Kaupunkiseutujen kasvun aika - Poliisi
Kaupunkiseutujen kasvun aika - Poliisi
Kaupunkiseutujen kasvun aika - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kaupunkiseutujen</strong><br />
<strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Alueiden kehittäminen<br />
SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2004
2<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU 14/2004<br />
ALUEIDEN KEHITTÄMINEN<br />
ISSN 1236-2840<br />
ISBN 951-734-670-0 (NID.)<br />
ISBN 951-734-671-9 (PDF)<br />
POHJAKARTAT © GENIMAP OY<br />
TAITTO: ARS ©�MIRJA NUUTINEN & C2162 - JOONA NUUTINEN<br />
PAINO: SUOMEN PRINTMAN OY, HYVINKÄÄ 2004
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI<br />
Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja,<br />
sihteeri)<br />
Kaupunki-indikaattorityöryhmä, pj. vs. johtaja Asta<br />
Manninen, Helsingin kaupungin tietokeskus<br />
Julkaisun toimittajat: Janne Antikainen ja Tarja Pyöriä,<br />
sisäasiainministeriö<br />
Julkaisun laji<br />
Raportti<br />
Toimeksiantaja<br />
Toimielimen asettamispäivä<br />
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä)<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong> (Stadsregionerna växer till sig)<br />
Julkaisun osat<br />
Julkaisun päivämäärä<br />
16.3.2004<br />
Tiivistelmä<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong> –julkaisussa kuvataan suomalaisia kaupunkiseutuja. Mukana on kansalliseen<br />
kaupunkiverkkoon kuuluvat kaupunkiseudut ja kaupunkiverkkoon kuulumattomat aluekeskukset, yhteensä 39<br />
kaupunkiseutua.<br />
Julkaisu jakautuu neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden artikkelit<br />
valottavat julkaisun yhteyttä vahvana esikuvana toimineeseen Euroopan komission Urban Audit II -hankkeeseen,<br />
referoivat sen tuloksia, kuvaavat kansallista kaupunkiverkkoa ja kaupunkiseutujen kasvua, määrittelevät toiminnallisia<br />
kaupunkiseutuja, kertovat kaupunkiseutujen uudesta aluetaloudesta sekä pohtivat arkiviihtyvyyttä ja hyvinvoinnin<br />
mittaamista kaupunkiseuduilla.<br />
Toisessa osiossa on jokaisesta kaupunkiseudusta kuvaus hyvän elämän ympäristönä. Kuvaustekstit kertovat<br />
kaupunkiseutujen kasvusta, palveluiden toimivuudesta ja ominaispiirteistä. Laadullista kuvausta täydentää<br />
tilastotarkastelu suurilla aluekehityksen muuttujilla vuodesta 1975 tuoreimpaan tietoon sekä faktaruutu, jossa on<br />
tehty erottelu keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä.<br />
Kolmannen osion tilastotarkastelu noudattaa EU:n Urban Audit II –hankkeen teemoitusta ja muuttujalistaa. Urban<br />
Audit II:n rungon ja määritelmien käyttäminen parantaa suomalaisten kaupunkien vertailukelpoisuutta muihin<br />
eurooppalaisiin kaupunkeihin.<br />
Neljännessä osiossa esitellään alueiden käyttöön tarkoitettu työkalu elämän laadun arviointiin. Osioon on myös<br />
koottu muutamia esimerkkejä hyvistä indikaattorikäytännöistä.<br />
Työ täydentää kaupunkiverkkotutkimusten ja aluekeskusten profiloinnin piirtämää kuvaa suomalaisista<br />
kaupunkiseuduista. Julkaisua täydentävää materiaalia löytyy osoitteesta www.intermin.fi/aluekeskusohjelma.<br />
Avainsanat (asiasanat)<br />
Kaupunki, kaupunkiseutu, aluekeskukset, kaupunkiverkko, indikaattori<br />
Muut tiedot<br />
Julkaisun verkkoversion ISBN-numero on 951-734-671-9<br />
Sarjan nimi ja numero<br />
Sisäasiainministeriön julkaisu 14/2004<br />
Kokonaissivumäärä<br />
174<br />
Jakaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
Kieli<br />
Suomi<br />
ISSN 1236-2840<br />
ISBN 951-734-670-0<br />
Hinta<br />
20 euroa + alv<br />
Kustantaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Luottamuksellisuus<br />
Julkinen<br />
3
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
4
INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD<br />
Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande,<br />
sekreterare)<br />
Arbetsgruppen för stadsindikatorer, ordförande stf. direktör<br />
Asta Manninen, Helsingfors stads faktacentral<br />
Redaktörer: Janne Antikainen och Tarja Pyöriä,<br />
inrikesministeriet<br />
Publikation (även den finska titeln)<br />
Typ av publikationen<br />
Rapport<br />
Uppdragsgivare<br />
Stadsregionerna växer till sig (<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong>)<br />
Publikationens delar<br />
Utgivningsdatum<br />
16.3.2004<br />
Datum för tillsättandet av organet<br />
Referat<br />
Stadsregionerna växer till sig beskriver 39 finska stadsregioner. Publikationen har fyra delar. I den första delen ingår<br />
artiklar av nationella och internationella experter som beskriver hur den här publikationen anknyter till Europeiska<br />
kommissionens Urban Audit II-projekt, refererar resultat av detta, beskriver nationella stadsnätverk och tillväxten i<br />
stadsregionerna, definierar funktionella regioner, berättar om ny ekonomi och resonerar vardagstrivsel och mätning av<br />
välfärd i stadsregioner.<br />
I den andra delen beskrivs varje stadsregion som en god livsmiljö. Det är fråga om tillväxt, fungerande service,<br />
hemtrevliga miljöer och regionens särdrag. Den kvalitativa beskrivningen kompletteras av statistik från 1975 till idag<br />
och faktarutan som anger uppgifterna separat för kärnstaden och kranskommunerna.<br />
Statistiken i den tredje delen följer Urban Audit II-projektets teman och variabler. Tillämpningen av Urban Audit<br />
definitioner och begrepp ger en solid grund för de finska städernas jämförbarhet med andra europeiska städer.<br />
I den fjärde delen introduceras ett verktyg för värdering av livskvalitet i stadsregioner, samt presenteras ett urval bästa<br />
indikatorpraxis från olika städer.<br />
Boken kompletterar två tidigare verk, Stadsnätverksutredningen (2001) och regioncentras profilering (2002).<br />
Mer material finns på www.intermin.fi/aluekeskusohjelma.<br />
Nyckelord<br />
Stad, stadsregion, regioncentrum, stadsnätverk, indikator<br />
Övriga uppgifter<br />
ISBN-numret på nätversionen är ISBN 951-734-671-9<br />
Seriens namn och nummer<br />
Inrikesministeriets publikationer 14/2004<br />
Sidoantal<br />
174<br />
Distribution<br />
Inrikesministeriet<br />
Språk<br />
Finska<br />
ISSN 1236-2840<br />
ISBN 951-734-670-0<br />
Pris<br />
20 euro + moms<br />
Förlag<br />
Inrikesministeriet<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Sekretessgrad<br />
Offentlig<br />
5
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
6
Lukijalle<br />
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kuvaamisen<br />
perinne saa jatkoa. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan<br />
yhteistyöryhmän julkaisemien kansallisen<br />
kaupunkiverkon rakennetta kuvaavan Kaupunkiverkkotutkimuksen<br />
(2001) ja aluekeskusten<br />
profiloinnin (2002) jatkoksi nyt pureudutaan<br />
suomalaisiin kaupunkiseutuihin hyvän elämän<br />
ympäristöinä.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kuvauksissa näkyy kaksi<br />
vahvaa kasvutrendiä. Kaupungit ovat viime vuosikymmeninä<br />
nousseet alueellisen kehityksen<br />
moottoreiksi. 1970 – 1980 lukujen hyvinvointivaltion<br />
rakentamisen jälkeen on tullut <strong>aika</strong> löytää<br />
kasvu erikoistumisen kautta. Perinteiset, vuosikymmenten<br />
<strong>aika</strong>na kaupunkiseuduille juurtuneet<br />
osaamisen alat ovat kohdanneet huippuosaamisen.<br />
Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja<br />
tiedepuistot ovat keskeisiä toimijoita uudessa kasvussa.<br />
Saman<strong>aika</strong>isesti kaupungit ovat seutuistuneet.<br />
Kaupungit ja niitä ympäröivät kunnat ovat<br />
yhtä toiminnallista aluetta, jolla käydään töissä ja<br />
haetaan palveluja. Kaupungit ovat Suomessa verrattain<br />
nuoria ja uudet <strong>kasvun</strong> ajat ovat jo käsillä.<br />
Jatkossa kasvu edellyttää eri toimijoiden vahvaa<br />
seudullista yhteistyötä. <strong>Kaupunkiseutujen</strong> keskinäinen<br />
verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti<br />
tulee vahvistumaan jo lähivuosina.<br />
Suomessa on toimiva kaupunkiverkko osaamisperusteiselle<br />
kehitykselle. Meillä on maantieteellisesti<br />
kattava vahvojen ja monipuolisten kaupunkiseutujen<br />
verkosto. Keskeisenä periaatteena<br />
alueellisessa kehittämisessä on monikeskuksisen<br />
kaupunkiverkon ja ainakin yhden elinvoimaisen<br />
kaupunkiseudun kehittäminen jokaisessa maakunnassa.<br />
Kaupunkien keskinäistä verkostoitumista<br />
tuetaan vahvasti. Menestyksekäs kaupunkipolitiikka<br />
vaatii eriyttämistä. Suomi tarvitsee<br />
Helsingin metropolialuetta toimimaan vahvana<br />
solmuna globaalissa kaupunkiverkossa ja muita<br />
monipuolisia yliopistoseutuja kansainvälisen tason<br />
kasvualojen vahvistamiseen ja löytämiseen.<br />
Maakuntakeskukset ovat lisäksi tärkeässä palvelutehtävässä<br />
omassa maakunnassaan. Suomessa<br />
on tusinan verran yksipuolisempia teollisia seutuja,<br />
mutta näiden seutujen metsä- ja metalliteollisuuden<br />
varassa nojaa kaksi kansallista taloudellista<br />
tukijalkaa. Pienimmät kaupunkiseudut<br />
ja kaupunkiseutuja ympäröivät seudut vaativat<br />
omaa tehokasta politiikkaa potentiaalinsa hyödyntämiseen<br />
esimerkiksi matkailu- ja virkistyspalveluissa.<br />
Menestyksekäs kaupunkipolitiikka edellyttää<br />
hyvää tietopohjaa. Tässä julkaisussa kansallisten<br />
ja kansainvälisten asiantuntijoiden artikkelit johdattelevat<br />
muutamiin keskeisiin teemoihin sekä<br />
kaupunkien kehityksen että siitä kertovan tietopohjan<br />
ymmärtämiseksi. Julkaisun tietopohjaa ja<br />
kaupunkiluokittelua tullaan jatkossa käyttämään<br />
hyväksi kaupunkipolitiikan eriyttämisessä.<br />
Suomalainen tilastotuotanto on huippuluokkaa<br />
maailmassa. Kaupunki-indikaattoreiden<br />
kehittämistä on ohjannut työryhmä, jonka puheenjohtajana<br />
on toiminut Helsingin kaupungin<br />
tietokeskuksen vs. johtaja Asta Manninen.<br />
Ryhmä on rakentanut kaupunki-indikaattoreista<br />
kansainvälisesti vertailukelpoisen sekä kaupunkiseuduille<br />
oleellisia tietoja sisältävän ja ajantasaisen<br />
pohjan. Haluan kiittää ohjausryhmää, artikkeleiden<br />
kirjoittajia, kaupunkiseutukuvaukset<br />
tuottaneita kaupunkien yhteyshenkilöitä sekä<br />
Tilastokeskuksen asiantuntijoita erittäin hyvästä<br />
yhteistyöstä hankkeen <strong>aika</strong>na.<br />
Pekka Kilpi<br />
Ylijohtaja<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
7
Sisällysluettelo<br />
Lukijalle<br />
OSIO I: JOHDANTOARTIKKELIT.........................................................11<br />
Asta Manninen, Janne Antikainen & Tarja Pyöriä:<br />
Hyvinvoivat kaupunkiseudut kasvavat ..........................................................................................12<br />
Lewis Dijkstra: European Cities in a Dynamic, Knowledge-based Economy ......................16<br />
Janne Antikainen & Perttu Vartiainen:<br />
Kansallinen kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut .....................................................................20<br />
Paavo Okko: <strong>Kaupunkiseutujen</strong> uusi aluetalous ........................................................................27<br />
Antti Karisto: Arkiviihtyvyyden <strong>aika</strong>, kaupunkipolitiikan pehmeä puoli ............................31<br />
Jussi Simpura: Kaupunkihyvinvointi ja sen indikaattorit ........................................................37<br />
OSIO II: KAUPUNKISEUTUKUVAUKSET.............................................43<br />
8<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Moni-ilmeinen Forssan seutu ...........................................................................................................46<br />
Helsinki – luova ja osaava metropoli ...............................................................................................48<br />
Espoo – luonnonläheinen teknologiakaupunki .........................................................................50<br />
