huono sisäilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

KEMIA3/2012KemiHUONOSISÄILMAsairastuttaaVetävännäköinen, mutta helmi on sisälläTutustu ja ihastu uusiin Igloo syväjääpakastimiinTALVI-VAARAmyrskynsilmässäBIO-POHJAISETkemikaalittulevatAIVOJENihmeellisetoikutÄäriolosuhteiden asiantuntijaLabo Line OyKarjalankatu 2, 00520 Helsinkip. (09) 877 0080, info@laboline.fiwww.laboline.fiTelstar Igloo -86 °Csyväjääpakastimet• Suuri kapasiteetti – pieni tilantarve• Arkut ja kaapit (370…830 litraa)• Valittavissa opti- ja ekomoodi• Värikoodatut eristetyt väliovet• Vaihdettava oven kätisyys• Yhden käden avaus- jasulkumekanismi• Ekologiset kylmäaineet• Vanhat räkit hyödynnettävissä

The Helsinki Chemicals Forum is an independent forum engaginginternational authorities, politicians, industry leaders, NGOs,academics and the media in an open dialogue on key issues ofglobal relevance regarding chemicals policyand the control of chemicals safety.Friday 25 MayPROgRaMMeWednesday 23 May18.00–20.00 Registration for HCF 2012Thursday 24 May8.00–9.00 Registration for HCF 2012 andcoffee9.00–10.00 Opening CeremonyGeert Dancet, Executive Director,ECHAJussi Pajunen, Mayor of HelsinkiRob Visser, Former Deputy-Director,OECD Environment Directorate10.00–10.30 NeTWORkiNg bReak10.30–12.00 PaNel disCussiON:CONveRgeNCe OF RegulaTORysysTeMs – How To Minimise theduplication which burdensindustry and authoritiesModerator: Jake sanderson,Manager, environment Canada12.00–13.30 luNCH13.30–15.00 PaNel disCussiON:COMMuNiCaTiNg WiTH THegeNeRal PubliC ON CHeMiCalssaFeTy – are Public bodies,industry and NgOs Reaching OurCitizens?Moderator: andreas Herdina,director of Cooperation, eCHa15.00–15.20 COFFee bReak15.20–16.20 debaTe: substitution of Chemicals– is New legislation actuallyencouraging it?Anne-Sofie Andersson, Director,The International ChemicalSecretariat ChemSec, SwedenDr. Hans Bender, Vice President,External Relations,Procter & Gamble, Switzerland19.00–20.00 sigHTseeiNg TOuR iN HelsiNki20.00– diNNeR HOsTed by THe CiTyOF HelsiNkikey NOTe: The Commission’s 2012ReaCH ReviewAntonio Tajani, Vice-President of theEuropean Commission, Industry andEntrepreneurship (tbc)9.00–10.30 PaNel disCussiON:iNNOvaTiON – Regulatory systemsand New Technical Challenges asits driversModerator: annamaria Frascaria,associate eH&s Regulatorydirector, dow10.30–11.00 COFFee bReak11.00–12.30 PaNel disCussiON:THe use OF alTeRNaTiveMeTHOds TO TesT lONg-TeRMTOxiCiTy – What are thebottlenecks affecting Regulatoryacceptance?12.30–14.30 luNCHModerator: Jukka Malm,director of Regulatory affairs,eCHakeyNOTe: international Trade– Have the WTO Requirements forReaCH been Met?Prof. Dr. Reinhard Quick, Director,VCI Liaison Office/BrusselsClosing of HCF 2012Ville Niinistö, Minister of theEnvironment, Finland14.30–15.00 Transportation to eCHa15.00–16.30 Optional Offsite session:visit to eCHaFor panellists, entire programme and registration, please visit: www.helsinkicf.eu

SISÄLLYS6 Myrkyllisessäsisäilmassatyöskenteleesairaita ihmisiäTeija Horppu12 Homepakolainen elää ulkonaja yöpyy teltassa”Sairastuneidenvähättely onlopetettava”Leena Laitinen16 Kemian seurojen yhteistyömuuttuu18 Talvivaaran Pekka Perä:Anteeksi pyytelyei tässä autaJuha Granath22 UUTISIA28 VIHREÄT SIVUT34 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU37 Lukijagallup numerosta 2/12Kulinarismi ja kemianhistoria kiinnostivat38 Marco Polo toi idänihmeet EurooppaanArja-Leena Paavola42 NÄKÖKULMAIhan vihreänäAnja NysténProfessori Mirja Salkinoja-Salosentutkimus osoittaa ensi kertaa yhteydensisäilman toksisuuden ja tiloissa työskentelevienoireiden välillä. (s. 6)Luonnonsuojelijoiden, median ja viranomaistenläksyttämä Pekka Perä onvakava mies. ”Työt täytyy tehdä paremmin.”(s. 18)Teija HorppuTalvivaara Oy42 KEMIA SILLOIN ENNEN43 PIENI SUURI NANONanonuput kukkivatkosketusnäytöissäMaija Pohjakallio44 Biopohjaiset kemikaalitmuuttavat maailmaaSusanna Kurkinen ja Henna Jääskeläinen49 Mikrobit tekevät biojätteestäMuovin raaka-ainettaTuija Käyhkö50 Hyvä käyttöturvallisuustiedoteon tiivis ja selkeäPysyvätkö yritykset Reachinperässä?Sanna Alajoki52 Oliver SacksMies joka kansantajuistiaivojen oikutPäivi Ikonen ja Arja Hakulinen57 NAISET JA KEMIAGertrud Wokerbiokemisti ja pasifistiSisko Loikkanen58 ULKOMAILTA60 KEEMIKKOPelkkää bonusta61 HENKILÖUUTISIAKemian koulukoutsi uskoonuoriin64 TULEVIA TAPAHTUMIA65 SEURASIVU66 KEMIAA KOKO ELÄMÄViskoosisuuttimen taikaJari KettunenMuseo Correr, VenetsiaMarco Polo kiinalaistaiteilijan silmin.Venetsialainen löytöretkeilijä kotiutuireissuvuosinaan aikansa eksoottisimpiinkulttuureihin. (s. 38)Roberto MarchisellaHomeen ja kemikaalien sairastuttamattipahtavat yhteiskunnan suojaverkkojenulkopuolelle, sanoo Homepakolaisetry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen.(s. 12)Maailmankuulu neurologi kertoo uudessakirjassaan lapsuudestaan uhkarohkeanakotikemistinä. (s. 52)4 KEMIA 3/2012

Pääkirjoitus26. huhtikuuta 2012KEMIA KemiVol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2011 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 100, erikoisnumeroilla500–3000 kpl:n lisäjakelu.Forssa Print, Forssa 2012ISO 9002Karolliina EkVihollinen ilmassaniSiitä syksystä on vain hajanaisia muistikuvia.Homekasvustot irti revittyjen seinien ja lattioiden alla. Ilmavirrassalepattava suojaverho, kodin jokaiselle neliösentille humahtanut kellanvihreäpöly.Tumpuloiva remonttiporukka, katkennut putki, vesihöyryn verhoamakellari kuin lapsuuden painajaisesta.Lapan robotin lailla pistävänhajuisia vaatteita koneeseen ja sulaneitapakasteita jätesäkkeihin. Kuuraan pintoja, jotka ovat taas seuraavanapäivänä pölyn peitossa.Päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia. Pelko ja ahdistus kuin raskaskivi mahanpohjalla.Kaksi rotevaa punatukkaista enkeliä ovella moppeineen ja sankoineen– siivousfirman virolainen siskospari, jolle näytän koko katastrofinja kysyn pala kurkussa, onko keikka liian paha. Tarmokas tuplapäänpudistus:”Niet. Normalno.”Tänä päivänä kiitän hyvää onneani. Paljon siinä rytinässä meni,mutta tärkein säästyi: lapseni terveys, ja omani.Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.Modernit pakolaiset eivät pakene pelkästään konflikteja ja luonnonkatastrofeja,eikä heitä ole ainoastaan tuolla jossain. Myös Suomessaon kasvava joukko ihmisiä, jotka joutuvat pakenemaan, eivätsotia ja sekasortoa vaan sisätiloja.Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen kertoo tässälehdessä, millaista on, kun ei löydy paikkaa, jossa asua tai tehdätyötä. Sairastunut putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle, ja hoidoksiehdotetaan psykiatrisia palveluita. Haittoja perheelle, harrastuksilleja sosiaaliselle elämälle voi kuvitella. Teille vai meille – vähän vaikeakysymys.Koska sairaus on outo, sairastuneet joutuvat kuulemaan mitäabsurdeimpia kommentteja lääkäreiltä, viranomaisilta ja tuttavilta.Sanottakoon asia selvästi. Homeen ja kemikaalien sairastuttamateivät ole työtä vieroksuvia pummeja tai nirsoja friikkejä. Heovat tavallisia ihmisiä, jotka tekevät samaa kuin me muutkin, hengittävät,asuvat ja työskentelevät. Epäonnekseenhe maksavat näistä perusasioistaterveydellään.Työterveyslaitoksen pääjohtajaHarri Vainio ja professori VilleValtonen vaativat tässä lehdessälaajaa yhteistyötä, jottatilanteen paheneminen saadaanpysähtymään. Työ onjo aloitettu muun muassakosteus- ja hometalkoot-ohjelmassa.Talkoissa tarvitaanmyös kemistien taitoja.Mallia näyttää professoriMirja Salkinoja-Salonen,jonka tutkimusryhmänuraauurtavasta työstäkerrotaan seuraavilla sivuilla.3/2012 KEMIA5

Myrkyllisessäsisäilmassatyöskentelee sairaita ihmisiäProfessori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmä uskooosoittaneensa suoran yhteyden sisäilman toksisuuden ja tilojakäyttävien ihmisten terveyshaittaoireiden väliltä. Helsinkiläiskouluissatehty pioneeritutkimus on herättänyt vilkastakeskustelua.Teksti ja kuvat:Teija HorppuProfessori Mirja Salkinoja-Salosenjohtamassa kaksoissokkotutkimuksessaetsittiin keinoja, joiden avulla sisäilmaongelmaisenkiinteistön remontti voitaisiinkohdistaa oikeaan paikkaan. Samallaselvitettiin, onko toksisten sisätilanäytteidenja tiloja käyttävien ihmisten terveyshaittaoireidenvälillä korrelaatiota.Helsinkiläisten koulujen luokkatiloistakerättiin pöly- ja mikrobinäytteitä, joidentoksisuus tutkittiin laboratoriossa.Lisäksi kerättiin tietoa opettajien kokemistaterveyshaittaoireista. Tutkimuksenrahoittivat Helsingin kaupunki ja Työsuojelurahasto.Helsingin kaupunki toivoi tutkimuksestamittaria, jolla laittaa kiireellisyysjärjestykseensisäilmaongelmaisten rakennustenkorjaukset. Mirja Salkinoja-Salosen mielestä tavoite saavutettiin:”Samasta sisätilasta otettujen näytteidenlaboratoriossa todettu toksisuus on toimivatyökalu, kun halutaan tunnistaa terveyshaittaoireitaaiheuttavat tilat.””Tässä ja useissa muissa tutkimuksissasisätila- ja mikrobinäytteen toksisuudensuora mittaus on osoittautunut keinoksitunnistaa nisäkässoluille myrkyllistenaineiden sekä niitä tuottavien mikrobienläsnäolo ja määrä.”Valtavasta tietomäärästä on ehdittyanalysoida vasta osa. ”Nyt on ajettu yhteenkoulun ja oireiden korrelaatio. Yhteenpitäisi ajaa myös tilan ja oireidenkorrelaatio.”Toxtest-hankevalinnan äärelläToksiinitutkimukset ovat kiistelty aihetutkijoiden ja viranomaisten keskuudessa.Yksimielisiä ollaan siitä, että tarvitaanvahva näyttö, ennen kuin jokin tutkimusmenetelmävoidaan ottaa viranomaiskäyttöön.Sosiaali- ja terveysministeriön(STM) ympäristöterveysyksikön johtajaJari Keinänen pitää tuoretta tutkimustalupaavana.”Salkinoja-Salosen mukaan tuloksetosoittavat toksisuuden ja oireiden korrelaation,ja korrelaatio havaittiin nyt ensimmäisenkerran.””Kuten normaalistikin tutkimustyössä,tuloksia voidaan pitää luotettavina vasta,kun ne pystyään toistamaan toisen tutkimusryhmäntutkimuksessa. Koska tutkimusei ollut kliininen, aineistolla ei pystytäosoittamaan toksisuuden ja erilaistenoireiden välistä syy-seuraussuhdetta.”Työterveyslaitoksen mukaan verrokkituloksiavoidaan odottaa Toxtest-hankkeenvertailevasta tutkimuksesta. Siihenvalitaan kosteusvaurioisia kohteita, joissaihmiset ovat oireilleet, ja kontrollikohteiksiterveitä kohteita, joissa ei oleoireiltu. Kohteista kerättävien pölynäytteidentoksisuus analysoidaan useillamenetelmillä, myös Helsingin yliopistonsiittiömenetelmällä. Lopuksi tarkastellaan,kuinka hyvin eri menetelmätpystyvät erottelemaan toisistaan sairaatja terveet kohteet.Tulosten perustella valitaan yksi tai”Ongelmana on, etteitiedetä, mille ihmisetyksittäisessä kohteessaovat herkistyneet.”Kosteus- ja hometalkoot• Vuonna 2009 käynnistetty, ympäristöministeriönvetämä ohjelma.• Vauhdittaa rakennuskannan tervehdyttämistä,tuottaa uutta tietoa,taitoa ja työkaluja eri toimijoidenkäyttöön sekä vaikuttaa asenteisiin.• Pyrkii löytämään suoraan käytäntöönvietäviä ratkaisuja ja toimintamalleja.• Yhteistyötä mm. ministeriöiden,valtionhallinnon, kuntasektorin, yritystenja järjestöjen kanssa.• Lisätietoja: www.hometalkoot.fi.kaksi tutkimusmenetelmää, joiden kehittämistäjatketaan. Lisäksi arvioidaan,voidaanko sisäilman toksisuudelle asettaaviitearvot.Työterveyslaitos ei vielämuuta kannanottoaanTyöterveyslaitoksen (TTL) vuoden 2010kannanotossa ei suositella toksisuudentai mikrobitoksiinien määrittämistäosana sisäilmaongelmien tunnistamistatai terveyshaitan arviointia. TTL ei aiomuuttaa kannanottoaan yksittäisen tutkimuksenpohjalta, mutta päivittää sitä,kun luotettavaa tutkimustietoa tulee tarpeeksi.”Salkinoja-Salosen käyttämä menetelmäon lupaava. Alan kannalta on ratkaisevaa,jos Toxtest-hankkeessa saadaantutkimustuloksia, jotka puoltavat toksisuudenhyödyntämismahdollisuuksia”,sanoo tutkimusprofessori Harri Alenius.”Viranomainen joutuu harkitsemaanasioita hyvin tarkkaan. Se ei tarkoita sitä,että vähättelisimme jonkin tutkimusryhmäntuloksia. Päinvastoin kaikki toivovat,että sopiva tutkimusmenetelmälöydetään.”STM:n Jari Keinästä harmittaa, ettäSalkinoja-Salosen tutkimuksen oirekyselyssäkäytettiin sitä varten tehtyä omaakyselyä. ”Tulosten vertailtavuuden kan-6 KEMIA 3/2012

Mirja Salkinoja-Salonen sai itsekintuntumaa terveysoireisiin. Eräässäkoulussa hän näki näytteitä kerätessäänuseita henkilöitä, joillaoli verestävät silmät. Myöhemminsamana päivänä tutkijatuttava ihmetteli,mikä kollegalla oli hätänä– professorin toinen silmä oli muuttunuttomaatinpunaiseksi.3/2012 KEMIA7

Joskus puhdistimethelpottavat tilannetta,joskus jopa pahentavat.nalta olisi ollut parempi, että olisi käytettyesimerkiksi Örebro-kyselyä.”TTL on vastikään laatinut ohjeet konsulttipalvelujentilaamisesta sisäilmaongelmienratkaisemiseksi. Ne neuvovatmiten edetä, jos epäilee työpaikalla sisäilmasto-ongelmaa,millaista asiantuntijapalveluapitää tilata ja kuka on päteväasiantuntija.”Ongelmien ratkaisun edellytys on, ettätilaaja osaa tilata tarvittavan palvelunja saa vertailukelpoisia tarjouksia”, sanooTTL:n vanhempi asiantuntija EeroPalomäki.Ilmanpuhdistintentoimivuus tutkimattaSisätilojen ilmanlaatua arvioivat terveystarkastajateivät ota huomioon toksisuusarvoja,sillä Suomessa ei ole määritelty,mitä pitää mitata, kun halutaan arvioidatilojen kuntoa terveyden kannalta. Tilojenkäyttäjien terveyshaittaoireet saattavatjatkua myös korjausten jälkeen, vaikkasisäilma täyttäisi viralliset hyvän sisäilmankriteerit.Viranomaisten viilatessa kantojaan sisäilmaongelmaisissakouluissa sinnitellään.Moni koulu turvautuu ilmanpuhdistimiin,joita markkinoilla on puolisentusinaa erilaista.Tutkimissaan kouluissa Mirja Salkinoja-Salonennäki monenlaisia puhdistimia.”On tapauksia, joissa ilmanpuhdistimistaon ollut apua. Suomessa eikuitenkaan ole tutkittu, mikä puhdistinauttaa parhaiten.”Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikköJuhani Pirinen kertoo, ettäjoskus puhdistimet helpottavat tilannetta,joskus jopa pahentavat. Hän pitää suurenapuutteena sitä, ettei laitteita ole tutkittuautenttisissa homevauriokohteissa.”Kokemusten mukaan puhdistimetauttavat oireisiin, jotka liittyvät hiukkasiin.Jos taas oireet liittyvät kaasuihin taitoksiineihin, laitteista ei välttämättä oleapua. Ongelmana on, ettei tiedetä, milleihmiset yksittäisessä kohteessa ovat herkistyneet.”Samantapainen ongelma liittyy homeendesinfiointi- ja puhdistusmenetelmiin.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eisuosittele esimerkiksi otsonoinnin käyttöä,koska ei tiedetä, voiko otsonointipilkkoa yhdisteitä uusiksi myrkyllisiksiyhdisteiksi.”Haluaisimme tutkia, mitkä menetelmättoimivat. Suomesta ei kuitenkaanlöydy tahoa, joka rahoittaisi tutkimustaMirja Salkinoja-SalonenMirja Salkinoja-Salonen on ympäristökysymysten menestyneimpiä suomalaistutkijoita.Hän on mm. kehittänyt saastuneiden maiden mikrobiologisen puhdistusmenetelmänja tutkinut mikrobien tuottamia myrkkyjä. Eläkkeelle siirryttyäänhän on jatkanut tutkimustyötään.• Syntynyt 1940. Luonnontieteiden kandidaatiksi 1963.• Amsterdamissa Vrije Universiteitissa 1963–1973.• Helsingin yliopiston mikrobiologian apulaisprofessori 1973–1992, professori1992–2008.• Suomen Akatemian akatemiaprofessori 1995–2000.siitä, toimiiko jokin laite vai ei”, Pirinenihmettelee.Korjauksia ilmanyhteistä näkemystäSisäilmaongelmaisia kouluja riittää Suomessariesaksi asti. Silti kiinteistöjä korjataannäppituntumalla ilman varmaatietoa, missä ongelmapesäke sijaitsee jaminne korjaus pitäisi kohdentaa.Tampereen teknillisessä yliopistossaviime syksynä valmistunut Paavo Kerondiplomityö antaa karun kuvan kuntienkiinteistöjen kosteus- ja homevaurioidenselvittämisestä ja korjaamisesta.Helsinkiläiskoulunseinästäkerättykipsimurunäyte.Yhteinen näkemys puuttuu, ja eri osapuoltenlausunnot ovat ristiriitaisia. Yksimielisyyttäei aina ole edes siitä, mitäpitäisi tutkia ja miten mittaustuloksia tulkita,eikä korjauksia osata laittaa tärkeysjärjestykseen.Ongelmakouluja korjataan paljon,mutta usein korjaus epäonnistuu. Joitainrakennuksia on korjattu kolmekin kertaa,mutta ongelmat ovat vain jatkuneet. Lopultatoimiva koulurakennus on purettu.Tärkeää olisi, että ongelmapesäke saataisiinkerralla kuntoon. Korjattava kiinteistönkohta pitäisi saada paikannettuatäsmällisesti ja luotettavasti.”Ongelmat eivät jakaudu samassasivulle 108 KEMIA 3/2012

Näin tutkimus tehtiinMirja Salkinoja-Salosen johtama sisäilmantoksisuustutkimus on tiettävästimaailman suurin. Mukana oli 403 opetustilaa15 helsinkiläiskoulusta, joistaosan tiedettiin kärsivän sisäilmaongelmista.Terveyshaittakyselyn vastaajiksihyväksyttiin vakituiset opettajat, jotkaolivat työskennelleet samassa tilassa ainakinyhden lukuvuoden ajan vähintäänseitsemän tuntia viikossa. Näitä vastauksiasaatiin 382 opettajalta.Kaikista opetukseen liittyvistä tiloistakerättiin kolme näytettä, joista yksi oliyli 1,5 metrin korkeudelta kerätty yläpintapölyja kaksi yhden oppitunnin aikanaavoimiin viljelymaljoihin laskeutuneitanäytteitä.Kaksoissokkotutkimuksessa näytteenottajaja laboratoriohenkilöstö eivättienneet, oliko työpisteessä oireiltu, eikäoirekyselyn täyttänyt opettaja tiennyttyöpisteensä toksisuutta. Kun toksisuusanalyysitja terveyshaittakyselyn tuloksetolivat valmistuneet, niiden kooditavattiin ja tutkittiin, missä määrin terveyshaittaoireidenesiintyvyys korreloiTerveyshaittaoireiden yliesiintyvyyttähavaittiin koulurakennuksissa, joista toksistapölyä tai toksiinia tuottavia mikrobikasvustojalöytyi useammasta kuin jokakolmannesta työtilasta. Edellytyksenäoli, että yli 10 työtilaa tutkittiin.Terveyshaittaoireita koskevassa kyselyssäusein yliesiintyviä terveyshaittojaolivat kipu, sairauden tunne, silmä- janiveloireet sekä neurologiset oireet. Allaolevat luvut on pyöristetty lähimpäänprosenttiyksikköön.näytteiden toksisuuden kanssa.Tutkimusmenetelmänä käytettiin toksisuudenvastehakuista mittausta. Menetelmäsopii tilanteisiin, joissa ei etukäteentiedetä, mitkä aineet voivat aiheuttaahaitallisen lopputuleman.Näytteiden toksisuus mitattiin yläpölyjenetanoliuutteesta ja laskeumamaljojenkasvustoista neljän viikon kasvatuksenjälkeen sian siittiöillä toteutetuilla solutesteillä.FT, mikrobiologi Maria A. Anderssonja Mirja Salkinoja-Salonen ovatkehittäneet näytteiden keruumenetelmätja toksisuuden tutkimusmenetelmät.Solutoksikologisessa mittauksessavaurio voidaan todeta tunneissa tai vuorokausissa.Menetelmällä saadaan selvillesellaisiakin solutason vaurioittaviamekanismeja, jotka ilmenevät ihmisessätai eläimessä hitaasti tai joille koe-eläimeteivät ole herkkiä.Toksisuuden kriteerinä oli, että sisätilapölyntai laskeumaviljelmien tai molempientehollinen toksisuus eli EC 50-arvo oli korkeintaan 12 mikrogrammaamillilitrassa. EC 50-arvo kuvaa pienintäHelsingin yliopistoSian siittiöillä toteutettu solutoksikologinenmittaus myötäilee EU:n Reachkemikaaliasetusta,joka edellyttääeläinkokeiden vähentämistä.”Ilmastointi kuljettaa toksiineja myös tiloihin, joissatoksisuuden aiheuttajaa ei ole.”Näin toksiinit ja oireet korreloivatympäristöaltisteen pitoisuutta, jolle altistettunayli puolet soluista vaurioituu.Sisätilanäytteiden toksisuus jaterveyshaittaoireet• Kun näytteistä vähintään kolmannesoli toksisia, jopa lähes 60 %:lla olisilmäoireita ja jopa yli 35 %:llaniveloireita.• Kun näytteistä alle kolmannes olitoksisia, korkeintaan 25 %:lla olisilmäoireita ja 15 %:lla niveloireita.Toksiset pölyt ja terveyshaittaoireet• Kun toksisia pölyjä löytyi viidestä taiuseammasta työtilasta, jopa lähes80 %:lla oli silmäoireita ja jopa65 %:lla sairauden tunnetta.• Kun toksisia pölyjä löytyi alle viidestätyötilasta, korkeintaan noin 30 %:llaoli silmäoireita ja noin 30 %:llasairauden tunnetta.Laskeumamaljat altistettiin tunnin ajan mikrobeille, joita kasvatettiin neljän viikonajan ennen toksisuuden mittausta.Näytteet eniten toksisia (5 koulua,laskeumamaljanäytteistä 66 % toksisia)• Keskimäärin 35 %:lla oli sairaudentunnetta.• Keskimäärin 49 %:lla oli silmäoireita.Näytteet vähiten toksisia (5 koulua,laskeumamaljanäytteistä 22 % toksisia)• Keskimäärin 9 %:lla oli sairaudentunnetta.• Keskimäärin 19 %:lla oli silmäoireita.Eniten toksisia yläpölyjä (4 koulua,10–15 toksista yläpölyä/koulu)• Keskimäärin 24 %:lla oli sairaudentunnetta.• Keskimäärin 21 %:lla oli yleiskunnonlaskua.Vähiten toksisia yläpölyjä (6 koulua, vähemmänkuin 5 toksista yläpölyä/koulu)• Keskimäärin 9 %:lla oli sairaudentunnetta.• Keskimäärin 12 %:lla oli yleiskunnonlaskua.3/2012KEMIA9

Maria A. Andersson(vas.) ja MirjaSalkinoja-Salonenkehittivät näytteidenkeruumenetelmätja toksisuudentutkimusmenetelmät.kiinteistössä tasaisesti. Toksisuuden lähdeon yhdessä tilassa, mutta ilmastointikuljettaa toksiineja myös tiloihin, jossatoksisuuden aiheuttajaa ei ole”, MirjaSalkinoja-Salonen sanoo.”Ongelmapesäkkeen löytämiseksikiinteistön joka tilasta pitäisi ottaa 5–10näytettä, joista yksi tuloilmaventtiilinsuulta.”Ohje homerakenteidenpuhdistamisestaKun korjausta vaativa kohta on saatuvarmistetuksi, on tiedettävä, mitä rakenteillepitää tehdä. Suomen Sisäilmakeskuskokoaa yhteistyössä Kosteus- jahometalkoiden kanssa homevaurioistenrakenteiden puhdistusohjetta, joka valmistuutänä keväänä.Puhdistus on vain yksi korjausprosessinpalanen. Sitä ennen pitää poistaakaikki vaurioon johtaneet syyt sekä poistettavissaolevat vaurioituneet materiaalit.Erityisen tärkeää on poistaa materiaalit,joita ei voida puhdistaa. Näitä ovatesimerkiksi paperi, vanhat purut ja kutterilastutsekä kipsilevyn kaltaiset yhdistelmämateriaalit.Vaurioituneet materiaalit, joita ei voidapoistaa, puhdistetaan mahdollisimmanhyvin. Menetelmiä ovat mekaaninenpuhdistus, pölyn poisto, pyyhintä jadesinfiointi. Turvaavina lisätoimina käytetääntarpeen ja kohteen mukaan rakenteellisiaratkaisuja, kuten kapselointia jatuulettuvia rakenteita.Yleisimpiä rakenteiden materiaalejaovat betoni, tiili, puu, muovi ja metallit.”Kullakin materiaalilla on niiden käsittelyynvaikuttavia erilaisia ominaisuuk-sia. Esimerkiksi puu toimii kasvualustana,kun taas metallin pinnalla kasvustotapahtuu sille kertyneessä pölyssä”, kuvaileeohjeistoa kokoava tutkimusinsinööriPetri Hartikainen.Ohjeistusta on koottu hakemalla tutkimustuloksiaja kokemuksia hyviksihavaituista puhdistustavoista. Haasteenaon tutkimustiedon pirstaleisuus, eikäkaikista materiaaleista ole löytynyt tutkittuatietoa.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.teija.horppu@thor-viestinta.fi”Merkittävä lisämenetelmävalikoimaan”TutkimustiimitToksisuustutkimukset:• PhD, professori Mirja Salkinoja-Salonen• FT, mikrobiologi Maria A. Andersson• FM, biokemisti, laboratoriopäällikköKatri Nelo• FM, kemisti, tutkijakoulutettavaPekka J. SalinTerveyshaittakyselytutkimus:• TkT, yliopettaja Manne Hannula• LL, korva-, nenä- ja kurkkutautienerik.lääk. Tuomas Holma• LK Janne T. Salin• LT, professori Ville ValtonenHelsingin kaupunki on tyytyväinen koulujensisäilmasta ja henkilökunnan terveyshaittaoireistatehtyyn tutkimukseen.”Toivomme, että tutkimuksesta onhyötyä toksisuustutkimusmenetelmänkehittämisessä. Uskomme, että lähitulevaisuudessase on yksi merkittävä lisämenetelmävalikoimassa, kun tutkimmekiinteistöjen sisäilmaongelmia”, sanooHelsingin kaupungin kiinteistöpäällikköSari Hildén.Tutkimusaineiston analysointi onvielä kesken, eikä kaupunki ole vieläsaanut kaikkea oleellista tietoa, kutentilakohtaisia tuloksia. Tutkimuksestaon kuitenkin jo saatu arvokasta tietoa,jonka perusteella se voi kohdentaa jatkoselvityksiä.”Saimme vahvistusta arvioillemmejoidenkin koulujen sisäilmaongelmista,mutta myös muutama yllätys tuli puoleenja toiseen. Olemme jo näiden tulostenpohjalta käynnistäneet kohteissalisäselvityksiä, joiden perusteella ryhdytääntarvittaviin korjauksiin”, Hildénkertoo.Helsingin kaupunki on vuosia tutkinutkiinteistöjään perinteisillä tutkimusmenetelmilläja korjannut sisäilmaongelmiavuosittain kymmenillä miljoonillaeuroilla.Esimerkki tyypillisestä ongelmastaovat 1960–70-luvun kiinteistöjen ulkoseinäneristeistä löytyvät mikrobit. Kukaanei pysty sanomaan, pitääkö eristeetuusia vai onko osa mikrobeista normaaliamikrobikasvustoa.”Tuhlaammeko rahaa vääriin paikkoihin,jos puramme ulkoseinän ulkoverhouksenja uusimme eristeen, vaipoistammeko sisäilmaongelman aiheuttajan?”Hildén havainnollistaa.10 KEMIA 3/2012

