Navigator 2/2017
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Meriteollisuus<br />
Suomalaisen<br />
laivanrakennuksen<br />
aateliset<br />
muistelevat<br />
Satavuotiaan Suomen telakkahistoriaan liittyy kunnian päiviä ja vaikeita aikoja. Seuraavilla<br />
sivuilla laivanrakennuksen veteraanit kertovat omien työuriensa aikana sattuneista<br />
tapauksista - niin tähtihetkistä kuin hankalista tilanteistakin.<br />
TEKSTI MARKKU PERVILÄ KUVAT STT-LEHTIKUVA<br />
Vuorineuvos Jouko Seren evästys<br />
Suomen työmarkkinoilla ei ole<br />
varaa eripuraan<br />
Komean laivanrakennusuran tehnyt Jouko<br />
Sere siirtyi nuorena diplomi-insinöörinä<br />
Valmetin Pansion telakan kautta 1956<br />
Loviisan Valkoon. Seren ensimmäinen tehtävä<br />
oli myydä MacGregorin lastiluukkuja,<br />
joiden lisenssivalmistuksesta merikapteeni<br />
Heikki Holma oli sopinut.<br />
Idänkauppiaaksi ryhtynyt Sere vietti<br />
koko elokuun 1960 Moskovassa neuvottelemassa<br />
neljän 1 000 tonnin moottoriproomun<br />
myymisestä Valkon lukuun. Sopimuksesta<br />
tuli Seren uran ensimmäinen,<br />
kun asiasta lyötiin kättä päälle syyskuun 2.<br />
päivänä asiaan kuuluvin seremonioin.<br />
- Syy neuvottelujen hitauteen selvisi, kun<br />
Sudoimportin päällikkö kysyi minulta, että<br />
gospodin Sere, sopiiko teille, että päiväämme<br />
sopimuksen 3. syyskuuta. Niin sitten<br />
sopimus julkistettiin presidentti Kekkosen<br />
60-vuotispäivänä, mikä oli tilaajalle tärkeää,<br />
Sere kertoo.<br />
Vuonna 1963 Rauma-Repola keskitti laivanrakennuksensa<br />
Raumalle, jonne Sere ja<br />
moni Valkon laivanrakentaja siirtyi. Sere<br />
aloitti Rauman telakan suunnitteluosaston<br />
päällikkönä ja telakan johtaja hänestä<br />
tuli 1965.<br />
Ensimmäisen idänkaupan Rauman telakanjohtajana<br />
hän teki toukokuussa 1965.<br />
Rauma tunnettiin tankkilaivojen rakentajana,<br />
ja yhdellä sopimuksella telakka myi 35<br />
kappaletta 4600 dwt:n Altai-tyypin tankkeria.<br />
Tästä riitti 2 000 työntekijälle töitä<br />
viideksi vuodeksi.<br />
- Sopimus allekirjoitettiin Moskovassa<br />
14. toukokuuta 1965 ja se päivä jäi mieleeni.<br />
Samana päivänä oli Raumalla tankkilaivan<br />
vesillelasku. Vaimoni Helena oli laivan<br />
kummi ja sampanjapullon särkijä. Aika harvinainen<br />
perhejuhla.<br />
Laivarahoilla tehtiin Suomen<br />
tehokkain telakka<br />
Idänkauppa oli eri maata ja maksuehdot venäläisten<br />
kanssa ainutlaatuiset.<br />
Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Jouko Sere taloustoimittajien<br />
aamukahvilla tammikuussa 1982. Kuva<br />
Martti Kainulainen/Lehtikuva.<br />
- Töitä riitti ja rahaakin tuli niin, että<br />
modernisoimme Rauman telakan Suomen<br />
tehokkaimmaksi. Kaupungilla puhuttiin<br />
myös yhden paperikoneen hankinnasta laivarahoilla,<br />
mutta se on sentään liioittelua,<br />
vuorineuvos muistelee.<br />
Eräs toinen harvinainen tapaus liittyy<br />
tilanteeseen, kun Sere näki eräänä aamuna<br />
Rauman satamassa venäläisen tankkerin,<br />
jota luultiin raumalaisten rakentamaksi.<br />
- Mutta sen tankkerin oli rakentanut<br />
myöhemmin konkurssiin mennyt Gävle<br />
Varv. Mistähän olivat saaneet meidän piirustuksemme?<br />
Sitä paitsi Gävle Varv oli<br />
tuolloin suomalaisessa omistuksessa. Niin<br />
että kyllä sitä kilpailua oli tuolloinkin ja<br />
jos ei ollut, sitä järjestettiin omasta takaa,<br />
Sere muistelee.<br />
Seren tekemistä noin 40 laivakaupasta<br />
jokseenkin puolet meni länteen. Suomalaiset<br />
varustamot tärkeitä asiakkaita. Rakennettujen<br />
laivojen lukumäärästä kuitenkin noin<br />
70 prosenttia oli idän laivoja.<br />
Sotakorvausten pakko nosti<br />
Suomen teollisuuden<br />
Sotakorvausten kaltainen hankala asia loi<br />
pohjan metalliteollisuuden ja laivanrakennuksen<br />
nousulle Suomessa.<br />
- Sotakorvauksia voi pitää Suomen valtion<br />
suurimpana kehitysohjelmana ikinä.<br />
Toisaalta ne voi nähdä myös rangaistuksena<br />
siitä, että halusimme pysyä ja onnistuimme<br />
pysymään itsenäisenä. Suomi pakotettiin<br />
osallistumaan Neuvostoliiton jälleenrakennukseen,<br />
hän tuumii sotakorvauksista.<br />
Pitkään idänkaupan parissa toiminut Sere<br />
pitää kahdenvälistä kauppaa myös Neuvostoliiton<br />
suunnitelmatalouden ”reikien<br />
paikkaajana”.<br />
Neuvostokauppa antoi vuosikymmeniksi<br />
telakoille mahdollisuuden kannattavaan<br />
toimintaan, täystyöllisyyteen ja kehitykseenkin.<br />
Länsitilauksilla pysyttiin kilpailukykyisinä<br />
ja eräillä sektoreilla kehityttiin<br />
alan johtaviksi maailman mitassa.<br />
- Hyviä nykypäivän esimerkkejä Raumalla<br />
ovat Rolls-Royce ja potkuriyhtiö Steerprop<br />
ja muualla Suomessa laivakonetoimittaja<br />
Wärtsilä ja rahdinkäsittelyyn erikoistunut<br />
Cargotech, Sere arvioi.<br />
Seren mielestä Suomen teollinen pohja<br />
on nykyisin aivan liian kapea ja työmarkkinajärjestelmä<br />
jämähtänyt 1960 tehdyn Liinamaan<br />
sopimuksen tasolle. Työ ja pääoma<br />
ovat vastakkaisissa leireissä, eikä tämä toimi<br />
nykyisessä globaalissa kilpailussa.<br />
- Jonkinlainen henkilöstön palkitsemisjärjestelmä<br />
tarvitaan, jotta Suomen työmarkkinat<br />
saadaan päivitettyä nykyoloihin.<br />
Ja työvoimavaltaisen laivanrakennuksen<br />
pitää lähteä mukaan kärkijoukossa.<br />
- Eräs Aalto-yliopiston professori onkin<br />
puhunut profit sharingistä eli tuloksen jakamisesta.<br />
Jos jotakin jaettavaa jää, jaetaan<br />
se sovinnossa, helmikuussa 90 vuotta täyttänyt<br />
vuorineuvos evästää.<br />
4<br />
5
Change language