huono sisäilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

Maria A. Andersson(vas.) ja MirjaSalkinoja-Salonenkehittivät näytteidenkeruumenetelmätja toksisuudentutkimusmenetelmät.kiinteistössä tasaisesti. Toksisuuden lähdeon yhdessä tilassa, mutta ilmastointikuljettaa toksiineja myös tiloihin, jossatoksisuuden aiheuttajaa ei ole”, MirjaSalkinoja-Salonen sanoo.”Ongelmapesäkkeen löytämiseksikiinteistön joka tilasta pitäisi ottaa 5–10näytettä, joista yksi tuloilmaventtiilinsuulta.”Ohje homerakenteidenpuhdistamisestaKun korjausta vaativa kohta on saatuvarmistetuksi, on tiedettävä, mitä rakenteillepitää tehdä. Suomen Sisäilmakeskuskokoaa yhteistyössä Kosteus- jahometalkoiden kanssa homevaurioistenrakenteiden puhdistusohjetta, joka valmistuutänä keväänä.Puhdistus on vain yksi korjausprosessinpalanen. Sitä ennen pitää poistaakaikki vaurioon johtaneet syyt sekä poistettavissaolevat vaurioituneet materiaalit.Erityisen tärkeää on poistaa materiaalit,joita ei voida puhdistaa. Näitä ovatesimerkiksi paperi, vanhat purut ja kutterilastutsekä kipsilevyn kaltaiset yhdistelmämateriaalit.Vaurioituneet materiaalit, joita ei voidapoistaa, puhdistetaan mahdollisimmanhyvin. Menetelmiä ovat mekaaninenpuhdistus, pölyn poisto, pyyhintä jadesinfiointi. Turvaavina lisätoimina käytetääntarpeen ja kohteen mukaan rakenteellisiaratkaisuja, kuten kapselointia jatuulettuvia rakenteita.Yleisimpiä rakenteiden materiaalejaovat betoni, tiili, puu, muovi ja metallit.”Kullakin materiaalilla on niiden käsittelyynvaikuttavia erilaisia ominaisuuk-sia. Esimerkiksi puu toimii kasvualustana,kun taas metallin pinnalla kasvustotapahtuu sille kertyneessä pölyssä”, kuvaileeohjeistoa kokoava tutkimusinsinööriPetri Hartikainen.Ohjeistusta on koottu hakemalla tutkimustuloksiaja kokemuksia hyviksihavaituista puhdistustavoista. Haasteenaon tutkimustiedon pirstaleisuus, eikäkaikista materiaaleista ole löytynyt tutkittuatietoa.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.teija.horppu@thor-viestinta.fi”Merkittävä lisämenetelmävalikoimaan”TutkimustiimitToksisuustutkimukset:• PhD, professori Mirja Salkinoja-Salonen• FT, mikrobiologi Maria A. Andersson• FM, biokemisti, laboratoriopäällikköKatri Nelo• FM, kemisti, tutkijakoulutettavaPekka J. SalinTerveyshaittakyselytutkimus:• TkT, yliopettaja Manne Hannula• LL, korva-, nenä- ja kurkkutautienerik.lääk. Tuomas Holma• LK Janne T. Salin• LT, professori Ville ValtonenHelsingin kaupunki on tyytyväinen koulujensisäilmasta ja henkilökunnan terveyshaittaoireistatehtyyn tutkimukseen.”Toivomme, että tutkimuksesta onhyötyä toksisuustutkimusmenetelmänkehittämisessä. Uskomme, että lähitulevaisuudessase on yksi merkittävä lisämenetelmävalikoimassa, kun tutkimmekiinteistöjen sisäilmaongelmia”, sanooHelsingin kaupungin kiinteistöpäällikköSari Hildén.Tutkimusaineiston analysointi onvielä kesken, eikä kaupunki ole vieläsaanut kaikkea oleellista tietoa, kutentilakohtaisia tuloksia. Tutkimuksestaon kuitenkin jo saatu arvokasta tietoa,jonka perusteella se voi kohdentaa jatkoselvityksiä.”Saimme vahvistusta arvioillemmejoidenkin koulujen sisäilmaongelmista,mutta myös muutama yllätys tuli puoleenja toiseen. Olemme jo näiden tulostenpohjalta käynnistäneet kohteissalisäselvityksiä, joiden perusteella ryhdytääntarvittaviin korjauksiin”, Hildénkertoo.Helsingin kaupunki on vuosia tutkinutkiinteistöjään perinteisillä tutkimusmenetelmilläja korjannut sisäilmaongelmiavuosittain kymmenillä miljoonillaeuroilla.Esimerkki tyypillisestä ongelmastaovat 1960–70-luvun kiinteistöjen ulkoseinäneristeistä löytyvät mikrobit. Kukaanei pysty sanomaan, pitääkö eristeetuusia vai onko osa mikrobeista normaaliamikrobikasvustoa.”Tuhlaammeko rahaa vääriin paikkoihin,jos puramme ulkoseinän ulkoverhouksenja uusimme eristeen, vaipoistammeko sisäilmaongelman aiheuttajan?”Hildén havainnollistaa.10 KEMIA 3/2012