Pohjoismaiden suurimmatTURVALLISUUS-MESSUTTAMPEREELLA KOHTAAVATSUOMEN JOHTAVATTURVALLISUUSALAN AMMATTILAISETTurvallisuus, Security, Työhyvinvointi5.–7.9.2012Tampereen Messu- ja Urheilukeskuswww.turvallisuusmessut.fi

Katja Pulkkinenmatkusti leirintäalueellavietetyntalven jälkeentyönhakuunItaliaan.”Toivon,että kodittomuutenivielä joskuspäättyisi ja ettävoisin työllistyävaikka etätöidenkautta.”Roberto Marchisella12 KEMIA 3/2012

”Sairastuneidenvähättely on lopetettava”Homepakolainen elää ulkona ja yöpyy teltassaKasvava joukko suomalaisia sairastuu vakavasti epäterveellisestä sisäilmasta.Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion ja professori Ville Valtosen mielestäon korkea aika lopettaa sairastuneiden vähättely ja aloittaa laaja-alainenyhteistyö ennen kuin ongelma riistäytyy käsistä.Leena Laitinen”Kolmisen vuotta sitten sairastuin massiiviseenoireyhtymään. Sen jälkeen enole löytänyt asuntoa, jossa olisin sietänytolla.”Näin kertoo Homepakolaiset ry:n puheenjohtajaKatja Pulkkinen, joka onnukkunut parin viime vuoden ajan enimmäkseenteltassa ja parvekkeilla. Kosteusvauriomikrobientuottamille toksiineillepahasti herkistyneiden on hänenmukaansa erittäin vaikea löytää rakennusta,jossa voisi asua tai työskennellä.”Olin jo aiemmin altistunut kosteusvaurioilletoisessa asunnossa ja yliopistossa,mutta en osannut yhdistää oireitasisäilmaan. Luulin, että homeongelmistatulisi yskää, nuhaa ja keuhko-oireita.Tajusin yhteyden kun jututin naapureita,joilla oli samankaltaisia oireita.”Pulkkiselle tulee sisätiloissa nivelkipuja,kuumetta, verenvuotoja, tunnottomuuksia,huimausta, pahoinvointia jasydänoireita – muun muassa.”Oireet ovat usein vammauttavan voimakkaita.Niitä aiheuttavat myös tavallisetrakennusmateriaalit ja -kemikaalit,kuten muovimatot ja liimat. Helmikuunpakkasilla yritin yöpyä sisätiloissa, muttaoireet pahenivat ja aloin saada tajuttomuuskohtauksia.”Katja Pulkkinen oli sairastuessaan31-vuotias ja perustamassa yritystä.Sopivaa asuntoa etsiessään hän vaihtoipaikkakuntaa ja haki uusia töitä. Viimeisestätyöpaikastaan kaupungin kotihoidossahänen oli pakko luopua puolisentoistavuotta sitten.”Pystyisin edelleen tekemään töitä, joslöytäisin työskentelytilan, jossa ei olealtisteita. Virallisesti olen terve, koskaKursivoidut lainaukset ovat poimintojaHomepakolaiset ry:n nettisivuilta.keuhko-oireita ei ole. Muita oireita lääkäriteivät tutki eivätkä diagnosoi.”Parhaillaan Pulkkinen on hakemassatöitä Italiassa, jossa oireilu helpottuu.”Ulkona on lämpimämpi nukkua, jaolen pystynyt olemaan osan öistä myössisällä. Täällä puuttuu jokin altiste, jokaSuomessa estää sisätiloissa yöpymisen.”Uusi sukupolvialtistuu päiväkodeissaPulkkisen tarina on karu mutta ei ainutlaatuinen.Epäterveellisestä sisäilmastavakavasti sairastuneiden määrää ei tiedetä,koska potilaat jäävät yleensä ilmandiagnoosia. Joukko kuitenkin kasvaa kokoajan.Työterveyslaitoksen mukaan yli miljoonasuomalaista altistuu työssään pölyille,kaasuille tai kemiallisille aineille.”En keksi turvattomampaa tilaa kuintyöpaikan menettäminen, asunnonmenettäminen, terveyden menettäminen,voimavarojen loppuminen… tämäkaikki ilman oikeaa diagnoosia jahoitoa. Siihen tilanteeseen lääkärinnaurahtava kommentti mielenvikaisuudestavetää melko hiljaiseksi.”Lisää altistumista tapahtuu sisäilmaongelmaisissapäiväkodeissa, oppilaitoksissa,kodeissa ja vapaa-ajan asunnoissa.Rakennusten sisäilmaongelmat ovathankalia ja kalliita korjata. Kosteus- jahometalkoiden kyselyn mukaan joka viideskunta pystyy hoitamaan vain välittömintäkorjausta vaativat sisäilmahaitat,ja tilanne on huononemassa. Ympäristöministeriönja Kuntaliiton arvioiden mu-Homepakolaiset ry• Perustettu 2011 sisäilmastavakavasti sairastuneiden etujärjestöksi.• Tekee kuntalaisaloitteita, vetoomuksia,muistutuksia ja kanteluita.• Kontaktoi päättäjiä ja viranomaisiaepäkohtien poistamiseksi jahätämajoituksen järjestämiseksi.• Lisätietoja: homepakolaiset.fi.kaan välitöntä korjaustarvetta on 1 300koulussa ja parissatuhannessa hoitoalanrakennuksessa.Pientä valoa tilanteeseen tuo se, ettähallitus on esittänyt tänä vuonna alkaviinoppilaitosten ja hoitoalan rakennustenkorjaushankkeisiin yhteensä 30 miljoonaaeuroa. Jos eduskunta hyväksyyesityksen, avustukset käytetään ensisijaisestikosteus- ja homeongelmaistenrakennusten korjaamiseen.HUSin infektiotautien ylilääkärin virastaeläkkeelle siirtynyt professori VilleValtonen pitää tilannetta vakavana.”Kosteusvauriosairauksiin liittyy homeidenaiheuttamien allergisten ja toksistenreaktioiden lisäksi monikemikaaliyliherkkyys.Herkistyminen voi invalisoidapotilaan ja aiheuttaa kroonisiasairauksia, kuten keuhkosairauksia sekäreumaattisia ja neurologisia oireyhtymiä.””Potilaiden määrä todennäköisesti kasvaatulevaisuudessa, koska uusi sukupolvialtistuu parhaillaan homeille päiväkodeissaja kouluissa. Heidän ongelmansa3/2012 KEMIA13

”Rysähdin yhteiskunnan menestyneimmästäosasta kodittomaksi. Yhteiskuntakinmenetti korkeasti koulutetun veronmaksajanlähes 30 vuoden työpanoksen.”puhkeavat ehkä 5–10 vuoden kuluttua.”Työterveyslaitoksen pääjohtaja HarriVainio on havainnut saman suuntauksen.”Monioireiset potilaat ovat kasvavaryhmä omalla poliklinikallamme, jossatutkimme työssä altistuneita. Samat ihmisetvoivat olla herkistyneitä homeille,tuoksuille ja kemikaaleille, osa myössähkölle.”Vainio peräänkuuluttaa laaja-alaistayhteistyötä jotta ongelma ei karkaisi käsistä.”Työhön tarvitaan työ- ja ympäristöterveydentuntijoita, biolääketieteilijöitäja immuunivasteen osaajia, neurotieteilijöitäja altistumisen ymmärtäjiä. Samaanaikaan on huolehdittava sairastuneidensosiaali- ja oikeusturvasta.”Sairastunut tipahtaasuojaverkkojen ulkopuolelleAjatus etujärjestön tarpeesta syntyi, kunsairastuneet totesivat joutuneensa kaikkiensuojaverkkojen ulkopuolelle.Jos sairautta ei diagnosoida, potilasputoaa sosiaaliturvan piiristä ja päätyyyleensä työttömyyskortistoon, vaikkasairastuminen olisi seurausta työssä altistumisesta.Virallisesti terve ei voi saadatyökyvyttömyyseläkettä, ja työttömyyskorvausvoi katketa, jos kieltäytyytarjotuista töistä tai koulutuksista ilmantodistettua terveydellistä syytä.Homepakolaiset ry:n nettisivuilta löytyytapauskertomuksia, joissa viranomaiset,lääkärit, vakuutusyhtiöt ja Kansaneläkelaitosesiintyvät vähemmän mairittelevassavalossa. Myös Katja Pulkkinenon kokenut lääkärien vähättelevän oireitaan.”Oirekuvani on samanlainen kuin niilläPersianlahden sotilailla, jotka altistuivatbiologisille aseille. Elimistöni IgEarvooli 920, kun viitearvo on sata.””Lääkäri sivuutti tuloksen ja ehdottipsykiatrista hoitoa. Minulle on väläyteltyjopa pakkohoitoa, vaikka olen vainyrittänyt kertoa oireistani.””On väärin, jos näin on käynyt”,Ville Valtonen sanoo. ”ImmuglobuliiniE -taso kertoo yleisestiallergiataipumuksesta, ei siitä,mille potilas spesifisesti on allergisoitunut.Mutta näin korkeanarvon ja potilaan huolellisenkuuntelun olisi pitänyt johtaalääkäri oikeaan suuntaan.”Valtosen mielestä lääkärien asenteissaon korjaamisen varaa.”Kautta historian uusien tuntemattomiensairauksien oireiden syyksi on epäiltypsyykkisiä tekijöitä. Kun valmistuin lääkäriksivuonna 1969, mahahaavapotilaitalähetettiin usein psykiatrille. Vasta helikobakteerinlöytyminen ohjasi lääkärienajatukset oikeille raiteille.”Harri Vainio pitää tärkeänä, että potilaanoireita ei vähätellä.”Vaikka emme vielä ymmärrä, mitä oireyhtymäntaustalla on, eikä parantavaahoitoa ole toistaiseksi olemassa, voimmehelpottaa potilaiden tilannetta kun otammeheidät todesta.”Kehitteillä oleva testivoi helpottaa diagnosointiaPääjohtaja Vainio ehdottaa ensiavuksi virallistadiagnoosiluokitusta monioireisilleyliherkistyneille.”Esimerkiksi Ruotsissa käytetäändiagnoosia, jonka koodinumero tarkoittaa’muuta yleistä oiretta tai sairaudenmerkkiä’. Tällöin oireyhtymä saa ainakinoireenmukaisen diagnoosinumeron.”Kosteusvauriosairauksille ei vielä olehyviä diagnostisia testejä.”Muutama vuosi sitten tutkitut homevasta-aineidenmääritykset osoittautuivatvesiperäksi”, Ville Valtonen kertoo. ”Todettiinkyllä, että suuri osa väestöstä olialtistunut, mutta korkeat vasta-ainetasoteivät korreloineet oireidenkanssa – osaaltistuneista oireili,osa ei.””Nyt tutkimuskohteenaon homesientenseinämissäesiintyvä beetaglukaani,jotavastaan syntyvääimmuunivastettavoidaanmitata elimistöstä.Ehkä jo parinvuoden kuluttuakäytössä on diagnostinentesti.”Varhainendiagnoosiolisi Katja Pulkkisen mielestä ratkaisevantärkeä.”Tästä sairaudesta ei voi parantua,mutta paheneminen estyy, jos oireettunnistetaan ja lisäaltistuminen estetäänajoissa.”Vainion mukaan syy-seuraussuhteetovat kemikalisoituneessa ympäristössäentistä monimutkaisempia selvitettäviä.”Aiemmin oli tyypillisesti yksi altiste,esimerkiksi elohopea tai rikkihiili, jokaaiheutti oireilun. Yhteyden havaitseminenei ollut niin vaikeaa kuin nykyisin,kun mahdollisten altisteiden kirjo on laaja.”Ongelmien taustalla vaikuttaa sekäVainion että Valtosen mielestä rakenta-”Entä jos joudun sairaalaan? Jos en voiolla homeisissa tiloissa hoidossa, joudunkopakkohoitoon? Pysynkö hengissätässä terveydenhuoltojärjestelmässä?”misen kehno taso ja rakennusmateriaalienmonimutkaistuminen.”Uudet materiaalit, energiatehokkuus,grynderit”, Vainio listaa. ”Sata vuotta sittenSuomessa osattiin terveellinen rakentaminen,sen jälkeen taito on hiipunut.””Tasakattoiset rakennukset voivatvuotaa jo kymmenen vuoden kuluttuavalmistumisestaan. Niiden lämpöeristeetkostuvat jo rakennusaikana, mikä luo hyvätkasvuolosuhteet homeille ja muillekosteusvauriomikrobeille”, Valtonensanoo.”Homeet nakertavat erilaisiarakennusmateriaaleja ja aiheuttavatvaarallisten aineidenhaihtumista ilmaan.”Kemianteollisuus upottaavaltavia summia EU:n ke-”Yliherkkyysongelmienvoittamiseen tarvitaanpitkäjänteistä tutkimustasairauksiensyntymekanismeistasekä ehkäisy- ja hoitokeinoista”,sanooHarri Vainio.Työterveyslaitos14 KEMIA 3/2012

Herkistynyt hajuaisti varoittaa vaarastaAltistumista epäterveelliselle ilmalleon vaikea välttää. Onko keinoa estääsairastumista?”Terveellä on vaaran merkki, joshänen hajuaistinsa herkistyy homeilletai jos monet kemikaalit, kuten hajuvedettai maalit, tuntuvat ärsyttäviltä.Herkistynyt hajuaisti on luonnonpuolustusmekanismi, jota kannattaauskoa”, professori Ville Valtonen sanoo.”Ei pidä myöskään oleskella rakennuksissa,joissa saa silmien ärsytys- jahengitystieoireita ja toistuvia hengitystieinfektioita.”Kaikille kosteusvaurio- ja homepotilailleei kehity herkistynyttä hajuaistia.Katja Pulkkinen korostaa,että sairaat rakennukset voivat aiheuttaamuutakin kuin hengitystieoireita,esimerkiksi nivel- ja lihaskipuja,kuumetta ja väsymystä.Monia vanhempia askarruttaa, voikolapsia päästää kosteusvaurioisiksitiedettyihin kouluihin ja päiväkoteihin.Valtosen mielestä riski on syytäottaa todesta.”Jos vanhemmat huomaavat selvänyhteyden lastensa oireiden pahenemisenja tietyssä rakennuksessa oleskelunvälillä, on heidän syytä painostaaviranomaisia selvittämään tilanne ennenkuin oireet kroonistuvat.”Sairastuminen onmonen tekijän summaToiset sairastuvat samoissa tiloissa,joissa toisille ei tule oireita. Sairastumiseenvaikuttavat muun muassa ikä,ympäristötekijät, hormonaaliset tekijätja mahdolliset suojaavat mekanismit.Ville Valtonen on tutkinut geenienmerkitystä asiaan.”Kromosomi kuudessa olevanHLA-alueen geenien on todettu vaikuttavansiihen, millainen ihmisenimmuunivaste on infektioiden yhteydessäja millaisia jälkiseurauksia infektioistatulee. HLA-alueen geenitvoivat ainakin osaksi selittää, miksijotkut sairastuvat lyhyen homealtistumisenjälkeen, kun taas toiset kestävätvuosien altistusta vähäisin oirein.”Geenitutkimukset vaativat melkosuuria aineistoja. Tutkimustyötä jatketaannyt ympäri maailmaa, Suomessadosentti Marja-Liisa Lokinryhmässä.mikaaliasetus Reachin vaatiman tiedontuottamiseen. Satsaus ei kuitenkaan tuopaljon toivoa sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.”Kemikaaliasetuksen kohteena ovattuotteet ja niiden sisältämät aineet, kuntaas sisäilmaongelmissa on kyse monimutkaisestakemikaalicocktailista, jokasyntyy materiaalien ja ympäristön yhteisvaikutuksista”,Harri Vainio sanoo.”Niiden ymmärtämiseen Reach ei valitettavastituota vastauksia.”Vitkuttelu koituukalliiksi yhteiskunnalleKatja Pulkkisen mukaan poliittistenpäättäjien on vaikea ymmärtää ongelmanpolttavuutta.”Asia koskee useiden eri ministeriöidentoimialaa, mutta kukaan ei ota vastuuta.””Pyysimme hiljattain asuntoministeriKrista Kiurulta tapaamista, mutta sitäei järjestynyt. Hän on aiemmin vastannutkyselyihimme hätämajoituksen järjestämisestäja tilanteen ratkaisemisestaneuvomalla, kuinka kunnalta haetaanvuokra-asuntoa.””En tiedä, pitäisikö tälle itkeä vai nauraa.”Pulkkinen kannattaa Turun yliopistontyöterveyshuollon professorin TuulaPutuksen ehdotusta perustaa sisäilmapoliklinikka,jonne koottaisiin alan pa-”Rakennusten kosteusvaurioihinsuhtaudutaanleväperäisesti jakorjaukset viipyvätusein kauan”,kritisoi VilleValtonen.ras asiantuntemus. Sieltä jo sairastuneetvoisivat saada tarvitsemansa avun nyt, jamuiden sairastumisia voitaisiin ehkäistä.”Tulee valtavan kalliiksi antaa ihmistensairastua. Yhteiskunta menettää paljonverotuloja, kun työhön halukkailleja siihen koulutetuille ei löydy paikkoja,joissa voisi tehdä työtä.”Ville Valtosen mukaan pelkästäänSuur-Helsingin alueella on sairauslomillasatoja opettajia, jotka eivät pystytekemään työtään kosteusvaurioisissakouluissa.Ongelmien korjaaminen merkitseeisoja kustannuksia kunnille ja vakuutusyhtiöille.”Lakimiesten voimin käydäänviivytystaistelua niin kauan kuin mahdollista”,Valtonen kuvaa.Katja Pulkkinen sanoo, ettei oikein uskallaunelmoida paluusta normaalielämään.”Mutta akuutisti haaveilen löytävänipaikan, jossa voisin huolettapestä ja kuivata vaatteitani. On vaikeaalöytää kuivaustilaa, josta ei tartu altisteitavaatteisiin.””Joudun maksamaan sairasloma-ajanpalkat takaisin työnantajalle, sillä Kelaei korvaa niitä vedoten siihen, että minullaei ole varsinaista sairautta ja ettäoireet ovat epämääräisiä.”Simo Vunneli / Redland Oy3/2012 KEMIA15

Kemian seurojen yhteistyö muuttuuSuomalaisten KemistienSeura, Finska Kemistsamfundet,Kemiallisteknillinen yhdistysja Kemian Päivien Säätiö ovatyhdessä valmistelleet seurojenkeskusorganisaation SuomenKemian Seuran toimintaanliittyviä muutoksia.TÄRKEIN SYY syy Suomen KemianSeuran tulevaisuutta koskevalle pohdinnalleon talous. Seuran menoista noin 75prosenttia aiheutuu Kemia-Kemi-lehdenjäsentilauksista ja seuran henkilöstönpalkoista.Tuloja seura saa jäsenmaksuista sekäKemian Päivien Säätiön maksamastatoiminta-avustuksesta. Pääosa säätiöntuloista tulee ChemBio-näyttelystä, jonkatuotto on viime vuosina vähentynyt. Samallasäätiön kyky maksaa avustustaSuomen Kemian Seuralle on heikentynytmerkittävästi.Tilanne ei vielä ole kriittinen, muttakorjaaviin toimiin on ryhdyttävä riittävänajoissa. Toinen syy toiminnan uudelleenjärjestelylleon monimutkainen, päällekkäinenja tehoton organisaatiorakenne.SUOMEN KEMIAN SEURAN perustivatvuonna 1970 Suomalaisten KemistienSeura, Finska Kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinenyhdistys keskusorganisaatioksi,joka hoitaa seurojen yhteisiä asioita.Näistä tehtävistä tutuimpia ovat Kemia-Kemi-lehdenjulkaiseminen, KemianPäivien järjestäminen, kansainvälistenyhteyksien hoitaminen, täydennyskoulutusja tietyt toimistopalvelut. SuomenKemian Seurassa ei ole henkilöjäseniä,vaan ihmiset ovat jäsenenä yhdessä taiuseammassa jäsenseurassa.Jäsenille tärkeintä on toiminnan sujuvuus,ei organisaatiorakenne. SuomenKemian Seuran jäsenseurat ovat läheskolmen vuoden ajan käyneet aktiivisestiyhdessä keskusteluja ja koettaneet löytääratkaisua, jonka avulla toimintaa voitaisiinjatkaa kannattavasti ja toisaalta jäsenistönpalvelut pysyisivät nykyisellä tasolla.Kestävä ratkaisu perustuu kulujen selväänvähentämiseen. Uusia tulonlähteitäUNDER DE SENASTE ÅREN harmedlemsföreningarna i Kemiskasällskapet i Finland tillsammans medKemian Päivien Säätiö förberett enorganisationsförändring. Avsikten äratt Kemiska sällskapet i Finland upplösesoch Suomalaisten KemistienSeura åtar sig att sköta gemensammauppgifter för de övriga föreningarnasdel. Tanken är att en förenklingav organisationen skall hjälpaoss att bevara vår verksamhet, dåekonomin försämrats.För medlemmarna är verksamhetenviktigare än organisationensstruktur och då dessa åtgärder nuvidtas i tid, kan vi också i fortsättningenjobba vidare med det som förenaross – kemi.ei ole löydetty, eikä jäsenmaksuja voidamerkittävästi korottaa.Eri vaihtoehdoista on tarkempaan valmisteluunvalikoitunut Suomen KemianSeuran lakkauttaminen. Osana tätä toimenpidettäSuomalaisten KemistienSeura ottaa hoidettavakseen seurojensopimat yhteiset tehtävät. Näiden hoitamisestaSuomalaisten Kemistien Seurasaa kulut kattavan korvauksen.Anna HuovinenSUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA,Finska Kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinenyhdistys säilyvät itsenäisinä yhdistyksinäja jatkavat omille jäsenilleentuttua toimintaa. Suomen Kemian Seurassanykyisin toimivat jaostot voivat jatkaatoimintaansa Suomalaisten KemistienSeuran yhteydessä.Uskomme, että tämä ratkaisumalli toteuttaaparhaiten jäsenten kannalta tärkeimmäntavoitteen. Toiminnan jatkuvuussaadaan turvattua, ja jäsenistölle näkyvämuutos on mahdollisimman pieni. Rakenteellistenuudistusten lisäksi myös seurojenvälinen yhteistoiminta toivottavastilisääntyy. Kemia on kuitenkin se meitäkaikkia yhdistävä tekijä.Nina Aremo,Suomalaisten Kemistien SeuranpuheenjohtajaTriin Gyllenberg,Finska Kemistsamfundets ordförandeRisto Hakulinen,Kemiallisteknillisen yhdistyksenpuheenjohtajaJussi Kivikoski,Suomen Kemian Seuran puheenjohtajaHeikki Saarinen,Kemian Päivien Säätiön puheenjohtajaKemistiseurojen jäsenille toimintaon rakenteita tärkeämpää. Toiminnanjatkuvuus turvataan talouden jayhteistyön uudelleenjärjestelyllä.16

AsiantuntevalaboratoriokumppanisiTarjoamme laboratorio- ja asiantuntijapalveluita• Metsäteollisuudelle• Prosessiteollisuudelle• Energiateollisuudelle• KaivannaisteollisuudelleTarjoamme asiakkaillemme niin yksittäisiä laboratorioanalyysejäkuin myös jatkuvaa kumppanuutta. Tuemmepäivittäistoiminnan päätöksenteossa ja olemme mukanaasiakkaan liiketoiminnan kaikissa vaiheissa.www.labtium.fi | Espoo • Kuopio • Rovaniemi • Outokumpu • Raahe • SodankyläTekstit kuntoon kokemuksellaja ammattitaidolla!Transland Oy on tieteellinen käännös- jakonsultaatiopalvelutoimisto:• Erikoisaloina kemia, biotekniikka ja lääketiede• Yli 10 vuoden kokemus, 1 500 hyvin hoidettuatoimeksiantoa• Pätevä, nopea ja yksilöllinen palvelu.Asiantuntemuksen taustalla on vankka kokemus tieteellisestätutkimustyöstä mikrobiologian, orgaanisen kemian jaanalyysitekniikoiden parissa.Hoidamme ammattitaidolla toimeksiantonne:• Tekstikäännökset (suomi-englanti-suomi, saksa-suomi)• Tieteellisten artikkelien kielentarkastus (englanti)• Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt ja asiakirjat• Patenttitekstit• Laatukäsikirjat• Menetelmädokumentaatiot• Käyttöohjeet ja esitteet.Palveluksessanne Ilkka HelanderFT, MMT, dosentti ja auktorisoitu kääntäjäilkka.helander@transland.fi, puh. 050 561 2527www.transland.fikids love chemistryGetting the next generations excited about chemistry is important forhumankind’s future. That’s why we’ve created “Kids’ Lab” in 32 countries,where the young ones can learn about chemistry and science in a fun,nally getting along?At BASF, we create chemistry. www.basf.com/chemistry

Pekka Perän mukaanhallitus on suhtautunutTalvivaaran uraanilupaanrakentavasti.”Lupa tuli äänin 11–6,ja ministeri Häkämiesvakuutti ympäristöministeriönsäestyksellä,että uuttotekniikallatoteutettava uraanintalteenotto on ympäristölleeduksi.”Talvivaara Oy18 KEMIA 3/2012

Talvivaaran Pekka Perä:Anteeksi pyytelyei tässä auta”Eivät tässä anteeksipyynnöt auta. Työt täytyy tehdä paremmin.”Näin kommentoi Talvivaaran kiirastulta toimitusjohtaja Pekka Perä,joka siirtyy 27. huhtikuuta yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.Juha GranathTapaan kaivosyhtiö Talvivaara Oy:ntoimitusjohtajan Pekka Perän ensimmäisenkerran Helsinki-Vantaan lentokentällätoukokuussa 2007. Tullin läpitulee naurava mies; osakesalkkuunon Lontoon pörssistä tullut runsaat 200miljoonaa euroa ja kaulaan kapsahtaakaksi alakouluikäistä lasta ja vaimo.Tutkijaa huolettaakemikaalien lisäkäyttöLapin yliopiston tutkija Mika Flöjt julkaisikevättalvella kriittisen kirjan KysymyksiäTalvivaarasta. Miestä huolestuttaauraanin talteenoton myötä kasvavakemikaalien käyttö.”Uraanin erottamiseksi kaivosyhtiöhaluaa lisätä tuntuvasti lipeän ja rikkihaponkäyttöä. Samat kemikaalit ovatpääsyyllisiä siihen, että kaivoksen lähijärvetovat muuttuneet suolaisiksi”,Flöjt sanoo.”Uraanihankkeen ympäristölupahakemuksenmukaan lipeän ja rikkihaponkulutus nousisi nykytasosta noinkymmenen prosenttia. Lipeää kuluisi36 000 tonnia ja rikkihappoa 47 000 tonniaenemmän kuin nyt. Lipeää tuotaisiinkaivokselle neljä uutta rekkalastiaviikossa nykyisten 40 rekkakuorman lisäksi.”Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Peräei yhdy Mika Flöjtin huoleen.”Uraanituotannossa käytettävät kemikaaliteivät lisää päästöjämme oleellisesti.Pyrimme vähentämään kemiallistenaineiden käyttöä talous- ja turvallisuussyistäminimiin.”Flöjt näkee kuitenkin myös Talvivaaranuraaniluvissa isoja puutteita.Mietin, kuinkahan kauan tuollainenonni kestää.Toisen kerran tapaamme keväällä 2012Talvivaaran pääkonttorissa Espoossa.Lehtien otsikot ovat revittäneet pitkäänSotkamon kaivoksen ympäristötuhoistaja paikallisten asukkaiden kiukusta.Kunnan järjestämät kaivosillat ovatolleet yhtä hulinaa, ja kiivaimmassa vaiheessaympäristöministeri Ville Niinistö”Lupamääräyksissä sallittiin liuotuskasoillenormaaleja kaatopaikkoja kevyemmätvaatimukset. Radioaktiivisia aineitaei huomioitu lainkaan, koska yhtiöei niitä kirjannut lupahakemukseensa.Kun viranomaiset nyt käsittelevät yhtiönympäristö- ja uraaniluvan uudestaan,nämä asiat on otettava huomioon.”Tutkijan mielestä kysymyksen uraanituotannonturvallisuudesta pitää koskeakoko kaivoksen tuotantoprosessia.”Tosiasia on, että kaivoksessa louhitaan.Räjäytykset ja murskaus nostattavatradioaktiivisia hiukkasia sisältävääpölyä. Bioliuotuskasojen peittämisvaatimuksissaei ole otettu huomioon radioaktiivisiaaineita eikä kasoista vapautuviailmastopäästöjä.”Kainuun miehenä Flöjt kauhisteleeuraanin talteenoton vaikutusta myös alueenmatkailuun.”Euroopan suurimman nikkeli-uraanikaivoksenaiheuttamat ympäristö- ja vesistöhaitatovat pilanneet pahasti Kainuunpuhtaan luonnon imagoa. Ikävätvaikutukset näkyvät jo Vuoksen ja Oulujoenvesistössä, hajuina Vuokatissa jaympäröivissä kylissä sekä kahtiajakautuneessakainuulaisessa ilmapiirissä.”uhkasi jopa kaivoksen sulkemisella.Ympäristöviranomaisten päätös käsitelläkaivoksen uraani- ja ympäristöluvatyhdessä nipussa pitkittää aiottuauraanin talteenoton aloitusta kuukausilla.Viimeisimpänä poliisi on aloittanutrikostutkinnan kaivoksessa tapahtuneestaturmasta, jossa menehtyi yksityöntekijä.Kun kysyn, kapsahtaako joku vielämiehen kaulaan, Pekka Perä hymähtää.”Eivät nuo murrosikäiset lapset enääpaljon kaulaile. Perhe on koossa, muttamielenkiintoista aikaa tämä on ollut.Välillä tosin sylkykuppina olo suomeksisanottuna vituttaa, varsinkin työkavereidenja perheen puolesta.”Kiista uraaniluvastaValtioneuvosto myönti maaliskuussaTalvivaaran nikkelikaivokselle luvanmyös uraanin talteenottoon. Lupa onvoimassa vuoteen 2054 asti.Yhtiön riemunaihe oli luonnonsuojelijoillekauhistus. Ympäristöjärjestöjenmukaan lupa uhkaa Suomen ympäristöäja turvallisuutta aiheuttamalla muunmuassa ydinjäteongelman.Suomen luonnonsuojeluliitto vaatiikinkorkeinta hallinto-oikeutta kumoamaanluvan. Sitä ei sen mielestä olisisaanut antaa ”yhtiölle, joka ei huolehdiedes helpommin hallittavista kemikaaleistavaan pilaa niillä ympäristöä”.”Välillä kieltäydytään kuuntelemastafaktoja”, Perä sanoo ja siteeraa työ- jaelinkeinoministeriön tiedotetta, jossaviranomaiset sanovat uraanin talteenotonjopa vähentävän uraanin aiheuttamiaympäristövaikutuksia verrattunasiihen, jos talteenottoon ei ryhdyttäisi.3/2012 KEMIA19

