Navigator 2/2017
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Meriteollisuus<br />
Meriteollisuus<br />
Martin Saarikangas muistelee<br />
ainutlaatuista laivahanketta<br />
Kun nuoret miehet Finnjetin<br />
turbiinit ostivat<br />
Harva tietää, että vuorineuvos Martin Saarikangas<br />
on koulutukseltaan lentokoneinsinööri.<br />
Tätä taustaa vasten on helpompi<br />
ymmärtää, miksi GTS Finnjet varustettiin<br />
jumbo jeteistä tutuilla Pratt & Whitneyn<br />
suihkuturbiineilla.<br />
- Tutkimme ainakin 30 erilaista konevaihtoehtoa,<br />
mutta lopulta kaasuturbiinit<br />
osoittautuivat kaikkein edullisimmaksi,<br />
keveimmäksi ja vähiten tilaa vieväksi ratkaisuksi<br />
alukselle, jonka oli määrä yltää 30<br />
solmun nopeuksiin, Saarikangas selostaa.<br />
- Vastaava dieselvaihtoehto olisi vaatinut<br />
paljon suuremman laivan, josta olisi<br />
pitänyt tehdä 20 metriä pidempi. Sitä<br />
paitsi dieselin olisi pitänyt kehittää 90<br />
000 hevosvoimaa, kun kaasuturbiinit selvisivät<br />
20 000 hevosvoimaa pienemmällä<br />
teholla. Sellainen laiva olisi ollut noin 20<br />
prosenttia kalliimpi.<br />
Saarikangas osallistui Finnjetin suunnitteluun<br />
heti alusta alkaen. Ajalle kuvaavaa<br />
on se, että hänellä oli Wärtsilän telakalla<br />
kaikkiaan viisi hattua yhtä aikaa. Hän toimi<br />
muun muassa koneiston pääsuunnittelijana,<br />
projekti- ja koeajopäällikkönä sekä oli<br />
telakan t&k-ryhmän perustajajäsen.<br />
Finnjet-konsepti oli paljon<br />
muutakin kuin koneita<br />
Saarikankaan mukaan Finnjet-projekti lähti<br />
liikkeelle jo 1960-70 -lukujen taitteessa.<br />
Silloin telakalla suunniteltiin standardisoitua<br />
matkustajalaivaa, joka olisi halvempi<br />
valmistaa. Ryhmään kuului tohtori Ernst<br />
Enkvistin johtama projektiosasto sekä vastanimitetty<br />
tuotekehittäjä DI Kaj Levander<br />
ja Saarikangas.<br />
Finnlinesin piirissä selvitettiin uutta<br />
matkustajalaivaa Saksan reitille. Perinteiseltä<br />
laivalta kesti neljä vuorokautta ajaa<br />
Helsingistä Travemündeen ja takaisin. Näin<br />
alkoi Finnjetin suunnittelu yhdessä Finnlinesin<br />
kanssa. DI Olavi Pylkkänen edusti<br />
ryhmässä varustamoa.<br />
Nuorten insinöörien piirissä nousi esiin<br />
ajatus rakentaa alus, joka taittaisi matkan<br />
Kvaerner Masa-Yardsin toimitusjohtaja<br />
Martin Saarikangas vuonna<br />
1997.<br />
alle vuorokaudessa ja jonka kääntöaika olisi<br />
vain kaksi tuntia. Näin edestakainen matka<br />
voitaisiin tehdä kahdessa vuorokaudessa.<br />
- Finnlinesin Olavi Pylkkänen oli aivan<br />
keskeinen henkilö, kun laskimme tarvittavia<br />
tehoja ja matka-aikoja ja kun arvioimme<br />
myöhemmin konevaihtoehtoja. Tulimme<br />
siihen tulokseen, että reitille tarvittiin alus,<br />
jonka keskinopeus olisi 29,7 solmua, Saarikangas<br />
selvittää. Koeajolla Finnjet kulki<br />
31,17 solmun nopeudella.<br />
Hieman yllättävää on sekin, että matkustaja-aluksen<br />
suunnittelu alkaa aina hyteistä.<br />
