huono sisäilma talvi- vaara bio- pohjaiset aivojen - Kemia-lehti

Ympäristörahasto palkitsiprofessori Mika SillanpäänSuon ojittaminen lisäähiilidioksidipäästöjäToimitusjohtaja Tapani Järvisenympäristöteknologiarahasto onpalkinnut Lappeenrannan teknillisenyliopiston professorinMika Sillanpään tunnustuksenahänen toiminnastaan ympäristöteknologianosaajana.Mika Sillanpää johtaa LUTSavossa Vihreän kemian laboratoriota,joka kehittää ympäristöteknologiansovelluksiahyödyntämällä uusia materiaaleja,kuten hiilinanokuituja,nanoputkia sekä toiminnallisiapinnoitteita. Laboratorion vahvojatutkimusalueita ovat myössähkökemialliset vedenpuhdistustekniikatja ympäristöanalytiikka.Outotec Oyj:n entisen toimitusjohtajannimeä kantavan rahastonperusti Aalto-yliopistonteknillisen korkeakoulun hallitusvuonna 2009. Outoteciltäperuspääomansa saanutta rahastoahallinnoi yliopiston kemiantekniikan korkeakoulu.Apuraha luovutettiin SillanpäälleTekniikan Akatemianmaaliskuun lopussa järjestämässätilaisuudessa, jossamyönnettiin yhteensä 1,1 miljoonaaeuroa apurahoja teknistieteelliseentutkimukseen. Varojajakoivat Järvisen rahastonlisäksi Walter Ahlströmin säätiö,Runar Bäckströmin säätiö,K. H. Renlundin säätiö, Svenskatekniska vetenskapsakade-mien i Finland, Teollisen kulttuurintutkimusrahasto ja TeknillistenTieteiden Akatemia.Teknillisestä korkeakoulustadiplomi-insinööriksi ja tekniikantohtoriksi valmistunutMika Sillanpää on ennen LUTSavoa työskennellyt muun muassaTKK:ssa sekä Oulun jaKuopion yliopistoissa.Hakkuiden jälkeen metsäojitetuillasoilta vapautuu ilmakehäänhuomattava määrähiilidioksidia. Asia käy ilmiHelsingin yliopistossa tarkastetustaväitöskirjasta.”Elpyvän pintakasvillisuudenkyky sitoa hiilidioksidiaon rajallinen, ja vasta uudenpuusukupolven kasvu voimuuttaa alueen uudelleen hiilinieluksi”,sanoo Metlassatutkijana toimiva Päivi Mäkiranta.Vastoin hänen odotuksiaanhakkuiden aiheuttamat muutoksetmaan lämpö- ja kosteusolosuhteissaeivät kuitenkaankiihdyttäneet vanhanturpeen hajoamista. Turpeenhajoamisnopeus ei riippunutpohjaveden pinnan vaihteluistavaan lähinnä vain lämpötilasta,sillä maan hiilidioksidiatuottavat prosessit ovat keskittyneetpintaturpeeseen.Tehokkaasti kuivatuilla alueillapintaturpeen kuivuminenvoi hillitä turpeen hajoamista.Silloin myös lämpötilan roolion pienempi.Ilmastonmuutos ja sitä seu-Päivi Mäkirantaraava lämpötilojen nousu kasvattaaojitettujen turvemaidenhiilidioksidipäästöjä entisestään.Jos lämpenemisen yhteydessäkuitenkin esiintyy pitkiäpintaturvetta kuivattavia jaksoja,päästöjen lisäys voi jäädävähäisemmäksi, Mäkirantaarvioi.MMM Päivi Mäkirannan väitöskirjaHeterotrophic soil respirationin drained peatlands—Abiotic drivers, and changesafter clearfelling and afforestationtarkastettiin Helsinginyliopistossa 30.3.2012. Vastaväittäjänätoimi professori LeifKlemedtsson Göteborgin yliopistostaja kustoksena professoriHeljä-Sisko Helmisaari.Tilaa Kemia-lehden uutiskirje:www.kemia-lehti.fiVäittelijä tunkeutuiyhteyttämisen ytimeenFotosynteesin ensimmäisestäaskeleesta on saatu uutta tietoa.Tutkija Juha Linnanto osoittiväitöstyössään, millainen rooliyksittäisellä molekyylillä on valonsieppauskompleksissa.Linnanto selvitti fotosynteettistenpigmenttien, klorofyllienja bakterioklorofyllien, elektronisetominaisuudet kvanttikemianavulla. Suurten pigmenttikompleksienkarakterisoinnissakvanttikemian keinot kuitenkinloppuivat, joten hän tuotti tuntemattomiarakenteita klassisenfysiikan menetelmin tietokoneella.Mallinnus paljasti muun mu-Juha Linnantoassa, kuinka valonsiirto vihreidenbakteereiden valonsieppausantenneissatapahtuu:valoviritys siirtyy nanokokoisissarakkuloissa auringonvalonsuunnasta kohti solukalvoa apuantenneihinja niiden kautta reaktiokeskukseen.Valoenergiansaapuminen reaktiokeskukseenmerkitsee alkusysäystä niinkutsutuille pimeille reaktioille,jotka monien biokemiallistenvaiheiden jälkeen tuottavat hiilihydraatitja hapen.Syvällä järvien pohjassa elävienvihreiden bakteereidenenergiansiirtoketjun hyötysuhdeon yli 98 prosenttia.FM Juha Linnannon väitöskirjaLight excitation transferin photosynthesis revealedby quantum chemical calculationsand exciton theory tarkastettiinJyväskylän yliopistossa30.3.2012. Vastaväittäjänätoimi professori Alfred HolzwarthMax Planckin bioepäorgaanisenkemian instituutistaSaksasta ja kustoksena professoriJouko Korppi-Tommola.Kemia-lehdentulevien numeroidenteemat ja aikataulutsivulla 48.3/2012KEMIA63