Tukes tutkiiTalvivaaran kuolemaaTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesinkahden miehen tutkintaryhmäselvittää Talvivaaran kaivosalueella15. maaliskuuta sattunutta kuolemaanjohtanutta työtapaturmaa. Työntekijäaltistui Pohjois-Suomen aluehallintovirastonmukaan suurelle rikkivetypitoisuudelle.”Tukesin tutkijaryhmä perehtyyprosessiin turvaselvitysten ja muidenasiakirjojen avulla. Tutkijat haastattelevatkäynneillään myös laitoksenhenkilökuntaa. Saatujen tietojen perusteellapyritään muodostamaanmahdollisimman täydellinen kuvatapahtumasta”, kertoo Tukesin kaivosvalvonnanjohtaja Päivi Rautakoski.Tutkijat kiinnittävät erityistä huomiotanikkelin varastosäiliöiden hönkienkeräyksen ja käsittelyn riittävyyteen,rikkivedyn annostusmäärientarkkailuun, näytteenoton turvallisuuteensekä vaaratilanteiden tiedonkulkuun.Tukes määräsi Talvivaaran metallitehtaansuljettavaksi maaliskuun lopussa,mutta salli sen jatkaa toimintaansaviikkoa myöhemmin. Rantakoskenmukaan nikkelisäiliöihin onrakennettu hönkien keruuputkistojaja rikkivedyn annostelulaitteisto onhuollettu.Tukesin tutkinnan aikarajaksi onasetettu kesäkuun loppu.Poliisi on käynnistänyt Talvivaarankaivoskuolemasta myös rikostutkinnan.Uraanin talteenottolaitostaon rakennettuTalvivaaran kaivosalueellepitkin talvea.Harjakaisia vietetäänkevään korvalla.Perä vakuuttaa myös, että Talvivaaraon oman sarjansa ykkönen.”Jos kaivoksemme olisivat kuin jotkutNigerin, Kazakstanin tai vanhan DDR:nuraanikaivokset, ymmärtäisin kritiikin.Me emme louhi, kuten luonnonsuojeluliittoväittää, vaan me otamme uraanintalteen sivutuotteena prosessiliuoksesta.”Ympäristöihmisten mielestä ei kuitenkaanvielä riitä, että on apukoulun paras.”Tätä keskustelua käydään liikaa mielikuvienvarassa, haetaan salaliittoja jamörköjä”, Perä vastaa.”Uraani herättää tunteita, kuten ydinvoima.Tässä on kaksi jyrkkää kantaa,puolesta ja vastaan. Luotan insinööriaivoihin,mutta toivon molemmiltaosapuolilta käytännöllisempää suhtautumistaasiaan”, Perä sanoo ja tarjoaaerotuomarin virkaa kansainvälisille rahamarkkinoille.”Raha on maailmalla ympäristöystävällistä.Jos et takaa puhdasta tuotantoa,rahahanat sulkeutuvat.”Miljoonalaina KanadastaTalvivaaran saama lupa synnytti Euroopansuurimman uraanituottajan. Vaikkasotkamolaiskaivoksen tuotantomäärätovat suuria, uraanin pitoisuus on sielläpieni, vain 15–20 ppm. Perän mielestäse riittää.”Kustannukset ovat pienet, koska erotammeuraanin samasta liuoksesta kuinnykyisin nikkelin, sinkin ja kuparin.Tuotanto kannattaa, koska käsiteltävänmalmin määrä on valtava.”Talvivaara on tehnyt kaivosinsinööriPerästä yhden Suomen vauraimmistaihmisistä. Mies osti aikoinaan kaivoksenmaat entiseltä työnantajaltaan Outokummultalegendaarisella yhden euronkäteiskaupalla.Perän arvostelijat ja uraanin talteenotonvastustajat ovat väittäneet, että muutmetallit olivat vain hämäystä ja uraanialun perinkin Perän pääkohde.”Jos rahaa ymmärrät, ymmärrät myöspelin hengen. Käyttökustannuksemmeovat 350 miljoonaa vuodessa. Nikkelistäsaamme vuosittain 700 miljoonaaja uraanista 25 miljoonaa euroa. Tästäon helppo laskea, mikä on päätuotteemme.”Viime kuukaudet Pekka Perä on vääntänytkauppaa uraanin erotteluun soveltuvastalaitteistosta Outokummun perillisen,kaivosteknologiayhtiö Outotec Oy:nkanssa.”Ei siinä vanhoja muisteltu. Nyt pitäämaksaa yli 40 miljoonaa euroa.”Talvivaaralla ei Perän mukaan ole nytniin suuriin sijoituksiin varaa. Tarvittavatmiljoonat sijoitti kanadalainen suuryhtiöCameco Corporation, ja suomalaisyritysmaksaa summan takaisin uraanioksidina.”Tuotamme tätä ydinvoiman polttoaineenraaka-aineena käytettävää uraa-Talvivaara OyUraani onprosessinsivutuoteTalvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmisisältävät luonnonuraaniapieniä pitoisuuksia. Uraani liukeneekaivoksen pääliuokseen. Liuoksenuraanipitoisuus on pieni, parikymmentämilligrammaa litrassa, muttauraani saadaan siitä talteen modernillauuttomenetelmällä.Uraanin talteenottolaitos toimiikaivoksen tuotantoprosessin kiinteänäosana. Prosessiliuoksesta otetaanensin talteen kupari ja sinkki, sittenuraani. Sen jälkeen liuos jatkaa nykyiseennikkelin ja koboltin yhteissaostukseen.Talteen otettu uraaniperoksidisakkasakeutetaan, suodatetaan ja kuivataan.Lopputuloksena syntyvä puolituoteeli yellowcake sisältää uraania70–90 prosenttia. Keltaisesta väristäännimensä saanut yellowcakekuljetetaan Talvivaarasta Kanadaan,jossa se jalostetaan ydinvoimaloidenpolttoaineeksi.Talvivaaran tuotantomäärä on350–500 tonnia uraaniperoksidiavuodessa. Prosessi on muun kaivostoiminnantapaan ympärivuotinen.20 KEMIA 3/2012

Outotecin osaamisellaTeknologiajohtaja Kari Knuutila,minkälaista laitteistoa Outotectoimittaa Talvivaaraan uraanintalteenottoa varten?Outotecin osuus käsittää uraanin talteenotonpääprosessilaitteet, kutenuuttolaitteistot. Lisäksi toimitammesekoitusreaktoreita ja suodatinlaitteita.Toimitukseen kuuluvat myös perussuunnittelu,pääprosessilaitteiden asennusja käyttöönotto.Talvivaaran ja Outotecin asiantuntijatovat kehittäneet uraanin talteenottomenetelmänyhteistyössä.Prosessin koeajot suoritettiin OutotecinPorin tutkimuskeskuksessa.Onko laitteita käytössä muuallamaailmassa?Yli 30 prosenttia maailman uuttoteknologiallavalmistettavasta kuparista tapahtuuOutotecin teknologiaa käyttäen.Myös 20 prosenttia maailman koboltinuuttokapasiteetista perustuu Outotecinteknologiaan. Kaikkiaan Outotec ontoimittanut 1970-luvulta lähtien maailmalleyli 30 uuttolaitosta.Maailman uraanikaivoksilla uuttotekniikkaon varsin yleistä. Talvivaaranprosessissa on uutta se, että teknologianansiosta pystytään ottamaan talteenhyvin pieniä metallipitoisuuksia,kuten tässä tapauksessa uraania.nia 350–500 tonnia vuodessa. Pystymmemaksamaan velkamme kanadalaisillekolmessa vuodessa. Sen jälkeen saammeitse tuottamastamme uraanista 90 prosenttia,joten sopimus on hyvä.”Talvivaarasta saatava puolituote eliyellowcake kuljetetaan Kanadaan rikastettavaksi.Kaivoksen vuoden tuotannollapyörisi kolme Suomen neljästä ydinreaktorista.Fokus turvallisuuteenUraanin talteenoton piti alkaa jo elo–syyskuussa, mutta ympäristöviranomaistenpäätös merkitsee viivästystä. Nyt Peräodottaa viranomaisten lupaa ja tuotannonkäynnistämistä vuoden loppuunmennessä.Uraanin talteenottolaitoksen harjakaisiavietetään joka tapauksessa näinäpäivinä. Laiteasennukset alkavat samanSäteilyä suurempi huolion terrorismi.tien. Perä vakuuttaa, että turvallisuus ontaattu: tehdasalue aidataan ja uraanituotannostamuodostetaan oma yksikkö.”Säteilyvaaraa ei ole, sillä uraanipitoisuutemmeon vain murto-osa suurienkaivosten määristä.”Säteilyä suurempi huoli on terrorismi.”Aine ei saa joutua vääriin käsiin.Kanadalaisfirman tehtävä on varmistaa,että tuote päätyy sinne, minne se ontarkoitettu. Olemme tehneet paljon viranomaisyhteistyötä,ja esimerkiksi Säteilyturvakeskuson varsin hyvin perillänäistä asioista.”Myös kemialliseen turvallisuuteen pitääkiinnittää huomiota.”Onhan kyseessä myrkyllinen raskas-metalli, jonka käsittelyssä kuivaus onkriittisin paikka. Työntekijöiden kannaltatärkeintä on, että pölyäminen estetään.Uraanipölyä ei saa päästä hengityksenmukana sisäelimiin, mutta se on helpostihoidettavissa.”Talvivaaran maaliskuisessa turmassamenehtyi työntekijä, joka oli hengittänytliikaa rikkivetyä. Sittemmin ilmeni, ettäyhtiössä tiedettiin kaivosalueen korkeistarikkipitoisuuksista. Korjaustoimiin eikuitenkaan ehditty ryhtyä ennen turmaa.Pekka Perä on vakava mies.Anteeksi pyytäminen ei riitä, vaan jatkossaon toimittava paremmin.”Teemme kaikkemme, että tapaus eitoistu. Meillä ei ole varaa tällaisiin onnettomuuksiin.”Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosentoimittaja.juha.granath@yle.fi3/2012 KEMIA21

UUTISIAFukushiman ydintuhojasiivotaan suomalaistekniikallaFukushiman ydinvoimalaonnettomuudessasyntyneitäradioaktiivisia jäteliuoksia aletaanpuhdistaa Suomessa kehitetyllätekniikalla. Japanissa käynnistyvähanke on maailman suurin radioaktiivistennesteiden puhdistusoperaatio.Fortum toimittaa Japanin Fukushimaan ioninvaihtimia,jotka on tarkoitettu Daiichiydinvoimalanradioaktiivisten jätevesienpuhdistamiseen. Tuhansien kilojen vaihdinerätoimitetaan raemaisessa muodossa.Kaupan arvo on Tekniikka ja Talous -lehdenmukaan kymmeniä miljoonia euroja.Vaihtimien tilaajana on amerikkalainenEnergySolutions LLC, jonka japanilaisetovat valinneet erottamaan radioaktiivisetaineet vaurioituneiden reaktorien jäähdyttämiseenkäytetystä merivedestä. Puhdistushankettajohtaa japanilainen ToshibaCorporation.Fortumin ioninvaihtimet on suunnitelturadioaktiivisten aineiden poistamiseen erityisestisuurista määristä hankalasti käsiteltäviänesteitä, joiden puhdistaminen onvaikeaa ja kallista. Fukushimassa vettä onkäytetty reaktorijäähdytyksessä kaikkiaan120 000 kuutiometriä.Fortum tarjosi apuaan puhdistusoperaatioonjo keväällä 2011ja toimitti sen jälkeenFukushimaan koe-eriä vaihtimista.Suomalaistekniikalla saadaan radioaktiivisestavedestä pois kaksi tärkeintäfissiotuotetta. CsTreat-vaihtimella, jokaon heksasyanoferraatti, erotetaan cesium.SrTreat-vaihdin, joka puolestaan on natriumtitanaatti,erottaa strontiumin. Radioak-tiiviset aineet sitoutuvat vaihtimien erittäinselektiivisiin ioninvaihtomateriaaleihin.Selektiivisyyden ansiosta loppusijoitustavaativa radioaktiivinen jäte tiivistyy pieneentilaan, ja ylijäävä vesi saadaan niinpuhtaaksi, että sen voi laskea ympäristöön.Maailman huippuaEpäorgaanisia ioninvaihtimia teollisessamittakaavassa valmistava Fortum kehittitekniikan jo 1980-luvulla yhdessä Helsinginyliopiston radiokemian laboratorionkanssa. Vaihtimet syntyivät yliopiston tutkijaryhmässä,jonka muodostivat professoriJukka Lehto, dosentti Risto Harjula jafilosofian tohtori Heikki Leinonen.Radiokemian laboratorion nykyinen esimiesJukka Lehto toteaa, että ainutlaatuisiinvaihtimiin perustuvat puhdistusmenetelmätovat maailman kehittyneimpiä.”Omalla pienellä alueellammeolemme maailmanehdotonta huippua. Tällaistatietämystä ja tuotevalikoimaaei ole missään muualla”,Lehto sanoo.Fortumin ioninvaihtimiakäytettiin ensimmäisen kerranLoviisan ydinvoimalaitoksessavuonna 1991. Senjälkeen niitä on hyödynnettyydinjäteliuosten puhdistamiseeneri puolilla maailmaa.Kawamoto TakuoPäivi IkonenVuonna 1971 käyttöönotettu Fukushiman ykkösvoimalanäytti ennen onnettomuuttatältä. Laitoskärsi pahoja vahinkojamaaliskuussa 2011 sattuneessamaanjäristyksessäja sitä seuranneessatsunamissa.SÄHKEITÄNeste Oil puolittitapaturmien määränTyötapaturmien määrä Neste Oilissa oli vuonna 2011 yli puoletpienempi kuin vuonna 2010. Viime vuoden turvallisuussuoritusolikin konsernin historian paras.Neste Oilissa sattui viime vuonna yhteensä 33 tapaturmaaeli 2,3 turmaa miljoonaa työtuntia kohden, kun vastaava lukuedellisvuonna oli 4,7.Eurooppalaisten öljynjalostusyhtiöiden keskimääräinen tapaturmataajuusvuonna 2010 oli 5,0. Suomen kemianteollisuudenyrityksissä luku oli 10,8.Neste Jacobsilla vuosiilman tapaturmiaNeste Jacobs raportoi uudesta työturvallisuuden merkkipaalusta.Yhtiölle tuli maaliskuussa 2012 täyteen kokonainen vuosiilman tapaturmia.Nollan tapaturman tavoite saavutettiin sekä oman henkilöstönettä hankkeissa työskentelevien urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoidenosalta. Yhteenlaskettuja työtunteja ilman turmiaon kertynyt reilut 1,6 miljoonaa. Neste Jacobsin omalla henkilökunnallatapaturmattomia päiviä on ollut yhtäjaksoisestijo noin 500.22 KEMIA 3/2012

VamBion konsepti monistuuSuomeen useita uusiabiokaasulaitoksiaSuomen biojätteen käsittelykapasiteettikasvaa muutamassa vuodessasadoilla tuhansilla tonneilla,kun VamBion laitoskonsepti monistuuvaltakunnalliseksi.Huittisten Vampulassa toimivasta biokaasulaitoksestaon tullut valtakunnallinen esimerkki.Laitoksen VamBio Oy:ltä ostanutTaaleritehdas on perustanut 90 miljoonaneuron pääomarahaston, joka rakennuttaaSuomeen 5–7 uutta biokaasulaitosta seuraavienkahden vuoden aikana. Rahastossaon mukana 196 yksityistä suomalaistasijoittajaa.Verkoston rakentumista ja sen operatiivistatoimintaa vie käytännössä eteenpäinKaisa Suvilammen johtama VamBio. Teknologisestaosaamisesta vastaa Watrec Oy.Uudessa yhteistyömallissa toimijoidentavoitteet natsaavat hyvin yhteen.”Taaleritehdas on tutkinut biokaasumarkkinoitapari vuotta ja etsinyt sopivaa tapaatulla markkinoille. Me taas olemme etsineetsopivaa kumppania rakentaaksemme kattavammanlaitosverkoston Suomeen”, KaisaSuvilampi kertoo.Uusien laitosten sijainnista ei vielä oletehty päätöksiä. Ne on kuitenkin tarkoitusperustaa sinne, missä on suurin tarve biohajoavanjätteen käsittelyn lisäkapasiteetille.Pulaa biojätteen käsittelykapasiteetistaon etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, muttalaitokset tulisivat tarpeeseen myös sellaisillaalueilla, joilla biojätehuolto on nojannutesimerkiksi aumakompostointiin.Viimeistään orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltovuonna 2016 asettaa monet kunnatsiihen tilanteeseen, että biojätteen käsittelyynon saatava uusia ratkaisuja.Taaleritehtaan toimitusjohtaja JuhaniElomaa kertoo varainhoitotalon kiinnostuneenbiokaasulaitoksista, koska niidenavulla voidaan tarjota kunnille paikallinenbiojätehuoltoratkaisu ja samalla saadaanhyödynnettyä uusiutuvaa energiaa. Biokaasuavoidaan jalostaa sähköksi, lämmöksi taivaikkapa liikenteen polttoaineeksi.”Biokaasulaitosten verkosto on merkittäväinvestointi Suomeen. Hankkeellammeon myös huomattava työllistävä vaikutus”,Elomaa lisää.Elina SaarinenSinne missä tarvetta onVuoden 2011 ympäristöyrityksenä palkittuVamBio on tuotteistanut Vampulan 60 000tonnin biokaasulaitoksen lietteen mädätysjäännöksenlannoitteiksi, jotka käytetään lähialueenpelloilla.Kaisa Suvilammen mukaan seuraavienlaitosten toimintamalli riippuu saatavistaraaka-aineista ja paikallisista olosuhteista,mutta periaatteeltaan Vampulan konsepti onskaalattavissa.Elina SaarinenVamBio Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi on tyytyväinen, että biokaasulaitosverkostonrakentamiseen löytyi hyvä rahoituskumppani.Nab Labs Klinikka on avattu!Tutustu osoitteessa www.nablabs.fitai soita 0404 503 100 ja kysy lisää!

UUTISIAMuovin kierrätysvaatii tietoaJotta jätemuoveja voi kierrättää, onensin tiedettävä, millaista muovi onlaadultaan ja miten sen saa kerättyämahdollisimman puhtaana.”Muovien kierrätyksen suurin haaste on,ettei ole saatavissa riittävää määrää riittävänpuhdasta ja tasalaatuista muovijätettä”,kiteyttää Tampereen teknillisen yliopiston(TTY) materiaaliopin tutkimuspäällikköSauli Eerola.Tuhannet muovilajit poikkeavat toisistaanominaisuuksiltaan, jotta ne sopisivattäydellisesti juuri haluttuun käyttötarkoitukseen.Mikä on tuotteiden valmistusvaiheessamuovimateriaalin etu, onkin kierrätettäessähaitta.Eerolan mukaan kierrätysmuovien ominaisuudettäytyy tuntea hyvin ennen kuinne voidaan hyödyntää. Erilaiset muovilaaduteivät välttämättä ole kierrätyksen este,kunhan ne tunnetaan.”Jos tiedetään, paljonko materiaali sisältäämitäkin ja jos se on aina tasalaatuista,kierrätys voi onnistua”, sanoo InsinööritoimistoGradientin seminaarissa puhunutEerola.TTY on mukana kolmivuotisessa FPCC-RECY-tutkimushankkeessa, joka edistäämuovisivuvirtojen hyötykäyttöä virtoja. Tekes-rahoitteiseenprojektiin osallistuu myösyhdeksän kotimaista teollisuusyritystä.Uusi hankesivuvirroilleKomposiittituotemarkkinat kasvavat nopeastija samassa tahdissa kasvaa myöskomposiittimateriaaliksi hyvin soveltuvienkierrätysmuovien, kuten esimerkiksi kanistereissakäytettävän HDPE:n, kysyntä.Näin kertoo toimitusjohtaja MarkkuVilkki Conecor Oy:stä, joka on kehittänytkomposiittiekstruuderimenetelmän monikerrosrakenteidenvalmistukseen.”Suomessa ja lähialueilla, kuten Venäjällä,olisi rakennusteollisuudessa otollisetmarkkinat komposiittiprofiileille, joidenraaka-aineet löytyvät kaupan ja teollisuudenjätteistä yhdistettynä kierrätysmuoveihin”,Vilkki sanoo.Conenor ja Stena Recycling ovat parhaillaanetsimässä suomalaisia teollisuusyrityksiämukaan hankkeeseen, jossa kehitetäänhyötykäyttökohteita ja uutta liiketoimintaajätteistä ja kierrätysmateriaaleista ekstruusiomenetelmääkäyttäen.Tavoitteena on perustaa uusi yritys, jokakierrättäisi aluksi vähintään 5 000 tonniajätettä vuodessa uuden sukupolven komposiittiprofiileiksi.Hankkeen kustannuksiinhaetaan rahoitustukea Tekesiltä ja Hämeenely-keskukselta.Elina SaarinenScanstockphotoEsimerkiksi kanistereissa käytettäväHDPE-muovi sopii hyvin kierrätykseen jaedelleen komposiittimateriaalien raakaaineeksi.AmkienkeksintörahoitusTekesiltä KeksintösäätiölleAmmattikorkeakoulujen innovatiivistenideoiden ja keksintöjen kehittämisen rahoituson siirtynyt Tekesiltä osaksi KeksintösäätiönTuoteväylä-palvelua. TekesinTuli-ohjelma (Tutkimuksesta liiketoimintaa)päättyy ammattikorkeakoulujen osaltahuhtikuuhun 2012. Siirron tavoitteena onselkeyttää innovaatiojärjestelmää ja purkaasen päällekkäisyyksiä.Rahoituksen siirto lisää Keksintösäätiönyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa.Yhteistyön tarkoituksena on löytää ammattikorkeakouluistauusia, kehityskelpoisiakeksintöjä ja innovatiivisia ideoita, joitakeksijä voisi jalostaa yhteistyössä Tuoteväylä-palvelunja oppilaitoksen kanssa liiketoiminnaksi.Ammattikorkeakoulujen ideoiden ja keksintöjenhakemiseen ja kehittämiseen on tänävuonna käytettävissä 1,5 miljoonaa euroa.SÄHKEITÄVTI TechnologiesjapanilaisomistukseenJapanilainen Murata Manufacturing on ostanut VTI Technologies Oy:n. KaupassaVTI:stä tuli Muratan sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. VTI jatkaa omistajanvaihdoksenjälkeen entiseen tapaan piipohjaisten Mems (Micro Electro MechanicalSystems) -anturien kehittämistä ja valmistamista terveysteknologian sovelluksiin,autoteollisuuden tarpeisiin sekä kulutuselektroniikkaan.Mendorin diabetesmittaritBritannian markkinoilleEspoolainen Mendor aloittaa jakeluyhteistyön lääkeyhtiö Merck Seronon kanssa Britanniassa.Saarivaltiossa tulevat myyntiin Mendorin taskukokoiset laitteet, jotka sisältävätkaiken verensokerin mittaamiseen tarvittavan eli mittarin, liuskat ja lansetin.Mendor on hiljattain solminut jakelusopimukset myös Qatariin ja Baltian alueelle.Vuonna 2006 perustettu Mendor on diabeteksen omahoitovälineitä kehittävä kasvuyritys,jonka ensimmäinen tuote verensokerimittari on.Nanobisnes kasvaa nopeastiNanoteknologiaa kaupallisissa tuotteissa ja palveluissa hyödyntävä liiketoimintakasvaa Suomessa voimakkaasti. Tuoreiden tilastojen mukaan nanoliiketoimintaaharjoittavien yritysten määrä on muutamassa vuodessa kolminkertaistunut. Nanoliiketoimintaaoli viime vuonna 210 yrityksellä, kun vuonna 2008 yrityksiä oli 65. Alanpainopiste on siirtynyt pois nanomateriaaleista, ja eniten on lisääntynyt palveluitatarjoavien yritysten määrä. Nanotilastot julkistettiin Mikkelissä maaliskuussa järjestetyssäkansainvälisessä pinnoitusseminaarissa.24 KEMIA 3/2012

LabqualityssäepäilläänsuurkavallustaHelsinkiläisessä Labquality Oy:ssä epäillääntapahtuneen laajamittainen kavallus.Epäilyn kohteena on yhtiön taloushallinnossatyöskennellyt henkilö, jokaon irtisanottu.Helsingin poliisin talousrikosyksikönmukaan kavallettu summa on huomattavaja saattaa osoittautua jopa useaksimiljoonaksi euroksi. Kavallusten epäilläänjatkuneen vuosien ajan. Poliisi tutkiimyös mahdollisten rikoskumppaneidenosuutta asiaan ja sitä, miksei asiaa olehuomattu aiemmin.Labquality tarjoaa laadunarviointipalvelujaja koulutusta kliinisille laboratorioille.Yhtiön omistajiin kuuluvat muunmuassa 19 sairaanhoitopiirien kuntayhtymää,Kuntaliitto, Lääkäriliitto, SuomenPunainen Risti ja LuonnontieteidenAkateemisten Liitto.Bioyhtiö Mzymesluisui konkurssiinJoensuulainen biotekniikkayritys Mzymeson ajautunut konkurssiin. Yhtiö jätti konkurssihakemuksensamaaliskuussa.Syy tilanteeseen on yksinkertainen elikäyttöpääoman loppuminen, kertoo kehitysjohtajaKalevi Harinen.”Meidän toimintamme on perustunut uusieninnovaatioiden kehittämiseen, ja se ontunnetusti kallista. Eivät rahkeet enää riittäneet.”Vuonna 2002 perustettu Mzymes on kehittänytuudenlaisia entsyymiteknologioita.Yhtiö sai vuonna 2009 tasavallan presidentinInnosuomi-palkinnon massanvalmistuksenentsymaattisesta esikäsittelymenetelmästä(EMT). Puun ja kuidun lisäksimenetelmä sopii biopolttoaineiden ja biokomposiittienkäsittelyyn. Mzymesin toinenpääteknologia on sienien hyödyntäminenpilaantuneen maan puhdistuksessa.Mzymesin kohtalon taustalla vaikuttaavahvasti suomalaisen metsäteollisuudenyleinen alavire. Yhtiön pitkään puskemametsämassojen esikäsittelyprojekti tyssäsilopulta siihen, että ”usko loppui sekä pääomasijoittajiltaettä julkisilta rahoittajilta”.”Suomessa toimiva paperiteollisuushanon nyt tilanteessa, jossa se ei investointejatee.”Mzymesin liiketoiminnan Harinen toivoovielä jatkuvan, sillä yrittäjien oma usko innovaatioihinsaei ole mennyt.”Jatko ei kuitenkaan enää ole meidän käsissämme.”Päivi IkonenEuropean BatteriesMzymes OyEuropean Batteriesin tuotantolaitos käynnistyi Varkaudessa kesällä 2010.European BatteriesyrityssaneeraukseenLitiumioniakkuja ja -akkujärjestelmiä valmistavaEuropean Batteries -yhtiö on hakeutunutyrityssaneeraukseen.Toimitusjohtaja Jukka Koskisen mukaanyhtiö hakee saneerauksella aikaa hankkialisäpääoma, jonka se tarvitsee toimintansajatkamiseksi. Haussa on 20 miljoonaa euroa,jota etsitään etupäässä ulkomailta. Yhtiökäy neuvotteluja useiden kansainvälistentoimijoiden kanssa. Tulosta toivotaansyntyvän kuluvan vuoden aikana.Vuonna 2010 startannut European Batterieson tähän mennessä saanut yhteensä 70miljoonaa euroa suomalaisilta yksityisiltäja julkisilta rahoittajilta sekä pääomasijoittajilta.Yhtiön pääomistaja on EM Group.Isoja omistajia ovat myös muun muassaSuomen Teollisuussijoitus ja Fennia.Asiakkaita yhtiö on viime aikoina etsinyterityisesti laivanrakentajista ja erikoisajoneuvojavalmistavasta teollisuudesta.European Batteries työllistää yhdessätytäryhtiönsä Finnish Electric VehicleTechnologiesin kanssa 65 henkeä. Heistä40 työskentelee Varkaudessa sijaitsevassatuotantolaitoksessa. Konsernin vuoden2011 liikevaihto oli miljoona euroa.13 henkeä työllistäneen Mzymesin tuotekehitys ja sienipuhdistukseen keskittynyt tuotantolaitosovat toimineet Oulussa.3/2012KEMIA25

