huono sisÃ¤ilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

More documents

Recommendations

Info

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2012NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2012 5.1. 19.1. 7.2. Laboratoriot, ympäristöLisäjakelu Labquality-päivillä Helsingin Messukeskuksessa 9.–10.2.20122/2012 23.2. 8.3. 27.3. Messunumero: analyysitekniikka, prosessitAnalyysitekniikka 2012 ja Prosessiteollisuus 2012 Helsingin Messukeskuksessa 18.–19.4.20123/2012 23.3. 5.4. 26.4. Biotekniikka, työturvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2012 7.5. 21.5. 7.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2012 2.8. 16.8. 4.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2012 5.9. 19.9. 8.10. Ympäristötekniikka, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu Ympäristömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 9.–12.10.20127/2012 11.10. 24.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, farmasiaLisäjakelu Farmasian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa 23.–25.11.20128/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi
Mikrobit tekevät biojätteestäMuovin raaka-ainettaBiotekniikan uusienmenetelmien avulla jätteestäsaadaan arvokasta raaka-ainetta,josta syntyy muun muassabiomuoveja, kemikaaleja japolttoaineita.Tuija KäyhköSuomen Akatemian Valkoisen biotekniikanja vihreän kemian huippuyksikössäkehitetään mikrobeista solutehtaita, jotkatuottavat uusia yhdisteitä kasvibiomassansokereista. Yhdisteitä voidaan hyödyntääesimerkiksi biomuovien valmistuksessa.Bioteknisten muovien tuotannossakäytetään mieluiten kuusihiilisiä sokereita,kertoo huippuyksikön kemia-tiimiävetävä VTT:n professori Ali Harlin.”Ne sopivat parhaiten solutehtaina toimiviensolujen aineenvaihduntaan.”Sokeria saadaan etelässä tavallisestisokeriruo’osta ja pohjoisessa sokerijuurikkaasta.Maissin merkittävä ylituotantoon useissa maissa johtanut myöstärkkelyksen pilkkomiseen sokereiksi.Tärkkelystä ja sokeria hyödynnetäänraaka-aineina ensimmäisen sukupolventeknologioissa, jotka tunnetaan hyvinesimerkiksi alkoholin tuotannosta.Sokerin ja tärkkelyksen laajamittainenkäyttö myös biopolttoaineidenvalmistukseen nostaa kuitenkinruuan hintaa, joten nyt ovathaussa niitä korvaavat, toisensukupolven raakaainelähteet.Sellaisiksisopivat Harlininmukaan maatalouden ja elintarviketeollisuudensekä puunjalostusteollisuudensivuvirrat ja jätteet.”Sokerin lähteeksi kelpaa käytännössäkaikki kasviperäinen materiaali, jossaon tärkkelystä tai selluloosaa. Selluloosapilkotaan entsyymien avustuksella sokereiksi,ja siitä erotetaan muut komponentit,kuten ligniini.”Myös yhdyskuntajätteiden käyttöävoidaan myöhemmin harkita.”Ne sisältävät kuitenkin bakteereja,kemikaalijäämiä ja muita käymistämahdollisesti häiritseviä aineita. Yhdyskuntajätteitäkäytetään siksi mieluimminmädätysreaktoreissa biokaasun valmistukseentai kompostoidaan ne maanparannusaineeksi.”Myös ruokajätteen käyttö sokerilähteenäon haastavaa, sillä se saattaa sisältäämuutakin ainesta, kuten esimerkiksisalaatin multaa. Ongelman voivat muodostaamyös ruokajätteen sisältämät proteiinit.Myös komposiitteihinSen sijaan erinomaisia raaka-aineita