Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiesitkö, että YK:n yleiskokous<br />
julisti maaliskuun 22.<br />
päivän maailman vesipäiväksi<br />
vuonna 1992.<br />
Lyhyessä ajassa näkyviä muutoksia<br />
John Nurmisen Säätiö on ollut monessa Itämeri-hankkeessa mukana ja kehittelee jatkuvasti<br />
yhteistyössä uusia keinoja meren tilan parantamiseksi.<br />
Riikka Mäkinen<br />
John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri<br />
-hankkeista vastaava johtaja<br />
Marjukka Porvari on tyytyväinen.<br />
Suomenlahden tila on parantunut<br />
silmin nähden muutamassa vuodessa.<br />
Säätiön osallistuminen Pietarin<br />
jätevesien käsittelyn tehostamiseen<br />
on ympäristövaikutuksiltaan yksi<br />
merkittävimmistä Itämeren alueella<br />
koskaan toteutetuista vesiensuojeluhankkeista.<br />
Toiseksi isoksi hankkeeksi<br />
Porvari nostaa Laukaanjoen<br />
lannoitetehtaan fosforipäästöjen vähentämisen.<br />
– Ravinnekuormituksen väheneminen<br />
näkyy Itämeren seurantaa varten<br />
otetuissa vesinäytteissä, mutta<br />
Suomenlahden parantunut tilanne<br />
näkyy myös ihan paljain silmin veden<br />
kirkkaudesta. Minulla on kesämökki<br />
Virolahdella ja sinilevätilanne on siellä<br />
parantunut radikaalisti muutamassa<br />
vuodessa.<br />
John Nurmisen Säätiön<br />
ensimmäinen Puhdas Itämeri<br />
-hanke käynnistettiin<br />
vuonna 2005 Pietarissa. Sen<br />
tavoite, yli 1 000 fosforitonnin<br />
vuosittainen päästövähennys,<br />
saavutettiin<br />
vuonna 2011. Kaiken kaikkiaan<br />
Pietarin kaupungin<br />
fosforikuorma Itämereen on<br />
pienentynyt 70 prosentilla<br />
vuodesta 2004, mikä vastaa<br />
miltei 30 prosentin vähennystä<br />
Suomenlahden fosforikuormassa.<br />
– Aina surraan Itämeren tilaa, mutta<br />
pitää myös iloita siitä, että olemme<br />
saaneet aikaan näkyvän positiivisen<br />
ympäristömuutoksen yhteen hiileen<br />
julkisen sektorin ja lukuisten yritysten<br />
kanssa puhaltamalla, Porvari muistuttaa.<br />
Jätevesien puhdistus on parantunut<br />
koko Itämeren valuma-alueella viime<br />
vuosina huomattavasti. Uusien EUjäsenmaiden<br />
Puolan, Latvian, Liettuan<br />
ja Viron jätevesien puhdistamoiden<br />
uudistaminen EU:n tuella leikkaa Itämeren<br />
ravinnekuormaa merkittävästi.<br />
– Jätevesien käsittelyn jatkuva paraneminen<br />
voi parantaa tulevaisuudessa<br />
myös Itämeren pääaltaan tilaa.<br />
Uusia ongelmia saattaa kuitenkin<br />
syntyä esimerkiksi nopeasti lisääntyvässä<br />
biokaasun tuotannossa, jossa<br />
jätevesilietteeseen sidotut ravinteet<br />
voivat pahimmillaan päätyä takaisin<br />
vesistöihin.<br />
– Tähän on törmätty monissa maissa<br />
Itämeren alueella. Esimerkiksi Saksassa<br />
saatetaan joutua rajoittamaan<br />
Puhdas Itämeri -hankkeiden<br />
johtaja Marjukka Porvari.<br />
biokaasun tuotantoa, koska pohjavedet<br />
alkavat saastua. Biokaasun tuotanto<br />
voidaan kuitenkin toteuttaa myös<br />
kestävästi, jos ravinteiden valumiseen<br />
liittyvä riski tiedostetaan. Tähän aiomme<br />
säätiönä vaikuttaa lähivuosina.<br />
Uusin Puhdas Itämeri -lähikalahanke<br />
Keväällä 2015 käynnistetyn Saaristomeren Lähikalahankkeen tavoitteena on<br />
tukea Saaristomeren päästövähennystoimia kierrättämällä merkittävä määrä<br />
ravinteita Saaristomeren meriekosysteemistä maalle ihmisten ravinnoksi. Pilottivaiheessa<br />
kierrättäminen tapahtuu kalastamalla kohdennetusti vajaasti<br />
hyödynnettyä särkikalaa Saaristomeren alueella.<br />
Särkikalasaaliista suurin osa jatkojalostetaan elintarvikekäyttöön ja loput<br />
hyödynnetään rehuna tai energiantuotannossa. Hankkeen tavoitteena on luoda<br />
pysyvä elintarvikeketju sekä kysyntä särkikaloista valmistetuille kalatuotteille.<br />
Hanke toteutetaan yhteistyössä sopimuskalastajien kanssa, jotka sitoutuvat<br />
noudattamaan tarkasti määriteltyjä kalastuksen reunaehtoja.<br />
Tero Pajukallio<br />
Econetin panos<br />
Pietarin jätevesien<br />
käsittelyyn<br />
Anja Berdov<br />
Pietarin jätevesien kokoomatunnelin käyttöönoton<br />
myötä Itämeren jätevesikuormitus<br />
pienenee oleellisesti, kun lähes kaikki<br />
Pietarin alueen jätevedet saadaan puhdistuksen<br />
piiriin.<br />
Kokoomatunneli on noin 80 metrin syvyydessä<br />
ja siihen liittyvä pumppaamo on<br />
halkaisijaltaan 22 metriä. Jätteet kerätään<br />
lähes 60 metriä korkeilla välpillä. Econetin<br />
toimittamien välppien läpäisykapasiteetti<br />
on viisi kuutiometriä sekunnissa.<br />
Välppien ylösnostama tavara murskataan<br />
murskaimilla, joiden kapasiteetti on<br />
viisi kuutiota tunnissa. Hienonnettu välppäjäte<br />
viedään ruuvikuljettimilla lähtökaivoon,<br />
josta matka jatkuu jäteveden mukana<br />
jätevedenpuhdistamoon.<br />
Econet on toimittanut Vodokanalille<br />
kaksi murskainta ja kuusi ruuvikuljetinta<br />
sekä lisäksi muuta projektilaitteistoa, kuten<br />
nostimia, erikoisovia ja haponkestävästä<br />
teräksestä valmistettuja sulkuluukkuja, joilla<br />
imukanavat voidaan tarvittaessa sulkea.<br />
Jo ennen kokoomatunnelin rakentamista,<br />
2000-luvun alkuvuosina, toteutettiin<br />
kansainvälisenä hankkeena Pietarin Lounainen<br />
jätevedenpuhdistamo, jonka vaikutus<br />
Itämeren puhdistumiseen on merkittävä.<br />
Suurin osa sen projektin keskeisimmistä<br />
suomalaisista asiantuntijoista siirtyi yrityskaupan<br />
myötä Econetiin vuonna 2009.<br />
Namibia<br />
Uusi Seelanti<br />
Pohjois-Irlanti<br />
Paraquay<br />
Puola<br />
Romania<br />
Meksiko<br />
Panama<br />
Moldova<br />
Alankomaat<br />
Nicaragua<br />
Nigeria<br />
Norja<br />
Oman<br />
Filippiinit<br />
Portugali<br />
Qatar