Vantaa – verkostoitumisen paikka ...................................................................................................52<br />
Helsingin seudun kehyskunnat – tiivis kaupunkikehä .............................................................54<br />
Hämeenlinna – kaupunki palveluksessasi ....................................................................................56<br />
Aluekeskus Iisalmi – ympärillä Ylä-Savo ........................................................................................58<br />
Joensuun kaupunkiseutu – karjalaista sykettä, globaalia elinvoimaa ...................................60<br />
Jyväskylä – uudesta aallosta verkostokaupunkiin .......................................................................62<br />
Jämsä – paperia, ilmailua ja matkailua ...........................................................................................64<br />
Kajaani – Kainuun maakuntakeskus ..............................................................................................66<br />
Kauhajoki – tekemisen meininkiä ...................................................................................................68<br />
Kemi-Tornio: Kemi – keskellä Perämeren kaarta, Tornio – rajattomien<br />
mahdollisuuksien kaksoiskaupunki .............................................................................................70<br />
Kokkolassa parasta <strong>aika</strong>a ...................................................................................................................74<br />
Merikaupunki Kotka – tuulta purjeissa .........................................................................................76<br />
Kouvola-Kuusankoski – paperinvalmistusta, nopeita yhteyksiä ja edullista asumista ...78<br />
Kuopion kaupunkiseutu – uudelle avoin hyvinvointiosaamisen keskus .............................82<br />
Kuusamo – Koillis-Suomen aluekeskus .........................................................................................84<br />
Lahti – suuren kaupungin edut pienessä mittakaavassa ...........................................................86<br />
Lohja – kaupunkikeskus lähellä luontoa .......................................................................................88<br />
Mikkeli – Järvi-Suomen sydän ..........................................................................................................90<br />
Oulun seutu – Pohjois Suomen veturi ...........................................................................................92<br />
Oulun Eteläinen – kaupunkitason palvelut, maaseudun mukavuudet ...............................94<br />
Pietarsaari – dynaaminen idylli ........................................................................................................96
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Pori – eteenpäin katsova kaupunkiseutu .......................................................................................98<br />
Porvoon seutu – kulttuurihistorian aarreaitta ......................................................................... 100<br />
Raahe – yli 350 vuotta vanha kaupunki ...................................................................................... 102<br />
Vauras Rauman seutu ...................................................................................................................... 104<br />
Riihimäki – keskellä kaikkea .......................................................................................................... 106<br />
Rovaniemi – Lapin sykkivä sydän ................................................................................................. 108<br />
Aluekeskus Saimaankaupunki ......................................................................................................110<br />
Salo – kauppap<strong>aika</strong>sta kansainvälisyyteen ..................................................................................114<br />
Savonlinna – Saimaan helmi ...........................................................................................................116<br />
Seinäjoki – yrittävän Etelä-Pohjanmaan kasvukeskus .............................................................118<br />
Tammisaari – kaupunki, jossa maa kohtaa meren .................................................................. 120<br />
Kaikem paree Tampere ..................................................................................................................... 122<br />
Turku – Suomen portti länteen ..................................................................................................... 124<br />
Uusikaupunki – vetoa ja voimaa Vakka-Suomeen ................................................................... 126<br />
Energinen Vaasanseutu ................................................................................................................... 128<br />
Valkeakoski – todellinen mansikkapaikka ................................................................................. 130<br />
Varkaus – Itä-Suomen kansainvälinen teollisuuskeskus ....................................................... 132<br />
Äänekoski kuuluu kauas ................................................................................................................. 134<br />
OSIO III: TILASTO-OSIO....................................................................136<br />
Teema 1: Väestö .................................................................................................................................. 137<br />
Teema 2: Sosiaaliset olot ............................................................................................................141<br />
Teema 3: Taloudelliset olot ..............................................................................................................146<br />
Teema 4: Kansalaisten osallistuminen .........................................................................................151<br />
Teema 5: Koulutus ja opiskelu ...................................................................................................... 152<br />
Teema 6: Ympäristö ........................................................................................................................... 154<br />
Teema 7: Liikenne .............................................................................................................................. 154<br />
Teema 8: Tietoyhteiskunta .............................................................................................................. 155<br />
Teema 9: Kulttuuri ja turismi ......................................................................................................... 156<br />
OSIO IV: HYVIÄ INDIKAATTORIKÄYTÄNTÖJÄ..................................160<br />
Hyvän elämän indikaattorit -työkalu ...........................................................................................161<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> hyviä indikaattorikäytäntöjä ..................................................................... 170<br />
Liite: Artikkeleiden kirjoittajat ja kaupunki-indikaattoriyhteyshenkilöt ................................ 173<br />
9
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
10
I Johdantoartikkelit<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
11
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Hyvinvoivat kaupunkiseudut kasvavat<br />
Asta Manninen, Janne Antikainen & Tarja Pyöriä<br />
Lissabonissa vuonna 2000 pidetyssä Eurooppaneuvostossa<br />
asetettiin tavoitteeksi, että EU:sta<br />
tehdään vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin<br />
ja dynaamisin tietoon perustuva talous,<br />
joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua,<br />
luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja<br />
lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Näiden<br />
tavoitteiden saavuttamisessa kaupungeilla ja niiden<br />
menestymisellä on ratkaiseva rooli. Urban<br />
Audit – sekä EU:n toteuttamana että tässä raportoitu<br />
kansallinen hanke – tarjoaa hyvän välineen<br />
näiden tavoitteiden seurantaan ja edistämiseen.<br />
Voimme kysyä ja saada vastauksen mm. siihen,<br />
kuinka laajalti 55-64-vuotiaat osallistuvat työelämään,<br />
miten kaupunkien ja -seutujen osaamisperusta<br />
on kehittynyt, tai onko sosiaalinen yhteenkuuluvuus<br />
lujittunut vai heikentynyt. Nyt kerätty<br />
tietopohja mahdollistaa vertailevia kaupunkitutkimuksia<br />
ja kilpailukykytarkasteluja. Kuva kaupunkien<br />
ja kaupunkiseutujen kehitystrendeistä<br />
on kirkastunut.<br />
Kaupunkitilastoja Euroopassa ja<br />
Suomessa<br />
Kaupunki-indikaattoriprojektin 1 yhteisponnistuksena<br />
on valmistunut käsillä oleva <strong>Kaupunkiseutujen</strong><br />
<strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong> –julkaisu. Siinä paneudutaan<br />
elinoloihin ja elämänlaatuun kaupungeissa<br />
ja kaupunkiseuduilla eurooppalaisen viitekehyksen<br />
mukaisesti. Kaupunki-indikaattoriryhmä on<br />
seurannut Urban Audit II –hankkeen etenemistä<br />
ja osallistunut hankkeen kehittämistyöhön.<br />
Urban Audit –viitekehyksen ja määritelmien<br />
käyttäminen parantaa suomalaisten kaupunkien<br />
vertaamista muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin.<br />
Komission Urban Audit II –hankkeeseen ovat<br />
osallistuneet Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu.<br />
12<br />
Tässä kansallisessa hankkeessa on Urban Audit<br />
II –tiedot kerätty 39 suomalaisesta kaupunkiseudusta<br />
ja niiden keskuskaupungeista. On siis toteutettu<br />
kansallinen Urban Audit II-rinnakkaishanke,<br />
jonka tiedonkeruu voitiin pitkälle perustaa<br />
Tilastokeskuksen ylläpitämään kaupunki- ja<br />
seutuindikaattorit -tietokantaan.<br />
Tavoitteena elämän laadun<br />
kuvaaminen<br />
Kansallisen hankkeen tavoitteena on kuvata suomalaisia<br />
kaupunkeja ja kaupunkiseutuja, niiden<br />
elämänlaatua, kehityskuvaa ja ominaispiirteitä.<br />
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen vertailtavuus<br />
on tärkeä tavoite. Tässä on lähtökohdaksi otettu<br />
toisaalta EU:n Urban Audit –hankkeen tietosisältö,<br />
toisaalta suomalainen kaupunkiverkkotutkimus.<br />
Näiden valintojen kautta turvataan<br />
vertailukelpoisen tiedon saanti suomalaisista<br />
kaupungeista verrattuna muihin eurooppalaisiin<br />
kaupunkeihin sekä toimiva ja mielekäs vertautuminen<br />
kansallisella tasolla. Kaupungit ja kaupunkiseudut<br />
ovat erilaisia mitä tulee niiden kokoon,<br />
alueelliseen merkitykseen (kansainvälinen, kansallinen<br />
ja seudullinen merkitys) ja erikoistumiseen<br />
tai monipuolisuuteen.<br />
Urban Audit II painottaa tiedon saantia myös<br />
kaupunkia pienemmistä alueista eli osa-alueista<br />
(sub-city level, neighbourhood), koska varsinkin<br />
suurten kaupunkien sisällä esiintyy paikoin<br />
suurtakin vaihtelua esimerkiksi väestön koulutustasossa,<br />
työttömyydessä tai tulotasossa. Kansallisessa<br />
hankkeessa ei vielä ole menty kaupunginosatasolle.<br />
Tilastotarkastelu on jaettu yhdeksään teemaan<br />
Urban Audit II –hankkeen mallin mukaan.<br />
Teemat ovat: väestö, sosiaaliset olot, taloudelliset<br />
1 Kaupunki-indikaattoriprojekti perustettiin 1997. Sisäasiainministeriön koordinoimassa projektissa ovat edustettuina kaupungit, Tilastokeskus,<br />
ympäristöministeriö, Stakes, Suomen Kuntaliitto ja Pirkanmaan TE-Keskus. Projekti on tuottanut kaksi kokoomajulkaisua:<br />
Suomalaisia kaupunkeja ja kaupunkiseutuja. Kaupunki-indikaattorit 1998 ja A Portrait of Finnish Cities, Towns and Functional<br />
Urban Regions 1999. Lisäksi on julkaistu Kaupunkikatsauksia ja perustettu Tilastokeskuksen ylläpitämä kaupunki- ja seutuindikaattoritietokanta<br />
(http://statfin2.stat.fi).
