hedelmäkärpästenvatsoissa. Hiiva säilyi luostaripanimoidenkellareissa ja sulautui lopultavanhan mantereen kollegaansa.Ennen 1500-lukua Euroopassa tunnettiinvain pintahiivaoluet, jotka pantiin15–20 asteen lämmössä ja jotka kävivätSaccharomyces cerevisiae -hiivan voimin.Pohjahiivaoluet, joiden hiiva toimii4–9 asteen lämpötilassa, syntyivät noin500 vuotta sitten. Pohjahiivakäymisenansiota ovat nykyiset menestysoluet:pilsner, pukkiolut, lager ja export.Tutkijat esittelivät löytönsä PNAS-lehdessä.Pekka T. HeikuraPaperiraha onKanadassa pianhistoriaa.KANADAVAIHTAAmuovisiin seteleihinKanadassa siirrytään paperirahasta muoviseteleihin.Setelien materiaali alkaa vaihtualoppuvuodesta 2011. Ensimmäisinä lasketaanliikenteeseen muovista valmistetutsadan dollarin setelit ja sen jälkeen vuorotellenarvoltaan pienemmät rahat. Muovisetviisidollariset tulevat käyttöön vuonna2013.Muovisetelien valmistus on kaksi kertaakalliimpaa kuin paperisten, mutta koskamuovi on kestävämpi materiaali, setelienkäyttöikä pitenee 2,5-kertaiseksi. Muovisetelion myös hygieeninen ja erittäinBank of Canadahankala väärentää. Setelit painetaan kierrätettävällemuoville, joten käytöstä poistetturaha menee uusiokäyttöön muuhun muovituotantoon.Maailman ensimmäiset muovisetelit esitteliAustralia, jossa ohuista polyeteeni- japolypropeenikalvoista tehdyt 10-dollarisetnäkivät päivänvalon vuonna 1988. 1990-luvullamaa siirtyi pelkästään muovisiin seteleihin.Australian esimerkkiä ovat seuranneetmuun muassa Uusi-Seelanti, Brunei jaVietnam.Päivi IkonenKippis pohjahiivan kantaisälle, jotasaamme kiittää maailman suosituimmistaoluista.Scanstockphoto58 KEMIA 7/2011