UUTISIAKemian vuoden valokuvakisan satoaIhmeitä ilmassa.Pia Raution otos vei kolmannen palkinnon saippuakuplakuvien sarjassa.Muoviteollisuus tyrmääputkien pikavuorauksenMuoviteollisuus ry ei suosittele vanhojen putkistojen uudelleenpinnoitusta,kun talossa tehdään putkiremontti.Asiantuntijoita huolettaa erityisesti paikalla tapahtuva käyttövesiputkienpikavuoraus erilaisilla kertamuovihartseilla kirjavin menetelmin.Osa EU-maista on järjestön mukaan rajoittamassa pinnoitushartsien sisältämienaineiden käyttöä.Kertamuovisten pinnoitusten ja vuorausten sijaan Muoviteollisuuskannustaa tekemään perusteellisen linjasaneerauksen. Siinä ei käytetäsamoja materiaaleja kuin pinnoitettaessa, eikä putkissa tapahdu kemiallisiareaktioita työmaaolosuhteissa. Sen sijaan vanhojen rakennelmientilalle asennetaan valmiit kestomuoviset putket. Näin uusittu putkistokestää järjestön mukaan ainakin 50 vuotta.ScanstockphotoSÄHKEITÄVesialalle luotiinhakutietokantaSuomalaisista vesialan yritysten ja yhteisöjentarjoamista tuotteista ja palveluistaon julkaistu ensimmäinen hakutietokanta.Finnish Water Forumin(FWF) ja Vesi-instituutti Wanderin julkaisematietokanta löytyy osoitteestadirectory.wander.fi.Tietokannan tarkoituksena on lisätäSuomen tunnettuutta vesiosaajana jaedistää suomalaisten vesialan toimijoidenpääsyä kansainvälisille markkinoille.Video houkutteleenuoria kemian pariinPirkanmaan kemistiseuran tuottamatuore video esittelee yläkoulu- ja lukioikäisillenuorille kemian opintoja jakertoo heille kemistien työstä ja kemiastaammattina. Myös opetusaineistoksisoveltuvan 23-minuuttisen elokuvanovat toteuttaneet Tampereenammattikorkeakoulun viestintäopiskelijat.Videon voi katsoa Pirkanmaankemistiseuran nettisivuilta osoitteestapks.suomalaistenkemistienseura.fi.26 KEMIA 3/2012

www.kemia-lehti.fiIlmoituksetKemia-lehdessähuomataan!Numeron 4/2012 teemoina mm.lääkkeet, patentitja laboratoriotLehti ilmestyy 7. kesäkuuta.Varaa paikkasi viimeistään21. toukokuuta.Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908KEMIA Ke miPoimintojaTyöterveyslaitoksenkoulutustarjonnastaThe Health Risk Assessment of Metals,Their Alloys and Compounds under REACH6.–7.6.2012 HelsinkiRiskien arviointi työpaikalla21.–22.8.2012 Helsinki, 12.–13.9.2012 Kuopioja 27.–28.11.2012 OuluAvotoimisto työympäristönä4.9.2012 Turku ja 22.11.2012 HelsinkiValittuna työsuojelutoimikuntaan,mitä sitten?13.–14.9.2012 TampereLisää koulutustarjontaamme,ilmoittautuminenja lisätiedot:www.ttl.fi/koulutustai p. 030 4741www.ttl.fi/koulutusVIHREÄN TALOUDEN JURIDIIKKAHAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERSerikoistunut olennaiseenwww.hpplaw.fi

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceARWINA Oy21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJäteliuottimien puhdistus– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely– Hazardous Wastes TreatmentBang & Bonsomer GROUP OyItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.comBayer OyTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet– Crop Protection Agents andControl SubstancesReseptilääkkeet, itsehoitovalmisteetja välineet diabeteksen hoidonseurantaan – Prescription Medicines,Consumer Health Products and Toolsfor Monitoring Diabetes TherapyTeollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit– Industrial Raw Materialsand ChemicalsDosetec Exact OyVaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – BatchingSystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –Sacking for Pulver and GranulateMaterialsLaboratoriovaa’at – LaboratoryBalancesPunnitusjärjestelmät – WeighingSystemsSäiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet– Dischargers forSackSäkkien täyttökoneet – Sack FillingMachinesVaa’at – Balances & ScalesBASF OyTammasaarenkatu 300180 Helsinkipuh. (09) 615 981etunimi.sukunimi@basf.comwww.basf.com, www.basf-cc.fiVihreät sivut huomataan.For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseenja sekoitukseenBERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – MixersBusch Vakuumteknik OySinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsElektrokem OyPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriovälineet – LaboratoryEquipment28

Elomatic Oy Food &Chemical EngineeringItäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 Lo g o m m411e v är i o n PM S 288 (t u m m an si n i n en ), j o t enfaksi (02) 412 4444Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereMobile: 0400 190113Vernissakatu 101300 VantaaMobile: 0400 444004Kangasvuorentie 1040320 JyväskyläMobile: 050 5308311Elektroniikkatie 890590 OuluMobile: 050 5969643v al i t k aa t ei p p i l o g o n v är i m ah d o l l i si m m an l äh el l ä si t äTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignProsessi- ja laboratoriosuunnittelua– Process and Laboratory DesignLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignProjektipalvelut – EPCM ProjectServicesProsessiautomaatiojärjestelmät –Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignTehdassuunnittelua – Plant DesignFinex OySeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion ExchangeResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFinexOy FINN-KASEI Ltd.Finn-Kasei Oy Ltd.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACHconsultingFISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fiGEA ProcessEngineering OyKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid BedDryersSpray-kuivurit – Spray DryersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGeaNiroERlab dfs sasParc d’Affaires des PortesBP 40327104 Val de Reuil CedexFrancesales@erlab.netwww.captair.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPCR-työasemat – PCR WorkstationsVarastokaapit – Storage CabinetVetokaapit (hormittomat) – FumeHoods (Ductless)Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Vihreitä sivujaei ohiteta.29

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceINNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. (09) 565 3936faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMSIS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsKiilto OyTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – CementitiousAdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – WallPlasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – WaterproofingMembranesMetso Automation OyLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instrumentsfor Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsNeste Jacobs OyKilpilahti, TeknologiakeskusPL 310, 06101 PorvooPuh. 010 458 11Faksi 010 458 7347NJ.Info@nestejacobs.comwww.nestejacobs.comPuutarhakatu 5320100 TurkuPuh. 010 458 11Faksi 010 458 9859Tornatorintie 348100 KotkaPuh. 010 458 11Faksi 010 458 989921100 NaantaliPuh. 010 458 11Faksi 010 458 6297Neste Jacobs ABDatavägen 14 AS-43632 Askim, SwedenTel. +46 (0)31 748 5600Faksi +46 (0)31 748 5610Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignElintarviketeollisuuden prosessisuunnittelua– Process Designfor Food IndustryFermentorit – FermentersHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsJauheiden ja rakeitten käsittelyjärjestelmät– Handling Systemsfor Pulver and Granulate MaterialsLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignLiuottimien talteenottolaitokset –Solvent Recovery EquipmentProjektipalvelut – Project ServicesProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignProsessisähköistys – ProcessElectrificationTehdassuunnittelua – Plant DesignTislaamot – DistillingKaluste-Projektit OyPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsVaraa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850www.kemia-lehti.fi > Ilmoitustiedot30

PANalytical B.V.Sivuliike SuomessaNikkarinkuja 502820 Espoopuh.09 2212 580faksi 09 2212 585jouko.nieminen@panalytical.comwww.panalytical.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers(XRF)Röntgendiffraktometrit (XRD) –X-ray diffractometers (XRD)Laboratorioautomaatiot – Laboratoryautomation systemsNäytteenvalmistus – SamplepreparationPinteco OyPetikontie 2001720 Vantaapuh. 0290 06 210faksi 0290 06 1210erkki.helminen@pinteco.fiwww.pinteco.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLiimansekoituslaitteistot – MixingEquipment for AdhesivesPaineilmakäyttöiset pumput –Compressed Air Driven PumpsPinnoitteiden mittaus ja testaus– Measuring and Testing Equipmentfor CoatingsSääkaapit – Climatic ChambersTislauslaitteet – Distilling EquipmentVärimittarit – Colour MetersRaMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fiVihreitä sivujaei ohiteta.Vihreät sivutkustannustehokasta näkyvyyttä.PerkinElmer Life andAnalytical SciencesPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.comAsiakaspalvelu:puh. 0800 117 186faksi 0800 117 185Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit– Atomic Absorption SpectrophotometersBiotekniikan laitteet – Equipmentfor BiotechnologyDMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – ElectrophoresisEquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – ImmunoanalyzersImmunokemialliset reagenssit –Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –IR-SpectrophotometersIR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas ChromatographsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate ReadersKuoppalevypesurit – Well-Plate WashersKuvantamislaitteet – Imaging EquipmentLaboratorioautomaatit – LaboratoryAutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – MicrowaveInduced Wet CalcinationMikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting RobotsPolarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit– Radioactive Reagents and ChemicalsRadioaktiivisuuden mittauslaitteet –Analyzers for Radioactivity DetectionRaman-spektrometrit – Raman SpectrometersRavistelijat ja sekoittimet – Shakers andMixersTermoanalysaattorit – ThermalAnalyzersTGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-SpectrometersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesNenPackard BiosciencePerkinelmerWallacSKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TNnesteille ja kiintoaineille) –Elemental Analyzers (TOC, TN forLiquids and for Solids)Automaattiset märkäanalysaattorit(CFA, Erillisanalyysit) – AutomatedWet Chemistry Analyzers (ContinuousFlow Analyzers (CFA), DiscreteAnalyzers)On-line-tarkkailuanalysaattorit –On-Line Monitoring AnalyzersRobottianalysaattorit (BOD, COD,pH, EC, sameus, alkalisuus) –Robotic analyzers (BOD, COD, pH,EC, Turbidity, Alkalinity)Vihreät sivuthuomataan!• Jokaisessa painetussalehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemialehti.fiVihreät sivutLue lisää:www.kemia-lehti.fiilmoitustiedot.Varaa paikkasi:ilmoitukset@kemia-lehti.fi.31

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceSoftware Point OyValkjärventie 102130 Espoopuh. (09) 4391 320faksi (09) 4391 3211sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –Laboratory Intelligence ® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesC 5 LIMS terveydenhuollolleLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikViewTankki OyOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle– Mixing Vessels for PharmaceuticalIndustrySäiliöt ja varastointilaitteet –Containers and Storage EquipmentVWR International OyValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriolaitteet – LaboratoryEquipmentLaboratoriotarvikkeet – LaboratoryConsumablesSuomen Lämpömittari OyYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– GlassThermometersTeknos OyTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit– Corrosion Preventing Materialsand PaintsMaalit ja lakat – Paints andLacquersPuun pinnan suojausaineet –Wood Shieldings MaterialsWacker-Kemi ABS-19587 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info@wacker.comwww.wacker.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemikaalit– Special Chemicals forRubber IndustryLiimaraaka-aineet – Adhesives RawMaterialsMaali- ja lakkaraaka-aineet – Paintand Lacquer Raw MaterialsSilikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – DefoamersVihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat: www.kemia-lehti.fiilmoitustiedot.32

Vihreät sivuthuomataanKustannustehokasta näkyvyyttäyrityksellesi!Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessäJokaisessa Kemian uutiskirjeessäHakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fiNäin Vihreitä sivuja luetaan:TULE MUKAANVIHREILLESIVUILLE –SE KANNATTAA!Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Lisätietoja ja tilaukset:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotkalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850KEMIA Kemi33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKaivoksen jätevedetpuhtaaksi sivukivelläLappeenrannan teknillisessäyliopistossa kehitetään keinoja,joilla kaivosteollisuuden jätevedetsaataisiin puhdistettua nykyistätehokkaammin ja edullisemmin.Lupaava puhdistusmateriaali ontutkijoiden mukaan kaivosten omasivukivi, johon haitta-aineetvoidaan sitoa.Lappeenrannassa tammikuussa käynnistyneessähankkeessa tutkitaan, kuinka erityyppisetkiintoainepartikkelit sopisivathaitallisten aineiden poistamiseen kaivosteollisuudenjätevesistä.Kiinnostava, huokea puhdistusmateriaalion kaivoksen oma sivukivi.”Selvitämme tutkimuksessamme, mitenkaivannaisteollisuuden sivukiveä voidaankäyttää haitallisten aineiden sitomiseen”,kertoo professori Marjatta Louhi-KultanenLappeenrannan teknillisen yliopiston(LUT) Erotustekniikan laboratoriosta.Lappeenrantalaisilla on kokeiltavanamuun muassa Nordkalkin kaivoksesta saatujasivukiviä.”Kivi jauhetaan, jolloin sille saadaanenemmän ominaispinta-alaa. Sitten selvitetään,minkälainen raekoko on paras.”Malmien louhinnassa syntyvät happamatjäämät ovat yksi suurimmista ympäristöongelmistakaivosten ympärillä olevilla alueilla.Jäämät happamoittavat vesistöjä, mikäaiheuttaa haittaa sekä vesieliöille että vesientalous- ja virkistyskäytölle. Haitallistenaineiden poistamiseen kaivosten jätevesistäon olemassa menetelmiä, mutta ne ovatusein kalliita tai tehottomia.Kehitettävä puhdistustekniikka on hänenmukaansa sovellettavissa myös muidenteollisuudessa syntyvien jätevesien käsittelyynsekä jätevesilaitosten käyttöön.Sekä Marjatta Louhi-Kultasella että MikaSillanpäällä on pitkäaikainen kokemuskehittyneiden hapetustekniikoiden käytöstävedenpuhdistuksessa.LUT:n Vihreän kemian laboratorio kehittääympäristöä säästäviä keinoja puhdistaavettä ja jätevettä. Tutkimus liittyy läheisestiyliopiston kemian laitoksessa ja Erotustek-niikan keskuksessa tehtävään erotustekniikantutkimukseen.Kaivosteollisuuden jätevesien tutkimushankkeessaovat LUT:n lisäksi mukanaNordkalk, Norilsk Nickel Harjavalta, Ekokem-Palveluja Miktech sekä viisi yliopistoaRuotsista, Etelä-Afrikasta ja Australiasta.Kesäkuuhun 2014 jatkuvaa hankettarahoittavat yritysten lisäksi Tekes ja Euroopanaluekehitysrahasto.Anna-Liisa PirhonenProsessivedet kiertoonKaivoksen sivukivistä jauhetut rakeet voidaanjätevesien puhdistuksessa käyttää sellaisenaantai käsiteltyinä.Hankkeen vastuullisena johtajana toimivaLUT:n Vihreän kemian laboratorion professoriMika Sillanpää tutkii, miten kivipartikkeleidenpintaa pitää käsitellä, jotta haitallistenaineiden sitoutuminen tehostuu.Tutkimuksessa selvitetään myös sitä,kuinka haitta-aineet saadaan erilleen jätevedestäja miten kiintoaine saadaan puhdistettuauudelleenkäyttöä varten.”Puhdistuksen jälkeen myös prosessivesivoidaan kierrättää, jolloin vedenkulutuskaivoksissa vähenee”, Louhi-Kultanen sanoo.Anna-Liisa PirhonenProfessori Marjatta Louhi-Kultasen tutkimusryhmässä käytetään muun muassa sekoitusreaktoria,jolla selvitetään kaivosteollisuuden sivukivimateriaalien stabiilisuuttajätevesien käsittelyssä.34 KEMIA 3/2012

Tutkijoiden tuore löytö:Yhden atomikerroksenpaksuinen ferminesteKaksiulotteisesta fermionisesta yhden atomikerroksen paksuisestanesteestä on neutronisironnan avulla löydetty uudenlainentiheysaalto. Kansainvälisen tutkijaryhmän havaitsematiheyden vaihtelu saattaa osoittautua selitykseksisuprajohtavuudelle korkeissa lämpötiloissa.Tutkijat jäähdyttivät yhden atomin paksuisen helium-3-isotooppikerroksen lähelle absoluuttista nollapistettä. Nestettämitattiin neutronisäteilyllä, jolloin siinä havaittiin ns.nollannen äänen aaltoliike, joka on vain ferminesteelle ominainentiheysaalto kaikkein matalimmissa lämpötiloissa.Alkeishiukkaset jaetaan kvanttimekaniikassa fermioneihinja bosoneihin. Fermioneja ovat atomien ytimien protonitja neutronit, elektronit sekä kvarkit. Fermineste onvoimakkaasti vuorovaikuttavista fermihiukkasista koostuvakvanttineste. Ferminesteitä käytetään hiukkasten välistenvuorovaikutusten tutkimuksessa.Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukanamyös Aalto-yliopiston O. V. Lounasmaa -laboratorion tutkijaMatthias Meschke.Taco MeeuwsenLaulurastaan konsertitovat käyneetmetallisulattojenympäristössä harvinaisiksi.Metallisulatotajavatlintuja ahtaalleScanstockphotoIhmiseltä löytyiinfluenssageeniYhden geenin puutteellinen toiminta aiheuttaasen, että influenssa iskee ihmiseen tavallistarajumpana ja vie potilaan usein sairaalahoitoon.Ihmisen ”influenssageenin” löysi kansainvälinentutkimusryhmä, jonka työhönosallistui myös Suomen molekyylilääketieteeninstituutti FIMM.IFTM3-geenin merkitys havaittiin ensinhiirillä. Niillä jyrsijöillä, joilta geeni puuttuikokonaan, influenssavirus lisääntyi elimistössäholtittomasti ja johti tavallista pahempaantautiin. Taudin aiheuttaman tulehduk-Influenssavirus voi nujertaa ihmisennopeasti sairaalakuntoon, jos hän kantaaepätavallista geenimuotoa.sen seurauksena eläinten hengityselimissäesiintyi huomattavasti enemmän solukuolemaakuin verrokeilla.Jatkotutkimuksissa selvisi, että IFTM3-geenin epätavallista muotoa kantaa seitsemänprosenttia ihmisistä. Kolmella tuhannestageenivirhe on molemmissa kromosomeissa,eli he ovat perineet sen sekääidiltään että isältään. Geeni ei tällöin tuotainfluenssalta suojaavaa proteiinia lainkaan.Juuri nämä ihmiset ovat altteimpia vaikeimmilletautitapauksille.Lintujen määrä ja lintuyhteisön monimuotoisuusvähenevät kuparisulattojen ympäristössä.Asia käy ilmi suomalais-venäläisestätutkimuksesta, jossa selvitettiin lintulajienparimääriä, linnuston monimuotoisuutta jamaaperän kuparipitoisuutta kolmen Venäjällätoimivan metallisulaton lähistöllä.Voimakkain vaikutus linnustoonoli Kuolan niemimaalla sijaitsevallaMontšegorskin sulatolla, jonka lähistöllälintujen parimäärä oli vain 8 prosenttiapuhtaiden alueiden määrästä. Kahdellaeteläuralilaisella sulatolla prosenttiluvutolivat 21 ja 49.Suomalaisen Harjavallan kuparisulatonympäristössä linnuston kokonaisparimääräei aiemmin tehdyjen laskentojen mukaanole normaalia pienempi. Lajisto onkuitenkin sielläkin lähellä sulattoa yksipuolisempikuin muualla alueella.Ympäristön saastuminen vaikuttaa haitallisestietenkin maassa ruokaileviin lintulajeihin,kuten laulurastaaseen, jonkamäärä on vähentynyt kaikkien sulattojenlähistöillä.Sulattojen linnustovaikutukset eivätnäytä liittyvän maan raskasmetallipitoisuuksiinvaan siihen, että laitosten päästöttuhoavat metsää ja metsäympäristöä. EsimerkiksiHarjavallassa pesivien kirjosieppojenongelmana on löytää kalsiumpitoistaravintoa, jota ne tarvitsevat hyvälaatuistenmunankuorien tuottamiseen.Suomesta tutkimukseen osallistui Turunyliopisto.3/2012KEMIA35

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUGeenimuokkaus kasvattiHiirelle pandan hampaanNisäkkäiden hampaiden syntyyn vaikuttavat monet geenit yhtäaikaa.Havainnon tekivät Helsingin yliopiston biotekniikan ja materiaalifysiikantutkijat, jotka muokkasivat samanaikaisestikolmea hiiren hampaiden kehitystä ohjaavaa geeniä. Tällöinhiirelle kasvoi sen yksinkertaisen poskihampaan sijaan pandannystermäinen hammas.Vain yhden geenin muuntelu kerrallaan muutti hammastapaljon vähemmän.Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että pienikin elintenmonimuotoisuuden lisäys vaatii useita muutoksia säätelygeenientoiminnassa. Monimutkaisia mutantteja ei siksi juuritavata.Nisäkkäiden hampaat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinkaevoluution myötä syntyy yhä mutkikkaampia rakenteita. Esimerkiksipandan ja hevosen kaltaisten, kuitupitoiseen ravintoonerilaistuneiden kasvinsyöjien poskihampaissa on paljonnystermiä.Helsinkiläistutkimus ennustaa, että nystermien lisääminenevoluution kuluessa vaatii voimakkaampaa luonnonvalintaakuin niiden vähentäminen.Juurikäävän itiöitä on ilmassa eniten kesällä, joten hakkuutpitäisi taudin leviämisen estämiseksi tehdä talvisaikaan.Kohti niskalenkkiäjuurikäävästäHavupuita tuhoavan juurikääpäsienen koko perimä on sekvensoitu.Monivuotisen urakan suoritti yhteisvoimin 52 tutkijaaeri puolilta maailmaa, muun muassa Helsingin yliopistosta.Tutkijoiden mukaan perimän avaaminen on iso askel eteenpäintaistelussa pahamaineista tuholaista vastaan. Nyt on mahdollistaselvittää esimerkiksi sitä, käyttääkö sieni samoja geenejäkasvuun ja taudinaiheuttamiseen. Tiedon avulla voidaankehittää aiempaa tehokkaampia torjuntamenetelmiä.Juurikääpä on vaarallisin havupuiden taudinaiheuttaja, jostakoituu Suomessa 50 miljoonan euron tappiot vuodessa. Sienipystyy käyttämään ravinnokseen kaikkia puun komponenttejaeli ligniiniä, selluloosaa ja hemiselluloosaa. Puu menettääsiten lujuutensa. Laho puu ei kelpaa sahatavaraksi, selluloosanhajoaminen pilaa puun sellun ja paperin raaka-aineena,ja hemiselluloosan hajoaminen vähentää puun arvoa kemianteollisuudessa.James Lindsay / Ecology of CommansterScanstockphoto ScanstockphotoKuidunsyöjienposkihampaissaon paljon kohoumia.USA rahoittaa suomalaistutkimustaPilkottu maidonkorvikesuojaa diabetekseltaSuomalainen tutkijaryhmä alkaaselvittää, millä mekanismeilla kaseiinipohjainenäidinmaidonkorviketorjuu lapsuusiän diabetesta.Tutkijat havaitsivat pari vuottasitten päättyneessä pitkäaikaisseurannassa,että pitkälle pilkottukaseiinikorvike on tavallista äidinmaidonkorvikettaselvästi parempivaihtoehto silloin, kun rintaruokintaei ole mahdollista.Tutkimuksessa oli mukana230 lasta, joilla on perinnöllinendiabetesalttius. Tavalliseenkorvikkeeseen verrattuna pilkottukaseiinikorvike pudotti heidänsairastumisriskinsä puoleen. Suojavaikutuksenmekanismi jäi kuitenkinarvoitukseksi.Suomalaishanke on saanut yhteensä13 miljoonaa dollaria rahoitustaYhdysvaltain terveysvirastolta.Ryhmässä on mukana tutkijoitaHelsingin ja Turun yliopistosta,Tampereen yliopistollisesta sairaalasta,THL:stä ja VTT:stä.Kesällä alkavaan jatkotutkimukseenotetaanmukaan 120 Tampereenyliopistollisessa sairaalassasyntyvää lasta,jotka kantavat diabeteksenriskigeenejä.36 KEMIA 3/2012

Lukijagallup numerosta 2/12Kulinarismi ja kemianhistoria kiinnostivatTarinat makuhermoja värisyttävistähyönteisherkuista, epäonnisista verensiirroistaja tulisieluisesta professori YrjöKaukosta puhuttelivat lukijoita enitenKemia-lehden 2/12 jutuista. Moniakiinnostivat myös nanosellun mahdollisuudet,kemianopettajien kokkailut, astrokemiansaavutukset sekä naisnäkökulmaLise Meitnerin tarinassa ja pääkirjoituksessa.Kaikki muutkin numeron 2/12 artikkelitsaivat ääniä lukijagallupissa, joka lähetettiinKemia-lehden uutiskirjeen lukijoille.Ääniä annettiin kaikkiaan yli 260.Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiinvedenpuhdistin ja kirjapalkintoja,joiden saajat eivät olleet selvillä vielälehden painoon mennessä. Voittajille onilmoitettu palkinnoista henkilökohtaisesti.Kemia-lehden toimitus kiittää lämpimästikaikkia osallistuneita äänistä, palautteestaja juttuideoista.Lukijoiden suosikitKemia-lehdessä 2/121. Tulevaisuuden kokit tekevätherkkuja hyönteisistä(Arja-Leena Paavola)2. Varhaiset verensiirrot tyssäsivätmurhasyytteeseen(Pekka T. Heikura)3. Yrjö Kauko oli pehtorin poikaja kemian kosmopoliitti(Päivi Ikonen)Lukijan kynästä”Hyönteisjutun karvaiset jalat ja tuntosarvetalkoivat kutitella kurkussa.””Rakastin hyönteiskokkausreseptejä. Onaina hyvä tietää, että heinäsirkat kannattaasäilyttää jääkaapissa jotta ne eivätkarkaa ennen ruoanlaittoa.””Verensiirtoartikkeli oli puistattavanmielenkiintoinen tuulahdus menneiltäajoilta.””Karua tarinaa verensiirroista, mutta ilmannoita kokeita moni menehtyisi nykyäänkin.””Kauko oli mielenkiintoinen persoona jajuttu kirjoitettu mukavasti.””Yrjön elämä on aivan poikkeuksellinenja todistaa, että perheen ja tutkimusuranvoi yhteensovittaa ulkoistamalla lapset.””Elintarvikkeisiin liittyvät aiheet ovathyödyllisiä työni kannalta ja kiinnostaviamyös kuluttajan ja kotikokin roolissa.””Olen hakemassa innostusta ruoanlaittoon.Löytyisikö se kemian kautta?””On aina mielenkiintoista lukea naiskemisteistä,jotka ovat saaneet paljon aikaiseksi,mutteivät ole saaneet ansaitsemaansakunnioitusta siitä.””Minullekin on huomautettu, että en voiolla uskottava ’asiakkaiden silmissä’,koska olen nainen.””Astronomia on salainenintohimoni.””Tuhkajuttu kiinnostihienona ’keksintönä’.””Ei-kemistit eivät käsitäkään,kuinka kemialiittyy kaikkeen.Voisitte haastatellasilloin tällöin tavallisiaihmisiä heidän työstään ja kertoa,miten kemia liittyy siihen.””Tässä numerossa oli niin monta mielenkiintoistajuttua, että oli tosi vaikea valita.Olisin mielelläni rastittanut ainakinkolme muutakin juttua.””Lehti on kokonaisuudessaan erinomainen.Hyvää työtä.””Jatkakaa samalla hyvällä linjalla!”Borealis näyttää suuntaa - onpa kyse jokapäiväistä elämää helpottavistatuotteista tai muovien ainutlaatuisesta teknologisesta kehityksestä.Olemme sitoutuneet vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiintarjoamalla innovatiivisia muoviratkaisuja pääasiassa infrastruktuurijaerikoispakkausmarkkinoille sekä autoteollisuuteen.www.borealisgroup.com3/2012 KEMIA37

Marco Polo – mies ja myyttiEspoon kaupunginmuseossa14.3.–23.9.2012.www.espoonkaupunginmuseo.fiVenetsialainen seikkailijaMarco Polo lähti vuonna 1271uskomattomalle taipaleellekohti Kiinaa. Neljännesvuosisadanmittaiselta matkaltahän toi tuomisinaan upeaaesineistöä ja paljon uuttatietoa eri kulttuurieninnovaatioista.Arja-Leena PaavolaVenetsialainen Marco Polo (1254–1324)muistetaan ennen kaikkea matkakertomuksestaan,jossa hän kuvailee eurooppalaisilletuntemattomien itäisten seutujenja kansojen elämää.Arvostettuun kauppias- ja ylimyssukuunkuuluneen nuorukaisen matka kulkipitkin silkkitietä läpi valtavan mongolivaltakunnan.Seurueessa olivat mukanamyös hänen isänsä ja setänsä, jotka olivatkäyneet idässä aiemminkin ja tutustuneettuolloin mongolien hallitsijaan, Kublaikaaniin.Tuttavuudesta oli paljon hyötyäkolmikon taivaltaessa kohti Pekingiä,jossa kaani piti hoviaan.Marco Polo oli sielultaan ensisijaisestikauppias, joka tarkasteli ympäröiväämaailmaa liikemiehen silmin.”Toisaalta hän oli myös utelias havainnoitsijaja tutkimusmatkailija”, korostaaMarianne Långvik-Huomo EspoonEspoon kaupunginmuseoMarco Polo lähti tutkimusretkelleen17-vuotiaana poikana ja palasi kotiinkaiken nähneenä nelikymppisenämiehenä.38

Marco Polotoi idän ihmeet Eurooppaankaupunginmuseosta, jossa avautuimaaliskuussa kuuluisaa matkaa esitteleväkansainvälinen näyttely.Kalana vedessäErityisesti kiinalaiset olivat itseriittoistakansaa, jolla oli valtava määrä tietoaja osaamista. Ajan eurooppalaisillaei ollut paljoakaan tarjota vastineeksi,mutta Marco Polo onnistui pääsemäänpiireihin paikassa kuin paikassaja tuntui liikkuvan jokaisessa kulttuurissakuin kala vedessä.Venetsialaismatkaajaa on kuitenkinsyytetty hieman liian vilkkaasta mielikuvituksesta.Tutkijat ovat epäilleethänen huimia kertomuksia sisältävänmatkakuvauksensa todenperäisyyttä,Polo kun jättää mainitsematta asioita,joista eurooppalaisen olisi olettanutkertovan kirjassaan. Esimerkiksi Kiinanmuurista hän ei puhu mitään.Myös matkan poikimia kulttuurilainojaon liioiteltu. Aiemmin väitettiin,että italialaisten ylpeys pasta olisi peräisinkiinalaisilta. Jopa jäätelön valmistustaidonoletettiin kuuluneen MarcoPolon Kiinasta tuomiin matkatuliaisiin.Nykytutkijoiden arvion mukaannäin ei kuitenkaan ole.”Toisaalta matkakertomuksen sisältöpitää varsin hyvin paikkansa. Mukanaon runsaasti tietoja, jota ei tunnetamuista lähteistä. Sellaisia ovat esimerkiksikuvaukset muinaisen Pekinginjo hävinneestä asemakaavasta ja arkkitehtuurista”,sanoo dosentti AnttiRuotsala Helsingin yliopistosta.Marco Polon teos Il Milione onkinhänen mukaansa arvokas lähde mongolivallanaikaiseen Aasiaan ja myösajan läntiseen maailmankuvaan.”Sillä on myös ollut valtaisa jälkivaikutus.Tämän päivän kiinalaisilleMarco Polo merkitsee varhaista läntistäystävää, joka osasi antaa arvoaheidän kulttuurilleen”, Ruotsala muistuttaa.Museo Correr, VenetsiaKeramiikkaa PersiastaPersian taloudessa elettiin Marco Polonmatkan aikaan kiihkeän jälleenrakentamisenaikaa, kun islamilaisia kaupunkejaja maita hävittäneen Tšingis-kaanin armeijantuhotöitä korjattiin.Maahan nousi uusia palatseja, linnoja,moskeijoita ja tähtitorneja. Omaleimaisenosan persialaista arkkitehtuuriamuodostivat eri tekniikoin valmistetuttaidokkaat keramiikkalaatat, joita käytettiinniin ulko- kuin sisäpinnoissakin.Venetsialaisten matkaajien silmiähiveli erityisesti keramiikkakoristeidenupeasti hohtava sininen ultramariini.Väri valmistettiin lasuurikivestä,joka on ollut maailman kallein värimateriaalija jota Euroopassa nähtiinvuosisatojen ajan vain kaikkein rikkaimpienarvohenkilöiden tilaamissamaalauksissa.Laadultaan parasta, voimakkaimminhehkuvaa lasuurikiveä on löydettyvain yhdeltä alueelta nykyisestäkoillis-Afganistanista. Kivi saa loistavansävynsä natriumalumiinisulfosilikaatista.Värin valmistuksessa hienoksijauhettuun lasuurikiviainekseen lisättiinhartsia, vahaa, kumia ja öljyä.Lysterikeramiikka eli metallikiiltolasitusoli yleinen menetelmä erityisestisisätiloissa käytetyissä koristelaatoissa.Kultausta muistuttava vaikutelmasaatiin aikaiseksi kupari- jahopeaoksidien avulla. Ultramariininlisäksi persialaiset käyttivät paljonmyös koboltinsinistä, jossa nimensämukaisesti on seassa kobolttia.Posliinia KiinastaEuroopassa ei vielä Marco Polon aikoihinosattu tehdä myöskään posliinia.Kiinassa taidon perusteet oli sensijaan kehitetty jo 200 vuotta ennenajanlaskun alkua.Maankuoren mineraalit hyvin tunteneetkiinalaiset käyttivät raaka-aineinaanalumiinisilikaattien seosta kaoliinia,kvartsia sekä maasälpää, jokakovassa kuumudessa sulaa ja sitookaoliini- ja kvartsihiukkaset toisiinsa.Tutkimusretkeilijöiden aurinkokellojenpiti olla taskuun mahtuvaamallia.3/2012 KEMIA39

