KAIVOS- OSAAJA SUPRAJOHDE NOBELISTI ROKOTE - Kemia-lehti

testaan mallinnusohjelmalla prosessintoimivuuden. Samanlaista tutkimustatehdään vain Kanadassa ja Australiassa.”Porilaiskeskuksen 130 ammattilaista,joista tutkijoita on runsaat 70, hallitsevatrikastuksen lisäksi muun muassa värimetallienvalmistustekniikat ja ferroseosprosessit.Tutkimusten pohjalta suunniteltavatlaitokset mitoitetaan yhdessäOutotecin pääkonttorin väen kanssa Espoossa.Siellä työntekijöitä on 700.”Annamme tilaajalle myös laitteet, takuuttoimivuudesta, laskelmat laitoksensuorituskyvystä, huollot ja modernisoinnin.Pidämme huolta laitoksesta sen alustahamaan loppuun asti”, Grau kertoo.Graun vaativimpiin töihin kuuluusuurten pilottihankkeiden testaaminenyhdessä Geologisen tutkimuskeskuksenasiantuntijoiden kanssa Outokummunkaupungissa Pohjois-Karjalassa.”Jos meillä Porissa on sadan kilon koeeriä,niin Outokummun pilottikokeissakäytämme kymmeniä tonneja mineraaleja.Viikkoja kestävät testit ovat hyvintarkkoja, ja niitä vaativat myös hankkeitarahoittavat rahoituslaitokset.”Outotecin toinen tutkimuskeskus toimiiFrankfurtissa. Saksalaiskeskuksentietämys perustuu suomalaisyrityksenvuonna 2001 hankkiman Lurgi Metallurgie-yhtiön teknologiaan. Sen pohjanaovat Kari Knuutilan mukaan muunmuassa leijupetireaktoritekniikka, rautarikasteidenpelletointi, sintraus ja rikkihappoteknologia.”Leijupetiteknologiaa käytetään rikasteidenpasutukseen, alumiinioksidinkalsinointiin, raudan suorapelkistykseenja energian tuotantoon. Pori ja Frankfurtovat siis erikoistuneet eri aloille.”Valttina vihreys jayhteiskuntasuhteetOutotecMangaanimalmin sintrauslaitos nousee Etelä-Afrikan Kapmaahan. Keväällä 2012käynnistyvä laitos tuottaa sintteriä runsashiilisen ferromangaanin tuotantoon.Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoretutkimus paljasti, että ilmansaasteet aiheuttavatvuosittain 1,3 miljoonaa ennenaikaistakuolemaa. Pahiten kärsivät kehittyvienmaiden asukkaat. Yksi merkittäväympäristönpilaaja on kaivosteollisuus.Outotecin liikevaihdosta kaksi kolmasosaatulee kehittyvistä maista. Kunniiden ympäristölait tiukkenevat jatkuvasti,pörssiyhtiön on Knuutilan mukaanpakko ottaa ympäristöasiat huomioonentistä vakavammin.”Metalli on hankittava keveästi, päästötpienennettävä minimiin, prosessienpitää olla energiatehokkaita ja vesitaloudenkunnossa.”Knuutila ottaa esimerkiksi maailmansuurimman rautarikasteen pelletointilaitoksenavaimet käteen -toimituksen brasilialaiselleSamasco Mineracaolle. Heinäkuussajulkaistun sopimuksen arvo on200 miljoonaa euroa.”9,25 miljoonaa tonnia rautapellettiävuodessa tuottava laitos tarvitsee vähemmänenergiaa kuin aiemmat toimittamammelaitokset. Olemme parantaneetesimerkiksi pelletin lujuusominaisuuksianauhasintrauskäsittelyllä, jossalämpötila kohoaa noin 1 250 asteeseen.Laitoksen hiilidioksidipäästöt ovat kolmanneksenpienemmät kuin kilpailevillatekniikoilla.”Menestyksen ehto on, että yhtiön sosiaalisetsuhteet ympäröivään yhteiskuntaanovat kunnossa. Alkuperäisväestöäon kuultava ja sen opeista on otettavavaari.”Brasilian laitoksen suunnittelussaoli mukana 200 paikallista insinööriä.Ostamme 90 prosenttia palveluistaja laitteistoista paikan päältä. Suomestatuomme rahoitus-, laki- ja hallintopalveluita,ja kaupan tulos toki tulee koti-Suomeen.”Konstit tuntuvat purevan. Kuluvanvuoden jälkipuolisko on ollut Outotecilleyhtä juhlaa: alumiiniteknologiaaSaudi-Arabiaan, rikastamoteknologiaaja pelletointilaitos Venäjälle, kaasu- jarikkihappoteknologiaa Uzbekistaniin,sulatusteknologiaa Lähi-itään, ferrokromitehdasKiinaan.Metallit hyvinvoinninmittariOutotecin markkinat käyvät kuuminaEtelä-Amerikassa, Australiassa ja Intiassa.Metalleista kupari-, kulta- ja rautahankkeetovat kovimmassa vauhdissa.Vientialueista myös Lähi-itä ja Venäjäovat taantuman jälkeen piristymään päin,ja molemmat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaanöljystä.”Arabiemiraatit sijoittavat alumiiniteollisuuteenja Saudi-Arabia lannoiteteollisuuteen.Venäjä modernisoi vauhdillavanhoja teollisuuslaitoksiaan. Outotecon mukana kaikissa hankkeissa.”Metallit ovat Knuutilan mukaan hyvinvoinninmittari.”Kehittyvät valtiot parantavat infrastruktuuriaan,ja kansalaiset haluavatautoja, jääkaappeja, pesukoneita ja kännyköitä.”Porissa Rodrigo Grau etsii oikeaa rikastusmenetelmääChilestä tuodulle malminäytteelle.Lopputuotteesta on tultavakuparikatodia, jonka kuparipitoisuus on99,99 prosenttia.”Kehittyvät maat haluavat nykyäänjalostaa metallinsa mahdollisimman pitkälle.Chilen ja Perun tavoite on tehdäkuparikatodi itse. Kun jalostusaste nousee,nousevat myös vientitulot.”Kari Knuutilan mukaan jalostaminenpelkän rikastetuotannon sijaan on valtioillemyös imago- ja itsetuntokysymys.Se vaatii kuitenkin valtavia satsauksiainfrastruktuuriin, laitteistoihin ja ympäristösuojeluun.”Outotecia kehitys suosii, sillä meilläon tarjota selvät sapluunat siihen, mitentehdään malmista metallia.”Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosentoimittaja.juha.granath@yle.fi7/2011 KEMIA9