06.01.2017 Views

AQ_1_16_suomi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Tiesitkö, että YK:n yleiskokous<br />

julisti maaliskuun 22.<br />

päivän maailman vesipäiväksi<br />

vuonna 1992.<br />

Lyhyessä ajassa näkyviä muutoksia<br />

John Nurmisen Säätiö on ollut monessa Itämeri-hankkeessa mukana ja kehittelee jatkuvasti<br />

yhteistyössä uusia keinoja meren tilan parantamiseksi.<br />

Riikka Mäkinen<br />

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri<br />

-hankkeista vastaava johtaja<br />

Marjukka Porvari on tyytyväinen.<br />

Suomenlahden tila on parantunut<br />

silmin nähden muutamassa vuodessa.<br />

Säätiön osallistuminen Pietarin<br />

jätevesien käsittelyn tehostamiseen<br />

on ympäristövaikutuksiltaan yksi<br />

merkittävimmistä Itämeren alueella<br />

koskaan toteutetuista vesiensuojeluhankkeista.<br />

Toiseksi isoksi hankkeeksi<br />

Porvari nostaa Laukaanjoen<br />

lannoitetehtaan fosforipäästöjen vähentämisen.<br />

– Ravinnekuormituksen väheneminen<br />

näkyy Itämeren seurantaa varten<br />

otetuissa vesinäytteissä, mutta<br />

Suomenlahden parantunut tilanne<br />

näkyy myös ihan paljain silmin veden<br />

kirkkaudesta. Minulla on kesämökki<br />

Virolahdella ja sinilevätilanne on siellä<br />

parantunut radikaalisti muutamassa<br />

vuodessa.<br />

John Nurmisen Säätiön<br />

ensimmäinen Puhdas Itämeri<br />

-hanke käynnistettiin<br />

vuonna 2005 Pietarissa. Sen<br />

tavoite, yli 1 000 fosforitonnin<br />

vuosittainen päästövähennys,<br />

saavutettiin<br />

vuonna 2011. Kaiken kaikkiaan<br />

Pietarin kaupungin<br />

fosforikuorma Itämereen on<br />

pienentynyt 70 prosentilla<br />

vuodesta 2004, mikä vastaa<br />

miltei 30 prosentin vähennystä<br />

Suomenlahden fosforikuormassa.<br />

– Aina surraan Itämeren tilaa, mutta<br />

pitää myös iloita siitä, että olemme<br />

saaneet aikaan näkyvän positiivisen<br />

ympäristömuutoksen yhteen hiileen<br />

julkisen sektorin ja lukuisten yritysten<br />

kanssa puhaltamalla, Porvari muistuttaa.<br />

Jätevesien puhdistus on parantunut<br />

koko Itämeren valuma-alueella viime<br />

vuosina huomattavasti. Uusien EUjäsenmaiden<br />

Puolan, Latvian, Liettuan<br />

ja Viron jätevesien puhdistamoiden<br />

uudistaminen EU:n tuella leikkaa Itämeren<br />

ravinnekuormaa merkittävästi.<br />

– Jätevesien käsittelyn jatkuva paraneminen<br />

voi parantaa tulevaisuudessa<br />

myös Itämeren pääaltaan tilaa.<br />

Uusia ongelmia saattaa kuitenkin<br />

syntyä esimerkiksi nopeasti lisääntyvässä<br />

biokaasun tuotannossa, jossa<br />

jätevesilietteeseen sidotut ravinteet<br />

voivat pahimmillaan päätyä takaisin<br />

vesistöihin.<br />

– Tähän on törmätty monissa maissa<br />

Itämeren alueella. Esimerkiksi Saksassa<br />

saatetaan joutua rajoittamaan<br />

Puhdas Itämeri -hankkeiden<br />

johtaja Marjukka Porvari.<br />

biokaasun tuotantoa, koska pohjavedet<br />

alkavat saastua. Biokaasun tuotanto<br />

voidaan kuitenkin toteuttaa myös<br />

kestävästi, jos ravinteiden valumiseen<br />

liittyvä riski tiedostetaan. Tähän aiomme<br />

säätiönä vaikuttaa lähivuosina.<br />

Uusin Puhdas Itämeri -lähikalahanke<br />

Keväällä 2015 käynnistetyn Saaristomeren Lähikalahankkeen tavoitteena on<br />

tukea Saaristomeren päästövähennystoimia kierrättämällä merkittävä määrä<br />

ravinteita Saaristomeren meriekosysteemistä maalle ihmisten ravinnoksi. Pilottivaiheessa<br />

kierrättäminen tapahtuu kalastamalla kohdennetusti vajaasti<br />

hyödynnettyä särkikalaa Saaristomeren alueella.<br />

Särkikalasaaliista suurin osa jatkojalostetaan elintarvikekäyttöön ja loput<br />

hyödynnetään rehuna tai energiantuotannossa. Hankkeen tavoitteena on luoda<br />

pysyvä elintarvikeketju sekä kysyntä särkikaloista valmistetuille kalatuotteille.<br />

Hanke toteutetaan yhteistyössä sopimuskalastajien kanssa, jotka sitoutuvat<br />

noudattamaan tarkasti määriteltyjä kalastuksen reunaehtoja.<br />

Tero Pajukallio<br />

Econetin panos<br />

Pietarin jätevesien<br />

käsittelyyn<br />

Anja Berdov<br />

Pietarin jätevesien kokoomatunnelin käyttöönoton<br />

myötä Itämeren jätevesikuormitus<br />

pienenee oleellisesti, kun lähes kaikki<br />

Pietarin alueen jätevedet saadaan puhdistuksen<br />

piiriin.<br />

Kokoomatunneli on noin 80 metrin syvyydessä<br />

ja siihen liittyvä pumppaamo on<br />

halkaisijaltaan 22 metriä. Jätteet kerätään<br />

lähes 60 metriä korkeilla välpillä. Econetin<br />

toimittamien välppien läpäisykapasiteetti<br />

on viisi kuutiometriä sekunnissa.<br />

Välppien ylösnostama tavara murskataan<br />

murskaimilla, joiden kapasiteetti on<br />

viisi kuutiota tunnissa. Hienonnettu välppäjäte<br />

viedään ruuvikuljettimilla lähtökaivoon,<br />

josta matka jatkuu jäteveden mukana<br />

jätevedenpuhdistamoon.<br />

Econet on toimittanut Vodokanalille<br />

kaksi murskainta ja kuusi ruuvikuljetinta<br />

sekä lisäksi muuta projektilaitteistoa, kuten<br />

nostimia, erikoisovia ja haponkestävästä<br />

teräksestä valmistettuja sulkuluukkuja, joilla<br />

imukanavat voidaan tarvittaessa sulkea.<br />

Jo ennen kokoomatunnelin rakentamista,<br />

2000-luvun alkuvuosina, toteutettiin<br />

kansainvälisenä hankkeena Pietarin Lounainen<br />

jätevedenpuhdistamo, jonka vaikutus<br />

Itämeren puhdistumiseen on merkittävä.<br />

Suurin osa sen projektin keskeisimmistä<br />

suomalaisista asiantuntijoista siirtyi yrityskaupan<br />

myötä Econetiin vuonna 2009.<br />

Namibia<br />

Uusi Seelanti<br />

Pohjois-Irlanti<br />

Paraquay<br />

Puola<br />

Romania<br />

Meksiko<br />

Panama<br />

Moldova<br />

Alankomaat<br />

Nicaragua<br />

Nigeria<br />

Norja<br />

Oman<br />

Filippiinit<br />

Portugali<br />

Qatar

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!