ovatHarlinin mukaan elintarviketeollisuudenpuhtaasta prosessista tulevat sivuvirrat,kuten leipomojätteet.Hyviä raaka-aineita ovat myös puinti-ja myllyjäämät, kuten leseet ja kaleet.Sokeria muodostaakseen ne vaativat kuitenkinhieman enemmän entsyymejä.”Korret ja heinät sisältävät myös maaaineksensilikaatteja, mikä lisää puhdistuksenkustannusta. Myös kierrätyspaperiaja pahvipohjaista pakkausjätettä voidaanhyödyntää, mutta silloin tarvittavienentsyymien hinta on jo merkittävä.”Harlinin mukaan vaikeinta on muuttaasokeriksi puuta, sillä sen rakenne on hankalastihajotettava ja vaatii yleensä jonkinkemiallisen keittoprosessin.”Rikitön keitto on tällöin parempi kuinrikkipohjainen, sillä rikkiyhdisteet hidastavatmikrobien kasvua.”Selluloosan hajottamisesta entsyymeilläopitaan jatkuvasti lisää. Näintoisen sukupolven raaka-aineet tulevatentistä houkuttelevammiksi. ”Ne ovattutkijoiden mielenkiinnon kohteena siksikin,jotta päästäisiin käyttämästä suoraanruuaksi kelpaavia raaka-aineita.”Tätä nykyä tutkitaan myös mahdollisuuksiakäyttää selluloosaa eri muodoissaanmuovikomposiittien materiaalina.”Kun lisänä on vähemmän jalostettujakuitumaisia kasvinosia, tarvitaan mahdollisimmanvähän varsinaista biomuoviainesta.”Kirjoittaja on diplomi-insinööri javapaa toimittaja.tuija.kayhko@kolumbus.fiLeipomojätteetsekä puinti- jamyllyjäämät sopivathyvin biomuovinraakaainelähteiksi.Scanstockphoto3/2012KEMIA49
Page 1 and 2: KEMIA3/2012KemiHUONOSISÄILMAsairas
Page 4 and 5: SISÄLLYS6 Myrkyllisessäsisäilmas
Page 6 and 7: Myrkyllisessäsisäilmassatyöskent
Page 8 and 9: Joskus puhdistimethelpottavat tilan
Page 10 and 11: Maria A. Andersson(vas.) ja MirjaSa
Page 12 and 13: Katja Pulkkinenmatkusti leirintäal
Page 14 and 15: ”Rysähdin yhteiskunnan menestyne
Page 16 and 17: Kemian seurojen yhteistyö muuttuuS
Page 18 and 19: Pekka Perän mukaanhallitus on suht
Page 20 and 21: Tukes tutkiiTalvivaaran kuolemaaTur
Page 22 and 23: UUTISIAFukushiman ydintuhojasiivota
Page 24 and 25: UUTISIAMuovin kierrätysvaatii tiet
Page 26 and 27: UUTISIAKemian vuoden valokuvakisan
Page 28 and 29: VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy
Page 34 and 35: TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKaivoksen jä
Page 36 and 37: TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUGeenimuokkaus
Page 38 and 39: Marco Polo - mies ja myyttiEspoon k
Page 40 and 41: Museo Nazionale d’Arte Orientale
Page 42 and 43: NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi
Page 44 and 45: Biopohjaiset kemikaalitmuuttavat ma
Page 46 and 47: Bisnes pyörii joInnovatiivisimmat
Page 50 and 51: Hyvän käyttöturvallisuustiedotte
Page 52 and 53: Oliver Sacksin neurologisia tarinoi
Page 54 and 55: Perhelääkäri Samuel Sacksilla ja
Page 56 and 57: TUOTEUUTISIATarkkoihin määrityksi
Page 58 and 59: ULKOMAILTAScanstockphotoBiokertyvi
Page 60 and 61: KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKe
Page 62 and 63: henkilöuutisiaVÄITÖKSIÄNimityks
Page 64 and 65: TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkais
Page 66 and 67: Kemiaa koko elämäViskoosisuuttime
Page 68: VWR INTERNATIONAL OY- KAIKKI MITÄL

huono sisÃ¤ilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?