Ishtar 1/2017
Ishtar 1/2017. Suomalainen itämaisen tanssin julkaisu, 21. vuosikerta.
Ishtar 1/2017. Suomalainen itämaisen tanssin julkaisu, 21. vuosikerta.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Viides tanssi poikkesi tunnelmaltaan<br />
edeltäjistä. Kaisa Holapan hieman<br />
tummasävyisempi ja dramaattisempi<br />
soolomiekkatanssi oli jollain lailla<br />
unenomainen ja hevimäinen. Tanssi toi<br />
mieleeni joutsenen: ylvään, yksinäisen<br />
mutta juhlallisen. On mielenkiintoista<br />
huomata, miten erilaisia ajatuksia tanssi<br />
voikaan tuoda, jokaisen henkilökohtaisia<br />
muistoja ja tunnelmia. Siksi tämäkin<br />
taiteenlaji voi koskettaa niin monella eri<br />
tavalla eri katsojia.<br />
Kuudes tanssi, Saila Kakon koreografia<br />
Tyärten toive, oli kunnianosoitus<br />
100-vuotiaalle Suomelle. Tanssi ei mielestäni<br />
muistuttanut perinteistä, meille<br />
niin tuttua kunnioittavaa ja hiljaista veteraanitunnelmaa,<br />
vaan oli elämäniloinen ja<br />
erittäin positiivinen esitys. Tanssin aikana<br />
pohdin sitä vapautta, mikä meillä kaikilla<br />
toivottavasti on, eli vapaus olla oma<br />
itsensä, hyväksyä itsensä sellaisena kuin<br />
on. Suomalaisuus on ajoittain hiljaista,<br />
perinteikästä ja joskus jäykkääkin, mutta<br />
onneksi meissä ja tanssissa on monia<br />
puolia. Niin saakin olla. Tanssinkaan ei<br />
tarvitse jäädä jäykkien raamien sisään,<br />
vaan voi tuoda iloa esiin uusilla tavoilla.<br />
Aurora Ylisen koreografia, XO-<br />
XO-tanssi toi lähemmäs nykyaikaa. Tanssijoiden<br />
asujen pinkit paljetit ja mystiikka<br />
saivat taas aistit viriteltyä. Musiikki toi<br />
hetkeksi lähemmäs nykyisyyttä. Tämä<br />
oli mukava askel hetkeksi historiasta<br />
takaisinpäin.<br />
Layalissa mykistyin jälleen kerran tanssijan,<br />
Tuula Heikkilän taidokkaasta ja<br />
ilmaisuvoimaisesta tanssista. Kun itse<br />
en osaa tanssia, ei voi kuin ihailla lajille<br />
omistautunutta työskentelyä. Esitys oli<br />
kaunis ja taidokas, ja toi tunteen että<br />
nyt ollaan jossain kaukana. Itämainen<br />
kulttuuri on kiehtova, ja näitä tansseja<br />
katsoessa harmittelin kun en normaalissa<br />
arjessani oikein pääse tutustumaan<br />
siihen paremmin. Mielessäni kävi myös,<br />
että jos ihmiset vain tietäisivät toistensa<br />
kulttuureista enemmän, tämä maailma<br />
olisi paljon parempi paikka elää.<br />
Ensimmäisen puoliskon lopuksi Krista<br />
Saarasen koreografia Flamenco Burlesque<br />
ennen väliaikaa oli oikein naisellisen aistikkuuden<br />
riemujuhlaa! Itseäni on aina<br />
viehättänyt burleski. Pidän sen tavasta<br />
tuoda esiin naiskauneutta ja erilaisia<br />
naisvartaloita, aina kauniilla tavalla. Esitys<br />
toi mieleeni Moulin Rougen, tangon,<br />
Argentiinan ja vanhan ajan kasinoshow’t<br />
(joita olen nähnyt vain elokuvissa ja<br />
tv-sarjoissa). Esitys oli hauska ja iloinen,<br />
pidin erityisesti viuhkojen käytöstä.<br />
Tanssista tuli mieleen naiseuden monet<br />
puolet ja naisen vaihtelevat mielialat ja<br />
erilaiset tunteet. Bravo!<br />
Erilaisia<br />
tanssilajeja<br />
Tauon jälkeen aikamatka jatkui monen<br />
tanssijan voimin toteutetulla Pirjo<br />
Huuskon koreografioimalla ryhmätanssilla<br />
La Tazebnilla. Viehätyin tanssijoiden<br />
yhtäaikaisuudesta ja kyvystä olla ryhmän<br />
mukana. Mieli vei taas mennessään ja<br />
pohdin, miten hyvää yhdessä harrastaminen<br />
ihmiselle tekee. Vai voiko tässä<br />
tapauksessa enää edes harrastajista puhuakaan.<br />
Tansseja katsoessa mielessä oli<br />
enemmän ammattilaisuus.<br />
11. tanssi, Pirjo Huuskon maaginen<br />
tango, oli ilmaisultaan vahva ja inten-<br />
<strong>Ishtar</strong> 1/<strong>2017</strong> 13
Change language