olot, osallistuminen, koulutus ja opiskelu, ympäristö,<br />
liikenne, tietoyhteiskunta sekä kulttuuri ja<br />
turismi. Suurimmasta osasta näitä teemoja on<br />
vakiintuneet tilastot käytettävissä, osasta, kuten<br />
ympäristöstä, kulttuurista ja tietoyhteiskunnan<br />
erityispiirteistä on kuitenkin vasta tilastostandardit<br />
syntymässä. Nämä teemat vaativat vielä tutkimus-<br />
ja kehittämistyötä osakseen.<br />
Urban Audit tuottaa pääasiassa ”kovaa” tilastotietoa<br />
kaupunkien elinoloista ja elämänlaadusta.<br />
Urban Audit kerää kuitenkin tietoa myös kaupunkilaisten<br />
kokemasta elämänlaadusta (data on<br />
citizen’s perception of the quality of life in their<br />
cities). Tämän tiedon keruu perustuu kyselyihin.<br />
Nyt Urban Audit II:n yhteydessä suoritettiin hyvin<br />
rajallinen ja koeluontoinen kysely kaupunkilaisten<br />
tyytyväisyydestä kaupunkiinsa, sen palveluihin<br />
ja muuhun elämän laatuun. Kansallisessa<br />
hankkeessa on rakennettu vastaavaa työkalua,<br />
joka on esitelty julkaisun osiossa IV.<br />
Kaupunki-indikaattoreiden kehittäminen on<br />
pitkäjänteistä työtä. Euroopan komission Aluepolitiikan<br />
pääosasto tulee yhdessä Eurostatin kanssa<br />
jatkamaan Urban Audit –työtä yhteistyössä jäsenmaiden<br />
tilastokeskusten ja kaupunkien kanssa.<br />
Urban Audit II –hankkeen tuottamat tiedot avattaneen<br />
käyttäjille huhti-toukokuussa 2004. Nämä<br />
vertailukelpoiset kaupunkitiedot ovat arvokas perusta<br />
vertailevalle kaupunkitutkimukselle ja monipuolisille<br />
benchlearning-tarkasteluille. Urban<br />
Audit –tiedot palvelevat myös kaupunkien oman<br />
kehityksen ja elämänlaadun arviointia (city monitoring).<br />
Saatavat käyttökokemukset muodostavat<br />
keskeisimmän perustan seuraavalle Urban Audit<br />
-kierrokselle. Tavoitteeksi tulisikin asettaa, että<br />
kaupunkitilastot ja –indikaattorit vakiintuisivat<br />
pysyväksi osaksi eurooppalaista tilastojärjestelmää<br />
(ESS, European Statistical System), jota Eurostat<br />
ylläpitää yhteistyössä jäsenvaltioiden tilastokeskusten<br />
ja niiden verkostojen kanssa, tässä<br />
tapauksessa kaupunkien, kanssa.<br />
Kirjan rakenne ja keskeiset tulokset<br />
Julkaisu jakautuu neljään osioon. Ensimmäisessä<br />
osiossa ovat johdantoartikkelit, toisessa kaupunkiseutujen<br />
kuvaukset, kolmannessa tilastot ja neljännessä<br />
esitellään hyviä indikaattorikäytäntöjä<br />
sekä työkalua elämänlaadun mittaamiseen kaupunkiseuduilla.<br />
Osio I - johdantoartikkelit<br />
Osion I artikkelit tarkastelevat kaupunkiseutujen<br />
kehitystä sen eri puolilta. Teemakohtaisissa kirjoituksissa<br />
asiantuntijat lähestyvät ja tulkitsevat mm.<br />
suomalaisen kaupunkiverkon kutoutumista viime<br />
vuosikymmenillä ja rakenteen nykytilannetta, kaupunkiseutujen<br />
merkitystä uudessa aluetaloudessa,<br />
elämäntapojen muutosta ja uutta viihtyvyyttä suomalaisilla<br />
kaupunkiseuduilla sekä kaupunkihyvinvointia<br />
ja sitä mittaavia indikaattoreita.<br />
Lewis Dijkstra esittelee artikkelissaan Urban<br />
Audit II -hankkeen alustavia tuloksia. Kirjoitta-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
jan mukaan kaupunkiseudut ovat alueellisessa<br />
kehityksessä avainroolissa nostettaessa Eurooppa<br />
– Lissabonin strategian mukaisesti – maailman<br />
kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi aluetaloudeksi<br />
vuoteen 2010 mennessä. Erityinen rooli<br />
kaupungeilla on työllisyyden parantamisessa. <strong>Kaupunkiseutujen</strong><br />
sisäisten erojen kasvu on suuri vaaratekijä<br />
elämänlaadulle ja sosiaaliselle koheesiolle.<br />
Suomen ja suomalaisten kaupunkiseutujen suurin<br />
haaste on edelleen työttömyys, vaikka suurimmille<br />
suomalaisille kaupunkiseuduille on syntynyt paljon<br />
uusia työpaikkoja laman jälkeen. Koulutettu<br />
ja osaava väestö on oleellinen tekijä osaamisperusteisessa<br />
alueellisessa kehittämisessä. Kirjoittajan<br />
mukaan muilla eurooppalaisilla kaupungeilla on<br />
paljon opittavaa Suomen kaupunkiseuduista tietoon<br />
ja osaamiseen perustuvasta kasvusta.<br />
Janne Antikainen ja Perttu Vartiainen kuvaavat<br />
artikkelissaan kaupunkiseutujen vahvistumista<br />
1970-luvun puolivälistä nykypäivään. Tällä<br />
ajanjaksolla kaupungit ovat alueellisesti kasvaneet<br />
toiminnallisiksi kaupunkiseuduiksi. Samalla kaupunkien<br />
vaikuttavuus alueelliseen kehitykseen<br />
omalla alueellaan ja valtakunnallisesti on kasvanut,<br />
on muotoutunut kansallinen kaupunkiverkko.<br />
Kirjoittajien mukaan kaupunkiseutujen kehitykseen<br />
vaikuttavat yhä enemmän alueen ulkopuoliset<br />
tekijät. Seutujen kehitys eriytyy yhä vahvemmin, eli<br />
aluekehitys mosaiikkimaistuu sekä alueiden välillä,<br />
mutta myös kaupunkiseutujen sisällä. Eriytyvä<br />
aluekehitys ja erilaiset alueet edellyttävät eriytyvää<br />
aluepolitiikkaa. Menestyksekkään kaupunkipolitiikan<br />
avulla vahvistetaan monikeskuksisuutta ja<br />
koko kansallisen kaupunkiverkon kilpailukykyä.<br />
Paavo Okko käsittelee kaupunkiseutujen<br />
uutta aluetaloutta ja toteaa, että uuden talouden<br />
keskeinen muutostekijä, informaatio- ja viestintäteknologia,<br />
mahdollistaa kyllä toimintojen hajautumisen,<br />
mutta toisaalta näyttää silti keskittävän<br />
aluerakennetta. Korkean osaamisen yritysten sijoittumismieltymykset<br />
vetävät niitä usein keskuksiin.<br />
Läheisyyden merkitys mm. hiljaisen tiedon välittymisessä<br />
ei ole uudessa taloudessakaan poistunut.<br />
1990-luvun loppupuoliskolta alkaen Suomen neljä<br />
suurinta kaupunkiseutua ovat nostaneet bruttokansantuoteosuuttaan<br />
selvästi. Uutta taloudellista<br />
toimintaa on kuitenkin ilmestynyt uuden teknologian<br />
ansiosta aivan uusille seuduille. Keskeinen<br />
havainto on, että informaatio- ja viestintäsektorin<br />
sisällä tuotanto vaihtelee – tavaratuotanto on<br />
Suomessa varsin keskittynyttä tiettyihin suuriin<br />
keskuksiin, mutta palvelu- ja sisältötuotanto näyttävät<br />
sijoittuvan alueellisesti tasaisemmin.<br />
Antti Karisto tarkastelee arkiviihtyvyyden<br />
<strong>aika</strong>a ja uutta viihtymistä kaupungeissa. Karisto<br />
jakaa kaupunkien kehittämisen hallinnollistaloudelliseen<br />
kaupunkiin ja kotikaupunkiin.<br />
Hallinnollis-taloudellisen kaupungin tavoitteena<br />
on seudun kilpailukyvyn parantaminen, kotikaupungin<br />
kohteena on ihmisten elinympäristö<br />
ja arkiviihtyvyys. Arkiviihtyvyys on kaupungeille<br />
paitsi kilpailutekijä, myös itseisarvoinen asia.<br />
13
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kaupungin viihtyvyyden elimellisiä osasia ovat<br />
turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäksi myös virikkeellisyys,<br />
tapahtumarikkaus ja esteettinen ilme.<br />
Karisto olettaa, että asukkaiden elämänlaatuun<br />
vaikuttaa myös julkinen tila, joka voi toimia mukavuustekijänä<br />
ja kollektiivisena resurssina. Kaupunkien<br />
arkiviihtyvyyden kehittämisessä tulisi<br />
peräänkuuluttaa paikkoja, joilla on anonyymien<br />
tilojen sijaan luonnetta ja identiteetti.<br />
Jussi Simpura tiivistää artikkelissaan hyvinvointi-indikaattorien<br />
kehittämisen historian ja<br />
pyrkii määrittelemään, mikä on leimallista, kun<br />
arvioidaan ja mitataan kaupunkien hyvinvointia.<br />
Simpura toteaa, että normaalien sosiaalisten ilmiöiden<br />
ja ongelmien lisäksi kaupunkihyvinvointia<br />
määrittelevät ainakin kaupunkiseudun sisäinen<br />
erilaistuminen ja hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen<br />
sekä kuntapalvelujen toimivuus. Lisäksi<br />
artikkelissa nostetaan esiin joitakin vaikeammin<br />
mitattavia, mutta kiinnostavia suureita. Tällaisia<br />
ovat ainakin erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta<br />
luovuuden kasvualustana mittaavat kulttuuritekijät<br />
sekä sosiaalinen pääoma, jonka merkitystä<br />
suomalaisen menestyksen osatekijänä on usein<br />
korostettu.<br />
Osio II - kaupunkiseutukuvaukset<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kuvauksissa on käsitelty<br />
neljää eri teemaa. Ensin on kerrottu kaupungin<br />
synnystä ja kasvusta pitäen sisällään merkittävimmät<br />
murroskohdat kehityksessä. Tämän jälkeen<br />
kerrotaan yleisesti kehityksen nykytilasta.<br />
Kolmanneksi tarkastellaan lähemmin asumista ja<br />
palveluja, jotka ovat keskeisimpiä tekijöitä alueiden<br />
asukkaille. Lopuksi on luonnehdittu seudun<br />
ominaispiirteitä.<br />
Kaupunkiseuduilla on omat vahvat ominaispiirteensä.<br />
Alueilla oleva osaaminen perustuu<br />
useimmiten vuosikymmenten saatossa vahvistuneisiin<br />
perinteisiin toimialoihin, jotka ovat viimeisen<br />
vuosikymmenen <strong>aika</strong>na saaneet paljon uusia<br />
piirteitä, ja joiden kautta kukin kaupunkiseutu<br />
kytkeytyy globaaleihin verkostoihin. Yhteisiä nimittäjiä<br />
kuvauksista löytyy useita: suomalainen<br />
kaupunkiseutu on ”ihmisen kokoinen”, viihtyisä,<br />
luonnonläheinen ja turvallinen, joka tarjoaa toimivat<br />
palvelut ja mahdollisuuden erilaiseen asumiseen.<br />
Osio III - tilastot<br />
Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat vahvasti subjektiivisia<br />
kokemuksia. Kaupunkiseutuja ei voi laittaa<br />
paremmuusjärjestykseen verrattaessa hyvää<br />
elämää. Osion III tilastojen perusteella voidaan<br />
luonnehtia joitakin elämisen piirteitä erilaisilla<br />
kaupunkiseuduilla.<br />
Puolet Suomen väestöstä asuu Helsingin metropolialueella<br />
ja muilla monipuolisilla yliopistoseuduilla.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> väestöstä 63 %<br />
asuu keskuskaupungeissa. Monilla pienemmillä<br />
kaupunkiseuduilla kehyskuntien osuus seudun<br />
väestöstä on suurempi. Vuoden 2003 ennakkotie-<br />
14<br />
tojen mukaan suurimmat kaupunkiseudut ovat<br />
edelleen saaneet eniten muuttovoittoa ja niillä<br />
myös luonnollinen väestönlisäys on suurinta.<br />
Muuttoliike on kuitenkin tasapainottunut – monipuolisten<br />
yliopistoseutujen lisäksi positiivista<br />
kehitystä on monilla keskisuurilla kaupunkiseuduilla.<br />
Ulkomaiden kansalaiset ovat keskittyneet<br />
suurille kaupunkiseuduille, ruotsinkielisille rannikkoseuduille<br />
sekä lähimpänä itärajaa sijaitseville<br />
kaupunkiseuduille. Tulevaisuudessa suurten<br />
ikäryhmien ikääntyessä yksin asuvien vanhusten<br />
määrä nousee selvästi. Miesten lyhyemmästä elinajanodotteesta<br />
johtuen yksin asuvia naisia on yli<br />
kolme kertaa enemmän kuin miehiä.<br />
Helsingin metropolialueella ja monipuolisilla<br />
yliopistoseuduilla suurin osa asuntokannasta on<br />
kerrostaloja, mutta keskisuurilla ja sitä pienemmillä<br />
kaupunkiseuduilla on jo enemmän omakotitaloja<br />
kuin kerrostaloja. Noin yksi kolmasosa<br />
kaupunkiseutujen väestöstä asuu vuokralla. Väestön<br />
muuttoliikkeen suunnasta ja rakenteesta<br />
kertoo myös se, että asuntokaupoista kaksi kolmasosaa<br />
on tehty Helsingin metropolialueella<br />
ja suurilla yliopistoseuduilla. Suuri kysyntä<br />
puolestaan heijastuu asuntojen hintoihin, jossa<br />
Helsingin seutu erottuu selvästi muista. Useilla<br />
pienemmillä kaupunkiseuduilla hajonta kaupunkiseudun<br />
kuntien kesken on huomattavaa.<br />
Työikäisten kuolleisuudessa on varsin suuria eroja<br />
kaupunkiseutujen välillä. Kuolleisuus on muita<br />
luokkia korkeampaa keskisuurilla kaupunkiseuduilla<br />
ja alkutuotantovaltaisilla seuduilla. Suuret<br />
kaupunkiseudut ja erityisesti niiden keskuskaupungit<br />
ovat rikosten määrällä mitattuna selvästi<br />
turvattomampia kuin muut alueet.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> työttömyysaste on korkeampi<br />
kuin maassa keskimäärin. Tilanne on keskimääräistä<br />
heikompi myös monipuolisilla yliopistoseuduilla,<br />
vaikkakin niillä on syntynyt runsaasti<br />
uusia työpaikkoja viimeisen kymmenen vuoden<br />
<strong>aika</strong>na. Suuremmilla kaupunkiseuduilla pitkä<strong>aika</strong>istyöttömien<br />
osuus työttömistä on suurempi<br />
kuin muissa luokissa. Alhaisen työttömyyden seutuja<br />
ovat Helsingin metropolialueen lisäksi monet<br />
rannikon ja pienemmät Etelä-Suomen seudut,<br />
korkeimpien työttömyysprosenttien löytyessä perifeerisiltä<br />
kaupunkiseuduilta Itä- ja Pohjois-Suomesta<br />
ja muutamilta teollisilta seuduilta. Arvonlisäyksestä<br />
tahkotaan kaupunkiseuduilla yli 90 %,<br />
ja siitä lähes neljä viidesosaa keskuskaupungeissa.<br />
Asukasta kohden lasketussa bruttokansantuotteessa<br />
näkyy erityisesti informaatiosektorin, mutta<br />
myös perinteisen teollisuuden, vahvat alueet<br />
sekä suuret erot keskuskaupunkien ja kehyskuntien<br />
välillä. Yrittäjyys on pienemmillä kaupunkiseuduilla<br />
yleisempää kuin suuremmilla seuduilla.<br />
Yksityiset palvelutoiminnot ovat keskittyneet<br />
pääkaupunkiseudulle. Varsin vahva korrelaatio<br />
on myös kaupunkiseudun koon ja alkutuotantovaltaisuuden<br />
välillä, pienempien seutujen ollessa<br />
alkutuotantovaltaisempia.<br />
Äänestysaktiivisuudessa ei ole huomattavia
eroja kaupunkiseutujen välillä, mutta äänien jakaumassa<br />
puolueittain luonnollisesti on. Keskustan<br />
kannatus on suurinta kehyskunnissa, pienemmillä<br />
kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen<br />
ulkopuolella. Sosialidemokraatteja on äänestänyt<br />
noin neljäsosa sekä Helsingin metropolialueella,<br />
suurilla yliopistoseuduilla, keskisuurilla kaupunkiseuduilla<br />
että teollisilla seuduilla. Kannatus on<br />
vankkaa erityisesti näiden seutujen keskuskaupungeissa.<br />
Myös kokoomuksen kannatus keskittyy<br />
keskuskaupunkeihin, painottuen vahvemmin<br />
keskisuuriin ja niitä suurempiin kaupunkiseutuihin<br />
ja erityisesti keskuskaupunkeihin. Vasemmistoliiton<br />
kannatus on vahvinta teollisilla seuduilla,<br />
Vihreällä liitolla Helsingin seudulla ja muilla yliopistoseuduilla<br />
ja RKP:llä ruotsinkielisillä kaupunkiseuduilla.<br />
Suuret yliopistoseudut erottuvat myös opiskelijoiden<br />
määrässä selvästi muista, mutta ammattikorkeakoulut<br />
ovat tasapainottaneet rakennetta<br />
huomattavasti viime vuosien <strong>aika</strong>na. Vahvimmat<br />
keskisuuret kaupunkiseudut ovat nousseet pienimpien<br />
yliopistoseutujen rinnalle. Myös pienemmät<br />
seudut ovat saaneet siivunsa korkeakouluopiskelijoista.<br />
Suomen yli 15-vuotiaista neljäsosa on<br />
korkeakoulutettu. Koulutusjärjestelmän rakenne<br />
korreloi vahvasti kaupunkiseutujen väestön koulutusrakenteen<br />
kanssa, yliopistoseuduilla väestö<br />
on korkeammin koulutettua.<br />
Informaatiosektorilla on noin kymmenesosa<br />
Suomen työpaikoista. Osuus on jo vuonna 2001<br />
pienentynyt huippuvuodesta 2000 ja on oletettavaa<br />
että osuus työpaikoista on vähentynyt entisestään<br />
kevääseen 2004 mennessä. Informaatiosektorin<br />
sisällä vahvimmin on keskittynyt palveluiden<br />
ja sisällöntuotanto Helsingin metropolialueelle ja<br />
Urban Audit — faktat<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
suurille yliopistoseuduille. Informaatiosektorin<br />
työp<strong>aika</strong>t ovat keskittyneet erittäin vahvasti keskuskaupunkeihin.<br />
Kulttuuripalvelujen käyttömäärät vastaavat<br />
alueiden väestömäärää. Maakuntien keskuskaupungit<br />
toimivat kulttuurin moottoreina alueellaan.<br />
Pitkien etäisyyksien maassa Itä- ja Pohjois-<br />
Suomen seuduilta liikutaan Helsingin seudulle<br />
lentoteitse. Pohjoisen Suomen turismiorientoituneemmille<br />
seuduille suuntautuu lisäksi vapaa-ajan<br />
lentoliikennettä. Sekä turismin että muun elinkeinoelämän<br />
kannalta hyvillä liikenneyhteyksillä on<br />
erittäin keskeinen merkitys. Lentoasemien maantieteellinen<br />
kattavuus on varsin hyvä, mutta lentoliikenteen<br />
lakkautuminen on uhka muutamille<br />
pienemmille kaupunkiseuduille.<br />
Osio IV - toimivia työkaluja<br />
Osiossa IV esitellään kaupunkiseutujen hyviä indikaattorikäytäntöjä.<br />
Esimerkkikäytännöt osoittavat,<br />
että kaupungit tai kaupunkiseudut seuraavat<br />
systemaattisesti alueensa sisäistä kehitystä<br />
esimerkiksi asuinalueiden sosioekonomisten seuranta-indikaattoreiden<br />
tai hyvinvointibarometrien<br />
avulla. Lisäksi osiossa esitellään Savonlinnan<br />
aluekeskusohjelmassa kehitettyä hyvän elämän<br />
indikaattorit –työkalua, jonka rakentamisesta<br />
on vastannut Leena Uosukainen apunaan Jussi<br />
Salmela. Työkalulla pyritään kuvaamaan hyvän<br />
elämän osatekijöitä asukkaiden kokemana. Hyvä<br />
elämä tarkastelukohteena on varsin laadullinen<br />
ilmiö, johon perinteisillä indikaattoreilla ei välttämättä<br />
helposti päästä käsiksi. Luvussa esitelty<br />
työväline on kiinnostava malli, jonka kehittelyä<br />
jatketaan siitä saatujen kokemusten karttuessa.<br />
Urban Audit I -pilottivaihe<br />
· Komissio käynnisti Urban Audit –hankkeen vuonna 1997.<br />
· Tavoitteena oli kuvata elämän laatua eurooppalaisissa kaupungeissa.<br />
· 58 kaupunkia, pääkaupungit ja muutama muu suurempi kaupunki. Suurista metropoleista Lontoo ja Pariisi olivat<br />
pilotin ulkopuolella. Suomesta mukana oli Helsinki.<br />
·Tietoa kerättiin itse kaupungista, sen toiminnallisesta kaupunkiseudusta ja kaupunkia pienemmistä osa-alueista.<br />
·Tiedot yli 500 muuttujasta vuosilta 1981, 1991 ja 1996.<br />
·Vuonna 2000 päättyneen pilottihankkeen tulokset on saatavilla osoitteessa<br />
http://europa.eu.int/comm/regional_policy/urban2/urban/audit/index.html<br />
Urban Audit II<br />
·Toinen vaihe käynnistyi vuonna 2001 pilottivaiheen arvioinnilla.<br />
·Mukana yhteensä 258 suurta ja keskisuurta kaupunkia: 189 kaupunkia EU 15-maista (nyt mukana ovat myös Lontoo<br />
ja Pariisi) ja 69 kaupunkia EU:hun liittyvästä 10:stä maasta sekä Bulgariasta ja Romaniasta.<br />
·Suomesta osallistuu Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu.<br />
·Tiedot kerättiin kolmelta aluetasolta: kaupunki, kaupunkiseutu ja kaupunkia pienemmät osa-alueet.<br />
· Tarkastelussa 333 muuttujaa yhdeksästä teemasta. Teemat ovat: väestö, sosiaaliset olot, taloudelliset olot, osallistuminen,<br />
koulutus ja opiskelu, ympäristö, liikenne, tietoyhteiskunta, kulttuuri ja turismi.<br />
·Tietoa kerättiin vuosilta 1981, 1991, 1996 ja 2001.<br />
