I (v, 1913) - arkisto.gsf.fi

arkisto.gtk.fi

I (v, 1913) - arkisto.gsf.fi

f-,\

U

Outokumpu Oy

Malminet sinta

Outolcmpu-tyyppisten malmilobJcar eiden tutkimuksista.

Malminetsintaosastossa 70.3.1959 ksydyn keskustelun perusteella

pkiatettiin suorittaa vertaileva tutkimus n.s. Outokmpu-tyyppisten

malmilohkareiden kesken hyvaksikSytt2en nykyista

tutkimusval-ineistoa ja -materiaalia, Tutkimuksen tarkoituksena

on rriahdollisiminan pitsvan alkuperakriteerion sek2

kansannaytetoiminnassa tarvittavan riittzvsn rutiinin saavuttaninen.

Materiaali: ----------

Tutkimusolateriaalina on kaytetty osaston hallussa olevaa,

seka GT:lta ja Helsingin Yliopiston Geologian Laitokselta

saatua I-ohkareaineistoa. Lisa.ksi suoritettiin eraita pienehkoja

lohkare-etsintoja 0utokummu.n alueella "aitojen" Outokummun

lchkareiden tyyppivalilcoirnan selvitt5.miseksi.

Tutkimusnenetelnat:

------------------

PZapaino tutkimuksessa asetettiin vertailevalle malminikroskooppiselle'

tutkirnuksel1.e huomioono t ta.en ma.lmirnineraal.iparagenesiksen

seka rakenteelliset piirteet. Tyota varten on koetettu

seivittag Outokummun malmin seB3 lahialueen kiisuuntumien

malmimineraaliseurue mahdollisimman tarkoin "johtolan-

kamj.neraalienft loyt2miseksi. Tycn lohkarei~intahiema-Lerdaali

kgsitt.g. 110 pintahietta. Tutkim2ksessa kaytettiin zsuna

pienesss magrin myos eriiiden hi.venaineiden analyyseja, pyriitin

Co-sisS:l.to&i sel;ii malmin CO/N~ suh.detta. I'lyos nagneettikiisun

kokooxusvaihtelua yritettiin seurata rontgendiffraktiotoillLi.

Tyii i;ullaan taydent2mr2i,;in myos ohuthietutkinuksella.


Tah2.nastiset -----------------------------

tutkimustulokset

Pitkamatkaiset ------------------------ lohkareet:

Kivisalui

Roksa

Sortavala

14-58 Selkie

1~1-74 Selkie

M-75 ..Selkie

M-88 Selkie

M-89 Selkie

PI-91 Selkie

14-93 Selkie

Sarvinki

Vaivio

Kuorrevaar a

Hammaslalit i

Enaniemi

Nivunki

Tainion1cosk.i

Kuusankoski

Maaninka

Siilinjarvi

Hankasalmi.

pieksamaki

Vertailevan tutkimuksen 2erusteella voitiin kuuluisat Kivisalmen,

Rijksan ja Sortavalan. lohkareet todeta rakenteiltaan

ja malmimineraaliseurueiltaan taysin samankaltaisiksi lahilohkareiston

kanssa. Nm. eraiden eri.tt2in harvinaisten hivenmineraalien,

VpOj:n (karelianiitti), (~n,Fe) Vp04:n sekg

kullan esiintymi.stapa antaa aiheen uskoa lohkareid.& olevan

Outokumrnusta peraisin. Sanioin Vaiv-ion, ICuorrevaaran, Hammaslahden,

Enaniemen, Nivungin seka SelBien lohkareryhman (lukuunottamatta

1.1-58) sa.nankaltaisuus lahilohkareistor, kanssa

voitiin todeta. Ergiden muuttumisilnioiden (mm Co-pentlandiitti-siegeniitti)

puuttuminen Tainionkosken, liuusarikosken,

liaaningan, Siilin jiirven, Nankasalmen ja Pieksanaen 1-ohkareista

osoittaa ne kulttuurin kuljettaniksi. Sarvingin kvartsiittipohjainen

kupari- ja sinkkipitoinen magneettikiisma.lmilohkar'e

sisiiltaa r;lyos pienis maari2 Out okumpu- jaksol; nalmeille

tyy~i~lista Co-pentlandiittia. Lohkare muistuttaa suures-

ti Luikonlah.den rnalrnin harjaosan tyyppeja, mutta magneettikiisun

erilaiset ominaisu~xdet antavat aiheen uskoa sen olevan

periiisin tunte~xitton~.s-t;a nalrnista. 75-58 Selkie on krrpa-

ri- ja si.nkkipitoinen pyriittimalmil ohltare iskintakivenaan.

Icv-nsl-l-iuske , Isiiil'iakive~ erilaisu.us ja pyriitin Co :n puut-

tuminen osoittmat 10oi1.kmeen olevan eri a,lkuperSS kui~i var-

sinainen Selkien iohl.;zrcryi~;;:l.t

tymg.


malmin paikoitellen syvemrnall2 muuttuvan seka rakenteeltaan

ettii malminineraaliseurueeltaan taysin Outok~~~mn normaalimalmin

kaltaiseksi, voidaan Selkien ja Sarvingin probleemaa

pitiia kenties yhteen liittyvana ja viela avoimena asi~ia.

L$ihilol;l,-,aree

-------------- t :

ICoska Outokumnun malmin loyd6n jalkeen ei lahialueilla ole

suoritettu systenaattista lohkare-etsintaa, eika paikalli-

siasa rakennust5iss~ esille tulleita lohkareita riluutamaa

poikkeusta 1uk.uunottamatts ole arkistoitu jouduttiin tutki-

musrnateriaalin saamiseksi suorittamaan pienehkoja etsintojg

lohkareviuhkojen alueella. Tglloin saatu materiaali on koot-

tu etupaassa asutusalueella tehtySen rakennustoiden perus-

t~rskuopista. Tarkasteltaessa lijydettyja lohkareita voidaan

erottaa nel ja toisistaan poikkeavaa malmityyppia:

2. Kvt-poh jainen kupariki.isua, sinkkivalketta ja Ni-rikas-

ta Co-pentlzndiittia sisiilt2va magneettikiisunalmi.

3. Edellista muistuttava ruhjoutunut, heikommin kiisuun-

tunut kvartsiitti.

4. Kvartsiitti- ja karsipoh Jainen Ni-malmi, joka sisaltag

my5s pieniii nagrig kuparikiisua.

My6hernm2ss~ Balliopaljastumien tarkastelussa todettiin lrpCiCillystiin"

kvartsiitin sisaltgvan pienoispoimutuksessa auenneisiin

kerrosrakoihin asettuneita IJi-rikkaita kgapiolinsseji,

jotka vastaavat neljsnneksi mainittua 1ohkaretyyppi.a. N.s.

Trustedt 'in tunnelissa Raiviom-aess3 esiintyva kvt-pohjainen

malmityyppi vastaa jokseenkin lohlcaretyyppia 2. Raivionmgen

malmion yhteydessa. tavattavaa kuparikiisurikasta a~tofylliitti-k.ordieriiltikive2i

ei sensi jaan ole tavattu lohkar~istossa.

Vuonna, 1961 telidyt havainnot n. s . painuna-alueen lansipaassij

paljzstuneen vahvasti ruhjouturieen kvartsiitin heikoista kiisuuntumista

sekii uuden ilmanvailitokuilun tyomaalta loytyneis-

-1;s 1ohkare:i.sta osoittavat 3- 1ohl:aretyyppia vastaavien kiis~~.antur~ien

olemassaolon malmin har jahorisontin ylapuolella

verra.t en pitkallii ~atlralla.