Museo Nazionale d’Arte Orientale’Guiseppe Tucci’Idässä Polo törmäsioutoon uutuuteen,paperirahaan.arojen koillisosa Siperian taigan ja Gobinautiomaan välissä. Marco Polon aikaanmongolien valtakunta oli vahvimmillaan.Kublai-kaanin johdolla he olivatonnistuneet ottamaan hallintaansa kokoKiinan.Mongolit vastasivat muun muassa karavaanikaupastaja rahoitusjärjestelmästä.Marco Polon kotivaltiossa olivat tuohonaikaan käytössä heikkolaatuisestametalliseoksesta valmistetut denaarit,hopeiset kolikot ja 24 karaatin kullastatehdyt dukaatit.Idässä Polo törmäsi outoon uutuuteen,paperirahaan, jota hän kirjassaan kuvaileehämmästyneenä. Paperinen raha oliyksi kummallisuuksista, joita eurooppa-Persialaiset keramiikkalaatatihastuttivateurooppalaismatkaajaataidokkuudellaan.Marco Polo oli Pekingissäarvostettu vieras.Kiinalainen veistos kuvaahänet itämaisestanäkökulmasta.Polttoprosessin tuloksena syntyi kova,valkean läpikuultava tiivis massa.Varsinainen posliini syntyi Kiinassa600-luvulla Tang-kaudella. Materiaalinvalmistuksen saloja kiinalaiset varjelivattarkoin.Marco Polo vei kuitenkin malliksimukanaan kotiin hienon valkoisen posliinimaljakon,mutta venetsialaiset eivätonnistuneet ratkaisemaan sen valmistustekniikanarvoitusta, vaikka yrittivät sitäpitkään ja hartaasti.Eurooppalaiset oppivat posliininteontaidon vasta vuosisatoja myöhemmin1700-luvun alussa, kun Saksassa vuonna1709 keksittiin lisätä poltettavaanmassaan kaoliinia. Samalla sai alkunsaMeissenin kuuluisa, aitoa posliinia tuottavatehdas.Marco Polon 1200-luvun kiinalaismaljakostapuolestaan tuli arvoesine, joka eiole poistunut Venetsiasta sinne kerranpäädyttyään. Vanhaa, jo haurasta maljaasäilytetään Pyhän Markuksen katedraalissa.Espoon näyttelyssä se on kuitenkinmukana valokuvan muodossa.Museo Correr, VenetsiaPaperiraha ällistyttiUnkarista Kiinan Mantšuriaan ulottuviaaroja asuttivat 1200-luvulla paimentolaiskansat.Mongoliheimojen aluetta oli40 KEMIA 3/2012

Marco Polo tutustui idänmatkallaanniin kameleihin kuin norsuihinkin.Piirroskuva on hänen matkakirjastaanIl Milione.”Tuntuu uskomattomalta,että mies palasi hengissäkotiin.”laisten aikalaisten oli vaikeinta uskoa todeksi.Ihailtava seikka oli mongolien selviytyminenankarissa olosuhteissa.”Paimentolaisuus ei ollut välivaihemetsästys- ja maanviljelyskulttuurin välissävaan elämänmuoto, joka oli sopeutunutkäyttämään kaikkia niitä mahdollisuuksia,joita vuoristoylänköjen arot tarjosivat”,Antti Ruotsala sanoo.Aromaiden viljeleminen olisi MarcoPolon aikoina ollut käytännössä mahdotontakin.Vilja, riisi, tee ja viini olivatyläluokalle tarkoitettua tuontitavaraa.Paimentolaisten ruokavalio koostuilähinnä maitotuotteista ja lihasta.”Lisäksi syötiin sitä, mitä luonnostalöytyi, kuten juureksia ja yrttejä.”Ruotsalan mukaan ankarina talvinanähtiin varmasti myös nälkää, muttapuutostaudeista ei kärsitty laajemmin.Jos niin olisi ollut, mongolit olisivat tuskinkyenneet luomaan maailmanvaltaansa.Avainasemassa sekä valloitusretkilläettä arkielämässä olivat hevoset. Pienikokoiset,sitkeät ratsut olivat liikkumis-Kiinalaisen posliinimaljakonarvoitus jäi venetsialaisiltaratkaisematta.muoto ja metsästysväline, ja niistäsaatiin myös tärkeää ravintoa.”Tammanmaidosta valmistettiinkäyttämällä lievästi alkoholipitoistakumissia, joka on yhä merkittävä osapaikallista ruokavaliota.”Tuurilla takaisin kotiinMarco Pololla oli matkassaan mukanapaljon hyvää tuuria. Hänen monivuotinenretkensä sattui osumaan rauhalliseenajankohtaan alueilla, joita rasittivat monetkonfliktit.”Rauhan aika helpotti liikkumista jakaupankäyntiä. Suurten fyysisten rasitustenkestäminen vaati kuitenkin hyvänonnen lisäksi myös kovaa kuntoa”,huomauttaa Marianne Långvik-Huomo.”Silti Polokin sairastui ja joutui sen takiaviettämään kerran lähes vuoden aloillaan.”Marco Polo palasi Venetsiaan 24 vuottalähtönsä jälkeen vuonna 1295. Hänonnistui yllättämään maanmiehensä täysin,sillä hänen oli oletettu kuolleen joaikoja sitten.”Kyllä se jälkikäteen ajateltunakintuntuu uskomattomalta, että mies palasihengissä kotiin.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com3/2012 KEMIA41

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 4/1977Tutkijat Marja-Leena Niku-Paavo ja M. Nummi VTT:nbiotekniikan laboratoriosta kirjoittivat homeidentuottamista myrkyistä.Ihan vihreänäKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.MIELEEN JUOLAHTAA välillä kysymys, kuinka vihreäihminen oikein olen. Millainen mittari vihreydelle edessopisi?Jos vertaa lapsuuskotiani ja nykyistä elämänmenoamme,eihän tämä kovin vihreältä näytä, kun katsoovaikka käytössäni olevien sähkövempaiden määrää.LAPSUUSKODISSANI EI HANKITTU mitään turhaa.Meillä ei ollut autoa. Kauppaan käveltiin, kaupunkiinajettiin linja-autolla – ei siis bussilla – ja kaukana asuviinsukulaisiin junalla, Hämeestä Turkuun.Mummulamatkaan kuului tunnin linjuriajelu mutkikkaillasorateillä. Menomatka sujui hyvin, paluumatkallavoin pahoin. Tuolloin naama taisi vihertää pahastikin,syynä mummun makeat herkut.Entisaikoina vihreys oli itsestään selvää, koska ei ollutvaihtoehtoa. Ulkomaanmatkoilla ei käyty. Marjat kerättiinoman pihan puskista ja metsästä, vaatteet korjattiin,sukat parsittiin, kengät vietiin suutariin. Paistiliha olijuhlapäivien ruokaa. Tilapia, mango ja kumkvatti – aivantuntemattomia asioita.KUINKA MONI myöntää olevansa vihreä kateudesta?Aika harva, vaikka ihminen jatkuvasti vertaa omiasaavutuksiaan ja omistuksiaan muihin. Tunnusta pois.Nykyisin vertailua tehdään myös siitä, miten vihreästikäyttäytyy. Ekohipsterit kilpailevat siitä, kuinka ekologisestielävät. Kuka säästää eniten sähköä, paljonkohyödyntää kierrätystä ja kirppiksiä, kuinka vähän syölihaa.JOKU VUOSI SITTEN tiedustelin naapuriltani, mitenhän viihtyy uudessa työpaikassaan kirjakaupan myymäläpäällikkönä.Naapuri vastasi olevansa unelma-ammatissaan.Tunsin kateuden aallon vyöryvän lävitseni. Minäkinhaluan päästä unelma-ammattiini – tai edes tietää, mikäse on.Nyt tiedän: kemian diplomi-insinööri ympäristöön liittyvissäprojekteissa.Vielä kun saisi peukalon vihertämään. Siinä suhteessaponnistelujeni tulokset ovat kovin vaatimattomia.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comHomeet tuottavat useita rakenteeltaantoistaiseksi analysoimattomiamyrkyllisiä yhdisteitä. Koska kasvuolosuhteetmääräävät myrkyn rakenteen,on oletettavaa, että Pohjoismaidensääolosuhteissa muodostuumeidän olosuhteillemme tyypillisiämyrkkyjä, jotka mahdollisestieivät joudu muualla tutkimuksenkohteiksi. Tämä on ollut perustanaVTT:n biotekniikan laboratoriossa1972 aloitetulle homemyrkkytutkimukselle,jota tehdään yhteistyönäMaatalouden tutkimuskeskuksenKasvitautien tutkimuslaitoksen jaEläinlääketieteellisen korkeakoulun kanssa.Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on ollut kehittää yksinkertaisiaanalyysimenetelmiä elintarvikkeiksi aiotun viljan laadunvalvomiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat Fusarium- ja Stachybotrus-myrkyt.Myrkyn muodostajina käytetään F. tricintum ja S. alternans-homeita. Luonnonolosuhteiden jäljittelemiseksi kasvatustapahtuu vilja-alustalla.Myrkyllisyyttä on analysoitu soluviljelmillä, jossa koeorganisminaon laboratoriokannaksi kehitetty ihmisen sikiökalvon epiteelisolu, U-solu. Vesifaasiin siirretty, membraanisuodatettu myrkkynäyte lisätäänlogaritmisessa kasvunvaiheessa olevaan soluviljelmään, myrkkyvaikutusanalysoidaan solujen rakenteen muutoksina ja kuolemana.Kemia-Kemi 3/1987Kemianteollisuus panostaa voimakkaasti kasvibiotekniikantutkimukseen, kertoivat Kemiran Espoontutkimuskeskuksen tutkijat Heikki Rosenqvist,Pauli Seppänen ja TimoTörmälä.Kasvisolubiologisesta tutkimuksesta,kasvien yhdistelmä-DNA-tekniikatmukaan luettuina, markkinoille astion päässyt vasta mikrolisätyt taimetja shikoniini. Geeniteknologisestion kuitenkin onnistuneesti muunneltukasvien agronomisia ominaisuuksia.Näin mm. Yhdysvalloissaon saatu koeviljelyyn glyfosaattitoleranttitupakka. Ennen koeviljelyäkuitenkin tupakkalajikkeet ovat patenttihakemuksinsuojatut, sillä periaatteellistaestettä suojaamiselleYhdysvalloissa ei ole.Näyttää siltä, että Yhdysvallaton uusien kasvien yhdistelmä-DNA-tekniikoidenhyväksikäytössä edelläkävijä maailmassa siitäkin huolimatta, ettämm. Hollannissa, Belgiassa, Saksan liittotasavallassa ja Sveitsissäon tehty alalla uraauurtavia keksintöjä. Toisaalta on aivan varmaa,että kokeilulupia ja parempi tuotesuoja tarvitaan Euroopassakin melkopian.Biopestisidit ovat jo markkinoilla, mutta ne eivät ole vielä tehneetläpimurtoaan. Kemianteollisuus, niin koti- kuin ulkomaillakin, onsuuntaamassa huomattavia varoja niiden tutkimiseen huolimatta siitä,että pääpaino on edelleenkin kemiallisella puolella.42 KEMIA 3/2012

Pieni suuri nanoSarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.Nanonuput kukkivatkosketusnäytöissäKauppojen hyllylle ilmaantuvatehkä jo ensi vuonna kosketusnäytöt,joissa käytetään suomalaisenCanatu Oy:n valmistamiananonuppuihin perustuvialäpinäkyviä hiilikalvoja.Maija PohjakallioCanatu Oyheella, joka käytännössätarkoittaa seostusta”,kuvailee Fär-saariltakotoisin oleva CanatunpääkemistiBjørn Mikladal.Kosketusnäytöissäkäytetään nykyisinindiumtinaoksidi-eli ITOkalvoja.Monetlaitevalmistajat ovatkiinnostuneet Canatunlupaamista nanonuppukalvoista,sillä ITO-materiaalinsaatavuus ja hinta heilahtelevat Kiinanhallitsemien harvinaisen indium-metallinmarkkinoiden mukaan.Nanonuppukalvojen etu on myös niidenjoustavuus, joka mahdollistaa 3Dkosketussensorit.Esimerkiksi autoteollisuudenvisiona ovat kosketusnäyttöinätoimivat kojelaudat.Osaaminen laajeneeCanatu Oy lähti liikkeelle vuonna 2004spin-offina Teknillisen korkeakoulun tutkimusryhmästä,jota veti professori EskoKauppinen. Yrityksen toiminta olialkuun lähinnä patenttisalkun ylläpitoa,mutta nyt käynnissä on jo koetuotanto,Canatu Oy:n innovaatio perustuu uudenlaiseenhiilen rakenteeseen, nanonuppuun.Nanonupuksi nimitetään yksiseinäistähiilinanoputkea, jonka ulkopinnallaon fullereenimolekylejä. Korkeanteknologian nanomateriaali syntyy yksinkertaisellaprosessilla halvoista lähtöaineista,hiilimonoksidista, rautametallistaja sopivista lisäaineista.Nanonuput valmistetaan yhtiössä aerosolimuotoonja painetaan siitä suoraanohuiksi, joustaviksi kalvoiksi. Vaikkakalvot rakentuvat satunnaisista nanonuppuverkostoista,prosessi on toistettava.Materiaalin ominaisuuksiin vaikuttavatmuun muassa nanoputkien pituus jalinkkikohtien määrä.”Sähkönjohtokykyä ja optisia ominaisuuksiavoidaan säätää jälkikäsittelyvai-Kosketusnäytöistätulee Canatunnanonuppujenensimmäinenkaupallinensovellus.Canatu OyNanonuppu yhdistää hiilinanoputken jafullereenin ominaisuuksia. Fullereenimolekyyleihinsaadaan kiinnitettyäesimerkiksi valoa absorboivia väriainehiukkasia,joita käytetään väriaineherkistetyissäaurinkokennoissa.jota tehdään Helsingin Konalassa parinkymmenenhengen voimin.”Olemme olleet alusta asti kansainvälisiä.Yhtiötä oli käynnistämässä paitsisuomalaisia myös venäläisiä, yhdysvaltalaisiaja kiinalaisia tutkijoita”, kertooCanatun talousjohtaja Mikko Kärkkäinen.Nanonuppuinnovaatio syntyi fysiikanalan laboratoriossa mutta ei ilmankemian osaamista. Yrityksen koon kasvaessamukaan on tullut myös tuotannonkehityksenja prosessien tuntemusta,painettavan elektroniikan osaamista sekämyynti- ja markkinointitaitoja.”Ennen varsinaisen tehtaan rakentamistapitää olla jonkinasteinen varmuusasiakkaiden tarpeista. Olemme siksi joavanneet myyntikonttorit Japanissa, Kiinassaja Koreassa. Teemme myös tutkimusyhteistyötäuseiden koti- ja ulkomaistenyliopistojen kanssa”, Kärkkäinenkertoo.Suomessa Canatu on osallistunutTekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelmaan.”Myös vuodesta 2007 mukana olleetpääomasijoittajat ovat olleet kiitettävänpitkäjänteisiä.”Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee kustannustoimittajanaSanoma Pro Oy:ssä.maija@pohjakallio.com3/2012 KEMIA43

Biopohjaiset kemikaalitmuuttavat maailmaaÖljyn hinta nousee, ja aikanaan se loppuu kokonaan. Uusiutuvat raaka-aineettarjoavat kemikaalituottajille fossiilisia kestävämmän ja usein myös edullisemmanvaihtoehdon. Biokemikaalit ovat jo aloittaneetmaailmanvalloituksensa.LiikennePolttoaineet,oksygenaatit,jäätymisenestoaineet,lasinpesunesteet,valumuottimuovit,istuimet, turvavyöt,letkut, puskurit,ruosteenestoaineetTeollisuusRuosteenestoaineet,pölyntorjunta,kattilavedenpuhdistus, kaasunpuhdistus, päästöjenvähentäminen,erikoisvoiteluaineet,letkut ja tiivisteetPöyryAmiinit44 KEMIA 3/2012TekstiilitMatot, kuidut,kankaat, kankaidenpinnoitteet, verhot,vaahtomuovit,huonekalujenverhoilu, lycra,elastaaniLiganditJäätymisenestoaineLiuottimetOksygenaatitPehmentimetHartsit, silloittajatEpoksiditKarbonaatitFenoli-formaldehydihartsitDiolitOksosynteesituotteeDieselit 5-Hydroksimetyylifurfuraali H2 SFtalaattipolyesteritBensiinit 3-hydroksipropionaatti ItakonihappoButenolit Glukonihappo3-hydroksibutyrolaktoni KIsosynteesituotteet LevuliinihappoErikoiskemikaalien Aldehydit GlukaraattihappoGlyserolivälituotteetMaGlutamiinihappo GallushappoEmulgaattoritAkrylaatitFerulahappo Furfuraali HemiselluloosaHapot Fischer-Tropsch nesteetAmiinitFumaarihappoAsparagiinihappoBisfenoli A:nkorvaajaPuolivalmisteetAlkoholitSekundäärisetkemikaalitElintarviketeollisuusRuokapakkaukset,säilöntäaineet,lannoitteet, torjuntaaineet,juomapullot,kodinkoneet,juomatölkkien pinnoitteet,vitamiinitNailon (polyamidit)pH puskuritSitruuna/akoniittihappo”Building block”-kemikaalitEetteritYmpäristöVesikemikaalit,flokkausaineet, kelaatit,pesu- ja puhdistusaineetPolyvinyylialkoholiFuraani ja senjohdannaisetSelluloosa LigniiniÖljyt UuteainTärkkelys ProteiiniBiomassaPolyakrylaPET polymeeGlyk

iatitolitViestintäValumuottimuovit,tietokoneen kuoret,optisten kuitujenpinnoitteet, LCD-näytöt,kynät, musteet,väriaineet, paperituotteetPolyvinyyliasetaattiPolyeetteritIsobuteeni ja senjohdannaisett Ketoni johdannaisetorbitoliSeriiniOlefiinitorkeammat alkoholitlonihappoMeripihkahappoOmenahappoTreoniiniKsylonihappoKsylitoli/ArabitoliAsuminenMaalit, hartsit,eristeet,julkisivumateriaali,sementti,pinnoitteet, lakat,palonestoaineet,liima-aineet,pintapeitteetPDOtLääketeollisuudenvälituotteetVapaa-aikaJalkineet,suojavaatteet, kameratja filmit, polkupyöränosat ja renkaat,märkäpuvut, kasetit,CDt, DVDt,golf varusteet,retkeilytarvikkeet,veneetPolypyrrolidonitTerveys ja hygieniaMuoviset silmälasit,kosmetiikka,Polyakryyliamiditpesuaineet, lääkkeet,aurinkovoiteet,Polyhydroksypolyamidit suuhygieniatuotteet,desifiontiaineet,aspiriiniPolyhydroksipolyesteritLaktonitMetanoli Seosalkoholisynteesi FenolitPropaanihappo Lysiini PyrrolidoniteetSusanna Kurkinen ja HennaJääskeläinenKun yritys haluaa luoda täysin uusia tuotteitatai kehittää aivan uudenlaisia tuoteominaisuuksia,mahdollisuuden siihenvoivat tarjota biopohjaiset kemikaalit.Kun kemikaalituottajat ovat huolissaansekä öljyn hinnankehityksestä ettäsen toimitusvarmuudesta, ne kääntävätkatseensa uusiutuviin raaka-aineisiin,joiden hinta on usein alhaisempi. Edullinenhinta on ollut pääajuri muun muassaMaitohappoSukkinaattijohdannaisetVahatPolyaminohapotPolysakkariditPolykarbonaatitPolyuretaanitPolyhydroksialkanoaatitReagenssikomponentitbiopohjaisten epoksihartsien ja polyuretaaninvalmistuksessa.Biokemikaalit antavat yrityksille myöstilaisuuden vastata valveutuneimpien kuluttajientarpeisiin ja valmistaa tuotteita,jotka täyttävät kestävän kehityksen kriteerit.Monet suuret vähittäismyyntiketjutovat viime vuosina ilmoittaneet aikeistaanvähentää toimitusketjunsa hiilidioksidipäästöjä.Ne ovat myös luvanneettoimittaa asiakkailleen tiedon näiden ostostenhiilikuormasta.Nämä vaatimukset ajavat koko arvoketjuntoimittajia parantamaan hiilitietämystäänja samalla pohtimaan biopohjaistentuotteiden mahdollisuuksia. Biotuotteidenvalmistus nielee useimmitenvähemmän energiaa ja aiheuttaa pienemmätpäästöt kuin perinteisten, fossiilisiinraaka-aineisiin pohjautuvien tuotteiden.Kannustusta yrityksilleMonissa maissa biotuotteiden tuotekehitystäja alan investointeja edistetään julkisintukiohjelmin, sillä niiden tuotantomenetelmäteivät vielä useinkaan ole perinteisiinverrattuna kilpailukykyisiä.Myös Euroopan komissio on hiljattainesitellyt biotalousstrategiansa. Strategiatunnistaa biopohjaisten tuotteiden edutperinteisiin verrattuna mutta myöntää,ettei markkinoille pääsy ole helppoa.sivulle 47Biopohjaisten kemikaalienkirjo raaka-aineista lopputuotteisiinleviää laajalle.”Building block”-kemikaalitSekundäärisetkemikaalitPuolivalmisteet3/2012 KEMIA45

Bisnes pyörii joInnovatiivisimmat yritykset ovat jotehneet biopohjaisista kemikaaleistaja tuotteista liiketoimintaa.Maailmanlaajuista kehitystä vieväteteenpäin monikansalliset suuretja keskisuuret yritykset, kutenProcter&Gamble, Walmart ja InnoviaFilms sekä suuret paikalliset yritykset,kuten brittiläinen Sainsbury’s.Niiden vanavedessä tulevat yksittäisiäkonsepteja varten perustetut startup -firmat ja yhteistyöyritykset, kutenDSM:n ja Roquetten yhteisyritys Reverdia,joka perustettiin tuottamaanbiopohjaisia meripihkahappotuotteita.Biokemikaalien ja -materiaalienliiketoiminta kattaa koko arvoketjunraaka-ainetoimittajista (esimerkiksiSiclaé) entsyymien valmistajiin (Novozymes),laitetoimittajiin (Sulzer),kemikaaliyhtiöihin (DuPont), lopputuotteidenvalmistajiin (Unilever) sekävähittäismyyjiin (Tesco) saakka.Biokemikaalit ovat levinneet monelletoimialalle ja loppukäyttöön.Maailman johtava polylaktidin (PLA)tuottaja, yhdysvaltalainen Nature-Works on ilmoittanut avaamansa uuden,140 000 tonnin laitoksen Thaimaahan.Vuonna 2015 käynnistyvätehdas kaksinkertaistaa yhtiön nykyisenPLA-tuotannon.Danone käyttää polylaktidia jogurttipakkauksissa,Canon ja Fujitsu elektroniikassa,Mazda ja Toyota autoissa,Coca-Cola päällystetyissä juomamukeissa,Shiseido kosmetiikkapakkauksissaja Frito-Lay sipsipusseissa.JogurttivalmistajaDanone pakkaa isonosan tuotteistaan biopohjaisestaPLA:statehtyihin pulloihin. Se toiyhtiölle Maailman biomuovipalkinnon2011.Danone kannustaa myös muitatoimijoita siirtymään PLApakkauksiin,jotta niiden kierrättämisestäsaadaan mahdollisimmanpian taloudellisestikannattavaa.BioAmberCargillThe Coca-Cola CompanyDOWDuPontElevanceMyriantNatureWorksProcter&GambleWalmartBorregaardDomsjöSCAMetsäliittoNokiaStora EnsoUPMDanoneBiokemikaalientuotanto on jokasvanut maailmanlaajuiseksiliiketoiminnaksi.BraskemReverdiaRhodiaRoquetteFreresSolvayUnileverBASFDSMFKuRNovozymesSamsungDandelionWilmar InternationalBio-XCellCanonFujitsuMitsuiMazdaShiseidoToyotaPöyry46 KEMIA 3/2012

Aallon harjalla meripihkahappoMeripihkahappo tehdään tätä nykyä pääosinfossiilisista raaka-aineista, ja sitäkäytetään muun muassa elintarvikkeidenmakuaineena, lääkeaineena sekä monienteollisten kemikaalien raaka-aineena.Happoa on viime vuodesta alkaen kuitenkinsaanut myös biopohjaisena. Biovaihtoehdonhoukuttelevimmat käyttömahdollisuudetnäyttävät löytyvän muoviteollisuudesta.Meripihkahaposta voidaan tehdämuun muassa biopohjaista butaanidiolia(BDO), joka voidaan edelleen polymeroidapolybuteenisukkinaatiksi (PBS).Kompostoituva PBS-muovi sopii esimerkiksikertakäyttöastioihin, filmeihinja polymeerikuituihin.Meripihkahappoa voidaan käyttäämyös PVC-muovin pehmittimenä korvaamaanhaitallisia ftalaattiyhdisteitä.Ensimmäisiä kaupallisia meripihkahappopehmittimiäodotetaan markkinoillevielä tämän vuoden aikana.Tuotanto roihahtaaMERIPIHKAHAPON TUOTANTOMeripihkahapon tuotanto2 5002 0001 5001 00050001 000 t/vFossiilipohjainen30 7Jotkin biopohjaiset kemikaalit johtavattäysin uusiin tuotteisiin. Vauhdikkaimminovat kuitenkin tulossa niinsanotut drop in -aineet eli biopohjaisetkemikaalit, joilla voidaan suoraan korvatanykyinen fossiiliperäinen vaihtoehto.Muun muassa Dow, Mitsui, Solvayja Braskem kehittävät bio-olefiinejasokeripohjaisesta etanolista.Braskemin biopohjainen eteeni onollut markkinoilla vuodesta 2010, jabiopropeenin valmistuksen odotetaanBiopohjainen2/2012 mennessäpäätettyjen jasuunnitteilla olevienlaitosten kapasiteetti2772 000Tuotanto 2011 1) Tuotanto 2/2012 Julkaistu kapasiteetinmuutos2)Ennuste 20201) Specialty Chemicals Magazine2) DSMDrop in -kemikaalitkorvaavat öljyäBiopohjaisen meripihkahapon ensimmäinenkaupallinen valmistaja, amerikkalainenBioAmber ilmoitti hiljattainmoninkertaistavansa nykyisen 3 000 tonnintuotantonsa.Yhtiön kolme uutta tehdasta nousevatKanadaan, Thaimaahan sekä jokoBrasiliaan tai Yhdysvaltoihin. Laitostenyhteenlaskettu kapasiteetti nousee noin165 000 tonniin. Laitoksiin on määrä integroida123 000 tonnin BDO- ja 50 000tonnin PBS-tuotanto.Hollantilainen Reverdia on ilmoittanutkäynnistävänsä 10 000 tonnin meripihkahappotuotannonItalian CassanoSpinolassa vielä tämän vuoden aikana,ja yhdysvaltalainen Myriant rakentaa77 000 tonnin tuotantolaitosta Louisianaan.Saksalainen Basf ja hollantilainenPurac suunnittelevat 50 000 tonnin tehdastaEspanjan Montmelóon.Meripihkahapon pääsyä biopolymeerimarkkinoillevauhdittaa erityisesti Bio-Amberin ja NatureWorksin helmikuussaperustama yhteisyritys AmberWorks, jokayhdistää edellisen teknologiaosaamisenjälkimmäisen jakelukanaviin.Meripihkahapon markkinoiden odotetaanseuraavien 20 vuoden aikana kasvavannykyisestä 2,5–5 miljardista eurostajopa 40–50 miljardiin euroon.käynnistyvän 2013.Biopohjaisesta eteenistä ja propeenistavoidaan polyeteenin ja polypropeeninohella valmistaa muun muassaetyleeni- ja propyleenioksideja sekäetyleeniglykolia.Lähivuosina odotetaan erityisestibiopohjaista isopropeenia, isobuteenia,isobutyylialkoholia, paraksyleeniäja adipiinihappoa. Jo kaupallistetun1,3-propaanidiolin (muun muassaZemea ja Susterra) tuotannon arvioidaankasvavan merkittävästi.PöyrySuomalainen Pöyrykin on mukanakomission osarahoittamassaBiochem-hankkeessa, jonka tarkoituksenaon kannustaa pieniä ja keskisuuriayrityksiä biopohjaisten tuotteidenvalmistukseen. Hanke tarjoaabiotuotannosta kiinnostuneille yrityksilletietoa muun muassa markkinoista,koelaitoksista, rahoittajistasekä ympäristöanalyysityökalujenkäytöstä.Biopohjaisia kemikaaleja kehittävienyritysten vaikein pala on useinsiirtyminen pilot-mittakaavan laitteistostakaupalliseen tuotantoon.Ongelmana voi olla oikean teknologiansaatavuus, sillä se on tavallisestipatenttisuojattua tai vaatii ainakinlisensointia. Haasteita asettavat myöstekniikan luotettavuus ja sen kustannukset.Kohti uusia raaka-aineitaPaljon aikaa ja resursseja vievät myösitse lopputuotteiden kehitys ja kaupallistaminen.Lupien hakeminen ja erilaistensäädösten täyttäminen on työlästävarsinkin silloin, kun kyseessäon esimerkiksi ruokakontaktissa olevatai kosmetiikkatuote.Jotta biopohjaisia kemikaaleja voidaantuottaa ilman keskeytyksiä, raaka-aineitaon saatava jatkuvasti ja niidenon lisäksi oltava tasalaatuisia.Biokemikaaleja voidaan tehdämonista eri raaka-aineista, mutta tätänykyä suurin osa niistä pohjautuusokeriin ja tärkkelykseen. Niitä taastarvitaan yhä enemmän myös ruuantuotantoon,sillä maailman väestökasvaa, ja sen vaurastuminen muuttaaihmisten ruokavaliota.Viljelysmaata on kuitenkin olemassavain rajallisesti. Ruuantuotanto,metsäteollisuus, uusiutuviin raakaaineisiinpohjautuva energiantuotantoja biopohjaisten kemikaalien tuotantokilpailevat kaikki samoista raakaaineista,joten kestävämpien vaihtoehtojentarve on suuri. Uusiutuvienraaka-aineiden, kuten puun, viljelysjätteenja levien, käyttöä biopohjaistentuotteiden valmistuksessa tutkitaankinnykyään vilkkaasti.Susanna Kurkinen työskenteleevanhempana konsulttina jaHenna Jääskeläinen analyytikkonaPöyry Management Consulting Oy:ssä.susanna.kurkinen@poyry.comhenna.jaaskelainen@poyry.com3/2012 KEMIA47

