saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma - Sosiaalikollega

26kielipesien, esiopetuksen ja neuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö sekä ohjaus ja tiedottaminensaamen kieleen, kulttuuriin, kasvatukseen ja monikielisyyteen liittyvissä asioissa.8.1. Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus, koulutus ja osaaminenSaamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstönsaatavuus. Saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisivoida opiskella saamelaisten kotiseutualueella. Suomessa ei järjestetä saamenkielistävarhaiskasvatusalan koulutusta. Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseenkoulutukseen. Lähin saamelaista varhaiskasvatusopetusta tarjoava korkeakoulu sijaitsee Pohjois-Norjassa. Suomalaisilla saamenkielisillä on oikeus hakeutua Norjaan opiskelemaanlastentarhanopettajiksi 45 .Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa on järjestetty sosiaali- ja terveysalan perustutkintoonjohtavaa lähihoitajakoulutusta vuodesta 1997 alkaen. Koulutus on helpottanut äidinkieleltäänsaamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta. Opetussuunnitelmaan sisältyy kaikille yhteisenävain 2 opintoviikkoa saamen kielen opetusta ja 2 (ov) monikulttuurisuus opintoja. Vapaastivalittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja. Saamelaisalueellajärjestettäviin koulutuksiin tulisi sisällyttää huomattavasti enemmän saamen kielen ja kulttuurinopintoja.Varhaiskasvatushenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisestimuuttuneet vaativammiksi. Lasten kielitaidon erilainen taso ja yksilölliset tarpeet asettavattyöntekijöille omat lisähaasteensa. Varhaiskasvatuksessa aikuisten keskinäiset suhteet ja työssäjaksaminen heijastuvat lapsiin ja hoitopaikan ilmapiiriin. On tärkeää panostaa henkilöstön työssäjaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen. Kasvattajan on hyvä pohtia omiatoimintatapojaan ja keskustella erilaisten tilanteiden aiheuttamista tunteista ja reagointitavoista.Varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista- pedagogisten käytäntöjen ja menetelmien arvioimisessa ja kehittämisessä- yhdenmukaistamisprosessin vaikutusten ja järjestelmien tunnistamisessa; miten ne ohjaavatajattelua ja toimintaa 46 (kolonialismi)- lasten saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa- saamen kielissä ja kulttuureissa- oman saamelaisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa- saamelaisen kulttuurin lähtökohdista tapahtuvan varhaiskasvatuksen tavoitteiden, sisällön jatoimien suunnittelussa- kulttuuriymmärryksen merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä- monikielisyyskasvatuksessa. 47Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on ilmennyt tarve suunnitella ja järjestääkoulutusta kielipesähenkilöstölle ja vanhemmille saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisestä.45 STM 2007:54.46 Balto 2008:62.47 Saamelaiskäräjät 2008, viitattu teoksessa SSG