Myrkyllisessäsisäilmassatyöskentelee sairaita ihmisiäProfessori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmä uskooosoittaneensa suoran yhteyden sisäilman toksisuuden ja tilojakäyttävien ihmisten terveyshaittaoireiden väliltä. Helsinkiläiskouluissatehty pioneeritutkimus on herättänyt vilkastakeskustelua.Teksti ja kuvat:Teija HorppuProfessori Mirja Salkinoja-Salosenjohtamassa kaksoissokkotutkimuksessaetsittiin keinoja, joiden avulla sisäilmaongelmaisenkiinteistön remontti voitaisiinkohdistaa oikeaan paikkaan. Samallaselvitettiin, onko toksisten sisätilanäytteidenja tiloja käyttävien ihmisten terveyshaittaoireidenvälillä korrelaatiota.Helsinkiläisten koulujen luokkatiloistakerättiin pöly- ja mikrobinäytteitä, joidentoksisuus tutkittiin laboratoriossa.Lisäksi kerättiin tietoa opettajien kokemistaterveyshaittaoireista. Tutkimuksenrahoittivat Helsingin kaupunki ja Työsuojelurahasto.Helsingin kaupunki toivoi tutkimuksestamittaria, jolla laittaa kiireellisyysjärjestykseensisäilmaongelmaisten rakennustenkorjaukset. Mirja Salkinoja-Salosen mielestä tavoite saavutettiin:”Samasta sisätilasta otettujen näytteidenlaboratoriossa todettu toksisuus on toimivatyökalu, kun halutaan tunnistaa terveyshaittaoireitaaiheuttavat tilat.””Tässä ja useissa muissa tutkimuksissasisätila- ja mikrobinäytteen toksisuudensuora mittaus on osoittautunut keinoksitunnistaa nisäkässoluille myrkyllistenaineiden sekä niitä tuottavien mikrobienläsnäolo ja määrä.”Valtavasta tietomäärästä on ehdittyanalysoida vasta osa. ”Nyt on ajettu yhteenkoulun ja oireiden korrelaatio. Yhteenpitäisi ajaa myös tilan ja oireidenkorrelaatio.”Toxtest-hankevalinnan äärelläToksiinitutkimukset ovat kiistelty aihetutkijoiden ja viranomaisten keskuudessa.Yksimielisiä ollaan siitä, että tarvitaanvahva näyttö, ennen kuin jokin tutkimusmenetelmävoidaan ottaa viranomaiskäyttöön.Sosiaali- ja terveysministeriön(STM) ympäristöterveysyksikön johtajaJari Keinänen pitää tuoretta tutkimustalupaavana.”Salkinoja-Salosen mukaan tuloksetosoittavat toksisuuden ja oireiden korrelaation,ja korrelaatio havaittiin nyt ensimmäisenkerran.””Kuten normaalistikin tutkimustyössä,tuloksia voidaan pitää luotettavina vasta,kun ne pystyään toistamaan toisen tutkimusryhmäntutkimuksessa. Koska tutkimusei ollut kliininen, aineistolla ei pystytäosoittamaan toksisuuden ja erilaistenoireiden välistä syy-seuraussuhdetta.”Työterveyslaitoksen mukaan verrokkituloksiavoidaan odottaa Toxtest-hankkeenvertailevasta tutkimuksesta. Siihenvalitaan kosteusvaurioisia kohteita, joissaihmiset ovat oireilleet, ja kontrollikohteiksiterveitä kohteita, joissa ei oleoireiltu. Kohteista kerättävien pölynäytteidentoksisuus analysoidaan useillamenetelmillä, myös Helsingin yliopistonsiittiömenetelmällä. Lopuksi tarkastellaan,kuinka hyvin eri menetelmätpystyvät erottelemaan toisistaan sairaatja terveet kohteet.Tulosten perustella valitaan yksi tai”Ongelmana on, etteitiedetä, mille ihmisetyksittäisessä kohteessaovat herkistyneet.”Kosteus- ja hometalkoot• Vuonna 2009 käynnistetty, ympäristöministeriönvetämä ohjelma.• Vauhdittaa rakennuskannan tervehdyttämistä,tuottaa uutta tietoa,taitoa ja työkaluja eri toimijoidenkäyttöön sekä vaikuttaa asenteisiin.• Pyrkii löytämään suoraan käytäntöönvietäviä ratkaisuja ja toimintamalleja.• Yhteistyötä mm. ministeriöiden,valtionhallinnon, kuntasektorin, yritystenja järjestöjen kanssa.• Lisätietoja: www.hometalkoot.fi.kaksi tutkimusmenetelmää, joiden kehittämistäjatketaan. Lisäksi arvioidaan,voidaanko sisäilman toksisuudelle asettaaviitearvot.Työterveyslaitos ei vielämuuta kannanottoaanTyöterveyslaitoksen (TTL) vuoden 2010kannanotossa ei suositella toksisuudentai mikrobitoksiinien määrittämistäosana sisäilmaongelmien tunnistamistatai terveyshaitan arviointia. TTL ei aiomuuttaa kannanottoaan yksittäisen tutkimuksenpohjalta, mutta päivittää sitä,kun luotettavaa tutkimustietoa tulee tarpeeksi.”Salkinoja-Salosen käyttämä menetelmäon lupaava. Alan kannalta on ratkaisevaa,jos Toxtest-hankkeessa saadaantutkimustuloksia, jotka puoltavat toksisuudenhyödyntämismahdollisuuksia”,sanoo tutkimusprofessori Harri Alenius.”Viranomainen joutuu harkitsemaanasioita hyvin tarkkaan. Se ei tarkoita sitä,että vähättelisimme jonkin tutkimusryhmäntuloksia. Päinvastoin kaikki toivovat,että sopiva tutkimusmenetelmälöydetään.”STM:n Jari Keinästä harmittaa, ettäSalkinoja-Salosen tutkimuksen oirekyselyssäkäytettiin sitä varten tehtyä omaakyselyä. ”Tulosten vertailtavuuden kan-6 KEMIA 3/2012
Mirja Salkinoja-Salonen sai itsekintuntumaa terveysoireisiin. Eräässäkoulussa hän näki näytteitä kerätessäänuseita henkilöitä, joillaoli verestävät silmät. Myöhemminsamana päivänä tutkijatuttava ihmetteli,mikä kollegalla oli hätänä– professorin toinen silmä oli muuttunuttomaatinpunaiseksi.3/2012 KEMIA7
Change language