?G%ost-l 12j:;detyistS lahilo!llra,reista on 1ceski.tt;y-men3 kahtecn

Lohkareryhxittym3Snp Joista Loinen, useita Bynmeni.2 lohkareit2

i:i+isittGv$i si jaitsee erlttgin pienells alalla Asemakzdun '


MALMIMINERAALIEN VERTAILUTAULUKKO

KUPARIKIISU ax\-

I


0

TE fo zn

Y U

(u

Y

(D

t-'

Za

cf

0

P

$S

I-'. I-'.

I-'. 3

ct P

rt C-t

I-'. (D

P.

I

cf

w

CC

k.3

w

Id.

I3


Co--pitoi~u~s pzf?cof tellzn nerkit,yXseLliacn korke3,ksi. 2a3nimikrockooppiscssa

tul;ki~~rBocsse aaS.:st. XmiJa Z!u.lilaz bav,aitsi

k, o , 1;ob oltt!_rilrlra.i~sa kohdie~a nil.;soekor;p~l ailta onlnai a~:.i:!:siltaan

penllandiitin kaltalsen, hiukan vaalealn&an ~alnixiseraa12ne

l,lyi;iilcn!uin r8n'kl;017-3,a%%~~iC:rc:n ~aevu-i;"c::a oo~c6clSe %eh-

tlfn minoraa.litsta ron-bgei~,?ulvorI?;i~~a, j01;ib O B Q ttl ~ nincr~n-

1111~1 nAevae pentlandliliu hilan, KosBa ki.~i'io~lkin Caubln 'in

nikl:cl:i21esJ~i antol negnti$.v:taen tulol,:osn, voi-2;l'sn olc'ttzr

kyrjcecsii ol.cvan cri'l;.i;iiin CO-rilrkarzn pcntl.u.nilfitin, E~Sol-l;.ti-.~

kysynxJcs3en -i;u.l-Lua a jankohtaioclcci. O~I~O~.:L:~~~::UII 1;ak~~k~clL:i J,j-c--

Lul~zn clalmiorr lihaLosan ouof tta.utue::,:~a F.IE.IG~. Ec :Ic l'i:1.9;.0L2:1

suoj:%ttamien PoS-L?cS -~lFcir?l-asku jea nu',:eal~ c:i.i';'ciiS_n, gyrii. ti.:-

2

kijyhijkni Co-pitoi:ri~uden ol.lccca cz-~n:rlla Icuitenkin !:ohtal,zisc:.

k0xkca.n kctsottiiri ~ihecl'f.5.sskcl ~~?.,.oritLsc, J..ki.i.honpi nincra3o--%

-- =.

girlen Butkirms asLassa, SzmanaikalsesBi ~11o~:r.i tli 3.1:s. .t', ii c:;.-tsr3.vnr3.

sikan-tanon koelzbcratoriocsa kobol-tirr ri!:cs-t:e;:o!r:lriJ::-:

leikkuul-;cer;na 85 (21~:~ X) ava"cuir;-l:c*, t.i-y6LiloS.nt;,o, cy,llcsG?:';.!-ix s,~:,.

p~rli.I;-k.tk~yhL7,~ ~at~r'i~~~lilla~

Al,.'li:;ta~z3~a pj.~-tzlZi:?-?;.::)G!:lri:::I:..~

sosnit 1)ave:ilsi c:niut, K .lie PcZLola X-sku.ccn r..r:~l~in siri;j.3."i.jr?:-;>

auht;ocZ2:L:;ca1 runcaar; ti pcn-tlrrnclii tix). k:xl.l;;::ir:La lair;ej:aa.l.it:

Solira cuiintyy rn.keioenz ockii nyiir; s?!olaut~;.~salnze?~l~~:~~~-!~z

;ic>.: sc.:

I!on'i;gcripul~'treri:ruvrtlla todctti5.n !.:S.nertaa1$. 11Llt~ltaan pcrrS:>~?!~.dj-itir.

kaS. Caioe!:si ja riin.tgcnopekLro~;rnc!sf ]:*a joite-?.ust:i zS;:-:. ...

&ecsLii j,c;uitt;i r;on aicii1tI;iiuiin runsaarrmin 1:obol-t'clrr i:ui11 ll.i.::-s

k,c;9j.!.i, o o?j"i. iG?!~Zin 3 allreen n%j-Jc?raali;r -t

]:en3ia?l. l:;ii5riiy!rc;on ohjclnn:7nsa., Itoa?;r% ni!rn:i.ct?:!;:?j.:;~3, 1:0??01. I:'.[i.-

~ l ~ ~ ~ c ; : ~ ~ ~ ] . . : ] , ~ , ~ c)\x-ljf~ku~~]~!.y~

~ ~ ? ; i . y ~ ~ r-~~l:fL~~~ ~ j : s ~ ~ ~ ].ign(::i.$--;~di~.~~k.r::?

~ ~

IrutiSu'va n.ilicrs:ili oli ocoiftau-ii\x::u% I:obc>Li:i.r! cy;i:ilcai ::a::t::--

jflkf3ic }:.~)~jktl ~'33~~.~~-:;,~l~]C:iI J.I~~S.!:S~ h2?y~k-k'~~" ~ : O ' ~ ~ > ~ ~ ~ ~ ~ . ~

011 rlytic tlll:~.l-'~em pcn.LZun.Riitin J:~-:l.{i:ai~~c:n: u~t~i;"i:';?-n ~enl:i:~

~!~~!.~>ii~~jk

t11-i;ki1-,11.:3 i~ul:~zn. c)ll$ ej-~;~::r~~i ,

. . .. .

:.I-. ..


Seurasvassa ~0,fhecssn siirryf thin ncgarointj-lcokeisiin jn 'G;T~

aloitettiin VaxoioLzhden rm-keriaa'rilIrL, lcosI~i3, ~axis'l~h6e11.

rillneraall ef;iin-tyy koh talcziscn koo!ikaina- ja p:,uIiC,.zinr?, kit ei-nS,

&iihttjms'ce~.i,zaliM ~alittiii~ Vrl >To 15 aiial.yysicn (30-'c 7557'7Ci-.

72) ,

jiitenc"iytLeeL, ;jois-t;a aeu.lottiin raelrrol:ka 0,25-9,l :2.2,

Korrka ha1u"cii.n vK:14;'~iii+i li2ko ja Liuotulrsia, puist ettiilz ensli.;.i,

Fek Fran-tc 'ir .i;yy:~pincllii elelrlronagneet"~ise1.7~~ sep~troir~.'cilait-beella

k5ytt5.en Zieikiro~ 6 nil:roa_.ap. magne toinf eyrir-baa

TZin3.n ja13reezl jz-l;keJ~"cin tyo tK edellecn Praa-;z 'illa pols-kzel-b

Ouk ja Cub kiiyiyttiicn 50 mil;roaap. magnetoimisvfrtaa N 2' kal-

Lis"csLa 33, 3;35rn$.;,ke en a j oa tzry-b-bii jYin aml-!..a, 1~olzrma.t ;rirpa:ri

minerau1i-t; poistuiva,-t vaivtt-b't;omastj_. Hevyet sil:il:ratiJc ycistettiin

broooTo~ailla, Loput silikaa-tiira1cee-b poistet-kiin

. .. ..

pilckaamalla ja sanoin 1?2iZosa jiik j ellejac~eustii wL%%ises-bii

Cuk--m5,%riiaLii. T*-ih jzikeen pi-ti ~aineraalj-n olla zikizisc~.?i c?:

ma.lm~.nikros!rooppisSi:cn h.avaintojcn perus-beella valmis az~aI;:.-coitavalrsi.

