saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma - Sosiaalikollega

15• pyydetään keväällä kalaa pilkkimällä, juomuksilla, iskukoukuilla, katiskalla, koukuilla, kulkuttamalla• pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla• pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla• pyydetään kalaa talvella juomuksilla, nuotalla, pilkkimällä ja iskukoukuilla• opetellaan verkon korjausta, kalastusvälineiden ja veneen huoltamistaMetsästys ja keräily:• opetellaan tekemään riekkoansoja• opetellaan tuntemaan eri eläinten jälkiä ja pyyntimenetelmiä pyynnin taitajan opastuksella• kerätään syksyllä marjojaMaatalous:• tutustutaan lehmien ja lampaiden hoitamiseen vierailemalla karja- ja lammastilalla• tutustutaan sadonkorjuutöihin, kylvetään perunaa ja muita kasvejaRuokakulttuuri:• järjestetään säännöllisiä saamelaisia ruokapäiviä ja leipomispäiviä perinteen taitajien opastuksella• valmistetaan ruokaa päivittäin• savustetaan kalaa ja poronlihaa, valmistetaan suolalihaa, suolakalaa• opetellaan marjojen säilömistä ja kerätään syötäviä luonnon kasveja; väinönputki, suolaheinä• tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöönAsumukset:• rakennetaan saamelaisten perinteisiä asumuksia ja rakennelmia (esim. pienoismallit): laavu, korvakota,turvekota, erilaiset aitat• pystytetään laavu ja opetellaan siihen liittyvät käytänteet; tulikivien ja torkkojen hakeminen, laavun eriosat, ruokailuSaamelainen käsityöperinne on hyvin rikas ja elävä osa saamelaiskulttuuria. Käsityöt ovatkäyttöesineitä ja niiden valmistus perustuu perinteiseen tietämykseen. Saamelaiseen käsityöhönkuuluu mm. puu, sarvi- ja nahkatöitä sekä helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhankudontaa javerkapukineiden valmistusta ja koristelua punoksilla ja nauhoilla.Suomen saamelaisilla on viisi saamenpuvun päämallia: Tenojokivarren, Enontekiö-Kautokeinon,Vuotson sekä inarinsaamelainen ja kolttasaamelainen puku. Pukujen mallit ja koristelu seuraavatsaamen kielirajoja. Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin.Kolttasaamelaisten puku eroaa eniten muista saamen puvuista muistuttaen karjalaistenkansallispukua. Saamelaisille puku on osa saamelaista identiteettiä. Saamelaisessa kulttuurissakansantaide ja sen sisältämä estetiikka on erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja sillä onhuomattava yhteisöllinen merkitys. Pukujen, päähineiden, paulojen koristeiden muodot ja väritilmaisevat kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaan alueelliseen yhteisöön ja vahvistavatyhteenkuuluvuuden tunnetta. Käsillä tekemisen avulla lapsi oppii arvostamaan kädentaitojaarkielämän hyödyllisinä taitoina.Käytännön esimerkkejä käsityöperinteestä varhaiskasvatuksessa:• tehdään nukeille saamelaisia asusteita• kutsutaan käsityöntaitajia opastamaan lapintakin ja siihen kuuluvien asusteiden käytössä• tutustutaan eri saamelaisryhmien pukuihin, asusteisiin ja päähineisiin• tehdään helmitöitä• karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua• tehdään villalankatöitä (tupsut, nauhojen punonta/palmikointi, pirtanauha, lapinvanttuut)• valmistetaan porontaljasta sisnaa, tehdään sisna- ja nahkatöitä• tehdään puusta ja poronluusta erilaisia esineitä• nyljetään, näskätään ja suolataan koipia, tehdään kenkäheinää• kuivataan keväällä hauen nahkoja ja tehdään nahoista käsitöitä ja kalan ruodoista koruja