- Standardoimme aluksen suunnittelun<br />
niin, että valmiit hyttimodulit sovitettiin<br />
rungon kaarien väliin sen mukaan, millaisia<br />
hyttejä tilaaja halusi. Näin tehdään vieläkin.<br />
Suunnittelijoiden tehtävä on piirtää hyttien<br />
ympärille aluksen runko, Saarikangas<br />
kuvailee suunnitteluprosessia.<br />
- Ryhmässä aloitimme selvittää sitä, minkä<br />
näköinen alus kulkee yli 30 solmua. Tutkimme<br />
enemmän kuin 30 konevaihtoehtoa<br />
”<br />
ja lopulta lentokoneiden kaasuturbiinit olivat<br />
kaikkein kevein ja edullisin vaihtoehto.<br />
Tilan ja tehon hyvä suhde jätti enemmän<br />
tilaa matkustajille.<br />
Polttoainetalous oli alusta alkaen peruskysymys.<br />
Saarikangas teki herkkyysanalyysin<br />
raakaöljyn hinta-arvioineen ja esitteli<br />
sen Enso-Gutzeitin johdolle syksyllä 1973.<br />
Johtaja Niilo Pellonmaa liittyi suunnittelutiimiin<br />
omistajan edustajana.<br />
- Pitää muistaa, että öljyn barrelihinta oli<br />
koko sodan jälkeisen ajan ollut puoli dollaria.<br />
Herkkyysanalyysissa laskin eri hintavaihtoehtoja<br />
sen mukaan, että öljy kallistuisi 10-,<br />
20-, tai 30-kertaisesti, siis jopa 15 dollariin<br />
tynnyriltä. Markkinoilla oli pientä värinää<br />
vuoden 73 lopussa.<br />
- Kaikki osallistujat pitivät tällaista kehitystä<br />
epätodennäköisenä. Ensimmäinen<br />
öljykriisi kuitenkin tuli ja lopulta kävikin<br />
niin, että Finnjetin luovutuksen aikoina<br />
vuonna 1977 raakaöljy maksoi 18 dollaria<br />
tynnyriltä.<br />
- Mutta joka tapauksessa Finnjetin tilaussopimus<br />
allekirjoitettiin Wärtsilän ja<br />
Enso-Gutzeitin välillä kolmen vuoden suunnittelutyön<br />
jälkeen 5.12.1973. Asiaankuuluva<br />
karonkka järjestettiin Kaivohuoneella,<br />
Saarikangas muistelee.<br />
Turbiiniostoksille Amerikkaan<br />
Saarikangas oli aiemmin suunnitellut tykkivene<br />
Turunmaan koneiston, jossa oli<br />
Concorden Rolls-Royce -suihkuturbiinit.<br />
Tämän jälkeen amerikkalainen Pratt &<br />
Whitney oli menestyksekkäästi kehittänyt<br />
omia lentokonemoottoreitaan.<br />
Niinpä kaksi ”erikoisliikemiestä”, nuoret<br />
insinöörit Olavi Pylkkänen ja Martin<br />
Saarikangas sekä hieman vanhempi Niilo<br />
Pellonmaa lähtivät Yhdysvaltoihin tutustumaan<br />
näihin laivoissa lähes tuntemattomiin<br />
voimanlähteisiin.<br />
- Pääsimme Newportin sotasatamassa<br />
Finnjet-projekti säilyy vieläkin<br />
Martin Saarikankaan mielessä<br />
erittäin pitkänä ja poikkeuksellisena<br />
suunnittelu- ja rakennushankkeena,<br />
kestihän se kokonaisuudessa melkein<br />
seitsemän vuotta.<br />
koeajamaan sen ajan ainoaa kaasuturbiinialusta,<br />
US Navyn Admiral Callaghan -nimistä<br />
laivaa.<br />
- Koeajopäällikkönä ajoin laivaa kovalla<br />
kädellä Pohjois-Atlantin kovassa kelissä.<br />
Tein aika monta crash stopia, jossa täydellä<br />
teholla ajettaessa potkurit käännetään täysillä<br />
taakse. Pitihän meidän jo turvallisuussyistä<br />
tietää, miten turbiinit käyttäytyisivät<br />
