Emmi Nikunen & Sanna-Mari Pesola LASTEN ARKI JA ...
Emmi Nikunen & Sanna-Mari Pesola LASTEN ARKI JA ...
Emmi Nikunen & Sanna-Mari Pesola LASTEN ARKI JA ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
valvovat myös sääntöjen noudattamista ja asettavat oikeudenmukaisia<br />
rangaistuksia, jollei sääntöjä totella. Arjen taitoja ovat ruuanlaittaminen,<br />
pyykinpeseminen, rahan käyttäminen ja siivoustaidot. Suhtautuminen kotitöihin<br />
opitaan usein myös lapsuudenkodissa. (Juvakka 2005, 23- 24; Kyrönlampi-<br />
Kylmänen, 114.)<br />
Riittävän hyvät vanhemmat valvovat lastensa tekemisiä, sillä vastaavaa<br />
huolenpitoa tarvitaan nykyään. He tietävät, kenen seurassa lapsi on ja mitä hän<br />
tekee. Lapsille asetetut rajat pitäisi tulla vanhemmilta. Vastuuta rajojen<br />
asettamisesta ei pitäisi siirtyä koululle tai harrastusten vetäjille. Leena Valkonen on<br />
tehnyt viides - ja kuudesluokkalaisille tutkimuksen, joka käsitteli heidän<br />
käsityksiään hyvästä isästä ja äidistä. Oppilaiden näkökulmasta vanhempien ei<br />
tarvinnut suojata heitä ”pahalta maailmalta”. Tärkeimmäksi lapset oppilaat kokivat,<br />
että vanhemmat ovat mukana heidän harrastustoiminnoissaan sekä antavat<br />
harrastaa, mitä he haluavat. (Juvakka 2005. 24; Kyrönlampi- Kylmänen 2010, 42-<br />
43.)<br />
Yhteinen aika vanhempien kanssa on lapselle tärkeää. Vanhempien ja lasten<br />
yhteistä aikaa rajoittaa suurimmaksi osaksi vanhempien työhön sitoutuminen ja<br />
työn vaativuus. Työn ja perhe-elämän yhteen sovittaminen ovat nousseet<br />
ajankohtaisiksi ja tutkimusaiheiksi. Noin puolet miehistä ja naisista kokee työn<br />
haittaavan perhe-elämää. Tutkimuksissa on selvinnyt, että väsyneet kasvattajat<br />
tuntevat itsensä riittämättömäksi ja voimattomaksi lastenkasvatustehtävissä. Se<br />
heikentää lapsilähtöistä vanhemmuutta, mikä tarkoittaa sitä, ettei vanhempi<br />
huomioi lapsen tarpeita tai ole kiinnostunut siitä, miten lapsi viettää vapaa-aikansa.<br />
Tämä saattaa heijastua lapsen mielialaan, masentuneisuutena ja itsetunnon<br />
heikentymisenä. Lapset tarvitsevat yhteistä aikaa niiden ihmisten kanssa, johon he<br />
verkottuvat. Ajan puutetta ei korvaa niin sanottu “laatuaika”, jota tiedotusvälineet<br />
ovat hehkuttaneet. (Juvakka 2005, 23; Pulkkinen 2002, 149 -151.)<br />
Pulkkinen (2002, 12–16) tuo myös esille yksinäisten iltapäivien aiheuttamia haittoja<br />
lapsille. Aikuiset eivät ole aina kuuntelemassa lasten kokemuksia tai antamassa<br />
huolenpitoa ja turvallisuutta. Hänen mielestään nykyisin lapsiperheiden päivät<br />
eivät ole harmonisesti rytmitetty, joihin kuuluisi aktiivisen valveillaolon aikana<br />
15
Change language