huono sisäilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

Tutkijoiden tuore löytö:Yhden atomikerroksenpaksuinen ferminesteKaksiulotteisesta fermionisesta yhden atomikerroksen paksuisestanesteestä on neutronisironnan avulla löydetty uudenlainentiheysaalto. Kansainvälisen tutkijaryhmän havaitsematiheyden vaihtelu saattaa osoittautua selitykseksisuprajohtavuudelle korkeissa lämpötiloissa.Tutkijat jäähdyttivät yhden atomin paksuisen helium-3-isotooppikerroksen lähelle absoluuttista nollapistettä. Nestettämitattiin neutronisäteilyllä, jolloin siinä havaittiin ns.nollannen äänen aaltoliike, joka on vain ferminesteelle ominainentiheysaalto kaikkein matalimmissa lämpötiloissa.Alkeishiukkaset jaetaan kvanttimekaniikassa fermioneihinja bosoneihin. Fermioneja ovat atomien ytimien protonitja neutronit, elektronit sekä kvarkit. Fermineste onvoimakkaasti vuorovaikuttavista fermihiukkasista koostuvakvanttineste. Ferminesteitä käytetään hiukkasten välistenvuorovaikutusten tutkimuksessa.Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukanamyös Aalto-yliopiston O. V. Lounasmaa -laboratorion tutkijaMatthias Meschke.Taco MeeuwsenLaulurastaan konsertitovat käyneetmetallisulattojenympäristössä harvinaisiksi.Metallisulatotajavatlintuja ahtaalleScanstockphotoIhmiseltä löytyiinfluenssageeniYhden geenin puutteellinen toiminta aiheuttaasen, että influenssa iskee ihmiseen tavallistarajumpana ja vie potilaan usein sairaalahoitoon.Ihmisen ”influenssageenin” löysi kansainvälinentutkimusryhmä, jonka työhönosallistui myös Suomen molekyylilääketieteeninstituutti FIMM.IFTM3-geenin merkitys havaittiin ensinhiirillä. Niillä jyrsijöillä, joilta geeni puuttuikokonaan, influenssavirus lisääntyi elimistössäholtittomasti ja johti tavallista pahempaantautiin. Taudin aiheuttaman tulehduk-Influenssavirus voi nujertaa ihmisennopeasti sairaalakuntoon, jos hän kantaaepätavallista geenimuotoa.sen seurauksena eläinten hengityselimissäesiintyi huomattavasti enemmän solukuolemaakuin verrokeilla.Jatkotutkimuksissa selvisi, että IFTM3-geenin epätavallista muotoa kantaa seitsemänprosenttia ihmisistä. Kolmella tuhannestageenivirhe on molemmissa kromosomeissa,eli he ovat perineet sen sekääidiltään että isältään. Geeni ei tällöin tuotainfluenssalta suojaavaa proteiinia lainkaan.Juuri nämä ihmiset ovat altteimpia vaikeimmilletautitapauksille.Lintujen määrä ja lintuyhteisön monimuotoisuusvähenevät kuparisulattojen ympäristössä.Asia käy ilmi suomalais-venäläisestätutkimuksesta, jossa selvitettiin lintulajienparimääriä, linnuston monimuotoisuutta jamaaperän kuparipitoisuutta kolmen Venäjällätoimivan metallisulaton lähistöllä.Voimakkain vaikutus linnustoonoli Kuolan niemimaalla sijaitsevallaMontšegorskin sulatolla, jonka lähistöllälintujen parimäärä oli vain 8 prosenttiapuhtaiden alueiden määrästä. Kahdellaeteläuralilaisella sulatolla prosenttiluvutolivat 21 ja 49.Suomalaisen Harjavallan kuparisulatonympäristössä linnuston kokonaisparimääräei aiemmin tehdyjen laskentojen mukaanole normaalia pienempi. Lajisto onkuitenkin sielläkin lähellä sulattoa yksipuolisempikuin muualla alueella.Ympäristön saastuminen vaikuttaa haitallisestietenkin maassa ruokaileviin lintulajeihin,kuten laulurastaaseen, jonkamäärä on vähentynyt kaikkien sulattojenlähistöillä.Sulattojen linnustovaikutukset eivätnäytä liittyvän maan raskasmetallipitoisuuksiinvaan siihen, että laitosten päästöttuhoavat metsää ja metsäympäristöä. EsimerkiksiHarjavallassa pesivien kirjosieppojenongelmana on löytää kalsiumpitoistaravintoa, jota ne tarvitsevat hyvälaatuistenmunankuorien tuottamiseen.Suomesta tutkimukseen osallistui Turunyliopisto.3/2012KEMIA35