BI1P-nene-i;ell:!ii1Z5 todettiin J.;~it~iikil'i I?e rkZr2.

liian Lox-keaksi vcrratluna aikaisexpiiu posaa~alla o%eft~!2-?:iz

niiytlef siin. Sanoin hava,i-l;'~iin Ra:rr ri%i~?.s-tun~en cri'ct-Xis i..i-.ii-.

raalrka~sti . (~~ht~ouiat. AG 0,Ol $ ~pc.k-'cris-i;K) u'auheea2;:,-a ',:clidysati

hicncpissa Loclet-biin l:olne wi~eractlia.: Cotlip, S>: jz

kobol-tlihohcie , iXis tii E;c?..2lCa viinenzinj-ttuz ei ~al~ai.ni>r:-~os--

IrooppisSssa -i;u-i;kimv.l.ruissa Lullut aikaisennir, esiile , Ccll-j.2 s:?:

erottaoineu puh-tc.anz. tiiscii vaiheessa ei k22ny-t F::~,nte'2lie

piiiusii, koclca k k, o, koLne nj-naraalia l:2.~'c'i;iiyJcyF-iTijjt ;.,ar.~ellz -i-2.walla.

Kui-tenkin osa Sl-;: ta ja kobol-tJciiiohdct-ta kyettlin. of.^.-.

-Zmaan, Lol~ullinen pu1.idis-L~-s tapahtui sev.raaus.llz. te~.?z;lc?~:

0 -. I .

Jauhe bzrc~i-i;ettiin w 240 ('! ajet'i;j,in Zen jii.'cllr:ecn :trzr~.$z lab:

kiiyttaen 50 nil:r-oanp. na.gncJcoinisu?i~I;aaa ja. 3 ,5 kzllLs-h.3kuloaa

. ColTlp 015. 15m:itc-i;tiie

. .

s c8 nuu-l;-i;~nu.t si:zpc e.5 t:i. F; ~1,:s:~ 2:;.

liilaki h.elpost5. p:,uh(:aana. 3;Clil;~r~y; . . ~ l nixlcrc&li i

scz::.c;a-t

pronsair,rus!ie:an olrsidoi.'cu~nis!;alvon. >innaZlcen. 5opul:sl j;ii:--

.. . ..

he-t-biin

..

nat cu'rlaali hieno1:si ja kZy 'ce-t-tiiin ~-io~:~nnt:l ?_:.i:-~p.:,.::.as ez

. .

XIC1: S Y ~~;siG. ~ kc21.von p~istc~isekei sekK xahcl, I!tek.-siilkisiL:i'r:5, t:z

3-f uo-ttaz~iselcni. i:nalyyni~~!.a"c~iaa~.i-:~ :?:iiiirii 01.3- 1:ovin .,1icn5.

N 0,5 g ].iih"L~n"L:esl:lelijl vCL!lyydes-i;Z jcllJ~ua:;~. T:,.i,nci; "~~rir.~l:.i;;;.::.i ..

nSy-i;e 0.tei;'~;ij.r.l pora:j.nnl-Xa Guoyzan ];a:i,ys~yC;.g~;';l-i!;tfi -i?,

j.;i.'.r-i.>?;.tiin

~1~6s l.iirny)iaiiosK 1!(:1 : s . z . Yel::~?. ~ pc:f.s$rx:nj-a~:~~:~i~

. . (i'o ;r:::f.,:a:~

.. . .-.

0


semit~ oli Lodettu liuc;tu.c:lrolrsi)~?-;~ Co';:ip:a l;cst5,7YL.;,n 1:CL-I.1:::3=..

tuksen.. An.alyysi.i; n5J.n snaduista kahdcn'c:: 115iyt=kec! st.% -Le!;:i.

~orixl motalll-tehkaiden 1-aboratorio. (Lilte 1 ) .

Amlyysf tulolrsic-i;a selviiiii, etL5 ruj-rzeraalin kokoo~aus waih-LC--

lee me2lcaioesli eri osissa ma,Lmia seka, e-kJc5 ione ja szattza

uuttv.a hiulraa j o heikolla l~~ityi:sellE,~

Oukol:u!;mu~~ nn3.nZn l~hSG~?,'~'ce~i~taI~iIc~i valiitiin dip1 , ins. P.

'iYesterlundin Co-rllcaste, jossa valtaosalt~tin oli Sk sisEltilcr~.

Sonkin verran ra%eis%a CoXip ja pienet n%ariit Cuk js Pek.

LWtBnaterit~alin ~eulal-uokaksi valiltiin 0,177-0,10 ma.. CL&

ja FcB poio-tiet'ciin Pran-l;z'iLlc? kiiytlaen 40 niksoamp, 'magne-a

toiibis-riytaa N 1 ,5' lrallistuslralnaa ja syiit-LoL y18nBl;een.

0

!l!bi3,n Jiilkeen. ma-I;eri.aa,li XiLmitet-kiin *J 240 C ja Co3f.p otcttiin

tnl-teen Frantc'illa 50 nilrroar~~p. virralla ja 2' ksllistt?u!rulr;rallcz

ylY~ilSkeen. JZLjellit oleva-t sllikaa-kit poi.8-Lettiiu

byomofoz~xi.lla ja se!:nraRoeL piU:arnrtllz. Lopy-ksi jauliz;oop~~iprc~~araz-b-2i

epEpuhtauksicn to tenr~lseksi. Ins. Po Vesterl1lu.d s9pzroi su~;.rempaa

7_3cilLij~!atexiaslfa ja ha,va,i-t;'cu:i LKr:1inj--tyamenetclm52. k:i;"L:-..

%Sen Prantz 'llla, ..'I 0 g pul~irasta CoIJi.2. !Qo!lcsrmlin save?-r;i iz:,

Ves-be~luncl. Pek: n jn Co!Tip :n o%sidoitwris~osCal%a vazl~clotcksessa

uaaden erl.noxaic;cu tulol.;se:a. X-alueen rznaf_yysim~,-t;::?-iir:.~ ..-

Xis ta -i;ch'i;iin anal-yysi Porin ne.C,alllJ~eE.r-i;z~i~ laboratori o:.; sa ,

(Liite 2)

EdelI.~~~el~oste'cu.is~a "cisaS esilleJcu12ee t havainnot .I, .z.b..L.i.-. 0' ' .-

herlt~,i,st~2i oksidoFi;w_l;liseota seka mehdoll.iocsta ionien uu$t:~:::ises-ta

untoivat aihetts ep5,illii. i., e-t;tii ;,ai3rri ccn:isaa!;in Co-;zi.-

neraalien ~i;~.tlii.~~ks-i~~~

01.isi kiiy-tet'by sal-r,m, lSl?.J~6na-l;es.j.as,~-:i

0 0

mutts L:oslce:idcn (4 350 C - 450 C) bhmi-tys'cen sekE !~CI-:L~I?P-.

'c;uc-ben -Lalriz olisli ioneja uudi,-tu.nut ja hilzssa tap;7rhtm.u-'5 ~s;~u,.


ZBcl-hii celot;te.t;zrL t~zloksci; eiv2i.l: 1c~lt;c;nl;arn acni?, ~.?.r.~rn:~;t.~;>.

siitii, . .

etteiko linrir!ii.t"cisxh_~iiLin ~.nixzsrr;.,.*le ja rml.ra-Fs:;=r o?.~s?-.