·EU-15 alueella sijaitsevien 189:n kaupungin tiedot ovat koossa ja tietokannat avattaneen käyttäjille huhti-toukokuussa<br />
2004. Muiden kaupunkien tiedonkeruuprosessi käynnistyi myöhemmin, joten kokonaisuudessaan kaikkien<br />
258 kaupungin tiedot valmistuvat käyttöön 2005.<br />
·Mukana olevat kaupungit ja muuttujalista löytyvät mm. osoitteesta www.intermin.fi/aluekeskusohjelma<br />
15
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
European Cities in a Dynamic,<br />
Knowledge-based Economy<br />
by Lewis Dijkstra 1<br />
On the basis of the preliminary results of the<br />
Urban Audit, this paper analyses the role of European<br />
cities in relation to the goal of changing<br />
the EU into the most competitive and dynamic<br />
knowledge-based economy by 2010; a goal agreed<br />
by the European Heads of State in 2000. Specific<br />
attention is given to the role and position of the<br />
Finnish cities included in the Urban Audit: Helsinki<br />
2 , Oulu, Tampere and Turku.<br />
Introduction and Acknowledgements<br />
In the past, comparing cities in the European Union<br />
was fraught with problems due to differences<br />
in data collection methods and definitions. As a<br />
result it was very difficult to analyse and compare<br />
European cities.<br />
The Urban Audit seeks to solve most of<br />
these problems by providing a comprehensive<br />
set of urban indicators covering the various aspects<br />
of urban life. The Audit was launched by<br />
Directorate-General for Regional Policy of the<br />
European Commission and covers 258 large and<br />
medium-sized cities 3 in the EU27. The cities were<br />
selected in collaboration with Eurostat and the<br />
national statistical offices. The selected cities are<br />
geographical dispersed to ensure a representative<br />
sample of cities. The combined population<br />
of the 258 cities is 107 million inhabitants, covering<br />
more than 20% of the EU27 population. This<br />
large sample ensures that the Urban Audit can<br />
provide much more reliable information about<br />
European cities today than what was available<br />
previously.<br />
The preliminary results presented here are<br />
available thanks to a major effort by the cities,<br />
national statistical institutes of the current EU<br />
Member States, Eurostat and Directorate General<br />
for Regional Policy. The complete results<br />
for the cities in the EU15 will be available in the<br />
16<br />
spring of 2004.<br />
The data collection for the 69 cities outside<br />
the EU15 was launched at a later stage (due to<br />
the use of a different financing mechanism) and<br />
consequently the complete data for these cities<br />
will be available in early 2005. Therefore, the data<br />
used in this article only refers to the 189 cities<br />
within the current 15 Member States of the European<br />
Union.<br />
Lisbon Agenda<br />
In 2000, the European Council adopted the ambitious<br />
goal of transforming Europe by 2010 into<br />
“the most competitive and dynamic knowledgebased<br />
economy in the world, capable of sustainable<br />
economic growth with more and better jobs<br />
and greater social cohesion,” also know as the<br />
Lisbon Agenda 4 .<br />
The role of cities in reaching this goal is critical.<br />
Innovative knowledge-based firms tend to<br />
settle in cities and urban areas. Cities are major<br />
centres of employment, providing jobs for its<br />
residents as well as many commuters from the<br />
surrounding areas. However, cities often have<br />
important pockets of deprivation. These deprived<br />
urban neighbourhoods can be improved<br />
by reducing and preventing problems related to<br />
social exclusion, drugs and crime. Tackling these<br />
issues is necessary not only to create a more cohesive<br />
Europe, but also to make cities a better place<br />
to live and more attractive to investors.<br />
This article first discusses the contribution<br />
of cities to the knowledge economy through the<br />
presence of people with a higher education. Secondly<br />
it analyses their role as centres of employment<br />
and job opportunities. Lastly it turns to<br />
cohesion within cities, focussing on the concentration<br />
of unemployment at the neighbourhood<br />
level.<br />
1 This article presents the view of the author and does not necessarily reflect those of the European Commission.<br />
2 Within the Urban Audit, Helsinki is defined as the Municipality of Helsinki.<br />
3 Medium-sized cities have between 50 000 and 250 000 inhabitants, large cities have more than 250 000 inhabitants.<br />
4 For more information on the Lisbon Agenda, see: http://europa.eu.int/comm/lisbon_strategy/key/index_en.html
The Knowledge Economy<br />
The knowledge economy feeds on high concentrations<br />
of the higher educated living in close proximity<br />
to one another. Cities with a high quality<br />
of life and good job opportunities attract people<br />
with a higher education degree. The job market in<br />
cities is much larger and more varied than outside<br />
cities. The higher degree of specialisation also attracts<br />
people with a high level of expertise. As a<br />
result, for many people with a higher education<br />
cities offer more and better career opportunities.<br />
Yet it is not only the professional opportunities<br />
that attract the higher educated to cities. Research<br />
in the USA (Florida 2002 5 ) has show that the quality<br />
of life and urban amenities are an important<br />
factor influencing where people with a higher education<br />
want to live. The amenities cited include<br />
recreational facilities such as parks, sports facilities<br />
and hiking trails, and also cultural activities<br />
such as concerts, exhibitions and performances.<br />
The results of the Urban Audit clearly demonstrate<br />
the preference for urban living of the<br />
higher educated. In all but one of the EU Member<br />
States that reported the share of urban residents<br />
with a higher education degree in 2001, cities attract<br />
a greater proportion of the higher educated.<br />
In Paris, for example, 37% residents have a higher<br />
education degree while for all of France the figure<br />
is only 14%; for Edinburgh the figures are 29% as<br />
opposed to only 15% for the UK. Cambridge, famous<br />
for its world class university and nowadays<br />
also for its Science Park has 32% residents with a<br />
higher education degree.<br />
Figure 1. Share of residents with a higher<br />
education degree in 2001<br />
National<br />
Mediumsized<br />
Cities<br />
Large<br />
Ratio large<br />
city/national<br />
FI 20% 24% 28% 143%<br />
BE 17% n.a. n.a. n.a.<br />
DK 17% 16% 20% 123%<br />
ES 16% n.a. n.a. n.a.<br />
SE 15% 12% 14% 92%<br />
NL 15% 16% 21% 135%<br />
DE 15% 21% 17% 116%<br />
UK 15% 15% 16% 109%<br />
FR 14% 15% 20% 138%<br />
IE 14% 14% 17% 126%<br />
LU 11% 18%<br />
GR 10% 14% 19% 188%<br />
AT 10% n.a. n.a. n.a.<br />
IT 6% n.a. n.a. n.a.<br />
PT 6% 9% 16% 283%<br />
Source: Urban Audit 2004<br />
Rank City<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
At the national level, Finland has achieved<br />
the highest proportion of resident with a higher<br />
education degree (20%) compared to the other EU<br />
member states (see figure 1). This achievement<br />
is also mirrored in the Urban Audit data, where<br />
the four Finnish cities rank highly in terms of<br />
residents with a higher education degree. Out of<br />
the 135 cities that reported the proportion of residents<br />
with higher education degree for 2001, Helsinki<br />
ranked 5 th , Oulu 9 th , Tampere 17 th and Turku<br />
23 rd (see figure 2). In Finland, people with a higher<br />
education, as in the other Member States, prefer<br />
to live in cities especially Helsinki, where has 28%<br />
of the population has a higher education degree.<br />
Figure 2. City Ranking according to their share<br />
of residents with a higher education degree<br />
in 2001<br />
Proportion of<br />
residents with a<br />
higher education<br />
degree<br />
1 Paris 36,9%<br />
2 Cambridge 32,3%<br />
3 Edinburgh 29,4%<br />
4 Dresden 28,5%<br />
5 Helsinki 28,3%<br />
6 Göttingen 27,6%<br />
7 Freiburg im Breisgau 26,9%<br />
8 Utrecht 26,9%<br />
9 Oulu 25,4%<br />
10 Leipzig 24,7%<br />
11 Erfurt 24,5%<br />
12 Toulouse 24,5%<br />
13 Aberdeen 24,2%<br />
14 Amsterdam 24,0%<br />
15 Halle an der Saale 24,0%<br />
16 Frankfurt an der Oder 23,9%<br />
17 Tampere 23,7%<br />
18 Karlsruhe 23,3%<br />
19 London 22,9%<br />
20 Groningen 22,8%<br />
21 Montpellier 22,7%<br />
22 Darmstadt 22,6%<br />
23 Turku 22,4%<br />
24 Magdeburg 22,3%<br />
25 Grenoble 22,2%<br />
Source: Urban Audit 2004<br />
5 Florida, Richard. 2002. The Rise of the Creative Class: And How It’s Transforming Work, Leisure, Community and Everyday Life.<br />
New York : Basic Books.<br />
17
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Employment<br />
