saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma - Sosiaalikollega

93.2. Saamen kieli kielipesäkielenäKielipesä on alle kouluikäisille kielivähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettupäivähoitopaikka, jossa uhanalainen kieli pyritään siirtämään lapsille puhumalla sitä heille kokoajan alusta lähtien, vaikkeivät he ymmärtäisikään kieltä kielipesään tullessaan. Kielipesässäkäytetään kielikylpymenetelmää. Kielipesätoiminta on osoittautunut hyväksi keinoksi uhanalaistenkielten elvyttämispyrkimyksissä. 7Kielipesässä puhutaan vain saamen kieltä, eikä henkilöstö käännä puhettaan suomen kielelle edesalussa, kun lapset eivät vielä heitä ymmärrä. Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamallapuhetta elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein. Myös henkilökunta puhuu keskenäänvain kielipesäkieltä.Passiivisen kielitaidon kehittyessä lapsi rohkaistuu vähitellen aktiiviseen puheen tuottamiseen.Lapsen annetaan omaksua kieltä omaan tahtiinsa. Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomenkieli. Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä.3.3. Saamen kielen oppimisen yhteiset tavoitteetPäivittäisten toimintojen yhteydessä kieli toimii välineenä, ei itseisarvona. Varhaiskasvatuksessalapsen kielen kehittymistä edistetään erilaisten toimintojen kautta. Varhaiskasvatuksessa lapsi• vahvistaa saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan• kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissätoiminnoissa; lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan• saa laajasti tietoa ja kokemusta omasta kielestä, kulttuuriperinnöstä ja historiasta ja kokee senarvokkaaksi• rohkaistuu käyttämään ja kehittämään aktiivisesti kieltä• kehittää kielellistä tietoisuuttaanLapsen kielenoppimisen kannalta on tärkeää, että perhe, suku ja yhteisö suhtautuvat kielenoppimiseen myönteisesti ja tukevat sitä aktiivisesti.Lapsen saamen kielen vahvistamisen välineet:• tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot• roolileikit, nukketeatteri, näytteleminen• musiikki, joiut, leuddit, livđet, laulut• radio, videot, lehdet, kirjat, pelit, televisio• vanhempien, sukulaisten ja yhteisön kanssa perinteiseen vuotuiskiertoon liittyvätmonipuoliset kielenkäyttötilanteet: työt, käsitöiden tekeminen, luonnossa liikkuminen,laavustelu, retket, tapaamiset, vierailut ja tapahtumat• kirjoitetun saamen kielen näkyminen yksikön fyysisessä ympäristössä (ilmoitukset, julisteet,kuvataulut, kyltit jne.)• kirjastossa ja museossa vierailut• vuorovaikutus eri-ikäisten saamelaislasten kanssa• yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median,seurakunnan ja järjestöjen kanssa• vanhemmille suunnatut keskustelu- ja koulutustilaisuudet7 Pasanen 2003:33.