33.~1. havaiavlot osoit.tn.raL, ettii, oi.egenj.i-i;ti saa-k-i;c,a esj.ir1-by2

Co3ip:n pseudomorf ooina, tuikii on Olmn r:;almissa r-.yGr; rzzlhdol-

llsta ,' airalrin puh1cc:aaiien. Ja Inhlcsrej.delz ~atieriaalissa.

ICoaka Varinlaliden malrzin m,teriaal.ir;aa havaitCii.3 nlelkoisia

poikkeuksia pitoicuuksissa, cuoxitctliin ceparoin-3i my8s Lor-

seats Okun niiytteestii. Lahtoaa-Lcriaaliksi vali"c-i;j.ilz 285 I.Iyl

2:rr aeinact2i otettu ~alninayte, j'olsa oli Cuk Ja 81: Btiyhii !:'el


Xraita havaintoja Outokummun lahilohkareistosta seka

t'paZllystantl kvartsiiteista.

13.5.59 toi allekir,i?ittanut erzita. 9utok~mrnu.n pohjcispuolelta

3arkisel5.n tien vsrresta loytZnia5.n rikkikiisu- ja

uvaroviittipitoisia kvartsiittilohkareita osa.stolle lahemmin

tutkittaviksi. NSytteiden pyriitti osoittautui Co-pitoiseksi,

seka ma.gneettikiisu huomattavan Ni-pitoiseksi. Koska

k.0. tyyppisten 1ohkareid.en sijainti oli outo, suoritettiin

15.5.59 pistokoe alueen lohkareiston selvittamiseksi.

Talla ma.tka.lla loytyi disseminated-tyyppinen n. 50 kg:n

malrnilohkare n. 7 km N Outokummusta e.m. tien varresta.

Lohkareen pohjakivi on raida.llista, paikoin hiilipitoista

kvartsiittia ja kiisut esiintyv5.t verraten tasaisesti syrjayttavana

rakenteena. Keskella lobkaretta on n. 3 cm paksainen

vyzhyke n.s. ku~arikiisulaskia. Lohkareesta tehty

analgvsi , pintahietutkimus , seka magneet tikiisu-n vahva. ma&-neettisuus

osoittavat kyseessa olevan Okun malmista poikkeavan

lohkaretyyyin. 17., IF. ja 27.5.59 jatketuissa lohkareetsinn6issa

loytyi useita mineralisoituneita kvt-lohkareita

seka pari pyriitti-~ruparikiisumalmilohkaretta. Samoin

olivst serpentiini, diopsidikarsi- ja karsikvartsiittiseka

mustaliuske-lohkareet alueella runsaasti edustettuina.

Lgydettgjen lohkareiden joukossa oli mygs kaksi magneettikiisu-rikasta

kvt-5reksialohkaretta, jotka pinta.hietutkimuksessa

osoitta.utuiva.t runsaahkosti violariittia sekX

eskolaiittia sisaltaviksi. Tien lahistZll3, harjuilla ja 3arvien

rannoilla suoritettiin rnyos etsintsg, rnutta tuloksetta.

3X5.59, kun oli sa2.t~.

yhteys k.0. tietyomaan etumiehena

toimineeseen P. Sarrokunnaaseen, ilmenikin, etta tien pin-

ta-ainekseksi oli ka,ytetty yksinomaan Suusjarven kunnan

toinitalon pohjalta siirrettyja maita. Lohkareisto oli tyo-

vaiheessa heitetty pinta-ainekseksi sopimattomana ojanpen-

kalle. Osa lohkareista kuitenkin analysoitiin Keretin labo-

-.atoriossa (liite 1.) ja lcoska easdut tulokset poikkesivat

selvasti ennenkaikkea Co/:Ji suhteeltaan tunnetuista Okun


tygpeista, jstkettiin tyota parina pzivana Cutokummun alu-

eella.

Kaasilan puhkeamasta n. 700 m SE sijaitsevat n.s. paallystan

kvt-paljastuma,t osoittautv.iva.t miner~lisoitumiseltaan

eraita loydettyja lohkaretyyppeja vastaaviksi. Tyota jatkettiin

rautatieaseman lahiston paljastu~illa ja rautatieleikkauksessa.

Kallioleikkauksen asemanpuolelta aivan 1eikkau.ksen

3-paassa havaittiin rajoitettu, 113idenkin metrien mittainen,

~ahvimmilla~n n. 40 cm paksu magneettikiisurikas

kvt-breksiatvyppinen k5api8linssi, joka nayttaa tunkeutuneen

voimakkaasti poinuuntuneen ja rakoilleen kvartsiitin

kerrosrakoihin. PXallystF:~ ja alvs.tan kvt:n poikkiraot eivat

ja.tku breksiassa. Nolemmis..:a k~ntakteissa on pyriitti

kiteytynyt knokkain~ Co-pitoisinakiteina, joilla .nn myos

(111) pinnat. Pintahietutkimuksessa todettiin runsaasti pentlandiitin

mu.uttwnistuloksia seka eskolaiittia. Nama havainnot

sek5 kerniallinen analyysi yleisna.ytteesta (Cu = C1,(76,

Xi = 1,59, Co = 0.09) 0soittava.t selvasti, etta osa kunnan

toimitalon po1ija.n lohkareistosta on kotoisin vastaava.n tyyprisistz

esiintymista. Zama~laieia esiintymia tunnetqan ka.ivoksessa

T-alueella, jossa va,littGmasti rnalnin liepeen kattokontzktiin

liittyy pa.iknitellen paksuJakin eskolaiittipitoisia

magneettikiisu- ja pentlandiitti-rikkaita vy8hykkeita,

jnissa esiintyva,lla pyriitilla on oktaedrinen tai

pentagonidodekaedrinen kidemuoto.

Ra.ta.leikkau.ksen 5-puolella, dolomiittihorisontin E-puolella

todettiin n. 1 m paksu, rikas dissemina,ted-tyyppinen

re.uta.kiis~~i~ntuma kvt: ssa, joka on todennaknisesti tullut

esille vasta v. 1956 suoritetun ratapihan levitystyon aikana..

Rakenteeellisesti on kiisuuntuma. samanlaista kuin Gkun

nnrm. d.isseminated-tg:rpin malmissa., xutta. ryriitti on jokseenkin

tyhjaa Co:sta ja magneettikiisu on erittain magneettista,

pentlandiittipitoisuuden ollessa. mitattijman. Kupa.rikiisua.

esiintyy erittgin vahan. Kvartsiitissa on kuitenkin

joissakin paikoin ha.vaittavis-:a heikkoa magneettikiisu-kuparikiisu-kiisuuntumista

ja naissa tapau-ksissa magneettikiisu

on vain heikosti ma.gneettista, pentlandiittimaaran

01-lessa samalla korkeamman. Vaikluttaa silta, etta k.0.


p3.allystan kvt:ssa esiintyisi useamman aikaista minerali-

soitumista, joista e.m. magneettiset ja Ni-pentlandiitti-

rikkaat kiisuuntumat voisivat olla serpentiinimassiivien

vaikutu.ksesta syntyneita ja heikommin magneettiset kupari-

kiisu-rikkaarnmat kiisuuntumat ehka samanaikaisia varsinai-

sen malmin tulon kanssa.