hätätilanteessa, Saarikangas kertoo.<br />
Itse ostosmatkalla sattui huvittaviakin<br />
tilanteita kuten se, kun erikoisliikemiehet<br />
ostivat pari laatikollista viinaksia harlemilaisesta<br />
baarista. Isäntänä toiminut amiraali<br />
odotteli viisaasti autossa, kun tummapukuiset<br />
suomalaiset vierailivat paikallisten<br />
mustien miesten täyttämässä kapakassa.<br />
- Sanoin Ollille, että maksa ja kanna laatikot<br />
autoon ja minä turvaan selustamme.<br />
Pois lähtiessämme kuulin vain mutinaa, jossa<br />
todettiin: You were right, they are mafia<br />
bosses, Saarikangas muistelee.<br />
- Mutta lopputulema oli se, että Pratt &<br />
Whitneyn Boeingin Jumbo Jetistä tutut<br />
jetit olivat ainoa Finnjetille laatuunkäyvä<br />
vaihtoehto, ja niinpä ne myös tilattiin.<br />
Neste sai US Navyn<br />
polttoainereseptin<br />
Konepuolen suunnittelijana Martin Saarikangas<br />
tuntee hyvin Finnjetin polttoainehuollon.<br />
- Metalli polttoaineen seassa ei ole terveellistä<br />
normaalille meridieselillekään,<br />
ja kaasuturbiinit eivät siedä sitä yhtään.<br />
Mangaania ei saa olla ollenkaan. Muutoin<br />
Finnjetin polttoaine oli puhtaudeltaan lähellä<br />
lentokoneiden käyttämää, vain vähän<br />
raskaampaa.<br />
- Neste valmisti tämän erikoispolttoaineen<br />
vain Finnjetiä varten. Nesteen bunkkeriproomu<br />
vieraili Finnjetin kyljessä joka<br />
toinen kerta, kun alus kävi Katajanokalla.<br />
Polttoaine ei ollut erityisen kallista.<br />
Se huono puoli järjestelyssä oli, että Finnjetin<br />
piti purjehtia vain tällä reitillä, koska<br />
samanlaista polttoainetta ei ollut saatavissa<br />
lähellä. Alus olisi korkeintaan voitu myydä<br />
reitille, jonka varrella US Navylla olisi ollut<br />
polttoainevarastoja.<br />
Aluksen valmistuttua siihen asennettiin<br />
dieselsähköinen lisäkoneisto autokannelle.<br />
Sen avulla pystyttiin ylläpitämään talviaikataulu,<br />
joka edellytti hitaampaa vauhtia.<br />
Finnjet oli nuorten miesten<br />
ainutlaatuinen hanke<br />
Finnjet-projekti säilyy vieläkin Martin Saarikankaan<br />
mielessä erittäin pitkänä ja poikkeuksellisena<br />
suunnittelu- ja rakennushankkeena,<br />
kestihän se kokonaisuudessa<br />
melkein seitsemän vuotta. Nykyisin matkustaja-alusten<br />
suunnitteluun ja rakentamiseen<br />
käytetään vain pari vuotta.<br />
- Meillä oli Enso-Gutzeitissa ja sen tyttäressä<br />
Finnlinesissa hyvä ja valistunut tilaaja.<br />
Olli Pylkkänen oli erinomainen työkaveri ja<br />
hyvä ystävä, Saarikangas muistelee viime<br />
vuonna edesmennyttä Pylkkästä.<br />
Ja lopulta nuorille turbiininostajille kävi<br />
elämässä hyvin. Olavi Pylkkänen jäi 90-luvun<br />
lopulla eläkkeelle Finnlinesin laivanisännistöyhtiö<br />
FG Shippingin toimitusjohtajana.<br />
Monien vaiheiden jälkeen Masa-Yardsin<br />
perustanutta vuorineuvos Martin Saarikangasta<br />
taasen voi syystä kutsua suomalaisen<br />
laivanrakennuksen pelastajaksi. •<br />
10 11
Change language