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2012NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2012 5.1. 19.1. 7.2. Laboratoriot, ympäristöLisäjakelu Labquality-päivillä Helsingin Messukeskuksessa 9.–10.2.20122/2012 23.2. 8.3. 27.3. Messunumero: analyysitekniikka, prosessitAnalyysitekniikka 2012 ja Prosessiteollisuus 2012 Helsingin Messukeskuksessa 18.–19.4.20123/2012 23.3. 5.4. 26.4. Biotekniikka, työturvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2012 7.5. 21.5. 7.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2012 2.8. 16.8. 4.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2012 5.9. 19.9. 8.10. Ympäristötekniikka, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu Ympäristömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 9.–12.10.20127/2012 11.10. 24.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, farmasiaLisäjakelu Farmasian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa 23.–25.11.20128/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Mikrobit tekevät biojätteestäMuovin raaka-ainettaBiotekniikan uusienmenetelmien avulla jätteestäsaadaan arvokasta raaka-ainetta,josta syntyy muun muassabiomuoveja, kemikaaleja japolttoaineita.Tuija KäyhköSuomen Akatemian Valkoisen biotekniikanja vihreän kemian huippuyksikössäkehitetään mikrobeista solutehtaita, jotkatuottavat uusia yhdisteitä kasvibiomassansokereista. Yhdisteitä voidaan hyödyntääesimerkiksi biomuovien valmistuksessa.Bioteknisten muovien tuotannossakäytetään mieluiten kuusihiilisiä sokereita,kertoo huippuyksikön kemia-tiimiävetävä VTT:n professori Ali Harlin.”Ne sopivat parhaiten solutehtaina toimiviensolujen aineenvaihduntaan.”Sokeria saadaan etelässä tavallisestisokeriruo’osta ja pohjoisessa sokerijuurikkaasta.Maissin merkittävä ylituotantoon useissa maissa johtanut myöstärkkelyksen pilkkomiseen sokereiksi.Tärkkelystä ja sokeria hyödynnetäänraaka-aineina ensimmäisen sukupolventeknologioissa, jotka tunnetaan hyvinesimerkiksi alkoholin tuotannosta.Sokerin ja tärkkelyksen laajamittainenkäyttö myös biopolttoaineidenvalmistukseen nostaa kuitenkinruuan hintaa, joten nyt ovathaussa niitä korvaavat, toisensukupolven raakaainelähteet.Sellaisiksisopivat Harlininmukaan maatalouden ja elintarviketeollisuudensekä puunjalostusteollisuudensivuvirrat ja jätteet.”Sokerin lähteeksi kelpaa käytännössäkaikki kasviperäinen materiaali, jossaon tärkkelystä tai selluloosaa. Selluloosapilkotaan entsyymien avustuksella sokereiksi,ja siitä erotetaan muut komponentit,kuten ligniini.”Myös yhdyskuntajätteiden käyttöävoidaan myöhemmin harkita.”Ne sisältävät kuitenkin bakteereja,kemikaalijäämiä ja muita käymistämahdollisesti häiritseviä aineita. Yhdyskuntajätteitäkäytetään siksi mieluimminmädätysreaktoreissa biokaasun valmistukseentai kompostoidaan ne maanparannusaineeksi.”Myös ruokajätteen käyttö sokerilähteenäon haastavaa, sillä se saattaa sisältäämuutakin ainesta, kuten esimerkiksisalaatin multaa. Ongelman voivat muodostaamyös ruokajätteen sisältämät proteiinit.Myös komposiitteihinSen sijaan erinomaisia raaka-aineita ovatHarlinin mukaan elintarviketeollisuudenpuhtaasta prosessista tulevat sivuvirrat,kuten leipomojätteet.Hyviä raaka-aineita ovat myös puinti-ja myllyjäämät, kuten leseet ja kaleet.Sokeria muodostaakseen ne vaativat kuitenkinhieman enemmän entsyymejä.”Korret ja heinät sisältävät myös maaaineksensilikaatteja, mikä lisää puhdistuksenkustannusta. Myös kierrätyspaperiaja pahvipohjaista pakkausjätettä voidaanhyödyntää, mutta silloin tarvittavienentsyymien hinta on jo merkittävä.”Harlinin mukaan vaikeinta on muuttaasokeriksi puuta, sillä sen rakenne on hankalastihajotettava ja vaatii yleensä jonkinkemiallisen keittoprosessin.”Rikitön keitto on tällöin parempi kuinrikkipohjainen, sillä rikkiyhdisteet hidastavatmikrobien kasvua.”Selluloosan hajottamisesta entsyymeilläopitaan jatkuvasti lisää. Näintoisen sukupolven raaka-aineet tulevatentistä houkuttelevammiksi. ”Ne ovattutkijoiden mielenkiinnon kohteena siksikin,jotta päästäisiin käyttämästä suoraanruuaksi kelpaavia raaka-aineita.”Tätä nykyä tutkitaan myös mahdollisuuksiakäyttää selluloosaa eri muodoissaanmuovikomposiittien materiaalina.”Kun lisänä on vähemmän jalostettujakuitumaisia kasvinosia, tarvitaan mahdollisimmanvähän varsinaista biomuoviainesta.”Kirjoittaja on diplomi-insinööri javapaa toimittaja.tuija.kayhko@kolumbus.fiLeipomojätteetsekä puinti- jamyllyjäämät sopivathyvin biomuovinraakaainelähteiksi.Scanstockphoto3/2012KEMIA49

Hyvän käyttöturvallisuustiedotteen reseptiTiivis ja selkeäKemianyrityksillä riittääurakoitavaa kemikaalienkäyttöturvallisuustiedotteidenja uusien pakkausmerkintöjenparissa.Sanna AlajokiEuroopan uuden kemikaalilainsäädännöntoteutuksessa on edetty vaiheeseen,jossa kemikaalien valmistajat, jalostajatja maahantuojat kirjoittavat aineidenkäyttöturvallisuustiedotteita. Urakkaaedellyttää kemikaalien luokittelusta,merkinnöistä ja pakkaamisesta säätäväCLP-asetus.Aihetta käsiteltiin asiantuntijoidenvoimin Suomen Kemian Seuran järjestämässäReach- ja CLP-täydennyskoulutuksessamaaliskuussa.Tiedotteiden on pelätty venyvän jopasatasivuisiksi, sillä ilmoitettavaa onusein paljon.”Plussaa niiden laatimisessa on kuitenkinselkeys ja tiiviys. Mitä lyhyempitiedote, sen parempi.”Näin sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirastonTukesin ylitarkastaja Anu Matilainen,joka korostaa, ettei tiedotteelleole olemassa määrämittaa.Tiedotteet on tosin päivitettävä ajantasalle aina, kun aineesta on saatu uuttatietoa, muistuttaa Matilainen. Päivitettyversio on lähetettävä maksutta kaikilleasiakkaille, joille ainetta tai seosta ontoimitettu kahdentoista viime kuukaudenaikana.Käyttöturvallisuustiedotteet tehdäänvaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista.Niitä ovat hitaasti hajoavat, biokertyvätja myrkylliset PBT-aineet sekä erittäinhitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaastibiokertyvät vPvB-aineet.Lisäksi tiedote vaaditaan erityistähuolta aiheuttavista aineista (SVHC),jotka löytyvät Euroopan kemikaalivirastonEchan kandidaattilistalta. Listankemikaalit saattavat päätyä luvanvaraisiksi.Suurin osa listan nyt sisältämistä 73 aineestaon valittu sinne CMR-perusteella,eli ne aiheuttavat syöpää, geenimuutoksiaja hedelmättömyyttä, sanoo apulaisjohtajaJuha Pyötsiä Kemianteollisuusry:stä.”Tällä perusteella on helppoa poimialistalle aineita. Herää kuitenkin kysy-50 KEMIA 3/2012mys, korostuvatko valinnoissa liikaa aineidenominaisuudet, kun mukaan olisipikemminkin saatava aineita, jotka oikeastiaiheuttavat riskiä.”EU-komissio haluaa kandidaattilistalle136 ainetta vuoden 2012 loppuun mennessä.Pyötsiä pitää määrällistä tavoitettakyseenalaisena.Tiiminvetäjä Petteri Mäkelä Echastamyöntää, että tavoite on poliittinen.”Tässä asiassa on ollut liikkeellä aktiivisialobbareita.”Altistuminen määriteltäväIson osan käyttöturvallisuustiedotettamuodostaa altistumisskenaario. Se kuvaaolosuhteita, joissa kemikaalin käytön riskitovat hallinnassa.Skenaariossa ovat mukana kaikki nykytiedonmukaiset altistumisreitit elihengitystiet, iho ja ruuansulatuskanava.Se määritellään realistiselle pahimmallemahdolliselle tilanteelle, joka voi sattuaammattikäyttäjälle, kuluttajalle tai ympäristönkautta altistuvalle.Skenaariota varten asetetaan kemikaalillejohdettu vaikutukseton altistumisarvo(DNEL). Se saadaan korkeimmastaannostasosta (NOAEL), jolla ei havaitahaittavaikutuksia, ja turvakertoimista,joiden avulla muunnetaan hiirillä saadutarvot koskemaan ihmisiä ja näiden yksilöllisiäeroja.”Skenaarioiden avulla saadaan kokotoimitusketjuun tieto aineen turvallisestakäytöstä. Niillä on siten tärkeä rooliReachin täytäntöönpanossa”, sanoo ylitarkastajaJouni Räisänen Tukesista.Siitä, kuinka sitova ohje kemikaalienturvallisesta käytöstä itse asiassa on, keskustellaanvielä.Teollisuus haluaisi Juha Pyötsiän mukaanesimerkiksi sallia altistumisskenaarioidenskaalauksen ja soveltamisen.Räisänen lupaa maalaisjärjen käytönolevan lain puitteissa sallittua ja skenaarioidenskaalaamisen joissakin tapauksissamahdollista.”Reachin asetusteksissä asiasta ei olemainintaa. Reachin ohjeistuksessa kuitenkinsanotaan, että poikkeavissa käyttöolosuhteissatoimiva jatkokäyttäjä voihyödyntää toisia käyttöolosuhdeparametrejaedellyttäen, että altistuminen jääkorkeintaan samalle tasolle kuin skenaariossa.”Skaalauksen käyttö edellyttää myös,että aineen rekisteröijä on ilmoittanutaltistumisskenaariossa siihen tarvittavattiedot.Tiukassa aikataulussaPääsääntöisesti altistumisskenaarion laatiikemikaalin rekisteröijä. Jatkokäyttäjänon puolestaan tarkistettava, että kemikaalitoimittajaon sisällyttänyt skenaarioonmyös tarkoituksen, johon juuritämä ainetta käyttää.”Mikäli näin ei ole, voi joko pyytäätoimittajaa huomioimaan myös tämänkäytön tai mahdollisuuksien mukaanvaihtaa sopivampaan toimittajaan. Aineenvoi myös korvata toisella”, JouniRäisänen neuvoo.”Jos ainetta käytetään yli tonni vuodessa,eikä mikään muu vaihtoehto onnistu,on oma skenaario tai koko käyttöturvallisuustiedotetehtävä itse.”Kemianyrityksissä vaatimusta itse tekemisestäpidetään kovana.”Jokaisesta firmasta ei välttämättä löydysiihen tarvittavaa tietotaitoa”, huomauttaatuotekehitystuen päällikkö LilliPuntti liimanvalmistaja Kiilto Oy:stä.Kiilto tekee muiden toimittajien kemikaaleistauusia seoksia, joten sitä koskevatpakkausmerkintäuudistuksessa sekätuottajan että jatkokäyttäjän velvoitteet.Asiakirjojen laatimisen ja tarkistamisenlisäksi Kiillon on uusittava tuotteidensaetiketit sekä raaka-ainesäiliöidenja muiden tuotannossa käytettävien astioidenmerkinnät. Myös tietojärjestelmäton päivitettävä ja esimerkiksi tulostimiauusittava.CLP-asetuksen noudattaminen onkinPuntin mukaan teettänyt työtä. Lisäpainettatuovat tiukat määräajat. Aineidenkäyttöturvallisuustiedotteiden on valmistuttavajoulukuuhun 2012 mennessä.Aineseosten osalta aikaa on kesäkuuhun2015.Kemikaalien etikettien vaihto ei kuitenkaankoske loppukäyttäjiä, kutenvaikkapa yliopistoja.”Esimerkiksi oppilaslaboratoriossasaa edelleen olla käytössä se vanhoillamerkinnöillä varustettu purkki, kunhankemikaalia ei myydä eteenpäin”, rauhoitteleeylitarkastaja Kirsi MyöhänenTukesista.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Pysyvätkö yritykset Reachin perässä?Kemikaalilainsäädännön mutkikkuusja tulkinnanvaraisuus aiheuttavat jatkuvastipäänvaivaa yrityksissä.”Reach ei olekaan valmiina sellainenkäytännön ohjeistus kuin kentälläalun perin kuviteltiin”, sanoo Kemianteollisuusry:n Juha Pyötsiä.Sosiaali- ja terveysministeriönneuvottelevan virkamiehen MarillaLahtisen mukaan valmista asetustaon kuitenkin turha edes odottaa.”Reach, kuten muutkin EU-asetukset,muuttuu ja päivittyy koko ajan.Asetusta ja sen liitteitä on tähän mennessämuutettu 14 kertaa. Yritystenon siis seurattava sen kehitystä jatkuvasti”,Lahtinen muistuttaa.Esimerkiksi asetus vaarallisten kemikaalienviennistä ja tuonnista onparhaillaan uusittavana.”Nyt tehtävillä muutoksilla pyritäänvarmistumaan muun muassasiitä, ettei täältä voida viedä meillehankalia kemikaaleja kehitysmaihinilman lupaa.”Juha Pyötsiä on huolissaan erityisestipienten yritysten puolesta.Niille säädösten täyttäminen saattaaosoittautua ylipääsemättömäksi paikaksi.”Tässä voi käydä niin, että isotyritykset pärjäävät ja pienet karsiutuvat.”Apua kemikaalivirastoltaKemikaaliviraston Petteri Mäkelävakuuttaa Echan auttavan yrityksiäparhaansa mukaan.”Pk-yrityksiä tuetaan muun muassasuuntaamalla tiedotusmateriaaliaerityisesti niille. Oman neuvontapalvelummelisäksi eri maissa on 30kansallista neuvontapalvelua, joistaohjeita saa omalla kielellä.”Virasto järjesti huhtikuussa verkkoseminaarin,jossa oli tarjolla apuakaikille sitä kaipaaville.”Lisäksi kannustamme pk-yrityksiäosallistumaan päärekisteröijillejärjestettäviin työpajoihin esimerkiksimaksamalla matkakustannuksia.”Siitä Pyötsiä ja Mäkelä ovat yhtämieltä, että kyse on vaativasta uudistuksesta.Molemmat myös toivovat,että Reach-asetuksen suurimmatmuutokset ovat jo takana.”Joillakin osa-alueilla tarvitaan siltivielä tarkennuksia, jotta ne saadaantoimimaan ja asetuksen toimeenpanotehostumaan”, Mäkelä lisää.Pyötsiän toiveena on, ettei järjestelmästätule ainakaan nykyistä monimutkaisempaa.Hän soisi myös, ettämuuta tuotelainsäädäntöä sovitettaisiinnyt Reachin mukaiseksi eikäpäinvastoin.Reachin tarpeellisuutta on perusteltumuun muassa sillä, että se pakottaayritykset keksimään turvallisiavaihtoehtoja haitallisille kemikaaleille.”Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä”,Pyötsiä sanoo. ”Yritysten aika meneeainakin vielä pelkkään säädöstennoudattamiseen.”Sanna AlajokiCLP-asetus muuttaa myös kemikaalien oranssitvaroitusmerkit uusiin puna-musta-valkeisiin.Siirtymäaika jatkuu vuoteen 2015 asti.3/2012KEMIA51

Oliver Sacksin neurologisia tarinoitaon esitetty myös Suomen televisiossa.Hänen blogiaan voi seurataosoitteessa www.oliversacks.com.52 KEMIA 3/2012

OLIVER SACKSMies joka kansantajuistiaivojen oikutNeurologi ja tietokirjailija Oliver Sacks on kertonuttuhat ja yksi tarinaa aivojen oikuista.Päivi IkonenLuigi NoviErään newyorkilaisen neurologin vastaanotollesaapui kerran arvostettu laulaja ja musiikinopettajaP.Musiikkimies kertoi kärsineensä ”näköhäiriöistä”,joita silmälääkäri oli epäillyt aivoperäisiksi.Kokenut neurologi pani merkille potilaanhieman erikoisen katseen, mutta perustestit jalkapohjankoputteluineen eivät paljastaneet ongelmia.Lääkärin hälytyskellot alkoivat kilkattaa, kunpotilaan piti vetää toisesta jalasta riisuttu kenkätakaisin jalkaansa.”Kumpi on jalka, kumpi kenkä?”, P. kysyi.Hymyillen esitetty heitto meni kuitenkin vieläleikinlaskun piikkiin.Käynti päättyi ilman diagnoosia. Potilas hyvästelikohteliaasti, kääntyi sitten vaimonsa puoleenja ryhtyi – lääkärin ällistykseksi – pontevastikiskomaan tämän päätä irti hartioista.Kyse ei ollut aviollisista ristiriidoista. P. vainveikkasi väärin arpoessaan ovensuussa seisseenvaimon ja hyllyllä odottaneen päähineen välillä.Hämmästynyt neurologi oli Oliver Sacks, jokaon ikuistanut tapauksen kirjaansa Mies joka luulivaimoaan hatuksi esimerkkinä siitä, millaisiatemppuja aivojemme oikuttelu voi meille tehdä.P:ltä löytyi sittemmin vakava vaurio aivojennäkökeskuksesta. Vaikka silmät ottivat visuaalisetviestit vastaan moitteetta, niiden tulkinta eienää onnistunut. Laulunopettaja ei pian kyennyttunnistamaan ainuttakaan arkista esinettä. Ammattiaantämä harjoitti kuitenkin kuolemaansaasti, sillä hänen muut taitonsa ja tietonsa säilyivätennallaan.Tieteestä tinkimättäLontoossa vuonna 1933 syntynyt Oliver Sacks ontehnyt uransa Yhdysvalloissa, mutta erinomaisenaneurotieteiden popularisoijana ja loistavanakirjoittajana hänet tunnetaan tätä nykyä kauttamaailman.Lämpimällä lähestymistavallaan Sacks onmyös muuttanut asenteita. Monelle hänen lukijalleenaikanaan karsastetut neurologiset taudit,kuten Touretten oireyhtymä – joka saattaa pannakantajansa vaikkapa kiroilemaan hallitsemattomasti– ovat nyt inhimillisiä erityispiirteitä muidenjoukossa.Erityisesti Sacksia kiehtoo evoluution monimutkaisinluomus eli ihmisaivot, joiden rakennetta,kemiaa, kykyjä, toimintaa ja toimintahäiriöidenseurauksia hän ei lakkaa ihmettelemästä.Hän on teoksissaan kuvaillut mieliinpainuvastimuun muassa ”Amerikan viimeistä hippiä”, jonkaaivokasvain pysäytti elämään ikuisesti vapaudenkesää 1969, konserttipianistia, jolle nuotitmuuttuivat käsittämättömiksi kärpäsenläjiksi, jakehitysvammaista poikaa, joka yhden silmäyksenjälkeen pystyy piirtämään arkkitehtonisestitäydellisen toisinnon mistä tahansa rakennuksesta.Moni suomalainenkin muistanee vaikuttavan,tositapahtumiin perustuvan elokuvan Heräämisiä(1990). Uutta lääkitystä kokeileva neurologi –valkokankaalla näyttelijä Robin Williams – saavuosikymmeniä katatonisessa tilassa maanneenmiehen (Robert de Niro) heräämään jälleeneloon, joskaan paraneminen ei jää pysyväksi.Tosielämän neurologi oli pitkään sairaalalääkärinätyöskennellyt Oliver Sacks, joka kirjoittimystisestä unitaudista kärsineistä potilaistaan yhdenparhaista kirjoistaan. Suomentamaton Awakenings,johon Penny Marshallin ohjaama elokuvaperustuu, oli Sacksin läpimurtoteos.Menestyskirjailijan ja suositun yleisöluennoitsijanasemalla on ollut myös kääntöpuolensa.Kirpeää kritiikkiä on tullut varsinkin ”vakavien”tutkijoiden riveistä, joissa Sacksin kansansuosiotaei aina ole ollut helppo niellä. Häntä on muunmuassa huitaistu nimityksellä ”mies joka luulipotilaitaan kirjailijanuraksi”. Kommenteista onaistivinaan happaman pihlajanmarjan makua.3/2012 KEMIA53

Perhelääkäri Samuel Sacksilla ja kirurgi Elsie Sacksilla oli neljä poikaa, Marcus (vas.), Oliver (äidin sylissä), David jaMichael, joista myös tuli lääkäreitä.Absurdia / Oliver Sacksin kotialbumiSacks teki säännöllisiä tutkimuskäyntejäpotilaidensa luo jo paljon ennen fiktiivisentv-tohtorin Housen aikoja.Myös arvostelijat ovat joutuneetmyöntämään, ettei Sacks yleistajuisissateksteissään tingi tieteellisyydestä tippaakaan.Hän myös pysyttelee kirjailijanakintiukasti lääkärinetiikan rajoissa. Jokaisenpotilaan henkilöllisyys jää luonnollisestisalaisuudeksi – paitsi jos tämä itse haluaanimensä julki ja on jo kertonut taudistaanmuutenkin. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksitunnettu eläintieteen professoriTemple Grandin, joka on puhunut avoimestivaikeasta autismistaan.Oxfordin ja Kalifornian yliopistot käynyt,nykyään Columbian yliopiston professorinatoimiva Oliver Sacks tunnustaamyös auliisti olevansa ennen muuta käytännönlääkärintyötä tekevä kliinikko, eitutkija. Reilussa puolessa vuosisadassahän on kuitenkin ehtinyt perehtyä kymmenientuhansienpotilaiden tauteihin, jotenkirjoilla on kaikupohjaa.Selvästi enemmän kuin kritiikkiä Sacksonkin saanut osakseen kunnioitusta. Hänenhoitokäytännöissään ja suhteessaanpotilaisiin on sanottu riittävän opittavaamonelle nuorelle lääkärille.Vanhan ajan perhelääkärien ammattikuntaaihaileva Sacks on esimerkiksi sitämieltä, että myös neurologi saa useinparhaan käsityksen potilaan oireista jatoimintakyvystä tämän kotona. Hän onsiksi tehnyt säännöllisiä tutkimuskäyntejäpotilaidensa luo jo paljon ennen fiktiivisentv-tohtorin Housen aikoja.Kasvot sokeudelleTohtori S. on pidetty lääkäri, joka onpärjännyt elämässään hyvin huolimattaongelmista aivojensa hahmotuskyvyssä.S. ei esimerkiksi juuri koskaan selviydykotoaan työpaikalle eksymättä, sillähän ei kykene oppimaan yksinkertaisintakaanreittiä eikä painamaan mieleensämaamerkkejä.Ammattiroolinsa ulkopuolella S. onpiinallisen, suorastaan patologisen ujomies, jolle vaikkapa kahvikutsut ovatkauhun paikka.Eniten kiusallisia tilanteita S:lle aiheuttaatämän paha prosopagnosia elikasvosokeus. Hän tunnistaa lähisukulaisensamutta ei omaa sihteeriään tai parastaystäväänsä. Naapuriaan S. osaa tervehtiäsilloin, kun näkee tämän ulkoiluttamassakoiraansa, jonka S. kyllä tuntee.Ihmiskasvot sen sijaan merkitsevät S:llevain silmien, nenän ja suun yhdistelmää,joka on hänen näkökulmastaan kaikillasamanlainen.S. on Oliver Sacks itse.Absurdia / Oliver Sacksin kotialbumiSukujuuriltaan liettuan- ja venäjänjuutalainenOliver Sacks vietti bar mitsva-juhlaansa 13-vuotiaana vuonna 1946.54 KEMIA 3/2012

Rakkaus kemiaansuojeli sodan kauhuiltaOliver Sacks kuvaa nuoruusvuosiaan Englannissa hiljattainsuomennetussa muistelmateoksessaan Volframin hehku. Muistojakemiallisesta lapsuudestani. Suku oli täynnä tiedemiehiä jakeksijöitä, ja myös Oliver toisti kotilaboratoriossaan suurtenkemistien kokeita – välillä arveluttavin seurauksin.Mahdollisuus paeta sodan kauhuja ja sodanjälkeisenajan ankeutta tieteen maailmaansuojeli kasvavan pojan mieltä.Oliver Sacksille luonnontiede edustiharmoniaa ja kauneutta, joita hän janosikurjuuden ja ahdistuksen vastapainoksi.Oliverin lääkärivanhemmat kannustivatpoikaansa ihmettelemään elämän ilmiöitä.He eivät väsyneet vastaamaan tämänkysymyksiin, olipa kyse metalleista,kasveista tai kosmoksesta. Tiedonjanoinenpoika saattoi kääntyä myös luonnontieteidenparissa työskennelleiden enojensaja tätiensä puoleen.Erityisesti Dave-enon hehkulampputehdaslaboratorioineen oli mieluisapaikka. Eno rakasti volframin tiheyttä,kuumuudenkestoa ja suurta kemiallistavakautta, ja hänen mielestään volframinsyvä helähdys oli ”maailman kauneinääni”.Kemian sankarit”Volframi-enon” suuri sankari oli CarlWilhelm Scheele. Pienen ruotsalaiskaupunginapteekkari teki tutkimuksiaan ilmanapurahoja, palkkaa tai yliopistollistaopetusvirkaa. Oliverille tutkijasta tuli yksitieteen romantiikan ruumiillistumista.Enon myötä Oliverkin innostui lukemaankemian historiaa, sillä hän halusikulkea entisaikojen tutkijoiden jalanjäljissä.Hänen sankareihinsa kuului myösmodernin kemian isä Antoine Lavoisier,valistusajan kasvatti ja hapen löytäjä.Nuoren amatöörikemistin kolmasesikuva oli Humphry Davy, runoilija jaitseoppinut kemisti.Oliver sai perustaa oman kotilaboratorionsahuoneeseen, joka sijaitsi isontalon takaosassa ja josta oli ovi puutarhaan.Uloskäynti osoittautui tarpeelliseksi,sillä kokeiden savuavat, räjähtelevätja haisevat lopputulokset oli helpointaheittää ulos ovesta nurmikolle.Kerran kuussa Oliver matkusti ostamaantaskurahoillaan erilaisia kemiallisiaaineita pienestä kauppapuodista Lontoonulkopuolella. Tuohon aikaan myösvaarallisia kemikaaleja myytiin koulupojillekin.Kemian harrastaminen kotioloissa eiollut mitenkään tavatonta. J. J. Griffinoli jopa kirjoittanut innokkaille koululaisillekirjan Kemiallisia huvituksia. Monetkirjan kokeet tuntuvat tänä päivänäliian vaarallisilta ilman ohjausta kotioloissasuoritettaviksi.Järjestelmän kauneusOliver Sacksin äidillä oli peräti 17sisarusta ja isäkin tuli suurperheestä,joten pojalla riitti tätejä, setiä, enoja jaserkkuja. Rakkaimpia sukulaisia olivatVolframi-eno eli Dave (vas.) ja ”fysiikkaeno”Abe.Yksi Oliverin elämän kiintopisteistä oliLontoon luonnontieteellinen museo.Koulu ei opettanut hänelle mitään olennaistaluonnontieteestä, vaan hänen innostuksensapäinvastoin sammui koulunkursseilla. Oliverin tapa oppia oli museoidentutkiminen, kirjojen omaehtoinenlukeminen, laboratoriokokeiden tekeminenja vuorovaikutus tutkijaenojenkanssa.Mullistava löytö oli museon seinällerakennettu malli Mendelejevin jaksollisestajärjestelmästä. Yhtäkkiä Oliver hahmottialkuaineiden paikat kokonaisuudenosana ja ymmärsi niiden luokitteluperusteet.Järjestelmästä tuli kuin maantieteellinenpaikka, jossa poika vaelsi alueeltatoiselle lumoutuneena sen järjestyksestäja kauneudesta. Myös Niels Bohrin atomimallioli Oliverille todellinen ihme.Oliver Sacksin rakkaus kemiaan ei olekoskaan kuollut, vaikkei siitä elämänuraahänelle tullutkaan. Vuonna 1997Sacks sai ystävältään Roald Hoffmaniltakirjeen, joka sisälsi julisteen jaksollisestajärjestelmästä ja metallinpalasen.Kun se putosi lattialle, Sacks kuuli taasvolframin helähdyksen. Alkoi tuhansiensivujen mittainen kirjallinen matka lapsuudenmuistoihin.Arja HakulinenKirjoittaja on Oliver Sacksinmuistelmateoksen suomentaja.arja.hakulinen@absurdia.fiAbsurdia/Oliver Sacksin kotialbumiPotilaidensa taudeilla ratsastamisestasoimattu neurologi avasi myös oman tapauskertomuksensatuoreimmassa, viimevuonna suomennetussa teoksessaanKirjailija joka kadotti kirjaimet.Lempeän humoristiseen tapaansaSacks kuvaa, kuinka hississä usein nostaahattuaan kookkaalle harmaapartaisellemiehelle vain huomatakseen, että onsanonut päivää omalle peilikuvalleen.Paljastuksellaan Sacks on antanut uudet,arvovaltaiset kasvot oireyhtymälle,jonka olemassaoloa kaikki lääkärit eivätvielä edes tunnusta. Sacks kertoo, ettäkasvosokeudesta kärsivät myös hänenveljensä ja äitinsä, mikä viittaa taudinperinnölliseen luonteeseen.Synnynnäinen prosopagnosia vaivaahänen mukaansa paria prosenttia ihmisistä.Heihin kuuluu myös Ruotsin kruununprinsessaVictoria, joka muutamavuosi sitten kertoi, ettei kykene tunnistamaanihmisiä kasvoista vaan turvaa muihinkeinoihin ja avustajiinsa.Syöpä vei pari vuotta sitten OliverSacksilta näön toisesta silmästä. Sekäänei ole hiljentänyt pian kahdeksankymppisenprofessorin tahtia, vaan ahkerankirjoittajan kuulumisia voi lukea hänenblogistaan entiseen tapaan.3/2012 KEMIA55