The number and variety of jobs is one of the reasons<br />
so many of the higher educated decide to<br />
move to large cities. However, many of the jobs in<br />
cities are not held by city residents but by commuters.<br />
On average, 37% of the jobs within a city<br />
are held by people who commute into the city.<br />
This explains why despite the high concentration<br />
of jobs in cities, the employment rate in of urban<br />
residents in most cities is lower than the national<br />
employment rate (see figure 3). This also illustrates<br />
the problem of concentration of deprivation<br />
in particular urban neighbourhoods.<br />
The average employment rates also hides the<br />
variation between cities. Comparing data for the<br />
best performing cities with those of the whole<br />
country shows most countries have a one or two<br />
cities that match or outperform the national employment<br />
rate.<br />
Helsinki, for example, has a high employment<br />
rate of 73%. It is the city with fourth highest employment<br />
rate within the Urban Audit and it is<br />
higher than the employment rate of Finland or of<br />
the other Finnish cities in the Urban Audit. Oulu,<br />
Tampere and Turku have employment rates slightly<br />
below the national level.<br />
Cohesion<br />
In addition to the goal of improving the education<br />
level and the employment rate, the Lisbon Agenda<br />
also aims at greater cohesion. On the city level,<br />
concentration of deprivation in specific neighbourhoods<br />
is a clear threat to greater cohesion.<br />
Figure 3. Employment rate (residence-based) in<br />
2001<br />
National<br />
Mediumsized<br />
Cities Ratio<br />
Large<br />
large city /<br />
national<br />
DK 76% 71% 72% 95%<br />
NL 74% 70% 70% 95%<br />
SE 74% 75% 72% 98%<br />
UK 72% 65% 59% 82%<br />
PT 69% 65% 64% 93%<br />
AT 69% 68% 68% 99%<br />
FI 68% 64% 73% 107%<br />
DE 66% 56% 57% 87%<br />
IE 66% 59% 67% 101%<br />
LU 63% 59%<br />
FR 63% 53% 57% 91%<br />
BE 60% n.a. n.a. n.a.<br />
ES 58% 59% 56% 97%<br />
GR 55% 52% 55% 99%<br />
IT 55% n.a. n.a. n.a.<br />
Source: Urban Audit 2004<br />
18<br />
Neighbourhood Disparities<br />
In the Urban Audit Pilot Project (1997-2000), the<br />
disparities of unemployment between the neighbourhoods<br />
within a city were much larger than the<br />
differences between cities or regions. This round<br />
of the Urban Audit confirmed the prevalence of<br />
large disparities between neighbourhoods: in two<br />
out of five cities the worst neighbourhood has an<br />
unemployment more than double the city average.<br />
This means that deprived urban neighbourhoods<br />
continue to be a major issue for European cities.<br />
Large disparities between neighbourhoods can<br />
be found in every Member State. Nor is this problem<br />
limited to large cities, even medium-sized cities<br />
have neighbourhoods where unemployment is<br />
far higher than in the city as whole (see figure 4).<br />
In Finland the disparities between neighbourhoods<br />
are restrained in the three medium-sized<br />
cities participating the Urban Audit (Oulu, Tampere<br />
and Turku): the worst neighbourhood has at<br />
the most an unemployment rate that is 50% higher<br />
than the city average. In Helsinki, the worst neighbourhood<br />
has an unemployment rate slightly over<br />
double the city average.<br />
In contrast, the city which reported the highest<br />
concentration of unemployment in one neighbourhood<br />
is Marseille: its worst neighbourhood<br />
has a 58% unemployment rate while the city unemployment<br />
rate is 20%.<br />
Unemployment<br />
Comparing unemployment at the city and national<br />
level shows that unemployment is frequently<br />
concentrated in cities. Even in countries with a relatively<br />
low unemployment is disproportionately<br />
concentrated in cities (see figure 5). For example, in<br />
Austria the national unemployment rate is 4%, but<br />
in Vienna it is 11%; in the Netherlands the national<br />
unemployment rate is 2%, while in Rotterdam and<br />
Groningen it is 6%.<br />
The concentration of unemployment occurs<br />
both in large and in medium-sized cities. In some<br />
EU Member States, the large cities have a lower<br />
unemployment rate than medium-sized cities, for<br />
example in Greece, Ireland, Germany and Finland,<br />
while in other Member States the large cities have<br />
a higher unemployment rate, for example in Spain,<br />
UK and Austria.<br />
Finland has a relatively high unemployment<br />
figure of 9% compared to the EU average of 7.4%,<br />
only Italy, Greece and Spain have a higher unemployment<br />
rate. In Helsinki the unemployment rate<br />
is the same as that of the country as a whole, but<br />
in Oulu, Tampere and Turku the unemployment<br />
rate is 16%, which is 75% higher than the national<br />
unemployment rate.<br />
Conclusion<br />
Cities can make a valuable contribution to the<br />
goals of the Lisbon Agenda. As centres of the<br />
knowledge economy, cities can foster economic<br />
development in this sector. Cities also play an
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
���<br />
Figure 4. Disparities between neighbourhood<br />
unemployment rates in 2001<br />
���������������������������������������<br />
����������������������<br />
��������������������������������������<br />
������������������� ������������<br />
important role as centres of employment both<br />
for the city and its wider region. When cities can<br />
stimulate job growth the whole region stands to<br />
benefit.<br />
However, the concentration of unemployment<br />
in cities and even more in deprived urban<br />
neighbourhoods threatens the cohesion and the<br />
quality of urban life. Problems associated with<br />
social exclusion, drugs, crime and lack of investments<br />
pile up in these neighbourhoods, reducing<br />
the appeal of the entire city as good place to live,<br />
work and play.<br />
Ensuring that cities can play their role as centre<br />
of the knowledge economy and employment<br />
as well as addressing deprived urban neighbourhoods<br />
will allow cities to make an important<br />
contribution towards the goals of the Lisbon<br />
Agenda.<br />
Finnish cities have been very successful in attracting<br />
a highly educated workforce and stimulating<br />
the knowledge economy and many European<br />
cities could learn from how Finnish cities have<br />
stimulated the knowledge economy.<br />
In terms of job creation, Helsinki has outperformed<br />
virtually all other cities; ranking fourth in<br />
terms of employment rate out of 155 cities. Finland<br />
as a whole has a reasonably high employment<br />
rate of 68%, only slightly below the goal of 70% in<br />
the Lisbon Agenda. Oulu, Turku and Tampere are<br />
less successful and have a lower employment rate.<br />
Unemployment, however, remains an issue<br />
for Finnish cities. The three medium-sized cities<br />
have a significantly higher unemployment rate<br />
than the national rate. Although the average unemployment<br />
rate in Helsinki is the same as the<br />
national, certain of its neighbourhoods have an<br />
unemployment rate that is twice as high.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Source: Urban Audit 2004<br />
Figure 5. National and city unemployment rates<br />
in 2001<br />
Unemployment Rate<br />
Cities Ratio<br />
National<br />
Mediumsized<br />
Large<br />
large city /<br />
national<br />
ES 10% 9% 11% 102%<br />
GR 10% 12% 10% 98%<br />
IT 10% n.a. n.a. n.a.<br />
FI 9% 16% 9% 102%<br />
FR 9% 13% 13% 155%<br />
DE 8% 11% 8% 104%<br />
BE 7% n.a. n.a. n.a.<br />
UK 5% 5% 8% 151%<br />
SE 5% 7% 6% 123%<br />
DK 5% 5% 5% 105%<br />
PT 4% 6% 8% 201%<br />
IE 4% 9% 7% 180%<br />
AT 4% 7% 11% 298%<br />
NL 2% 4% 4% 184%<br />
LU 2% 3%<br />
Source: Urban Audit 2004<br />
19
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kansallinen kaupunkiverkko ja<br />
kaupunkiseudut<br />
Janne Antikainen & Perttu Vartiainen<br />
Suomessa kaupungistuminen on<br />
tapahtunut myöhään, mutta viime<br />
vuosikymmenten <strong>aika</strong>na ripeään<br />
tahtiin. Suuren muuton jälkimainingissa<br />
1970-luvulla tapahtui kaksi<br />
yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeää<br />
rinnakkaista prosessia. Ensinnäkin<br />
kansallinen kaupunkiverkko<br />
punoutui vahvojen maanosakeskusten<br />
ja läänien pääkaupunkien,<br />
sittemmin maakuntakeskusten, ympärille<br />
erityisesti julkisen hallinnon<br />
laajenemisen myötä. Toisaalta tapahtui<br />
varsin voimakasta seutuistu-<br />
mista erityisesti lapsiperheiden<br />
muuttoliikkeen suuntautuessa yhä<br />
vahvemmin kaupunkiseutujen kehyskuntiin.<br />
Seutuistumista edesauttoi<br />
kunnallisten hyvinvointipalvelujen<br />
rakentaminen kaikkiin kuntiin<br />
tasapuolisesti. Tämä on johtanut<br />
myöhemmin tiettyjen palveluiden<br />
yhä yleisempään tuottamiseen seudullisesti.<br />
Kaupunkiseudut heijastelevat<br />
päivittäistä ihmisten elinympäristöä<br />
