huono sisäilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

OLIVER SACKSMies joka kansantajuistiaivojen oikutNeurologi ja tietokirjailija Oliver Sacks on kertonuttuhat ja yksi tarinaa aivojen oikuista.Päivi IkonenLuigi NoviErään newyorkilaisen neurologin vastaanotollesaapui kerran arvostettu laulaja ja musiikinopettajaP.Musiikkimies kertoi kärsineensä ”näköhäiriöistä”,joita silmälääkäri oli epäillyt aivoperäisiksi.Kokenut neurologi pani merkille potilaanhieman erikoisen katseen, mutta perustestit jalkapohjankoputteluineen eivät paljastaneet ongelmia.Lääkärin hälytyskellot alkoivat kilkattaa, kunpotilaan piti vetää toisesta jalasta riisuttu kenkätakaisin jalkaansa.”Kumpi on jalka, kumpi kenkä?”, P. kysyi.Hymyillen esitetty heitto meni kuitenkin vieläleikinlaskun piikkiin.Käynti päättyi ilman diagnoosia. Potilas hyvästelikohteliaasti, kääntyi sitten vaimonsa puoleenja ryhtyi – lääkärin ällistykseksi – pontevastikiskomaan tämän päätä irti hartioista.Kyse ei ollut aviollisista ristiriidoista. P. vainveikkasi väärin arpoessaan ovensuussa seisseenvaimon ja hyllyllä odottaneen päähineen välillä.Hämmästynyt neurologi oli Oliver Sacks, jokaon ikuistanut tapauksen kirjaansa Mies joka luulivaimoaan hatuksi esimerkkinä siitä, millaisiatemppuja aivojemme oikuttelu voi meille tehdä.P:ltä löytyi sittemmin vakava vaurio aivojennäkökeskuksesta. Vaikka silmät ottivat visuaalisetviestit vastaan moitteetta, niiden tulkinta eienää onnistunut. Laulunopettaja ei pian kyennyttunnistamaan ainuttakaan arkista esinettä. Ammattiaantämä harjoitti kuitenkin kuolemaansaasti, sillä hänen muut taitonsa ja tietonsa säilyivätennallaan.Tieteestä tinkimättäLontoossa vuonna 1933 syntynyt Oliver Sacks ontehnyt uransa Yhdysvalloissa, mutta erinomaisenaneurotieteiden popularisoijana ja loistavanakirjoittajana hänet tunnetaan tätä nykyä kauttamaailman.Lämpimällä lähestymistavallaan Sacks onmyös muuttanut asenteita. Monelle hänen lukijalleenaikanaan karsastetut neurologiset taudit,kuten Touretten oireyhtymä – joka saattaa pannakantajansa vaikkapa kiroilemaan hallitsemattomasti– ovat nyt inhimillisiä erityispiirteitä muidenjoukossa.Erityisesti Sacksia kiehtoo evoluution monimutkaisinluomus eli ihmisaivot, joiden rakennetta,kemiaa, kykyjä, toimintaa ja toimintahäiriöidenseurauksia hän ei lakkaa ihmettelemästä.Hän on teoksissaan kuvaillut mieliinpainuvastimuun muassa ”Amerikan viimeistä hippiä”, jonkaaivokasvain pysäytti elämään ikuisesti vapaudenkesää 1969, konserttipianistia, jolle nuotitmuuttuivat käsittämättömiksi kärpäsenläjiksi, jakehitysvammaista poikaa, joka yhden silmäyksenjälkeen pystyy piirtämään arkkitehtonisestitäydellisen toisinnon mistä tahansa rakennuksesta.Moni suomalainenkin muistanee vaikuttavan,tositapahtumiin perustuvan elokuvan Heräämisiä(1990). Uutta lääkitystä kokeileva neurologi –valkokankaalla näyttelijä Robin Williams – saavuosikymmeniä katatonisessa tilassa maanneenmiehen (Robert de Niro) heräämään jälleeneloon, joskaan paraneminen ei jää pysyväksi.Tosielämän neurologi oli pitkään sairaalalääkärinätyöskennellyt Oliver Sacks, joka kirjoittimystisestä unitaudista kärsineistä potilaistaan yhdenparhaista kirjoistaan. Suomentamaton Awakenings,johon Penny Marshallin ohjaama elokuvaperustuu, oli Sacksin läpimurtoteos.Menestyskirjailijan ja suositun yleisöluennoitsijanasemalla on ollut myös kääntöpuolensa.Kirpeää kritiikkiä on tullut varsinkin ”vakavien”tutkijoiden riveistä, joissa Sacksin kansansuosiotaei aina ole ollut helppo niellä. Häntä on muunmuassa huitaistu nimityksellä ”mies joka luulipotilaitaan kirjailijanuraksi”. Kommenteista onaistivinaan happaman pihlajanmarjan makua.3/2012 KEMIA53