TUOTEUUTISIATarkkoihin määrityksiinAgilent Technologiesin uudella GC-QTOF-laiteyhdistelmällä voidaan määrittääbiologisten ja kemiallisten yhdisteidentarkat massat ja pitoisuudet. Kaasukromatografiinyhdistetty QTOF-laite soveltuuerityisesti tuntemattomien yhdisteidenidentifiointiin vaikeista matriiseista. Laitteensovelluskohteita ovat muun muassametabolomiikka, ruokaturvallisuus, luonnonaineidentutkimus, ympäristöanalytiikkasekä dopingyhdisteet ja niiden hajoamistuotteet.Lisätietoa: www.agilent.comValokennoja ahtaisiinolosuhteisiinSICKin monipuoliset W8 Inox -pienoisvalokennoton suunniteltu erityisestilääke-, elintarvike- ja juomateollisuudellesekä työstökoneita varten.Tuoteperhe sisältää lähetin-vastaanotinparit,peiliheijasteiset anturit jakohdeheijasteiset anturit, myös taustahäivennyksellä.Anturit kestäväthyvin puhdistusprosesseja, huuhtelujadesinfiointiaineita sekä huuhteluvesiäja -öljyjä. Pienikokoiset anturiton helppo asentaa.Lisätietoa: www.sick.fiPintakytkinturva-automaatioonEmersonin värähtelevien Rosemount2100 -sarjan haarukkapintakytkimienvalikoimaon laajentunut SIL2 -tason turvajärjestelmiinkehitetyllä Rosemount2130 -mallilla.Yksinkertainen, helppokäyttöinenja luotettavakytkin sopii moniin käyttökohteisiin.2130-malli sisältääsisäänrakennetun vikavalvonnanitsediagnostiikallaja soveltuu sekä ala- että ylärajahälytyksiin.Se ei edellytäminkäänlaista kalibrointia käyttöönottovaiheessa.Lisätietoa: www.EmersonProcess.fiNurmen paikkaamiseenSubstral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja3-in-1kasvattaa nopeasti uuden, kestävännurmen jääpoltteen jättämille läikille, kaljuuntuneillealueille tai muuten vahingoittuneillenurmialueille. Tuote sisältää Suomenilmastoon sopivia siemeniä, Substrallannoitteitasekä kookoskuitua, joka sitooitseensä kosteutta, auttaa siementen itämistäja edistää kasvua.Lisätietoa: www.transmeri.fiTehoa prosessilaitoksentoimintaanHoneywellin OneWireless-sovitintehostaa prosessilaitoksen toimintaakeräämällä kenttälaitteista tarkatdiagnostiikkatiedot. Sovitinmuuntaa prosessiteollisuudessayleisesti käytettävääHART-protokollaa tukevatkenttälaitteet laitteiksi, jotkapystyvät lähettämän dataaISA100.11a-yhteensopivassalangattomassa verkossa. Sovittimenansiosta kaikki HARTlaitteetvoivat kommunikoida langattomanverkon välityksellä, mikä tehostaatiedonkulkua.Lisätietoa: www.honeywell.com56 KEMIA 3/2012ErgonominenhitsauskahvaErgowelder Oy:n Mig/Mag-hitsauskahvaon kaksiasentoinen, joten sillä työskentelyon mahdollista sekä pistooliotteella ettäperinteisesti. Yhdessä ammattihitsaajien jaTyöterveyslaitoksen kanssa kehitetty ja testattuergonominen kahva ehkäisee tehokkaastikäsi- ja hartiakipuja ja vähentää sitensairauslomapäiviä.Lisätietoa: www.elgowelder.comKaasun ja nesteidenmittaukseenJohanna KokkolaHoneywellin MeterSuite-mittausratkaisuon integroitu Experion-prosessinohjausjärjestelmään.Valmisohjelmistolla voidaantehdä kaikki neste- ja kaasuvirtoihin liittyvätlaskutoimitukset, mikä parantaa kustannustehokkuutta,laajentaa elinkaaritukea jatehostaa ohjaustoimintoja. KaksitasoinenMeterSuite poistaa yhden tason perinteisestäkolmitasoisesta mittausjärjestelmästä,sillä se on suoraan yhteydessä tuotantolaitoksenohjausjärjestelmään.Lisätietoa: www.honeywell.com

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Gertrud Wokerbiokemisti ja pasifistiSveitsin ensimmäisestä naispuolisesta kemian tohtorista tuli maineikas tutkijaja tunnettu ihmisoikeustaistelija, mutta äänioikeutta hän ei ehtinyt saada.Sisko LoikkanenSveitsin pääkaupungissa Bernissä käyskennellessäänsaattaa osua Gertrud-Woker-Strasselle, jonka varrelta löytää kaupunginyliopiston kemian ja biokemian laitoksen.Katu kantaa maan ensimmäisen kemiastaväitelleen naisen nimeä. Gertrud Wokermuistetaan myös yhteiskunnallisena vaikuttajanaja aseistariisunnan esitaistelijana.Bernissä vuonna 1878 syntynyt historianprofessorin tytär sai aikansa parhaan koulutuksenaina ylioppilastutkintoon ja sitäseuranneeseen tyttökoulun opettajakurssiinasti. Siihen sivistäytyminen olisi syvästi uskonnollistenvanhempien mielestä kuitenkinpitänyt lopettaa.Gertrud oli toista mieltä ja kirjoittautuiisänsä järkytykseksi kotikaupunkinsa yliopistoonopiskelemaan kemiaa ja biologiaa.Erinomaisesti sujuneet luvut huipentuivatvuonna 1903, kun Woker väitteli tohtoriksiorgaanisessa kemiassa. Tapaus oli merkittävä,sillä naisväittelijää ei aiemmin ollutopinahjossa nähty.Preussilaisiin korkeakouluihin ei tuohonaikaan hyväksytty naisopiskelijoita lainkaan,mutta Woker onnistui tohtorina pääsemäänBerliinin yliopistoon jatkokoulutukseen.Nobelisti Jacobus H. van’t Hoffinja Saksan tieteellisen farmasian perustajan,farmaseuttisen kemian professorin HermannThomsin opit mukanaan hän palasivuonna 1905 Sveitsiin.Pari vuotta sinnikkäästi yritettyään Wokersai vuonna 1907 oikeuden työskennelläluennoijana Bernin yliopistossa, jossa hänsittemmin teki koko uransa edeten biologisenkemian professoriksi ja laboratorionjohtajaksi. Viran ohessa hän teki töitä sveitsiläisillelääketehtaille ja opetustyön vuonna1951 lopetettuaan myös useille tieteellisillelehdille.Tieteentekijänä Gertrud Wokerista kehittyiyksi Sveitsin biokemian uranuurtajista,joka tutki muun muassa kasvien yhdisteitäja kemiallisten aineiden vaikutusta ihmisenGertrud Woker sai toimia professorina mutta eiäänestää vaaleissa.elimistössä. Toinen häntä erityisesti kiinnostanutaihe oli katalyysi.Woker oli ahkera kirjoittaja, jonka tunnetuimpiatöitä ovat hänen vuosina 1910–1931laatimansa neljä osaa teokseen Catalysis ja1950-luvulla julkaistut kaksi osaa kirjaanDie Chemie der natürlichen Alkaloide.Sotaa vastaan,tasa-arvon puolestaVuodesta 1915 alkaen Gertrud Woker toimiaktiivisesti Women’s International Leaguefor Peace and Freedom -järjestössä, jokaajoi rauhan ja vapauden aatetta.Siellä sveitsiläiskemististä tulikansainvälisesti tunnettu ihmisoikeustaistelijaja pasifisti, jokatutkijana varoitti ihmiskuntaakemiallisen sodankäynnin kauhistuttavistavaaroista.Pamfletissaan Myrkyn ja tulenhelvetti Woker kuvaili ensimmäisessämailmansodassakäytettyjen taistelukaasujenkylvämää tuhoa. Kuulun saksalaistaiteilijanKäthe Kollwitzinkuvittama pamfletti levisi satoinatuhansinakappaleina monessamaassa.Kemiallisista taistelukaasuista,niiden ominaisuuksistaja vaikutuksesta Woker kirjoittimyös kirjan Der KommendeGift- und Brandkrieg und seineAuswirkungen gegenüberder Zivilbevölkerung, josta tuliyhdeksään painokseen yltänytmenestys.Hiroshimaan ja Nagasakiinvuonna 1945 pudotetut atomipommitolivat Wokerille isku.Niiden jälkeen hän jatkoi sodanvastaistakampanjointiaan puhumallaaseistariisunnan puolesta jaydinsotaa vastaan.Tasa-arvon sanansaattajana GertrudWoker vaati myös naisille oikeutta äänestää,Sveitsi kun tunnusti vain miehet täysivaltaisiksikansalaisiksi. Vaikka professorieli 90-vuotiaaksi, vaaliuurnille hän eipäässyt kertaakaan elämässään. Sveitsiläisnaisetsaivat äänioikeuden vasta vuonna1971 – kolme vuotta Wokerin kuolemanjälkeen.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaYlen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi3/2012KEMIA57

ULKOMAILTAScanstockphotoBiokertyviä myrkkyjä löytyy nykyään jo lasten elimistöstä, ja aineidenmäärä vain kasvaa iän mukana.TIETOKONE KERTOObiokertyvyydenEU:n yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n tutkijat ovat kehittäneettietokonemallin, joka ennustaa, kertyykö tutkittavakemikaali elimistöömme.Mallinnuksessa hyödynnettiin yleisiä fysiologiaan perustuviatoksikokineettisiä malleja ja in vitro -tietoja ihmisenmaksan toiminnasta. Lähtöoletuksena oli jatkuvaaltistuminen tutkittavalle aineelle.Tutkijat testasivat mallia 94 kemiallisella aineella jayhdisteellä, kuten lääkkeillä, biosideillä ja teollisuuskemikaaleilla.Kokeissa tutkittiin kemikaalin sitoutumistaplasmaproteiiniin ja selvitettiin aika, jossa aine poistuumaksasta.Biokertyvyyskriteerit ovat aiemmin perustuneet vesieliöidenkemikaalialtistukselle, eikä niitä voi soveltaaihmisiin. JRC:n mukaan mallintamalla voidaan havaitakriittiset parametrit ja hallita biokertyvyyttä paremminkuin eläinkokeissa, jotka tutkijat pyrkivätkin korvaamaantietokonemallein.Arto JokinenLEPAKOIDEN TUHOvoi tuoda ekokatastrofinSienen aiheuttama valkonenätauti on muutaman viime vuodenaikana tappanut miljoonittain lepakoita Yhdysvaltainkoillisosissa ja Kanadassa.Lepakkolajien mahdollinen sukupuutto olisi jo sinänsähälyttävää, mutta jos tauti leviää myös USA:n läntisiin osavaltioihinja lepakot häviävät kokonaan, seurauksena voiamerikkalaisviranomaisten mukaan olla ekokatastrofi.Hyönteissyöjinä lepakot pitävät hyönteiskannat hyvinkurissa. Lepakkonaaras voi syödä oman painonsa verranhyönteisiä yössä. Jos ekosysteemin tärkeä lenkki katoaisi,hyönteisten määrä räjähtäisi, ja tuholaiset tekisivät pahaajälkeä pelloilla, puutarhoissa ja metsissä. Myös ihmisiäkiusaavien tautien leviäminen saisi lisävauhtia, kirjoittaaTime-lehti.Reilut 140 viranomaistahoa ja tutkimuslaitosten edustajaakokoontui alkuvuodesta pohtimaan konsteja pysäyttäävalkonenätauti, johon ei toistaiseksi ole hoitoa. Taudin vaivaamialepakoita tutkitaan nyt intensiivisesti siinä toivossa,että parannuskeino löytyisi.Pekka T. HeikuraAmerikan maatalous olisi pulassa ilman lepakoiden tehokasta työtätuholaistorjunnassa.Kupariyhdisteiltä löytyiUUSIA OLOMUOTOJAScanstockphotoKupari on tärkeä metalli, jota käytetään nykyään muunmuassa vedyntuotannossa ja polttokennoissa.Jonathan ZanderKaksi kupari(I)yhdistettä voi esiintyä kiinteässä olomuodossa, osoittaa venäläis-ruotsalainentutkijaryhmä PNAS-lehdessä.Yhdisteistä kuparihydridi (CuH) on aiemmin tunnettu huonosti ja kuparihydroksidi(CuOH) ollut pysymättömyytensä vuoksi täysin tuntematon.Kumpikaan yhdiste ei ole pysyvä, vaan kuparihydroksidi hajoaa ajanmittaan kuparioksidiksi ja vedeksi ja kuparihydridi puhtaaksi kupariksi javetykaasuksi.Tietoa kupari(I)yhdisteiden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksistatarvitaan, jotta happeen ja vetyyn liittyvät ilmiöt kuparimetallissa opitaanymmärtämään paremmin.Myös käytetty ydinjäte sijoitetaan kuparilla päällystettyihin kapseleihin.On epäilty, että kapselien kuparipinta voi hajota sen reagoidessa vedynkanssa. Nyt tutkitut kupariyhdisteet eivät kuitenkaan voi edistää tällaistakorroosioilmiötä.Pekka T. Heikura58 KEMIA 3/2012

Viikingit olivat sotureita jakauppamiehiä, mutta he taisivatmyös maanviljelyn jaoluenpanon.ScanstockphotoScanstockphotoVIIKINGIT panivatolutta GrönlannissaViikingit viljelivät aikoinaan ohraa ja panivatsiitä olutta myös Grönlannissa. Asiantodistavat hiiltyneet ohrantähkät, jotkapaljastuivat tuhannen vuoden ikäisen etelägrönlantilaisenjätekasan pohjalta. Löy-dön tekivät Kööpenhaminan kansallismuseontutkijat.Olueen tunnetusti mieltyneet viikingitsaapuivat ”vihreään maahan”hieman ennen vuotta 1000.Arktisen saaren ilmasto oli tuohonaikaan nykyistä selvästi leudompi,mikä mahdollisti ohran kasvun jatuleentumisen.Tutkijat sulkevat pois mahdollisuuden,että tähkät olisi laivattu Grönlantiinmuualta, sillä ne olisivat vieneetliikaa tilaa lastiruumasta.”Jos ohraa olisi tuotu maahan, se olisi ollutvalmiiksi puitua”, sanoo maataloustieteilijäPeter Steen Henriksen ScienceNordic-lehdessä.Ohra oli tutkijoiden mukaan tärkeä tekijäviikinkien selviytymiselle Grönlannissa.Oluenpanon ohella viljasta leivottiin leipääja keitettiin puuroa.Pekka T. HeikuraKännykkä voi tulevaisuudessa toimialääkärin ja potilaan yhteysvälineenäaivan uudella tavalla.Siru lääkitseeOSTEOPOROOSIAOsteoporoosia eli luukatoa on mahdollistahoitaa kehoon istutetun elektronisenlääkesirun avulla. Hoidon teho ja turvallisuuson testattu Tanskassa hiljattain tehdyissäkokeissa.Seitsemän osteoporoosista kärsiväätanskalaisnaista sai sisuksiinsa mikrosirun,joka sisältää ohueen jalometallikalvoonpakattua lääkeainetta. Sirusta lääkevapautuu elimistöön ennalta ohjelmoidunannostuksen mukaan. Hoitava lääkäri voimyös muuttaa annosta lähettämällä siruunkännykkäsignaalin.Sirun etuna on tutkijoiden mukaan se,ettei potilas voi jättää lääkkeen ottamistaväliin, mikä nykyään on yleinen ongelma.Sirumenetelmä on toistaiseksi hyvinhintava ja soveltuu vain kalliiden injektoitavienlääkkeiden annosteluvaihtoehdoksi,kirjoittaa Dagens Nyheter. JohtajaRobert Farra massachusettslaisestaMicro Chip -yrityksestä kuitenkin uskoo,että tulevaisuuden lääkärit kontrolloivatpotilaidensa lääkitystä puhelimen avulla.Pekka T. HeikuraScanstockphotoÄlymaali hälyttää apua, jos sen peittämäänsiltarakenteeseen tulee murtuma.ÄLYMAALIRAPORTOIrakenteenongelmistaKun siltaan, tunneliin tai tuulivoimalan roottoriinilmaantuu vaikkapa mikroskooppisenpieni halkema, rakenteen älykäs maalipintailmoittaa heti asiasta huoltomiehille.Näin visioivat skotlantilaisen Strathclydenyliopiston tutkijat David McGahon jaMohamed Saaf, joiden kehittämä älymaalion jo osoittanut toimivuutensa laboratoriooloissa.Kenttätesteihin maalin on määräedetä kesällä 2013.Skottimaali tehdään hiilivoimaloiden jajätteenpolton sivutuotteesta lentotuhkasta,johon lisätään sopiva määrä nanoputkia.Sementtimäiseksi kovettuvalla sähköäjohtavallaaineella voidaan pinnoittaa mikätahansa rakenne. Murtumasta vihjaava vähäinenkinliikahdus muuttaa nanoputkiensähkönjohtavuutta, jolloin pintaan kiinnitetytelektrodit tekevät heti langattoman hälytyksen,kuvailee CNET News.Tutkijoiden mukaan älymaalin käyttäminenolisi edullisempi ja helpompi keino valvoarakenteiden kuntoa kuin nykyiset tarkastuskäynnitesimerkiksi korkeiden siltarakenteidentai tuulivoimaloiden huipulle.Pekka T. Heikura3/2012KEMIA59

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Pelkkää bonustaBONUSKORTILLA maksaessaan tietääolevansa kultapossukerhossa. Kaikestasaa plussaa ja merkinnän rekisteriin.Amerikassa tietokoneet ovat tutkineetkauppakuittisi ennen kuin saat sen edeskäteesi. Ostoskäyttäytymistä seurataanbitti kovana. Jokainen poikkeama profiilistakirjataan asiakastietokantaan.Kauppa tietää mahdollisen flunssasija raskautesi ensimmäisenä. Viisaan eitarvitse käydä lääkärissä, kunhan seuraamainospostiaan. Tutti- ja vaippareklaamientulvasta huomaa heti odottavansajotain muutakin kuin viikonloppua.KULTAISTEN kädenpuristusten klubissaelämä on bonuksilla tanssia ja mutkatoptioilla oikaistuja. Ennen duunarinja herran ero oli siinä, että ensimmäisetpesivät kätensä sosiaalitiloihin mennessäänja jälkimmäiset sieltä tullessaan.Nyt sama asia hoituu bonuksin.Duunareilla on kulunvalvontaläpysköihinpiilotetut kellokortit. Ne halkovatsekunnin miljoonasosien tarkkuudellatyöaikaa pinoon ja esimiesten valvottavaksi.Huipulla kellokortti on korvattu bonuksilla.Pomoja ei voi valvoa, joten valvomattomillejärjestetään erilaisia bonusharrasteita,jotta he viihtyisivät työpaikoillaan.Johtoportaan ensimmäinen kosketusbonuksiin syntyy jo paikkaa hakiessa.Toisin kuin muut johtava luokka ei käytyövoimatoimistossa eikä edes sen nettisivuilla.Ylimystöä on kannustettava aivanmuulla kuin Mollin vaatimattomillapalveluilla.Johdon työkkärit ovat nimeltään pääkallonmetsästäjiä.Metsästäjät jutustelevatsuurta palkkiota vastaan kallojensakanssa ja tarjoilevat näille erilaisia työnhakubonuksia.Kallot saadaan paremmuusjärjestykseenkatsomalla, kenellä on suurin työsopimuksenallekirjoitusbonusvaatimus.Työnantajan on helppo tehdä valintansa.KUN SOPIMUS on muutamalla motivaatiomiljoonallavahvistettu, aloitetaankeskustelu palkitsemisjärjestelmänmuista osista.Ensimmäiseksi sovitaan irtisanomiskorvauksesta.Kultaisen kädenpuristuksenkuuluu vastata muutaman vuoden”Johtajan kiesin tuleeolla kilpailijoiden kärryjäkookkaampi riippumattasiitä, sopiiko separkkihallin ovista vai ei.”palkkaa. Kun palkkaa ei vielä tiedetä,otetaan jokin kahdella jaollinen miljoonasumma.Se on helppo jakaa muutamallavuodella, joten näin löytyy kätevästimyös kuukausittainen korvaus.Sorvin ääreen korvaus ei johtajaavielä motivoi. Yksin tein on syytä laatiapalkkiotaulukko myös työnantajan leivissäpysyttelemisestä, joka-aamuisestatyöpaikalle saapumisesta, kahvitaukojenpitämisestä, lomalta palaamisestaja vastuuvakuutuksesta. Erityisesti viimemainittuon tärkeä. Kunnon johtaja eivastaa mistään eikä kenellekään.Myös eläke on lyötävä lukkoon mahdollisimmanaikaisin, jotta kertymät saadaannopeasti muuallekin kuin navanympärille. Ennenaikaisuuden vastapainoksijohtaja suostutellaan ottamaanvastaan ylimääräiset eläke-edut.KAIKKEIN VAIKEIN tulee vastaanneuvottelujen lopuksi. On päätettävätyösuhdeautosta.Auton koko määräytyy tiukkojen sääntöjenmukaan. Toimitusjohtajalla on suurin,muilla pomoilla asteittain pienempi.Jos naapurustossa ei ole muita organisaatioita,ylimmälle johtajalle otetaanniin iso kulkupeli kuin parkkiruutuunmahtuu. Jos ympäristössä on kilpaileviayrityksiä, kiesin tulee olla kilpailijoidenkärryjä kookkaampi riippumatta siitä,sopiiko se parkkihallin ovista vai ei.Mikäli tieliikennelaki ja asfalttikaistojenleveys estävät hankinnan, ostetaan helikopteri.Kuljetuskaluston osalta rajanaon vain taivas.Kun johtaja on näin saatu sitoutettuaorganisaatioon, hän voi taas vapaastikirmaista pääkallonmetsästäjien seuraan.Headhuntereiden kanssa johtajahoitaa yhteiskuntasuhteita, kuten johtajallekuuluukin. Kun stay up, lie low japlay dead -bonukset kilkattavat täytettäjohtajan tilille, on aika ryhtyä hunttautumaanmuihin sitoutumiskohteisiin.KeemikkoSitoutumattomasti sitoutunut60KEMIA3/2012

henkilöuutisiaRiitta Talvenlahti rohkaiseekoutsaushankkeesta kiinnostuneitakouluja ja yrityksiä ottamaanyhteyttä. ”Koutsin palveluteivät maksa niille mitään.”Kemian koulukoutsiuskoo nuoriinRiitta Talvenlahti on tuore koulukoutsi, jonka työn päämääränäon löytää uusia pelaajia kemianteollisuuden joukkueeseen.Suomalaisiin kemianyrityksiin on toistaiseksiriittänyt osaavaa työvoimaa, muttakulman takana kolkuttelee tilanne, jossa tekevistäkäsistä uhkaa tulla pula.”Nyt pitää siis saada nuoret innostumaankemiasta”, sanoo Riitta Talvenlahti, neljäkuukautta vanha kemianteollisuuden koulucoach.Sen ei pitäisi olla edes vaikeaa.”Alan työllisyys- ja kehitysnäkymät ovatlupaavat, tarjolla on kiinnostavia töitä japalkkatasokin on hyvä”, Talvenlahti perustelee.Koutsin tehtävä on viedä sanoma perillenuorille, jotka parhaillaan harkitsevat tulevaaammattiaan. Se tapahtuu saattamallayhteen koulut ja kemianyritykset, joidenvälille hän pyrkii solmimaan pitkäkestoisiakumppanuuksia.”Molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä.Oppilaat ja heidän opettajansa saavattietoa siitä, mitä työ kemianteollisuudessavaatii ja tarjoaa. Firmat taas pääsevättutustumaan nuoriin, jotka jo huomennasaattavat olla niiden henkilökuntaa.”Rajoja rikkoenKoutsaushanke on osa elinkeinoelämän ohjelmaa,jonka tavoitteena on auttaa nuorianäiden uravalinnoissa ja samalla varmistaa,että teollisuuden henkilöstötarpeet täyttyvät.Kahdeksan koutsia ovat Taloudellisentiedotustoimiston TAT:n palkkalistoilla,mutta esimerkiksi Talvenlahden työtä nuotittaaKemianteollisuus ry:n koulutusvaliokunta.Aluksi vuoden mittaisen hankkeen kohteenaovat yläkoulut ja maantieteelliseenäalueena lähinnä pääkaupunkiseutu, Porvoo,Turku ja Kokkola.”Siis alueet, joilla on paljon kemianteollisuutta.”Toiminta on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti.Koulu–yritys-kumppanuuksia ontyön alla jo kymmenkunta. Jatkossa Talvenlahtitoivoo mukaan erityisesti pieniä jakeskisuuria firmoja.”Ymmärrän kyllä, että pk-yrityksissä ontällaiseen toimintaan vähemmän resursseja,kun on keskityttävä päivittäisen tuotannonpyörittämiseen. Niissäkin tarvitaankuitenkin uutta työvoimaa ihan lähitulevaisuudessa.”Opettajien käyttöön koutsilla on valmisteillamateriaalia, jonka avulla heidän onhelppo esitellä oppilailleen kemianteollisuuttaja sen tuotteita. Tulossa on myösopettajien täydennyskoulutus, jota Talvenlahtisuunnittelee yhdessä valtakunnallistaLuma-keskusta vetävän Helsingin yliopistonprofessorin Maija Akselan tiiminkanssa.”Tähtäimessä on paketti, jossa käydäänläpi kemiaan perustuvaa liiketoimintaa elisitä, kuinka kemiaa hyödynnetään muillakinaloilla kuin kemianteollisuudessa. Tahdommemuistuttaa opettajille, että työelämässäei oppiainerajoja tunneta, vaan kaikkiaineet nivoutuvat toisiinsa.”Nuoret rakentavat kirkkoaBioyhtiö Roal Oy:n ja anturivalmistaja VTITechnologies Oy:n henkilöstöpäällikkönäaiemmin toiminut valtiotieteiden maisterituntee hyvin vaatimukset, joita nouseva sukupolviasettaa työelämälle. Ne ovat faktoja,jotka kemianyritystenkin kannattaamuistaa.”Nuoret tahtovat, että töissä on kivaa.Työpaikalle pitää olla mukava mennä jasiellä pitää olla hyvä ilmapiiri. Sen luomisessaon iso osa esimiehillä.””Lisäksi nuoret edellyttävät työltä mielekkyyttä.Työn tekemisessä on oltava jokinsuurempi merkitys. Vanhempi sukupolvisaattaa vain kasata kiviä, mutta nuoretrakentavat niistä kirkkoa.”Haaste johtamiselle on sekin, että nuoretmyös uskaltavat kritisoida vanhoja tapojaja kaavoja.”Itse he eivät välttämättä edes tahdo edetäesimiestehtäviin vaan mieluummin oppiaja kehittyä omassa työssään”, Talvenlahtikuvailee.Koulukoutsi uskoo nuoriin yhtä lujastikuin luottaa kemian alan tulevaisuuteen.”Nykynuoret ovat idealistisia ja kyseenalaistaviamutta myös erittäin työteliäitä.”Päivi Ikonen3/2012KEMIA61

