2 kosteiden tilojen siivous - Theseus

Hygicult TPC:n ja elatusmaljan käyttö vaativat inkubaattorin tai lämpökaapin, jos tes-
tien nopeus ja luotettavuus halutaan saada optimitasolle (Virtane, ym. 2011, 19).
Heikkona puolena näissä menetelmissä on vertailtavuuden näkökulmasta raja-
arvojen kohdekohtaisuus. Viranomaisten toimesta kosteiden tilojen raja-arvoista ei
ole säädetty juuri mitään (Teirmaa 2011). Hygicult TPC on menetelmä, jossa puhdis-
tusainejäämät eivät vaikuta bakteerikasvua rajoittavasti (Kivikallio & Suontamo
2010b, 20), toisin kuin ATP-menetelmässä puhdistusainejäämät voivat vaikuttaa tu-
lokseen suuntaan tai toiseen (Lappalainen 2001, 39). ATP-menetelmää ei ole stan-
dardoitu, joten eri laitteilla otettuja tuloksia ei voi vertailla (Kivikallio & Suontamo
2010b, 20). ATP-menetelmän laitteet ovat kehittyneet ensimmäisistä versioista niin
paljon, että tulosten saanti on nopeutunut huomattavasti. Tulokset saadaan jopa 15
sekunnissa, mikä tekee menetelmästä yhden nopeimmista menetelmistä. (Richter
2010, 16.)
Mikrobien viljelyyn perustuvien menetelmien luotettavuuteen vaikuttaa myös mik-
robien muodostama biofilmi, koska biofilmin sisällä olevat mikrobit eivät tartu ela-
tusainepintaan (Kivikallio & Suontamo 2010b, 20). Useimmilla mikrobeilla on kyky
muodostaa biofilmiä. Biofilmin muodostama suojaverkko on mikrobien hengissä säi-
lymisen keino, koska mikrobit optimoivat verkon avulla saatavilla olevan ravinnon
käytön. (Wirtanen & Salo 2011, 52.)
Pinnan valonheijastuskyvyn mittaaminen on visuaalista mittaamista tarkempi ja her-
kempi tapa puhdistustuloksen määrittämiseksi. Optisia mittalaitteita, esimerkiksi
kiiltomittareita, on käytetty pitkään pinnan puhdistumisen todentamisessa. (Suon-
tamo 2004, 29.) Objektiivisia mittausmenetelmiä, muun muassa pintojen kiiltoastetta
ja mikrobimääriä, kannattaa käyttää visuaalisten mittausten tukena, mitä korkeam-
paan puhtaustasoon pyritään, ja mitä tarkempia tuloksia pintojen puhtaudesta halu-
taan.
25