ja yritysten toimintaympäristöä.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kunnilla ovat yhteiset<br />
asunto-, koulutus- ja työmarkkinat.<br />
Tänä päivänä seutu on strategisessa<br />
kehittämisessä tärkeä taso,<br />
joka heijastuu erityisesti elinkeinostrategioissa,<br />
innovaatiopolitiikassa<br />
ja paikkakuntamarkkinoinnissa.<br />
Monilla alueilla kaupunkiseuduista<br />
on tullut jopa merkittävin kehittämisen aluetaso.<br />
Seutu on myös vahvistunut toiminnan keskeisenä<br />
tasona alueellisen kehityksen kannalta oleellisilla<br />
hallinnonaloilla. Tästä esimerkkejä ovat<br />
esimerkiksi valtion palveluiden seudulliset yhteispalvelupisteet,<br />
seudulliset yrityspalvelupisteet<br />
ja työvoimatoimistoverkon seutuistaminen työssäkäyntialueisiin<br />
perustuvaksi. Kuntatalouden<br />
kannalta on oleellista, että terveydenhuolto- ja sosiaalialalla<br />
korostetaan palveluiden järjestämistä<br />
seudullisena yhteistyönä. Seudullista yhteistyötä<br />
tuetaan erilaisin ohjelmamenettelyin (esim. Aluekeskusohjelma).<br />
20<br />
Kartta 1.<br />
Kansallinen kaupunkiverkko (Kaupunkiverkkotutkimus 2001)<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> luokittelu<br />
Kaupunkiverkkotutkimus 2001:ssä (Antikainen<br />
2001) kaupunkiseudut on asemoitu kansalliseen<br />
rakenteeseen niiden vahvuusluokan eli koon ja<br />
keskusmerkityksen sekä toiminnallisen erikoistumisen<br />
mukaan. Lisäksi kaupunkiverkkotutkimuksessa<br />
on analysoitu kaupunkiseutujen osaamisperustaa,<br />
kulttuuripalveluja ja kansainvälistymistä<br />
tilastollisten muuttujien avulla (kartta 1).<br />
Tässä julkaisussa on käytetty kaupunkiverkkotutkimuksen<br />
typologiaa muutamin muutoksin<br />
(taulukko 1). Helsingin metropolialueeseen<br />
kuuluvat Helsingin seudun lisäksi siihen vahvasti
Taulukko 1. <strong>Kaupunkiseutujen</strong> luokittelu (käytetty myös<br />
julkaisun osiossa III)<br />
luokka nimi kaupunkiseudut<br />
A<br />
B<br />
Helsingin<br />
metropolialue<br />
Monipuoliset<br />
yliopistoseudut<br />
C Keskisuuret<br />
kaupunkiseudut<br />
D<br />
E<br />
K<br />
M<br />
Helsinki<br />
suuntautuneet Porvoon, Lohjan ja Riihimäen<br />
seudut. Monipuoliset yliopistoseudut käsittävät<br />
Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion,<br />
Vaasan ja Joensuun kaupunkiseudut. Keskisuuriin<br />
kaupunkiseutuihin lukeutuvat Lahti, Pori,<br />
Kouvola, Kotka-Hamina, Lappeenranta-Imatra<br />
(Saimaankaupunki),<br />
Hämeenlinna, Mikkeli, Seinäjoki,<br />
Rovaniemi ja Kajaani. Teollisiin kaupunkiseutuihin<br />
luetaan Rauma, Salo,<br />
Kemi-Tornio, Kokkola, Jämsä, Pietarsaari,<br />
Varkaus, Raahe, Valkeakoski,<br />
Äänekoski, Uusikaupunki ja Tammisaari.<br />
Verrattuna kaupunkiverkkotutkimuksen<br />
luokitukseen on Salo<br />
siirretty erikoistapauksista teollisiin<br />
kaupunkiseutuihin. Alkutuotantovaltaisiin<br />
aluekeskuksiin luetaan Savonlinna,<br />
Iisalmi, Forssa, Kauhajoki, Kuusamo<br />
ja Oulun Eteläinen. Verrattuna<br />
kaupunkiverkkotutkimukseen on Savonlinna<br />
ja Iisalmi siirretty erikoistapauksista<br />
tähän luokkaan. Kaupunkiseutuihin<br />
(luokka K) kuuluvat kaikki<br />
luokkien A-E kaupunkiseudut sekä<br />
lisäksi Maarianhamina, jota ei ole tässä<br />
julkaisussa esitelty, mutta joka kuuluu<br />
kansalliseen kaupunkiverkkoon<br />
omana erikoistapauksenaan. Lisäksi<br />
taulukoissa on esitetty luokka M, jolla<br />
viitataan kaikkiin kaupunkiseutujen<br />
ulkopuolelle rajautuviin kuntiin yhteensä.<br />
Kaupunkiseudulla voi olla useampi<br />
kuin yksi vahva keskus. Monikeskuksiksi<br />
alueiksi on luokiteltu Helsingin<br />
seutu (keskuskaupunkeinaan Helsinki,<br />
Espoo, Vantaa ja Kauniainen),<br />
Kouvola (Kouvola ja Kuusankoski),<br />
Kemi-Tornio sekä Tammisaari (Tammisaari<br />
ja Hanko). Helsingin metropolialue<br />
koostuu useista kahden eri<br />
tason työssäkäyntialueista. Kemi-Tornio<br />
ja Tammisaari ovat tapauksia,<br />
joissa hallinnollisen seudun sisällä on<br />
kaksi suhteellisen itsenäistä työssäkäyntialuetta.<br />
Monikeskuksisiin alueisiin<br />
luetaan myös Saimaankaupunki,<br />
joka muodostuu Lappeenrannan ja<br />
Imatran työssäkäyntialueista, eli myös<br />
sen tapauksessa käytännössä kyse on<br />
kahdesta rinnakkaisesta toiminnallisesta<br />
alueesta. Jatkossa rinnakkaistarkastelua<br />
voisi harkita tehtäväksi<br />
myös Kokkolan ja Pietarsaaren sekä<br />
mahdollisesti myös muilla lähekkäisillä<br />
kaupunkiseuduilla, kuten Turku-<br />
Salo-Uusikaupunki, Tampere-Valkeakoski,<br />
Pori-Rauma ja Kotka-Kouvola.<br />
Tässä kirjassa esitetty kaupunkiseutujen<br />
määrittely perustuu lähinnä<br />
seudun keskuskaupungin omaan näkemykseen<br />
toiminnallisesta alueesta.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> määrittelyssä on lähennytty<br />
aluekeskusohjelma-alueen rajausta, mutta ne eivät<br />
ole kaikilla kaupunkiseuduilla yhteneväiset.<br />
Tämä viittaa lähinnä siihen tosiseikkaan, että yhä<br />
edelleen monissa aluekeskuksissa ohjelma-alue<br />
keskuskaupunki/<br />
keskuskaupungit<br />
Helsinki,<br />
Espoo, Vantaa,<br />
Kauniainen<br />
Porvoo Porvoo<br />
Lohja Lohjaa<br />
Riihimäki Riihimäki<br />
Tampere Tampere<br />
Turku Turku<br />
Oulu Oulu<br />
Jyväskylä Jyväskylä<br />
Kuopio Kuopio<br />
Vaasa Vaasa<br />
Joensuu Joensuu<br />
Lahti Lahti<br />
Pori Pori<br />
Kouvola<br />
Kouvola,<br />
Kuusankoski<br />
Kotka-Hamina Kotka<br />
Lappeenranta- Lappeenranta,<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Hämeenlinna Hämeenlinna<br />
Mikkeli Mikkeli<br />
Seinäjoki Seinäjoki<br />
Rovaniemi Rovaniemi<br />
Kajaani Kajaani<br />
Rauma Rauma<br />
Salo Salo<br />
Kemi-Tornio Kemi, Tornio<br />
Kokkola Kokkola<br />
Jämsä Jämsä<br />
Teolliset<br />
Pietarsaari Pietarsaari<br />
kaupunkiseudut Varkaus Varkaus<br />
Raahe Raahe<br />
Valkeakoski Valkeakoski<br />
Äänekoski Äänekoski<br />
Uusikaupunki Uusikaupunki<br />
Tammisaari<br />
Tammisaari,<br />
Hanko<br />
Savonlinna Savonlinna<br />
Alkutuotantovaltaiset<br />
aluekeskukset<br />
Iisalmi<br />
Forssa<br />
Kauhajoki<br />
Iisalmi<br />
Forssa<br />
Kauhajoki<br />
Kuusamo Kuusamo<br />
Oulun Eteläinen Ylivieska<br />
Kaupunkiseudut<br />
yhteensä<br />
Luokat A-E sekä<br />
Maarianhamina<br />
Maarianhamina<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kaikki kunnat, jotka eivät kuulu yllä<br />
ulkopuoliset alueet mainittuihin luokkiin<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
21
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
on huomattavasti laajempi kuin toiminnallinen<br />
kaupunkiseutu. Oleellista on huomioida, että termi<br />
aluekeskus viittaa nykyään aluekehittämisen<br />
sanastossa toiminnalliseen kaupunkiseutuun, ei<br />
seudun keskuskaupunkiin.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kehitys 1975-2003<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kehitystä on leimannut siirtyminen<br />
1960-1980-lukujen teollisesta ja julkisen<br />
sektorin investointivetoisesta kasvusta uuteen innovaatiovetoiseen<br />
kehitykseen. Nykyään kaupunkiseutujen<br />
<strong>kasvun</strong> perustekijöitä ovat teknologiaorientoitunut<br />
tutkimus- ja kehittämistoiminta ja<br />
tuotannolliset sovellukset, panostukset osaamiseen<br />
ja inhimilliseen pääomaan, sosiaaliset innovaatiot,<br />
toimiva infrastruktuuri sekä hyvä saavutettavuus,<br />
joka edellyttää toimivaa logistiikkaa.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> osuudet väestöstä, työpaikoista,<br />
alueellisesta bruttokansantuotteesta ja<br />
korkea-astekoulutetuista vuosina 1975-2000 sekä<br />
tuorein saatavilla oleva tieto on esitetty taulukoissa<br />
2a-2d. Vastaavien muuttujien osuudet kansallisesta<br />
kokonaisarvosta on esitetty taulukoissa<br />
3a-3d.<br />
Luvuista voidaan päätellä, että väestö on keskittynyt<br />
tarkastellulla ajanjaksolla Helsingin<br />
metropolialueelle ja suuremmille yliopistoseuduille.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> väestönkasvu koko tarkasteluperiodilla<br />
on ollut vajaa 600 000 ihmistä.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> sisällä tapahtui vuoteen 1990<br />
saakka siirtymää kehyskuntien hyväksi, mutta<br />
laman jälkeen väestönkasvu on ollut keskusvetoista.<br />
Sekä pienempien kaupunkiseutujen että<br />
maaseudun muuttotappio kasvoi 1990-luvun loppua<br />
kohden. Tällä kertaa väestökato oli monilla<br />
seuduilla jopa totaalisempaa kuin 1960-luvulla,<br />
mikäli kuolleisuus oli niillä korkeampaa kuin syntyvyys.<br />
2000-luvun ensimmäiset vuodet ovat olleet<br />
jälleen tasapainoisemman aluekehityksen <strong>aika</strong>a,<br />
mikä tosin voidaan selittää pitkälti talous<strong>kasvun</strong><br />
hiipumisella.<br />
Työpaikkojen kehityksessä näkyy hieman väestökehitystä<br />
vahvempi keskittymistendenssi.<br />
Lamalla oli dramaattinen vaikutus vuoden 1995<br />
lukuihin. Vuosien 1995-2001 kehityksessä on nähtävissä<br />
kiihtyvä keskittyminen suurimpiin keskuksiin.<br />
Helsingin metropolialueella työpaikkojen<br />