Tyon ghteydessa l6ytyi suuri maara malmilohkareita, joita

voitaneen pitaa lahinna Kmpu 3:sta irronneina seka vanhemman

kuljetussuunnan mukanaan tuomina. Lohkareiden suuri

lu.kumaara, suuri koko, tyyrpien ght8.1gisyys, vahainen kuluneisuus

sek2, outo ryhrnittyminen varsin rajoitetulle alueelle

antsvat kuitenkin aiheen epsilla niiden alkuperaa. Havainnot

@allystan kvt:n mineralisoitmisesta, kunnan toimitalon

pohjan oudot lohk~.retyy~it, seka e.m. malmilokkareiden

ryhrnittyma (Liite 2, karttaliite selostuksineen) ykdessa

antavat aiheen olettaa paallystan kvartsiitin olevan tarkemman

tutkimuksen arvoisen.

Ultraem3ksisten massiivien va,iku.tu.s kvartsiittien minerali-

soitumiseen, mahdolliset eri magneettikiisufaasit seka Ni-

ja Co-pentlandiittien esiintyminen niissa ssattavat antaa

mielenkiintoisia lisapiirteita koko jakson kvartsiitteja

tutkittaessa.

Outokummussa 15.6.1959

Yrj5 Vuoreleinen


13n.rikoi koottiiri yht .cn tit:tiot tili;!ictuitrtu ~::.!::tlwilcl.~ktirei:;ta, 3.u.ku~ino'ctamritta

U\r tokun;t::un ;j:i Viinijiirve:~ vG;ilise2 tli. nZucelt?: liiy-dcf

ty jZ lol?karcii;ti. Scuru:ivat loitku~.*ect ov~tt ticboosa:

1 L;ivi:j:.clr~en lo!lkux.e (v, 1908)

...

2. :,nanniemuri lohk.art?, !:rived cn rarlnal la, I"uiioasn.lon

fi"r:-kgr j esr;:i (v. 1956 1

3. Nivungin lo!:k:rrc I.:crstiluhdelln (77. 195'7)

4. :hrt:tvaJ.ilrl lohksre (v. 13 39)

5. l!al;i;:asla';c:en lo!11:rtr.e, !Sieni:;cu tg (v. 11355) ( ;.aikalla ejole

rielii kiiy ty, jotcn t;arl.;eui:;st tieriot e::ii.nty::.iistti

puutt?~vat)

6. Wolcsiin iohl.:zrc (v. 1928)

7. Selkicn lo!lkarcet: I (v, 1913), 11 (v. 1923)

8. Vaivion 1ohl:;rre (v. 1359)

9. i.iviualnulta n . 1 . 5 ICLI 1,:zinkl.: ~01.1,

.. ..

cr*ls. r.r:.I.L ~itkr~~nn~i:~es i:cri;.s~-

' tuI:r-;euta bijydct.l,y loiik,%r.o (T:. 1955). Yu.u~ jiliinyt epilvarnaksi

, .~illG, FkalS.:), kriytiieaui;, ol i Ic?*.F.:~ru j o acr::::.ituksen

betoniin v:tlettu.

10. J.;i.iorrev:itirctn 3.oilkuro (v. 13512) . - i .. !~ii~ii~~.;c~.

11 . IIictaJiirven loilktire, :ir-tvonr:~:l-l:t (v. 1 SESTj)

12. Varpas;~l.on Lohkcirc (koxo t . F".pp~~ri ) , ci vnrn . Gku-

tyyl:?iii (v* 1954)

C . 17. ,)itrvi:.lgil~ loi:Iczre, ei Oku-ty;/;>pi2 (v. ? 357)

14. Iforsnanahc~n lot!k;ire, ei 0ku.-tyyppl ii (v. 1 ()?:3, Iul.>:-iprzlo j

Krkiiatii cdellZnai?;ituisjxi l.o?ik:irci.;;-k;i, va~.-..;i;ui..;t;.i. Okun 3 ohP.':,reio.ta

(li-11~1-.tii C)utol:unpua), sek2 0ktlr-i ja Eiict;~;j-rven ru!:i.;e,.;~l.ata

3a Okun t;ctlriiit3t~t on nuori t ct tu E!iver;:.t ine ti~i;k,ial:i- sia a i klii .: exizin ,

IlSiden :lnt:tnista td3.aksis.i:;:r vc!iclc:.:~.n i:,aini ta, sttii:

1 . K ivinalnerr j:.r !.:n;l.nni:ir:t:n loi~l::.~l-cst o'vat ou~.*rity>pi;isiY.,

2. r~c? voivnt ollri OuLo:~:c~msuotr;,

3. ne eiviit vr;i o l l ~ i!ict;~Jlil-ven r;::ilaioc;i;r:.


Keckuotelur\ I.o);)p\itulc!l: :reria t;ocSc,t tiin jntkuvien tu tkinuk;;sion

Lsrpccllisuuo I.ol~k,:l~~~:P.~i~j~~~~~k3~~:;~1ii.

Vuosien nitta::.=:n u:r.:tottten

Iijy a- bti.j. a'i. uueiu ::ciI:l.:o~:;, joidcri 2cr~steell.;; 7,ohkzrcitz voidczn

orsittaa 'cri r.;ul!r.ej.l:,-L:; l;u~~luvj,!i si . I,:li?ij..i;iilevciiot\ui!clr tutkit;:;i~:siata

t;ef~t;j 511 :;OLI.T':t.is'.'.i. 1))~ j(:lt;~ :

1 . k:all:ia'ca turi.- .,,?..\.ii -. n-ici lof-:l;:rr.c.fiat~i koo"aun a:;-,t;?dollisi~~,alr

tcbrkat ?,ioBot , ?iar11;1 t:~i.~n tu%l.rf r.;ur;r::ateritt:.iXia ja ~;uGJ"~ tetait.n t a: -

peell.iaouk:;i osoi. t;L.;iuti~~;~t r;iitror;;,:oop~;i :;tft, !~%VC?I~~SI~C-,

t~.~tk~ir.ukset.

Y:':.' . -

2. :;anau tu~koi ti::;t


Gsa::ottaja-b: I?. Xaapla., V. V?::iitalo, P. ~so:-angas, 3. Peltola,

..-. . - -.

+.-?.lcl: , 1;. !.atlrFla, A. 'I-;dx;la, I,J. Xdma, 2. .~er,-,e.-vi:?ta , O*

--

r G. GaQ1, 7; Vuorelaine:~, J. Sansta~lci~e:: ja 3. Vi1u.k-

. *~i --,,e:~,

sela,

P. Xsokangas toini kol.coul


FII: l?YIcqykij pain~ma-ali~eella, 1co~t~oll.oilc.o ~;ii~eralisaatiota siir-

i-osv-yG::ylze vai o,W.o mine ralisaa t io Irerrosmyij'i~-i~:e:i~~

YV: 14ineralisaatio 02 osittain 3~errosnyb'tZinea nutta 13yos mylo-

xiitfssa o:? va~sinlrin kuparia v2X:Sn. Se on siio r=lyijslzin

le 5i2.:aavaa

PZ: r'ai,r~z.~a-alxeclla oleva siirroslinja on nie1eizl~il:ltoin~n tek-

toxixe:~ ?iirre, samantapais-;a 02 kaettu Vtlo;?olzscs t:: , ei ole

vie15 lijydetty, :hiitenkin ka-mattaa pitZ5- tFk-15- ~lieless5.

lTI: 0,73.~0 lzaivo?