henkilöuutisiaVÄITÖKSIÄNimityksiäAalto-yliopistoDI Jussi-Matti Mäen väitöskirjaInfluence of vacancy defects onthe optical properties of naturaldiamond and aluminium nitridetarkastettiin 30.3.2012. Vastaväittäjänätoimi Dr. Tim Veal (Liverpoolinyliopisto, Iso-Britannia) jakustoksena prof. Martti Puska.Helsingin yliopistoML Benjamin Feodoroffinväitöskirja Severe Campylobacterinfections in Finland tarkastettiin23.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Henrik Nielsen (Tanskanteknillinen yliopisto) ja kustoksenaprof. Mikael Skurnik.M.Sc. Nadia Schendzielorzinväitöskirja Distribution, regulationand physiological rolesof catechol-O-methyltransferase(COMT) in rodents tarkastettiin23.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Ullamari Pesonen (Turunyliopisto) ja kustoksena prof.Pekka T. Männistö.FM Hanna Valon väitöskirjaBiopolymer-Based Nanoparticlesfor Drug Delivery tarkastettiin23.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Vesa-Pekka Lehto (Itä-Suomenyliopisto) ja kustoksena prof.Jouni Hirvonen.FM Laura Hoikkalan väitöskirjaDynamics of Dissolved OrganicMatter and its Bioavailabilityto Heterotrophic Bacteriain the Gulf of Finland, NorthernBaltic Sea tarkastettiin 23.3.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. MortenSøndergaard (Kööpenhaminanyliopisto, Tanska) ja kustoksenaprof. Jorma Kuparinen.DI Annu Näkin väitöskirjaSearch for Susceptibility Genesin Osteoarthritis tarkastettiin23.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Jaro Karppinen (Työterveyslaitosja Oulun yliopisto) jakustoksena prof. Jaakko Kaprio.LL, DI Sini Laakson väitöskirjaT cell homeostasis in Autoimmunepolyendocrinopathy—candidiasis—ectodermal dystrophy(APECED) tarkastettiin30.3.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Marko Pesu (Tampereen yliopisto)ja kustoksena prof. SeppoMeri.FM Heidi Loposen väitöskirjaRestrictions in the proliferativepotential of inner ear hair cellsand supporting cells tarkastettiin30.3.2012. Vastaväittäjänä toimiPhD Thomas Schimmang (Valladolidinyliopisto, Espanja) ja kustoksenaprof. Juha Partanen.62 KEMIA 3/2012Prov. Saija Leikolan väitöskirjaDevelopment and Applicationof Comprehensive MedicationReview Procedure to Community-DwellingElderly tarkastettiin30.3.2012. Vastaväittäjänä toimiapul.prof. Tommy Westerlund(Göteborgin yliopisto, Ruotsi) jakustoksena prof. Marja Airaksinen.FM Eero Holmströminväitöskirja Radiation effects inbulk and nanostructured silicontarkastettiin 13.4.2012. Vastaväittäjänätoimi Dr. Laurent Pizzagalli(Poitiersin yliopisto, Ranska) jakustoksena prof. Kai Nordlund.FM Suvi Ikäläisen väitöskirjaComputational investigationsof nuclear magnetic resonanceand magneto-optic properties atthe basis-set limit tarkastettiin13.4.2012. Vastaväittäjänä toimiFT Sonia Coriani (Triesten yliopisto,Italia) ja kustoksena prof.Lauri Halonen.TtM Minna Similän väitöskirjaGlycemic Index in EpidemiologicStudy of Type 2 Diabetestarkastettiin 13.4.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Mikael Fogelholmja kustoksena prof. JaakkoKaprio.LL Hanne Rintamäenväitöskirja Studies of experimentalbiomarkers during glucocorticoidand anti-tumor necrosis factor-alphatherapy in inflammatorybowel disease and juvenileidiopathic arthritis tarkastettiin20.4.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Eeva Moilanen (Tampereenyliopisto) ja kustoksena prof. HelenaPihko.Itä-Suomen yliopistoMD, PhD, MSc. Adetunji Toriolanväitöskirja Alcohol and canceramong men: public health impactand perspectives tarkastettiin16.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Hannu Alho (Helsingin yliopisto)ja kustoksena prof. JussiKauhanen.LL Päivi Koskenkorvanväitöskirja Magnetic resonanceimaging of Unverricht-Lundborgdisease (EPM1) tarkastettiin23.3.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Riitta Parkkola (Turun yliopisto)ja kustoksena prof. RitvaVanninen.M.Sc. Kaja Reisnerinväitöskirja Physiological roles offatty acids and endocannabinoidsin the nematode Caenorhabditiselegans tarkastettiin 30.3.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. SimonWihurin tutkimuslaitosJohtajaksi on nimitetty 1.1.2013alkaen akatemiaprofessori KariAlitalo. Samalla laitos muuttaaBiomedicum Helsinki -tutkimuskeskukseen.Tuck (Uumajan yliopisto, Ruotsi)ja kustoksena prof. Garry Wong.M.Sc. Agnieszka Pacholskanväitöskirja Novel animal modelsand gene therapy applicationsfor glioblastoma multiforme tarkastettiin13.4.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Pirjo Laakkonen(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Seppo Ylä-Herttuala.Jyväskylän yliopistoFM Nina Pekkalan väitöskirjaFitness and viability of small populations:the effects of geneticdrift, inbreeding, and interpopulationhybridization tarkastettiin23.3.2012. Vastaväittäjänä toimiDr. Torsten Nygård Kristensen(Aarhusin yliopisto, Tanska) jakustoksena prof. Janne S. Kotiaho.FM Kaisa Helttusen väitöskirjaExploring the self-assembly ofresorcinarenes: from molecularlevel interactions to mesoscopicstructures tarkastettiin 13.4.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. PabloBallester (Katalonian kemiantutkimukseninstituutti, Espanja) jakustoksena prof. Maija Nissinen.MMM Sari Peuran väitöskirjaBacterial communities in stratifiedhumic lakes tarkastettiin21.4.2012. Vastaväittäjänä toimiJay Lennon (Michiganin valtionyliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Roger Jones.Lappeenrannan teknillinenyliopistoDI Vesa Tanskasen väitöskirjaCFD Modelling of Direct ContactCondensation in SuppressionPools by Applying CondensationModels of Separated Flow tarkastettiin13.4.2012. Vastaväittäjänätoimii apul.prof. Walter Ambrosini(Pisan yliopisto, Italia) jakustoksena prof. Riitta Kyrki-Rajamäki.Oulun yliopistoM.Sc. Tina Horbachin väitöskirjaRegulation of the upstreamstimulatory factor 2 (USF2) byphosphorylation tarkastettiin26.3.2012. Vastaväittäjänä toimiWSP FinlandAsiantuntijoiksi Ympäristö jaenergia -yksikköön Ouluun on nimitettyFM Jenny Karjalainen,FM Jonna Partanen ja TkT SannaTaskila sekä konsultiksi DIJaakko Pirttijoki.prof. Mathias Montenarh (Saarlandinyliopisto, Saksa) ja kustoksenaprof. Thomas Kietzmann.FM Mari Murtomaa-Hautalanväitöskirja Species-specificeffects of dioxin exposure on xenobioticmetabolism and hard tissuein voles tarkastettiin 4.4.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. JormaAhokas (RMIT-yliopisto, Australia)ja kustoksena tutkimusprof.Arja Rautio.Tampereen teknillinenyliopistoDI Antti Arosen väitöskirja Modellingof deformations and stressesin glass tempering tarkastettiin13.4.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Jens Schneider (Darmstadtinteknillinen yliopisto, Saksa) jakustoksena prof. Reijo Karvinen.Tampereen yliopistoFM Ville Kujalan väitöskirjaHuman pluripotent stem cell-derived cardiomyocytes: differentiation,analysis and diseasemodeling tarkastettiin 23.3.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HeikkiRuskoaho (Oulun yliopisto) jakustoksena prof. Olli Silvennoinen.DI Laura Ylä-Outisenväitöskirja Functionality of humanstem cell-derived neuronalnetworks—biomimetic environmentand characterization tarkastettiin30.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Marjo Yliperttula(Helsingin yliopisto) ja kustoksenados. Susanna Narkilahti.Turun yliopistoFM Timo Iirolan väitöskirjaObservations on the Pharmacokineticsand Pharmacodynamicsof Dexmedetomidine. ClinicalStudies on Healthy Volunteersand Intensive Care Patients tarkastettiin16.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Esko Ruokonen(Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksenaprof. Klaus Olkkola.FM Anu Aution väitöskirja Invivo imaging of vascular adhesionprotein 1—preclinical studieswith positron emission tomojatkuusivulla 64

Ympäristörahasto palkitsiprofessori Mika SillanpäänSuon ojittaminen lisäähiilidioksidipäästöjäToimitusjohtaja Tapani Järvisenympäristöteknologiarahasto onpalkinnut Lappeenrannan teknillisenyliopiston professorinMika Sillanpään tunnustuksenahänen toiminnastaan ympäristöteknologianosaajana.Mika Sillanpää johtaa LUTSavossa Vihreän kemian laboratoriota,joka kehittää ympäristöteknologiansovelluksiahyödyntämällä uusia materiaaleja,kuten hiilinanokuituja,nanoputkia sekä toiminnallisiapinnoitteita. Laboratorion vahvojatutkimusalueita ovat myössähkökemialliset vedenpuhdistustekniikatja ympäristöanalytiikka.Outotec Oyj:n entisen toimitusjohtajannimeä kantavan rahastonperusti Aalto-yliopistonteknillisen korkeakoulun hallitusvuonna 2009. Outoteciltäperuspääomansa saanutta rahastoahallinnoi yliopiston kemiantekniikan korkeakoulu.Apuraha luovutettiin SillanpäälleTekniikan Akatemianmaaliskuun lopussa järjestämässätilaisuudessa, jossamyönnettiin yhteensä 1,1 miljoonaaeuroa apurahoja teknistieteelliseentutkimukseen. Varojajakoivat Järvisen rahastonlisäksi Walter Ahlströmin säätiö,Runar Bäckströmin säätiö,K. H. Renlundin säätiö, Svenskatekniska vetenskapsakade-mien i Finland, Teollisen kulttuurintutkimusrahasto ja TeknillistenTieteiden Akatemia.Teknillisestä korkeakoulustadiplomi-insinööriksi ja tekniikantohtoriksi valmistunutMika Sillanpää on ennen LUTSavoa työskennellyt muun muassaTKK:ssa sekä Oulun jaKuopion yliopistoissa.Hakkuiden jälkeen metsäojitetuillasoilta vapautuu ilmakehäänhuomattava määrähiilidioksidia. Asia käy ilmiHelsingin yliopistossa tarkastetustaväitöskirjasta.”Elpyvän pintakasvillisuudenkyky sitoa hiilidioksidiaon rajallinen, ja vasta uudenpuusukupolven kasvu voimuuttaa alueen uudelleen hiilinieluksi”,sanoo Metlassatutkijana toimiva Päivi Mäkiranta.Vastoin hänen odotuksiaanhakkuiden aiheuttamat muutoksetmaan lämpö- ja kosteusolosuhteissaeivät kuitenkaankiihdyttäneet vanhanturpeen hajoamista. Turpeenhajoamisnopeus ei riippunutpohjaveden pinnan vaihteluistavaan lähinnä vain lämpötilasta,sillä maan hiilidioksidiatuottavat prosessit ovat keskittyneetpintaturpeeseen.Tehokkaasti kuivatuilla alueillapintaturpeen kuivuminenvoi hillitä turpeen hajoamista.Silloin myös lämpötilan roolion pienempi.Ilmastonmuutos ja sitä seu-Päivi Mäkirantaraava lämpötilojen nousu kasvattaaojitettujen turvemaidenhiilidioksidipäästöjä entisestään.Jos lämpenemisen yhteydessäkuitenkin esiintyy pitkiäpintaturvetta kuivattavia jaksoja,päästöjen lisäys voi jäädävähäisemmäksi, Mäkirantaarvioi.MMM Päivi Mäkirannan väitöskirjaHeterotrophic soil respirationin drained peatlands—Abiotic drivers, and changesafter clearfelling and afforestationtarkastettiin Helsinginyliopistossa 30.3.2012. Vastaväittäjänätoimi professori LeifKlemedtsson Göteborgin yliopistostaja kustoksena professoriHeljä-Sisko Helmisaari.Tilaa Kemia-lehden uutiskirje:www.kemia-lehti.fiVäittelijä tunkeutuiyhteyttämisen ytimeenFotosynteesin ensimmäisestäaskeleesta on saatu uutta tietoa.Tutkija Juha Linnanto osoittiväitöstyössään, millainen rooliyksittäisellä molekyylillä on valonsieppauskompleksissa.Linnanto selvitti fotosynteettistenpigmenttien, klorofyllienja bakterioklorofyllien, elektronisetominaisuudet kvanttikemianavulla. Suurten pigmenttikompleksienkarakterisoinnissakvanttikemian keinot kuitenkinloppuivat, joten hän tuotti tuntemattomiarakenteita klassisenfysiikan menetelmin tietokoneella.Mallinnus paljasti muun mu-Juha Linnantoassa, kuinka valonsiirto vihreidenbakteereiden valonsieppausantenneissatapahtuu:valoviritys siirtyy nanokokoisissarakkuloissa auringonvalonsuunnasta kohti solukalvoa apuantenneihinja niiden kautta reaktiokeskukseen.Valoenergiansaapuminen reaktiokeskukseenmerkitsee alkusysäystä niinkutsutuille pimeille reaktioille,jotka monien biokemiallistenvaiheiden jälkeen tuottavat hiilihydraatitja hapen.Syvällä järvien pohjassa elävienvihreiden bakteereidenenergiansiirtoketjun hyötysuhdeon yli 98 prosenttia.FM Juha Linnannon väitöskirjaLight excitation transferin photosynthesis revealedby quantum chemical calculationsand exciton theory tarkastettiinJyväskylän yliopistossa30.3.2012. Vastaväittäjänätoimi professori Alfred HolzwarthMax Planckin bioepäorgaanisenkemian instituutistaSaksasta ja kustoksena professoriJouko Korppi-Tommola.Kemia-lehdentulevien numeroidenteemat ja aikataulutsivulla 48.3/2012KEMIA63

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemikaaliturvallisuus työpaikallaTampere 7.–8.5.2012www.ttl.fiLaboratorion laatuvastaavantyökalupakkiHelsinki 8.5.2012www.ael.fiRiskien arviointi työpaikallaTurku 15.–16.5.2012www.ttl.fiKemikaalien käyttäjän teemapäiväHelsinki 22.5.2012www.ecoonline.fiNäytteen esikäsittely ja valmistuskemiallisessa analytiikassaHelsinki 23.–24.5.2012www.ael.fiStakeholder’s DayHelsinki 23.5.2012www.echa.euHelsinki Chemicals ForumHelsinki 24.–25.5.2012www.helsinkicf.euLaboratorion sisäiset auditoinnitHelsinki 29.–30.5.2012www.ael.fiLaboratorion turvallisuusHelsinki 30.–31.5.2012www.ael.fiNordic Environmental ChemistryConferenceTurku 4.–7.6.2012www.necc2012.fiThe Health Risk Assessment ofMetals, Their Alloys andCompounds under ReachHelsinki 6.–7.6.2012www.ttl.fi15. Pohjoismainen katalyyttisymposiumMaarianhamina 10.–12.6.2012www.nsc2012.orgXXXIV Finnish NMR SymposiumTurku 13.–15.6.2012www.sci.utu.fi/sivustot/nmrturku2012/Riskien arviointi työpaikallaHelsinki 21.–22.8.2012www.ttl.fiAlihankinta 2012Tampere 18.–20.9.2012www.alihankinta.fiPakkaus 2012Helsinki 26.–27.9.2012www.easyfairs.com/fiLaboratoriolääketiede janäyttely 2012Helsinki 4.–5.10.2012www.bioanalyytikkoliitto.fiTiedemessut 2012Turku 5.–7.10.2012www.turunmessukeskus.fiNanoscience DaysJyväskylä 8.–9.10.2012www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdaysTekniikka 2012Jyväskylä 10.–12.10.2012www.jklpaviljonki.fi4 th Nordic Wood BiorefineryConferenceHelsinki 23.–25.10.2012www.vtt.fi/nwbc2012International Congress on Safetyof Engineered Nanoparticlesand NanotechnologiesHelsinki 28.–31.10.2012www.ttl.fi/senn2012Valtakunnalliset jätteenhyötykäyttöpäivätLappeenranta 13.–14.11.2012www.lut.fi/fi/jatepaivatFinnMateria 2012Jyväskylä 21.–22.11.2012www.jklpaviljonki.fiTieteen päivätHelsinki 9.–13.1.2013www.tieteenpaivat.fiLabquality-päivätHelsinki 7.–8.2.2013www.labquality.fi/labquality-paivatChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.chembiofinland.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTProStab 2012Lissabon, Portugali 2.–4.5.2012www.efb-central.orgGlobal Pulp, Paper andBiofuels SummitWien, Itävalta 15.–16.5.2012www.honeywell.fi/summitBioindustry 2012Pietari, Venäjä 15.–17.5.2012bio.lenexpo.ru/engSt. Petersburg ChemforumPietari, Venäjä 15.–18.5.2012corrosion.lenexpo.ru/enFECC Annual CongressLissabon, Portugali 21.–23.5.2012www.fecc-congress.comSwedish Days for AnalyticalChemistryUppsala, Ruotsi 11.–13.6.2012www.analysdagarna.seSwedish Days for OrganicChemistryGöteborg, Ruotsi 12.–15.6.2012www.organikerdagarna.seXXXIII Nordic Congress in ClinicalChemistryReykjavik, Islanti 12.–15.6.2012www.nfkk2012.isChemspec EuropeBarcelona, Espanja 13.–14.6.2012www.chemspecevents.comEuropean Symposium on ComputerAided Process EngineeringLontoo, Iso-Britannia 13.–17.6.2012www.icheme.org/escape22Achema 2012Frankfurt, Saksa 18.–22.6.2012www.achema.deBIO 2012Las Vegas, USA 25.–28.6.2012convention.bio.orgBOS 2012Tallinna, Viro 1.–4.7.2012www.boschem.eu15 th International Congresson CatalysisMünchen, Saksa 1.–6.7.2012http://events.dechema.de/icc2012ICCE – Ecrice 2012Rooma, Italia 15.–20.7.2012www.iccecrice2012.orgEUCHEM Conference Molten Saltsand Ionic LiquidsNewport, Iso-Britannia 5.–11.8.2012www.euchem2012.org20 th International Congresson Chemical and ProcessEngineeringPraha, Tšekki 25.–29.8.2012www.chisa.cz/20124 th EuCheMS Chemistry CongressPraha, Tšekki 26.–30.8.2012www.euchems-prague2012.czInternational Symposium onChemical Reaction EngineeringMaastricht, Alankomaat 2.–5.9.2012www.iscre22.com40 th International Conferenceon Coordination ChemistryValencia, Espanja 9.–13.9.2012http://iccc40.comInternational Conference onCatalysis on Organic SynthesisMoskova, Venäjä 15.–20.9.2012www.ioc.ac.ru/iccos-2012/World Adhesive and SealantConferencePariisi, Ranska 18.–21.9.2012www.wac2012.org15 th European Congresson BiotechnologyIstanbul, Turkki 23.–26.9.2012www.ecb15.orgScanautomatic & ProcessteknikGöteborg, Ruotsi 9.–11.10.2012www.svenskamassan.seTurkchem Chem Show Eurasia2012Istanbul, Turkki 13.–14.10.2012www.turkchem.net8 th International Conferenceon Novel Materials and TheirSynthesisShanghai, Kiina 14.–19.10.2012www.nms-iupac.org/2012Materialica 2012München, Saksa 23.–25.10.2012www.materialica.com7 th World Mycotoxin Forum andXIIIth International Iupac Forumon Mycotoxins & PhycotoxinsRotterdam, Alankomaat 5.–9.11.2012www.wmfmeetsiupac.org15 th PETnology Europe conferenceNürnberg, Saksa 12.–13.11.2012www.petnology.comEnergy Storage 2012München, Saksa 13.–16.11.2012www.messe-muenchen.deMedicaDüsseldorf, Saksa 14.–17.11.2012www.medica-tradefair.comInterplastica 2013Moskova 29.1.–1.2.2013www.interplastica.deIPX RussiaMoskova, Venäjä 3.–5.4.2013www.ipxrussia.com9 th European Congress of ChemicalEngineeringHaag, Alankomaat 21.–24.4.2013www.npt.nlhenkilöuutisiagraphy tarkastettiin 31.3.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HelmutMäcke (Freiburgin yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof. AnneRoivainen.FM Sirkku Pollarin väitöskirjaDissecting the molecular mechanismsof breast cancer bone metastasisfor therapeutic targetingtarkastettiin 13.4.2012. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. Gabri vander Pluijm (Leidenin yliopisto,Alankomaat) ja kustoksena prof.Olli Kallioniemi.Åbo AkademiM.Sc. Patrycja Piotrowskanväitöskirja Combustion propertiesof biomass residues rich inphosphorus tarkastettiin 4.4.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. PeterAshman (Adelaiden yliopisto,Australia) ja kustoksena prof.Mikko Hupa.Geenitutkija saiväitöskirjapalkinnonGeenitutkija Heidi Nousiaiselle on myönnetty Helsingin yliopistonväitöskirjapalkinto. Palkinnon perusteena on, että väitösedustaa erittäin korkeatasoista molekyyligeneettistä perustutkimusta,jonka tulokset samalla ovat välittömästi sovellettavissakäytännön potilastyöhön.Nousiainen tunnisti viime vuonna tarkastetussa väitöskirjassaansuomalaisen tautiperinnön geenejä ja geenivirheitä, jotkaaiheuttavat kolmea sikiön kuolemaan johtavaa sairautta. Hervanja Vuopalan taudeissa sikiön liikehermosolut eivät toimi.Nousiaisen ensimmäisenä kuvaamassa Cocoon-oireyhtymässäsikiön raajat ovat koteloituneet ihon sisään ja pää pahoin epämuodostunut.64 KEMIA 3/2012

seurasivuKemistit tutustuivatmaidonjalostukseenSuomalaisten Kemistien Seuran helmikuun kokouspidettiin 8.2.2012 Valion tutkimuskeskuksessaHelsingin Pitäjänmäellä.Kokouksessa hyväksyttiin seuranuusiksi varsinaisiksi jäseniksiPhD Ngong KodiahBeyeh, ETM Sanna Halttunensekä filosofian maisterit JuhaEkman, Tiina Helminen, SusannaRauvala, Anu Tuominenja Siru Viljakainen.Nuoriksi jäseniksi otettiinLuK Paula Hirsilä, tekniikanylioppilas Roope Kallionpääsekä filosofian ylioppilaat AkiJärvinen, Heikki Laakkonen,Laura Lemetti, Henna Määttä,Salla Niemonen ja TuroNurmi.Kokouksen virallisen osanjälkeen Valion uusiutumisjohtajaTaru Pilvi, vastaava tutki-ja Kari Nurmela ja ETT PäiviMyllärinen kertoivat yhtiöntuotekehityksestä ja sen laboratoriontoiminnasta. Lopuksi tutustuttiinlaboratorion tiloihin jasiellä tehtävään analytiikkaan.Valio Oy on Suomen suurinmaidonjalostaja ja markkinajohtajakaikissa tärkeimmissätuoteryhmissä. Yhtiön omistaa18 osuuskuntaa. Valioryhmäänniistä kuuluu yhdeksän osuuskuntaa,joissa on noin 9 000maidontuottajaa.Heleena KarrusKirjoittaja on SuomalaistenKemistien Seuran sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUSuomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetinja Kemiallisteknillisen YhdistyksenKesäretki5.6.2012Retki tehdään Hangon alueelle.Lisätietoja: www.suomalaistenkemistienseura.fi.Summer School of Synthetic Chemistry 20127.–8.6.2012Åbo Akademi, TurkuSuomen Kemian Seuran, Suomen MassaspektrometrianSeuran ja Suomen KromatografiaseuranTäydennyskoulutuskurssi16.–17.10.2012Lisätietoja: www.kemianseura.fi.ChemBio Finland ja Kemian Päivät20.–21.3.2013Helsingin messukeskusLisätietoja näyttelystä: www.chembiofinland.fiVuoden 2011Kemian Päivienluennotvetivät salittäyteen.Paljon kiinnostavaaonluvassa myösensi kevääntapahtumassa.Markku Ojala / Suomen messutValio OySuojeluammattilaisetkokoontuvat TurkuunSuojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n kahdeksas symposioNBC 2012 kokoaa alan kansainväliset ammattilaiset Turkuun11.–14. kesäkuuta 2012.20-vuotisjuhlatapahtuman teemana on yhteiskunnan selviytyminen.Tapahtuma tarjoaa tietoa CBRNE-uhkista, luentoja,postereita, laitenäyttelyn ja muuta ohjelmaa. Lisätietoasaa osoitteesta www.nbc2012.org, jossa voi myös rekisteröityäsymposion osanottajaksi.Valion viime syksynä esittelemät uudet taidemaitotölkitovat tunnettujen suomalaisten muotoilijoiden käsialaa.Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 3700alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaastiTilaa veloitukseton uutiskirje:www.kemia-lehti.fiKEMIA Ke miKemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä4/12 10. toukokuuta 7. kesäkuuta5/12 7. elokuuta 4. syyskuuta6/12 10. syyskuuta 8. lokakuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.3/2012KEMIA65

Kemiaa koko elämäViskoosisuuttimentaikaPalstalla kerrotaanTekniikan museon esineidentarinoita.Säterin tehtaan platinasuulakkeet yhdistivät luonnon, ihmisen ja synteettisen kemian.”SE IHMEELLINEN HETKI, jolloinneste saa kiinteän muodon: viskoosistatule raionkuitua.””Tähän taianomaiseen tapahtumaanlöytyy selitys kemiasta: viskoosin puristuessaplatinasuulakkeen kautta kehruualtaanrikkihappoon yhtyy viskoosiinlipeä, jolloin selluloosa vapautuu välittömästi.Sillä hetkellä jokainen hienonhienonestesuihku muuttuu kiinteäksi aineeksi.”Näin kuvailee toimittaja-kirjailijaBenedict Zilliacus viskoosisuuttimen”taianomaista” toimintaa Säterin tehtaan20-juhlavuotiskirjassa, joka julkaistiinvuonna 1961.Viskoosisuutin on tärkeä osa tehdasta,jossa selluloosa muunnetaan kemiallisestitekokuiduksi. Viskoosi on synteettinenmuuntokuitu, ja suutin vetää teknisestirajan luonnollisten ja synteettisten kuitujenvälille.SYNTEETTISTEN TUOTTEIDENesiinmarssi merkitsi myös ihmisen jakulttuurin muunnosta. Tekokuidut eivätolleet juhlavuotiskirjan ajan eli 1960-luvunainoita synteettisiä tuotteita.Tekoaineet eli muovit taipuivat notkeamminkuin yksikään puu. Tietotekniikassakiinnostuttiin sähköaivoista jatekoälystä. Musiikissa kuuluisat Moog-syntetisaattorit jäljittelivät ujeltaen mekaanistensoittimien ääniä.Uusia synteettisiä tuotteita kehiteltiinlaboratorioissa, joissa villi luonto eristettiinmittalaitteistojen alle. Ajatus eristämisestäjatkui tehtaiden tuotantolinjoilla,joissa työvaiheet ositettiin luonnontieteellisellätarkkuudella.Prosessin kiihtyessä alkoi näyttää, ettäteollistuminen erotti luonnon ja ihmisentoisistaan ja että ihmisen suhde ympäristöönsämonimutkaistui tai jopa katkesi.Sana synteettinen sai ikävän kaiun, jokaviittasi johonkin luonnottomaan.Myös Zilliacus kuvailee huomaamattaanluonnottoman ja luonnollisen jakautumista:”Säterin teollisuus ja luontosulautuvat toisiinsa keskellä satumaistamaisemaa samalla kertaa ylevänä ja idyllisenä,kemiallisen teollisuuden taika jamateria yhtyvät.”Juhlakirjan kirjoituksessa Säterin satumaassavallitsi siis kaksi erilaista taikavoimaa:luonnolliset luonnonvoimat jasynteettiset kemian voimat. Säterin tehdassaattoi ne yhteen jonkin mystisen jarunollisen alkemian voimin.TAIKUUTTA JA MYSTIIKKAA on kuitenkinvain runoissa. Säterin tehdas kohosivuonna 1941 keskelle Valkeakoskenmetsää. Tehtaan elinehtona oli runsasvedensaanti ja keskeinen sijainti suuriintekstiilitehtaisiin nähden. Lisäksi tehdastarvitsi metsää raaka-aineekseen. Tehdassiis eli kouriintuntuvasti luonnosta luonnonkeskellä.Yhteiskuntafilosofisesti luonnollisenja luonnottoman erottaminen on vaikeaa.Loppuuko luonto istutettuihin puihin,selluloosapaaleihin vai Säterin Kirjasniemellevievään rautatiehen?Luonto on aina läsnä ihmisen kädenkautta. Tehdas ei voi olla pelkästään ihmisestäeristettyjä luonnonilmiöitä, koneitaja seiniä, vaan se on myös ”säteriläisiä”.Vaikka Säterissä tuotantomateriaalioli puuvillan sijaan selluloosa,synteettisten seittien saleissa työskenteliedelleen luonnollinen ihminen.Luonto ei siis loppunut tehtaan rautaportille,vaan säteriläiset kehräsivät ympäröivänluonnon aineksista keinokuitujasamalla tavoin kuin ihminen on ainamuokannut tekniikan avulla ympäristöään,jonka osa hän myös itse on. Metsänkeskelle rakennetussa Säterin tehtaassaluonto, ihminen ja tekniikka eivät koskaaneronneet. Ihmisen suhde luontoonvain muuntui ja taipui kuin kuitu.Jari KettunenKirjoittaja toimii projektitutkijanaTekniikan museossa.www.tekniikanmuseo.fiSäterin tehtaan”taikaesine”eliviskoosisuutinon taltioitu jaasetettu esilleTekniikanmuseoon.Jari Kettunen66 KEMIA 3/2012

Haluatko tehostaa prosessiasi ja minimoidaaltistumisriskiä kemikaaleille?PTS - POWDERTRANSFER SYSTEMPatentoitu jauheensiirrinjoka on erityisen tehokasja turvallinen reaktoreidenjauhepanostuksessa.- kaikkiin ATEX tiloihin- CIP pesuJAUHEENKÄSITTELYNKOKONAISRATKAISUTKontaminaatiovapaajauheenkäsittely suojaa sekätuotetta että henkilöstöä.- jauheiden purku ja pakkaus- siirto, sekoitus ja annostelu- isolaattorit- näytteenottoDEC Group, pölyttömät ratkaisutyli 30 vuoden kokemuksellaMIKRONOINTITehokkaat ja tarkatilmasuihkujauhimetThurne Teknik on DEC Group laitteidenmaahantuoja kaikissa PohjoismaissaMuu erityisosaamisemme:Thurne Teknik on Pohjoismainen, vuonna 1962perustettu teknologiayritys, joka on toiminutprosessiteollisuuden laitteiden ja ratkaisujentoimittajana Suomessa vuodesta 2006- Jauheiden käsittely ja hienontaminen- Reaktorit, suodinlingot ja kuivaimet- Erittäin korroosionkestävät painelaitteet- Lämmönvaihto- ja massansiirtolaitteet- Prosessisuodatus ja bioprosessilaitteet- Murtolevyt, palkeet, erikoisputketwww.thurne.fi e-mail: info@thurne.fi puh: 09-343 3003

VWR INTERNATIONAL OY– KAIKKI MITÄLABORATORIOSSATARVITSETKysy meiltä myöslaitehuollosta jahuoltosopimuksista!VWR:N KATTAVASTAVALIKOIMASTA LÖYDÄTMM. SEURAAVIENVALMISTAJIEN LAITTEITAThermo ScientificAES ChemunexEppendorfIKA ® -Werke GmbH & Co.KGMiele ProfessionalPorkka Finland OySartorius AGHeidolph Instruments GmbH & Co.KGMemmert GmbH + Co.KGBinder GmbHTuttnauer Europe B.V.Julabo Labortechnik GmbHWTW – SI AnalyticsVWR CollectionVWR International Oy I Valimotie 9, 00380 Helsinki I 09 8045 5300 II info@fi.vwr.com I http://fi.vwr.com I