paperi Hieno- paperi Pakkaus - Stora Enso
paperi Hieno- paperi Pakkaus - Stora Enso
paperi Hieno- paperi Pakkaus - Stora Enso
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
STORA ENSO VUOSIKERTOMUS 1999<br />
54<br />
Tilinpäätöksen liitetiedot<br />
Liite 1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet<br />
Päätoiminnot<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj on julkisesti noteerattu yhtiö, jonka hallinto<br />
on organisoitu Suomen lakien mukaan. Konsernin liiketoiminta<br />
on selkeästi vertikaalisesti integroitunut ja sen liiketoiminta<br />
on organisoitu kahdeksaan tulosryhmään: aikakauslehti<strong>paperi</strong>,<br />
sanomalehti<strong>paperi</strong>, hieno<strong>paperi</strong>, pakkauskartongit,<br />
sellu, tukkuritoiminta, sahatavara ja Aasian liiketoiminnot.<br />
Konsernin tukitoimintoihin kuuluvat metsä ja energia.<br />
Konsernin päämarkkina on Eurooppa.<br />
Yleistä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> –konsernin ja konsernin emoyhtiön <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Oyj:n, jonka kotipaikka on Helsinki, tilinpäätös on laadittu<br />
kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International<br />
Accounting Standards, IAS) mukaisesti ja täyttää sen vaatimukset.<br />
Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin.<br />
Konsernitilinpäätöksiä on muokattu yritysostojen yhteydessä<br />
kohdistamalla liikearvoa tietyille omaisuuserille.<br />
Tilinpäätös esitetään euroissa.<br />
Arvioiden käyttö<br />
Laadittaessa tilinpäätöstä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti<br />
yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia.<br />
Nämä vaikuttavat omaisuus- ja vastuumääriin taseessa, vastuusitoumusten<br />
ja mahdollisten varojen esittämiseen tilinpäätöksessä<br />
sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot voivat<br />
poiketa tulevaisuuden kehityksen suhteen.<br />
Konsolidointiperiaatteet<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> -konserni muodostui <strong>Enso</strong>-konsernin ja STORAkonsernin<br />
yhdistymisenä. Konsernien emoyhtiöt olivat <strong>Enso</strong><br />
Oyj ja <strong>Stora</strong> Kopparbergs Bergslags Aktiebolag (publ). <strong>Stora</strong><br />
Kopparbergs Bergslags Aktiebolag (publ):n osakkeenomistajat<br />
vaihtoivat 96,1 % osakkeistaan <strong>Enso</strong> Oyj:n osakkeisiin.<br />
Yhdistymisen tuloksena <strong>Stora</strong> Kopparbergs Bergslags<br />
Aktiebolag on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj:n (aikaisemmin <strong>Enso</strong> Oyj)<br />
tytäryhtiö.<br />
STORAn ja <strong>Enso</strong>n yhdistyminen täyttää IAS-standardin 22<br />
yhdistelmämenetelmän (pooling) edellytykset. Historiatiedot<br />
on esitetty siten kuin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> -konserni olisi toiminut<br />
vuoden 1994 alusta.<br />
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj:n<br />
lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa emoyhtiö omistaa suoraan tai<br />
välillisesti enemmän kuin puolet osakkeiden äänimääristä.<br />
Eräät yhtiöt, joissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> -konsernilla on vähemmän<br />
kuin 50 % äänistä, on konsolidoitu määräysvaltaan perustuen.<br />
Tytäryhtiöt on esitetty liitetietojen kohdassa 27.<br />
Konsernitilinpäätökseen ei ole otettu mukaan eräitä tytäryhtiöitä,<br />
joilla ei ole merkittävää vaikutusta vapaaseen omaan<br />
pääomaan.<br />
Osakkuusyhtiöt, joissa konsernin osuus äänistä on<br />
20–50 %, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmällä (equity<br />
method). Tärkeimmät osakkuusyhtiöt on esitetty liitetietojen<br />
kohdassa 12.<br />
Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen<br />
hankintahetkestä lukien. Vastaavasti myydyt<br />
tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen<br />
saakka.<br />
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saatavat, velat,<br />
realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot<br />
eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tarvittaessa<br />
tytäryhtiöiden laskentaperiaatteita on muutettu konsernin<br />
yhtenäisten laskentaperiaatteiden varmistamiseksi.<br />
Vähemmistöosuus on erotettu kunkin tytäryhtiön omasta<br />
pääomasta ja tuloksesta ja esitetty omana eränään taseessa<br />
ja tuloslaskelmassa.<br />
Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.<br />
Konserniliikearvo edustaa hankintamenon<br />
ja hankitun yhtiön omaisuuden veloilla vähennetyn käyvän<br />
arvon erotusta. Konserniliikearvo lasketaan tytäryhtiön<br />
hankintahetken valuuttakurssin mukaan. Konserniliikearvo<br />
poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena pitoaikana.<br />
Taloudelliset pitoajat vaihtelevat viidestä kahteenkymmeneen<br />
vuoteen hankinnan luonteesta riippuen. Arvioituja<br />
taloudellisia pitoaikoja tarkastellaan tilinpäätöksen laatimisen<br />
yhteydessä ja tarvittaessa poistoaikoja muutetaan vastaavasti.<br />
Käyttöomaisuuteen kohdistettu konserniliikearvo poistetaan<br />
ao. käyttöomaisuuslajin taloudellisen pitoajan mukaan.<br />
Osakkuusyhtiöiden hankinnassa syntyneet liikearvot poistetaan<br />
taloudellisena pitoaikanaan.<br />
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat<br />
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon<br />
tapahtumahetken kurssiin. Kuitenkin käytännössä kuukauden<br />
aikana käytetään valuuttakurssien likiarvoja kuukauden<br />
liiketapahtumien kirjaamisessa. Kuukauden päättyessä<br />
valuuttamääräiset saatavat ja velat taseessa arvostetaan kuukauden<br />
lopun kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan<br />
vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle.<br />
Rahoitukseen liittyvien erien kurssierot kirjataan nettomääräisenä<br />
rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Change language