:;Fsz-ita oil ~eu~aavanlainen: Cu 2.3, 5n 1 .3, T!i C.12, So 0.20, Sn

0.G7, Se 0.3C1 $, nu 0.1 ja Ag 13 g/t. Varsinaiser? ~lalniz ylKpuo-

leila 011 'iavatk: ~ik!zelipitoj.~ji~ ~zii~tl',liitmiz, 5ijaitse~a"i

l._a~jaz jatl:eslla. iT5i-lreli

L . ni5yttLY zilzastxneen ser?c::Ciz?j.itin ja

l2-rsL;n~olella olevien liuskeide~ valiin.

'JO'ir: Cd:o 'konolzsex alueelta zyt liiyde t .t;y pal jas krAilLa?

0: Uusia el ole loytynyt, turnetaan vain Sikon5-e;: va:i>a pieni

?as jas'i~xla, josta ensimmzinen reil:Z on aloi~~e-E;tz jookus ailcoi-

naan,

1: 1iitL arvellaan, 1cuinka ljl1eisess2i yhteydesol toisiiilsa ovat

Jc-p,.;l;sessa 11-i'- -,,!,cli- p , ja lcupa=.izlalinit. Cnko C;~:';olz',li-.slas"ia ja

sen jaksos ta lijydetty nilck,eli:?,orisontl;ia ilnan lr.~z~arirnalmia?

1-21: lJik!reli:ii!ras tu;aia on tavat t~: I:airaul:sissa ilnax l~=upari.mal,?.lia-

Irin. 'Jseiri kuitenlcin nilr&elirilC:aissa karsissa ja 1rva.rtsii-

teissa on nornaalia enemmZn lcuparia.

01: 1.hlinin El!r-opuolella olevissa piro+teissa 011 todettv-, etta k ~ n

kt1.parimF nousee , niin ni!dze lin naarg lasl-ee .

1.K: 55x1 kupari kasvaa , kasvaa nyijslcin kobo 1- t tf,

ElTr': lJikkeli~~arallellit 0utokw.lr;ssa esiint-7Zt saz:alla tavalla

ICLI~X t ZSllZl.=in pzSmalmin har jan ylF-puole lia , . ZIai~-ai~src iiis sit

53a orr 10 m:=1 analyysiv2iliss2i Cc C,2 ja 3Ti 0,9 ;5. ZCaasi_l.an

yliipuolella on lr,~lparirildcaai:~~i nfl~!~elihorisoi?.~'ii, joka muis-

tuttaa snuresti Vuonoksen vastaavaa l?orisonttia.

A 3 : &ii ten lzv~aririlzas nalmi ja ;?iZC:e lirikas naL-5 I:xulxvn t yh-

L been gexee-ktisesti?

CI: IrikL


IX: Xaavilln ox kairatt-a ICokita ja ~iziita, odco tyyp2l siella sar;ia?

A::: On, p52iasiassct.

1-X: Vuono1:sen keslr,iarvoanal=rsissa tina oli 0,07 $, 0~2:o t&a

oikea . arvo?

CI: Xylla, se on niin Icorltea.

VOV: Ifiten tina esiintyy?

01: Se on stnnK:i.ittina.

71: fkc;;1pu 3 : ;2 ri!&aassa ltupa~ina~~issa tina 0. oh, v-~osllreskiclrvo

011 0,01 - 0.,015.

01: Tinan esilntynista ei ole jatkuvasti seurattu.

m..

Pi: XTi-~ineralisaatiolla on selvKs ti ekonominen mer1:it:rs. ~asta

tyy-yistz oaadaczn hyviz rikasteita, iT3-t ni1d:elikysynys saa

uut ta Icantav~r-atta. - PJ&5 !ra?rsi rialmityy-g~i5. nZ-fltSvat olevan

nainisissa Iceskenaan. Voidaanlro nikZcelina111ia %Zyt taa kupari-

~lalnin prospe4taulcscssa ja sanoa, otta jos ox ~:?,ildrelia niin

"polttaaff

.

143: ICylla polttaa. Ilutta jos is5nt~lciven~ nustaliuslre, nii.n ei

polta.

PI!: Ni-rilr,aa%een !:orkea laatc - 112 G, rikki 12, L: to= 40 $ e1.i

16 $ nilzkelia. sulfidifaasissa - velvoittaa arvioinaan nildrelir.lalnF~~a,"i~FK

. T%aa voi vai1:ut taa lor2rinna~ s a ~ - ~ teluun, i t

0-dco 7 nil joonan tonnin aivios~a otettu 1o~Ciim.a~ ta aiheutuva

r~ieclo~uus r;l-&aan?

01: Xi ole otettu.

AX: IColcan sulfideista on pailcoin 100 pentlandiittia.

VOV: 2aivioru;lZessa. on nyos kordieriittj-a, ciiten Vuozo!rsessa?

01: Xi o le ndcyz~yt,

--------.- J. Saastanoinen

eoitti Solan tutkinus ten nykyvaiheita ja selosti lzsiradrsicn t3l5tnastisia

tr~lolzs ia .

VOV: Solail serpentiinilcive t ovat erilaisia lcuin Vuonoksessa. Ne

ovat ns. Solan tmpi2, vaaleita lehtiserpenth-iitte jZ, jotka

ova t cpS3onogeenisi.a.

1.23: 2telLip55ssZi o-r ylcsi rcilcz, jossa I?eilcico ja Cv.-Co-anor~alioita.

VOY: Solan itKlaita 03 jaiinyt vK?,er_~~Elle huoniolle, 0utol:unpumi

verrattuna ~.~aininahdollisuudet vof si~at 0112- vastazvasti pa-

re::mat jxuri siellK, esi!:~, IC~ildzalamen Jalzsossa. 7itSisi

ottna ohjel~aan.


EiJP : Solassa voisi olla !rysy-l.js isolr,linaalisesta polzlv-kulcses ta .

GG: Serpext ixii t t;i nayt taa ~~uodos tavan synkliinin, nilra nSlcyy

yrrp;.:rir; ton lzivila jeissa .

1.2-1: Xi lrai siina ta~vitse olln poirilza.

GG: Serpe;ztir,iitissK ja Icvartsii+,issa on tavat-ti; poin~~ja.

OZ: S=lniatct nF.ytteet Vuonokson lzvartsii-tista antavat 2cavan poi-

aut-dcseota tai ainalcin taipw.i.scs ta serpex-i;ii?-ii2i:t l~o 12.:isipuoliset twit vaihettuvat ;lo~sr~ai~ahossa

i tZp:b?o12s iin t-mpeihii~. iCarre:i ja lcarbonaat i: !:ol:oonus vaih-

tilvat. Zzorsna~2~;:o sijaitsce krysotiili-serpen-Liziittie~l ja

antigorilt-ki-sa~pentiniitt iex ~a javyol?ylcl-,ee113 ja sisiiltaa

t 5 ~101-er~pia, W-puolella Izarre-i; ovat p55rsiassa c?iopsidi-

ns -ji

i-arsia, Ftap~~olcll~i trelnoli5-ttilzarsia.

?a: I-Iorsil~a:za!-~on itKpuolella olevien serpentiniittic;: lro5dalle tu-.

lee gravi~etri1.1en positiivinen a~orxalia, lczn taas IZnsipuolei-

siin negatiivinen anoualia.

