huono sisäilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 4/1977Tutkijat Marja-Leena Niku-Paavo ja M. Nummi VTT:nbiotekniikan laboratoriosta kirjoittivat homeidentuottamista myrkyistä.Ihan vihreänäKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.MIELEEN JUOLAHTAA välillä kysymys, kuinka vihreäihminen oikein olen. Millainen mittari vihreydelle edessopisi?Jos vertaa lapsuuskotiani ja nykyistä elämänmenoamme,eihän tämä kovin vihreältä näytä, kun katsoovaikka käytössäni olevien sähkövempaiden määrää.LAPSUUSKODISSANI EI HANKITTU mitään turhaa.Meillä ei ollut autoa. Kauppaan käveltiin, kaupunkiinajettiin linja-autolla – ei siis bussilla – ja kaukana asuviinsukulaisiin junalla, Hämeestä Turkuun.Mummulamatkaan kuului tunnin linjuriajelu mutkikkaillasorateillä. Menomatka sujui hyvin, paluumatkallavoin pahoin. Tuolloin naama taisi vihertää pahastikin,syynä mummun makeat herkut.Entisaikoina vihreys oli itsestään selvää, koska ei ollutvaihtoehtoa. Ulkomaanmatkoilla ei käyty. Marjat kerättiinoman pihan puskista ja metsästä, vaatteet korjattiin,sukat parsittiin, kengät vietiin suutariin. Paistiliha olijuhlapäivien ruokaa. Tilapia, mango ja kumkvatti – aivantuntemattomia asioita.KUINKA MONI myöntää olevansa vihreä kateudesta?Aika harva, vaikka ihminen jatkuvasti vertaa omiasaavutuksiaan ja omistuksiaan muihin. Tunnusta pois.Nykyisin vertailua tehdään myös siitä, miten vihreästikäyttäytyy. Ekohipsterit kilpailevat siitä, kuinka ekologisestielävät. Kuka säästää eniten sähköä, paljonkohyödyntää kierrätystä ja kirppiksiä, kuinka vähän syölihaa.JOKU VUOSI SITTEN tiedustelin naapuriltani, mitenhän viihtyy uudessa työpaikassaan kirjakaupan myymäläpäällikkönä.Naapuri vastasi olevansa unelma-ammatissaan.Tunsin kateuden aallon vyöryvän lävitseni. Minäkinhaluan päästä unelma-ammattiini – tai edes tietää, mikäse on.Nyt tiedän: kemian diplomi-insinööri ympäristöön liittyvissäprojekteissa.Vielä kun saisi peukalon vihertämään. Siinä suhteessaponnistelujeni tulokset ovat kovin vaatimattomia.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comHomeet tuottavat useita rakenteeltaantoistaiseksi analysoimattomiamyrkyllisiä yhdisteitä. Koska kasvuolosuhteetmääräävät myrkyn rakenteen,on oletettavaa, että Pohjoismaidensääolosuhteissa muodostuumeidän olosuhteillemme tyypillisiämyrkkyjä, jotka mahdollisestieivät joudu muualla tutkimuksenkohteiksi. Tämä on ollut perustanaVTT:n biotekniikan laboratoriossa1972 aloitetulle homemyrkkytutkimukselle,jota tehdään yhteistyönäMaatalouden tutkimuskeskuksenKasvitautien tutkimuslaitoksen jaEläinlääketieteellisen korkeakoulun kanssa.Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on ollut kehittää yksinkertaisiaanalyysimenetelmiä elintarvikkeiksi aiotun viljan laadunvalvomiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat Fusarium- ja Stachybotrus-myrkyt.Myrkyn muodostajina käytetään F. tricintum ja S. alternans-homeita. Luonnonolosuhteiden jäljittelemiseksi kasvatustapahtuu vilja-alustalla.Myrkyllisyyttä on analysoitu soluviljelmillä, jossa koeorganisminaon laboratoriokannaksi kehitetty ihmisen sikiökalvon epiteelisolu, U-solu. Vesifaasiin siirretty, membraanisuodatettu myrkkynäyte lisätäänlogaritmisessa kasvunvaiheessa olevaan soluviljelmään, myrkkyvaikutusanalysoidaan solujen rakenteen muutoksina ja kuolemana.Kemia-Kemi 3/1987Kemianteollisuus panostaa voimakkaasti kasvibiotekniikantutkimukseen, kertoivat Kemiran Espoontutkimuskeskuksen tutkijat Heikki Rosenqvist,Pauli Seppänen ja TimoTörmälä.Kasvisolubiologisesta tutkimuksesta,kasvien yhdistelmä-DNA-tekniikatmukaan luettuina, markkinoille astion päässyt vasta mikrolisätyt taimetja shikoniini. Geeniteknologisestion kuitenkin onnistuneesti muunneltukasvien agronomisia ominaisuuksia.Näin mm. Yhdysvalloissaon saatu koeviljelyyn glyfosaattitoleranttitupakka. Ennen koeviljelyäkuitenkin tupakkalajikkeet ovat patenttihakemuksinsuojatut, sillä periaatteellistaestettä suojaamiselleYhdysvalloissa ei ole.Näyttää siltä, että Yhdysvallaton uusien kasvien yhdistelmä-DNA-tekniikoidenhyväksikäytössä edelläkävijä maailmassa siitäkin huolimatta, ettämm. Hollannissa, Belgiassa, Saksan liittotasavallassa ja Sveitsissäon tehty alalla uraauurtavia keksintöjä. Toisaalta on aivan varmaa,että kokeilulupia ja parempi tuotesuoja tarvitaan Euroopassakin melkopian.Biopestisidit ovat jo markkinoilla, mutta ne eivät ole vielä tehneetläpimurtoaan. Kemianteollisuus, niin koti- kuin ulkomaillakin, onsuuntaamassa huomattavia varoja niiden tutkimiseen huolimatta siitä,että pääpaino on edelleenkin kemiallisella puolella.42 KEMIA 3/2012