I (v, 1913) - arkisto.gsf.fi

Tah2.nastiset -----------------------------
tutkimustulokset
Pitkamatkaiset ------------------------ lohkareet:
Kivisalui
Roksa
Sortavala
14-58 Selkie
1~1-74 Selkie
M-75 ..Selkie
M-88 Selkie
M-89 Selkie
PI-91 Selkie
14-93 Selkie
Sarvinki
Vaivio
Kuorrevaar a
Hammaslalit i
Enaniemi
Nivunki
Tainion1cosk.i
Kuusankoski
Maaninka
Siilinjarvi
Hankasalmi.
pieksamaki
Vertailevan tutkimuksen 2erusteella voitiin kuuluisat Kivisalmen,
Rijksan ja Sortavalan. lohkareet todeta rakenteiltaan
ja malmimineraaliseurueiltaan taysin samankaltaisiksi lahilohkareiston
kanssa. Nm. eraiden eri.tt2in harvinaisten hivenmineraalien,
VpOj:n (karelianiitti), (~n,Fe) Vp04:n sekg
kullan esiintymi.stapa antaa aiheen uskoa lohkareid.& olevan
Outokumrnusta peraisin. Sanioin Vaiv-ion, ICuorrevaaran, Hammaslahden,
Enaniemen, Nivungin seka SelBien lohkareryhman (lukuunottamatta
1.1-58) sa.nankaltaisuus lahilohkareistor, kanssa
voitiin todeta. Ergiden muuttumisilnioiden (mm Co-pentlandiitti-siegeniitti)
puuttuminen Tainionkosken, liuusarikosken,
liaaningan, Siilin jiirven, Nankasalmen ja Pieksanaen 1-ohkareista
osoittaa ne kulttuurin kuljettaniksi. Sarvingin kvartsiittipohjainen
kupari- ja sinkkipitoinen magneettikiisma.lmilohkar'e
sisiiltaa r;lyos pienis maari2 Out okumpu- jaksol; nalmeille
tyy~i~lista Co-pentlandiittia. Lohkare muistuttaa suures-
ti Luikonlah.den rnalrnin harjaosan tyyppeja, mutta magneettikiisun
erilaiset ominaisu~xdet antavat aiheen uskoa sen olevan
periiisin tunte~xitton~.s-t;a nalrnista. 75-58 Selkie on krrpa-
ri- ja si.nkkipitoinen pyriittimalmil ohltare iskintakivenaan.
Icv-nsl-l-iuske , Isiiil'iakive~ erilaisu.us ja pyriitin Co :n puut-
tuminen osoittmat 10oi1.kmeen olevan eri a,lkuperSS kui~i var-
sinainen Selkien iohl.;zrcryi~;;:l.t
tymg.