- 13. - -.--.---- Laurilan alus tus :

O~~-toIcu:~pu- jakson geofysikaalisct tutk3.lxdr.se t. Geofysiildca ei. Vuo-

nolcsessa ole tuonut esille nit55n sellaista, mills- olisi voi1;u

osoit taa rnall;lin paildca . ICairaussydZmis t suorite tct :~agneet tise t

r,iittaul:set osoittavat , etta fi~almin xxagneettiset oixi3aisauciet eivat

eroa ymparoivien lcivien vas taavista oninaisudrsls-:a. Siksi sitZ ei

saada esille nagneettisin mittauksin. ~ei'istZ suoritctut maavaz-

tusnittadcset puolestaan osolttavat, ettX serpex-:iniitit antavat

paremat johtee t. . IlaanpinnaIta ei malnia saada esille ny5skag.n

sii1GrGisin !ze ir,oix. Sydais ta suoritetixt tilzeysnZFL;,rL-:'jrI:se t osoit ta-

vat, ettZ xalnin ti,?eys on selvEsti yli 3 ja sivii;rtvlien 2,!~ - 2,7.

Se voisi siis tulla painovoinanFttarJzsilla esille, n~t5a n5in sy-

vKllK olevasta vaaka-asentoisesta, okuesta laataata ef kuiterkaan

pintanitta~2:silla I~F~ytannijssii saada nitaZn anor~aliaa.'

. .

IZi: On olc!~lassa eras sXhlcGine_? cittausaene teblE,' joosa naadoitus

A bapakt~u suoraan nalmiin. 0~2~0 tat2 k01celltz?

I L : 3~j.laisj.a ~ote,-,~I.aalirnitta;z~yri-I;yI~si2~ rsalnis-:a on ke9ty, cluttz

siv;l2:ivelle ox er.1.

.

syistK saatrr saxsa potentiaalf. Geofysikaa-

li.set txloksct sanovat VuonoJ.;ser, tapauksessa c:~enriZn ral.cen-

teista :


XTP : Gra~ilils trinen low osoit taa , ettZ 'J~:onoksen r:la.li:li on o ilceassa

VO'J: Sylynlakde s sa nZlcyy alueerr telctoninen ralce~~c ge oTys ikaali-

silla ka~toilla 3yvin nieledciiatoiscna , SiellZ 02 syytZ jat-

kaa t-c-tl~icl~--3:sic?.

----- 3. We-w-ervirta .-- --- -

selos-ki C~tolr~71~2u- jaksossa suori-be ttzja toistaise1:sS 1cesl:enerZi-

si5 geo!cer-liallis ia tu"i;ki~ilulcsia.

IZaiJa i-Iuh~a:i alcstv.s

--.- -.------ - .-

Co-oh jclmas ta oli selostus raportista ~~~l~u-analo~ia/~0~/1

g66/fia1

Yhteenve to Cu-115-Co-tutkimulcsista~l .

PV TZta materiaalia on tavattonan pal jon. TIZitlcK ovat lrvartsiiti?r

ja serpentinii.t in keskinaise t ouAtee t? 0idco Izvartsiitin pai-

Icoistc tietoa? Ovntlco serpeatiniitin lZ3el15- ja orPo etsic---- J

dellz y1ee:isE. nerlcitys ta?

1.1;: NKyttaz silts , e tta nilclceliril~raamia-t kvartsiitj-t ovat l5hem-

pans- serpentiniittiS ja ni!cl:eli!=o-yi?emF~t Ica?;lerl?ana, mutta

tzsta asiasta ei ole tehty tutkinusta.

PI-I: IJSiden I:ivilajirybmien edellean a ~ ~ l y s o i ja ~ itatlziminen e

voisl olla mielenkiinto i.s ta ja niiden. sv11tee-L telctorrillclcaan

selvitt5misen arvoiset .

PI: Tuleeko 1Ji-parallellien horlsoatti nill.iiax tavnlla es ille

orinna !


-

?-: ;kilil-,a leve5lti t5.llainen ilrliij on :~avai$tavisr;a?

IC-1, ZlP, TJ, LiI: Il~iio 011 vaLi1 me tTien luoI2~aa.

I-;W: Xux acalyysia varten liuototc?.a.? sulfide ja, 1F~?1zenee silikaa-

teista :3y~s aiaa nilrkeliz xrac??caan.

1.C-I: Analy-ysi-txilolsset osoittavat , a-ttei sililr,aattlsta 11lldceliZ pal-

jonkaa~z ole tullut ndzaan. VF21Zise t ~12iZrZt ova'; sitapaitsi

merkitylzse'it~r.iiii, 1cm pitoisv;=,de-t ovat 1000 pL3::i:n luok&a".

02: Jos seri7cxtiniitis on tavallista ruxsaarn;:li:2 xiic.l.reli5, se

edus taa ~iu;1tt~misvy8hy!ce ttS, joka ava:ltxrl- I:Z? Jcx. 2uolella !car-

reksi ja kvart s ii t ilrs i . Vuo~olzse~ ~akli on il~2~Y-:;.lilz-:i:; ona kivi-

la jinsa koi?ta!c,teixeca, mutta ;iiI~cclj. esiizt-y-y crltyisenii piro-

terilcas tw:ana eri kivila jeissa.

EIJP : :';eretin lei=:aulrscssa ~lentii:? er55llK re iX:illZ sei?pe~itini.iti;z

lapi kvartsiitista kvartsiittiin ja kavaitti5:: ser2cntiniitin

k6y:ltyl;lil;ex ni!;lrelis ta !cvartsii";n I~ontaktiz. 12~:eis~yyc~essa.

YV: Ihssiiviset lriisut tayttZv5";,2r~:yr,iis tilo ja !rarsF- y:~, lcivissFL,

Selv55. OLlaillEo toisuut ta o~z . !rui-La:


pit5ny.l; i1Yi"L graf iit t j.l:oy11i:~F. nt~s t i.na li~~k~iila. liiidcn ra-

lcenne 03 Izyll5 pi1:eminl:in izvarts ii t t imai~ei?r

TI: 0nl:o seliaisia ?.l!cuaineita, joth olislvat -/lzsi::or-~aan nzli~il-

le t~~"ypil3iaiK?

l..E-I: Seleeni niiytti olevan, TKt5- yy~ltettiiz, ixLi-tta :-to loplul.

ElP: I4alr;li:i seleeni voisi olla sellairie:~, mutta 1:1y5s ~I:S~ZSS~

liuslceessa on lcorlr,eita scleenipi"iis:-xiksia.

PX: Iiimwca 02 telmyt suuren jo:C:on sc leenir~Ka;i-F-:yIr.sF,Y !CO~ZO maas-

ta. TTKyttFLS. silt5, ettei scleeni ole crityisex tmillinen

sen kaleczli~ @eSo!.:mulle :zclr_ 20::-j o 5s-IZa~ jalaL131:aa:-i.

Y J : Tina 012 crEs t-millinen nc?alll, ciria1:i.n 02 tinanineraale ja.

. .

221: 011 valtnva tyo lYLlte5 etsi~l2~En jos'ialcia ut~sla jo~?Sox~etelleja.

-

A

*ois taiscIcsi ei ole IcEytc-i; ty :~i!


:T: Luc ttelos ta j5L r.laiiiitscnatta Sarvingin lc:-,l-_a~e, 2oiza ei ole

Czl"il:~m~v~i tyy-ppj.Z. Tuslcin iu5k_o;zla4de s takaaz 110 to is iri.

2:: 1-:o:r_s2-11 tapa-,Z~sesta ei ole viel2~ vvii~leiot5- sarraa saaottu.

1T.T. .-.. ~ i j ~ lol:lzzrectx ~ s ~ n ~p.ipgris.t?jst,". olisi sy-yts etsi?: ~~uitalcin Outo-

l---a~r-iu Ja!:soz -L~~-;3?isiZ loo'%I:az-eita, es.ir?l. sergz~:ti:ii.itte jZ.

,E,:li: Ci9:o ::olssFLi2 tie;:oilla l.;iilxxi-ketty huoniota r_::zll:Fn IoXcarei-

sii:i, jcittai.: 3erusteella lzzl jctussu~~ta ollsi vax~asti sel-.

vinxyt? .

T\T

Ju \r: Siixoile~l or,.. tehnyt 30-lcvulla t:zt:zi;ll~11csen er5L-1 lr-ars ilohkare-

ty~rlin levirze is yyde s t 5, jo~J:a n~!zaa;? viU-ilra:z ~ u - ~ on t a nor-

naali. Siin5 on tode ttavissa uwtefden mdraisia poll2r:eamia.

JyS : Suonen Elal~~i 03 mitannut ja Zzartoit taliut laa jan alrzeen 26ksKa

loi~!rame:~ 1v.o teispuo le lla ja I:ai.ra:zr;ut Siurxlamlc:l seudulla

5 rei852-, joissa on ma. serpentiiiiitti5, taollaista liienora-

IceFsta aatigoriittiserpentiniitti5, samanta2aista kuin o;l

m. Otravaaraz jalrsossa. ?oi:&eaa O~Cuolc~:~pu.--L~~isL~..

Aarto -. -.--..-- riulmaiz

alustulcsen a5keena olivat OUtok~~?1~n y~125-ristG:; geologiaii pgapiir-

teet pe-mstuen raportteihin: Lyhy-l; selitys Gutolcu:~~::~i ynpsris to-

alzeen :carttoi!-lin/12,4.65 ja slmrx roc1:s and ore ~:~i:~e~alisations

Fz i~ox-tke Ai ICarelLa, ~inland/l .& ,'65,

Pi: Out01'~~:mpu- jakso poil~keaa selvZ.sti epikoi~ti~extaaalbTasieksesta.

35i.s::sLi orogeniava%heessa OU.~O~LII~~~U- jalzson kivct ovat syntynec:t?

-- &:I: 3n tZssZ yI-~teyc?sssa haluaisi sa~ioa nit25n.

Vi-I: 3oFvatl:o Octolc-am-rn t mpise t Iwartsiitit olla sf lis if ioitu-

ne ita sed2r;lextte jS , joiliiz?. pFi tr~llut ullroa >C-!-:?

Li1.Z: IT2hK sedhe~tit eivzt ole rapautunistuotteita, vaaz Zremial-

1isi.a sedlr~entte ja, nercn polljaax laslr,eut~znaita siizacls ja.

I!e civy-t siio ole miel-estkiiii silisifioit~mistzot-taita.

p~ : SULT-rte!ctonises+,i t2issa on 1zys~my1zsessK geos~p22rlFi::i:~~odost1ma.

llitlz5 paikallise t kerrost;-~.nisolos~'2?-test aF;?er;-kt Iva-t sedine,r-

tantiotyylin rx~utoksen ts. ~l-ar-tol~sen sec?ine:~t;tisn lasir,eut~*mis-

-I- bavassa,' xiill ett5 savisedi~l~c;ittien asenesta Icerrostci cj-crt-

te j5.

ZITP: Jos Icvartsiitit olisivat r.ierei2 pol? jaan geelei22 laslc,eutur,sila

c?xert te jx, nitell voidaaz. sselitt5.2- 1:iilleivsl:e- ja vnrsin hi-

taas ti sedir:lentoituvie3;. ;nus talics3:e-vXl-i:r^erros tzn s-jntyninen

iliihin?


li~skcl~e~~clcse

-I; ovat oh~rita. l!EitZ on Out ~ P:-~T~LI- jalrsossa

Pi: Piihap~ogeelit:?F.,'1 voivat 1cZ.y-ktayty2. in-kn:sii-(ri::ivien tavoin.

lAZ: PiiI~a~~;?o::~uodost=z~~at serpent?---littien yliteydescT- 02 sZ2.ztG

a l ~ ~ i t ~ ~ Q poinut&csessa, g i ~ e ~ ~ Z ?Zs"; ox IcyllK ez-ilaisia se-

. .. .- .

AX: Xiisu2ijl~ oz ik-~eiaesti I:va?-:slittiea 2j?mcc-?:-e:? alnes.

'JOV: Jos se;?2entiniitti muuttci: lcarbonaat-tFnetasomatoosissa doloit

ilre -: 2itElsi vapautua pilt2, Osa lrvar2siltfsta voisi

,,-,

tallCin olla tat2 perxa.

kE: 'IZLI~ vcFs i oLla ylcs i mahdolJ-ts-zus. 'IZss2, yh-rte yde o s2- IrZyte tty-

lzFL chert-~zimi'iys e i ehdo 'i tonas t i o iha . 0uto:zca:~a-l:varts ii:t-

. ..

te ja. ei voi sx:~ansZ rimas taa. vars Fnaisiiii cke~f -ksi:;in.

1. -1: -T !~irjallis~~~deosa ilnenee , ettii ofiolirittie?l 122eisy~dess5- on

hyvin ylelsesti radiolariittcja.

AZI: 1TZin 011 poild:euJ:se t ta alpe illa.

1.Z-I: Ultraenkiksisiin kiviin 1ii.b-;;-fly airra Si-kiveF-, joista yksi

tyyppi on radi~lariitti~civet . 1:utta tallaises'ia s-p-tytavaota

ei tKKllK afnalcaan ole lijyde tty todlsteits.

AX: Jos n?.FLrittEisi oliviinia sis$-lt5.v5-stF! ja tSysin nuutt~mees-

A t,a serpcntiniitint5 Si02-pitois~~~d.ci7., voisi 1lF~d2. :3iin mzu-

tolcae t ja na1:dolliscn !c~;l!:e~ltunise~i.

P71: 1.Tinv-n cliclestZr-i I~artsiitit voioivat olla silFslf'ioituneita

sedincntte ja.

1.V: Sv;uri osa Irvartsiittien ja ka;-sFez gzaf iitista saattaa ollz

Izar3ozaatFsta ;2clkistyi~yttX.' Osa Icvartsiiteissa olevasta gra-

fii-ticta ci ole primazristg-, vaail selvssti st;-csgFsss s)mty-

ailytt?. . 1.k,. i~va~tsiit t icn !rockl:ait.teil grafilttFIr-asa~x3ien :-riven-

aizee t poilz2roava.k nus talicsl:eel7- graf iitin Ixi.vai~aineis ta.

?.K: Z~LIUS j5rvellY ~7iumsuoll.a 1;~yviz-i sEil-yneitF. olrivilnlpitoisia

ser~enli~5itte jll, joitten y2teydess5 ei ole C,avat.lt: lzinlcaan

:carbonaa.~"silzivl~i.

1 L. 1

OZ: IZ0nta..:~3--carsissa yleisesti esriix~t~wii vapaa 1.zvartsi saattaisi

olla s~1isifioi"i~:iiscn txots.k-t;a. - Joeii?, l:~i-y ::va?-i;siitissz


on grafiiti;ia, on sen joukossa ~~yos titaniittia .pi. !nusta-

lixsl:oex r;lira~aalc ja. ~zna os~i",tai.si g~af Lri,tF, ;3rir::XFL;,sisy2r't--

,-.. .. ,a xaFssZ lzivissa,

,7.. ..

SiT?: I:i-J1F3Ltoisic~lat

- kerro:

More magazines by this user
Similar magazines