määrä on jo selvästi korkeampi kuin vuonna 1990,<br />
monipuolisilla yliopistoseuduilla on vuonna 2000<br />
oltu samalla tasolla kuin 1990, mutta missään<br />
muussa luokassa ei olla lähelläkään samaa tasoa<br />
kuin lamaa edeltävänä vuonna.<br />
1960-luvulla vauhdittuneen kaupungistumisen<br />
ja ”ensimmäisen väestön keskittymisaallon”<br />
taustalla oli vahva teollistuminen. 1970- ja 1980luvuilla<br />
työpaikkojen määrän kasvu perustui vahvasti<br />
julkisen sektorin kasvuun. Tämä jakso oli<br />
tasapainoisen alueellisen kehityksen <strong>aika</strong>a. 1990luvun<br />
alun lama pysäytti 1980-luvun lopun orastavan<br />
muutoksen. Vuodesta 1994 alkoi ”toinen<br />
keskittymisaalto”. Osaamisen Suomi keskittyi<br />
vahvasti muutamaan suurimpaan kaupunkiseu-<br />
22<br />
tuun, <strong>kasvun</strong> perustuessa elektroniikkateollisuuteen<br />
ja –tuotekehitykseen sekä yksityiseen palvelusektoriin.<br />
Aluetaloudessa on havaittavissa sama kehitystendenssi<br />
kuin työpaikoissa, mutta laman negatiivinen<br />
vaikutus jäi aluetaloudessa vähäisemmäksi<br />
ja lyhytkestoisemmaksi kuin työllisyydessä. Arvonlisäyksen<br />
kasvu on ollut erityisen voimakasta<br />
1990-luvun jälkipuoliskolla, mikä selittyy elektroniikkateollisuuden<br />
kasvulla. Aluetaloudessa erottuu<br />
työpaikkakehitystä selvemmin ero keskuskaupunkien<br />
ja kehyskuntien välillä. Korkean tuottavuuden<br />
työp<strong>aika</strong>t sijaitsevat edelleen keskuskaupungeissa,<br />
joissa tuotetaan 70 % kansantalouden<br />
arvonlisäyksestä.<br />
Korkea-astekoulutettujen osuudesta kaupunkiseutujen<br />
väestöstä voidaan lukea koulutustason<br />
varsin ripeä nousu. Korkea-astekoulutettujen<br />
määrä kansallisesta kokonaismäärästä havainnollistaa<br />
myös sen muista tarkastelluista muuttujista<br />
poikkeavan seikan, että Helsingin metropolialueen<br />
kansallinen painoarvo ei ole lisääntynyt. Tämä<br />
on tulosta maantieteellisesti kattavasta korkeakouluverkostosta<br />
ja hyvinvointivaltion ammattien<br />
tasaisesta alueellisesta levittäytymisestä.<br />
Työssäkäyntialueet toiminnallisen<br />
kaupunkiseudun pohjana<br />
Toiminnallisen kaupunkiseudun ja työssäkäyntialueiden<br />
käsitteet ovat erottelevia aluetasoja siinä<br />
mielessä, että ne erottelevat hyvin toisistaan alueen<br />
kehitykseen vaikuttavat p<strong>aika</strong>lliset eli sisäiset<br />
prosessit sekä kansalliset ja kansainväliset eli ulkoiset<br />
prosessit.<br />
Tässä julkaisussa käytetty työssäkäyntialueiden<br />
luokitus on Tilastokeskuksen tekemä ja se on<br />
otettu käyttöön vuoden 2004 alusta. Työssäkäynnin<br />
tiedot perustuvat 31.12.2000 tilanteen mukaiseen<br />
työssäkäyntitilastoon. Kartoissa esitetty<br />
käsite on pendelöinti, jolla viitataan kunnan rajat<br />
ylittävään työssäkäyntiin. Pendelöintiprosentti<br />
kuvaa kuinka suuri osa kunnassa asuvasta työllisestä<br />
työvoimasta käy töissä alueen vahvimmassa<br />
työssäkäyntikeskuksessa. Työssäkäyntialueen<br />
keskuskunta on kunta, jonka pendelöinti ulos<br />
kunnasta ei ylitä 25 % eikä pendelöintiprosentti<br />
mihinkään yksittäiseen kuntaan ole yli 10 %.<br />
Työssäkäyntialueen muodostavat ne kunnat, joiden<br />
pendelöinti keskuskuntaan on vähintään 10<br />
%. Työssäkäyntialueen kunta voi liittyä alueeseen<br />
myös ketjun kautta, eli esimerkiksi Porvoon ja Riihimäen<br />
kehyskunnista pendelöinti suuntautuu<br />
lähikeskuksiin, mutta ne linkittyvät Helsinkiin,<br />
sillä Porvoon ja Riihimäki keskuksina kuuluvat<br />
Helsingin työssäkäyntialueeseen. Jos kunnasta<br />
ei mihinkään muuhun kuntaan ole vähintään<br />
10 %:n ulospendelöintiä, kunta on itse oma työssäkäyntialueensa.<br />
Useammasta kuin yhdestä<br />
kunnasta muodostuvia työssäkäyntialueita on<br />
Suomessa 58. Työssäkäyntikeskuksista 16 sijaitsee<br />
kaupunkiseutujen ulkopuolella. Yhden kunnan<br />
omia työssäkäyntialueita on 144.
Kartta 2. <strong>Kaupunkiseutujen</strong> ja työssäkäyntialueiden vertailu<br />
Tässä tarkastelussa on huomioitu vain keskuksen<br />
suuntaan tapahtuva pendelöinti. Vastapendelöinnin<br />
(eli käydään töissä kehyskunnassa,<br />
vaikka asutaan keskuskaupungissa) määrä näyttäisi<br />
olevan kuitenkin kasvusuunnassa. Tämä<br />
liittyy kaupunkimaista elämänmuotoa suosiviin,<br />
elinympäristölle ja elämän laadulle asetettaviin<br />
vaatimuksiin. Toiminnallisten ja vuorovaikutteisten<br />
alueiden määrittelyssä on vastaisuudessa<br />
otettava vahvemmin huomioon myös vastapendelöinti.<br />
Viime vuosina suurilla suomalaisilla<br />
kaupunkiseuduilla ovat kehittyneet keskustojen<br />
ja lentokenttien väliset käytävät sekä kehäteiden<br />
varret. Tosin Ristimäki ym. (2003) toteavat, että<br />
pääsääntöisesti suomalaiset kaupunkiseudut<br />
ovat viime vuosina ”kasvaneet sisäänpäin”. Kaupunkirakenne<br />
tiivistyy, kun erityisesti ”ruskeata”<br />
(eli teollisuudelta vapautuvaa) ja ”harmaata” (erityisesti<br />
tulevaisuudessa kaupoilta vapautuvaa)<br />
maata käytetään tulevaisuudessa entistä enem-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
män asuntotuotantoon. Suurilla<br />
(lähinnä Helsingin ja Tampereen)<br />
kaupunkiseuduilla jatkuu saman<strong>aika</strong>isesti<br />
kuitenkin myös kaupunkiseutujen<br />
lievealueiden kasvu.<br />
Työssäkäyntialue on kaupunkiseutua<br />
huomattavasti suurempi<br />
Helsingin, Tampereen ja Turun<br />
seuduilla. Helsingin seutu on ainoa<br />
kaupunkiseutu Suomessa, jonka<br />
työssäkäyntialueeseen kuuluu alatyössäkäyntikeskuksia<br />
(Porvoo ja<br />
Riihimäki). Työssäkäyntialue on<br />
muutaman kunnan verran kaupunkiseutua<br />
laajempi Oulun, Lahden<br />
ja Kuopion seuduilla. Lappeenrannan<br />
länsipuolella sijaitsevista kunnista<br />
(Lemi, Luumäki, Savitaipale<br />
ja Ylämaa) pendelöinti suuntautuu<br />
erittäin vahvasti Lappeenrantaan,<br />
mutta ne jäävät Saimaankaupungiksi<br />
määritellyn kaupunkiseudun<br />
ulkopuolelle. Kaupunkiseutu ja<br />
työssäkäyntialue vastaavat täysin<br />
tai verrattain hyvin toisiaan (työssäkäyntialue<br />
korkeintaan kaksi<br />
kuntaa pienempi kuin kaupunkiseutu)<br />
Jyväskylän, Vaasan, Kouvolan,<br />
Joensuun, Kotkan-Haminan,<br />
Hämeenlinnan, Kemi-Tornion,<br />
Rovaniemen, Lohjan (Helsingin<br />
metropolialueella sijaitseva lähikeskus),<br />
Salon, Kajaanin, Pietarsaaren,<br />
Varkauden, Tammisaaren,<br />
Raahen, Jämsän, Äänekosken ja<br />
Forssan seuduilla. Kokkolan kaupunkiseudulla<br />
Himanka ja Kannus<br />
eivät kuulu työssäkäyntialueeseen,<br />
mutta Kruunupyy (Pietarsaaren<br />
kaupunkiseudulta) kuuluu. Porin<br />
ja Rauman varsin laajoilla kaupunkiseuduilla<br />
on myös toinen, mutta<br />
hieman heikompi työssäkäyntikeskus. Kaupunkiseutu<br />
on työssäkäyntialuetta huomattavasti<br />
laajempi Seinäjoen, Mikkelin, Savonlinnan ja Iisalmen<br />
seuduilla. Oulun Eteläisessä on kaksi kahden<br />
kunnan muodostamaa työssäkäyntialuetta.<br />
Keskuskaupungeista yhden kunnan muodostamia<br />
omia työssäkäyntialueitaan ovat Valkeakoski,<br />
Tornio, Hanko, Uusikaupunki, Kauhajoki ja Kuusamo.<br />
Valkeakosken ja Uudenkaupungin seuduilla<br />
valtaosa kehyskunnista kuuluu läheisten suurempien<br />
kaupunkiseutujen työssäkäyntialueisiin.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> ja työssäkäyntialueiden välinen<br />
vertailu on esitetty kartassa 2.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> tulevaisuus<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kehitykseen vaikuttavat yhä<br />
enemmän alueen ulkopuoliset tekijät ja seutujen<br />
kehitys eriytyy yhä vahvemmin, eli aluekehitys<br />
mosaiikkimaistuu sekä alueiden välillä, mutta<br />
myös kaupunkiseutujen sisällä. Maatalouden<br />
23
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Taulukko 2a. Väkiluku luokittain (ks. taulukko 1) 1975-2003e<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2003e<br />
A 1 033 474 1 068 455 1 126 994 1 185 079 1 264 589 1 348 102 1 383 261<br />
B 1 047 287 1 076 236 1 118 701 1 157 587 1 210 394 1 267 152 1 303 265<br />
C 974 857 984 341 993 850 994 030 998 907 987 303 985 097<br />
D 554 994 560 201 567 848 568 621 566 683 554 066 548 663<br />
E 313 057 312 999 318 463 316 204 314 352 298 929 291 668<br />
K 3 945 957 4 025 015 4 149 447 4 246 125 4 380 127 4 481 328 4 538 291<br />
keskukset 2 454 006 2 498 205 2 560 922 2 603 877 2 715 234 2 815 025 2 854 768<br />
kehyskunnat 1 491 951 1 526 810 1 588 525 1 642 248 1 664 893 1 666 303 1 683 523<br />
M 774 535 762 763 761 217 752 353 736 699 699 787 681 343<br />
koko maa 4 720 492 4 787 778 4 910 664 4 998 478 5 116 826 5 181 115 5 219 634<br />
Taulukko 2b. Työpaikkojen määrä luokittain (ks. taulukko 1) 1975-2001<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2001<br />
A 510 685 537 260 603 351 669 255 563 144 705 384 714 789<br />
B 478 200 503 590 521 323 547 148 462 610 548 841 551 575<br />
C 434 274 449 107 443 975 442 009 356 937 389 858 388 593<br />
D 244 933 252 631 248 526 243 955 205 132 222 132 215 027<br />
E 125 867 133 433 130 403 125 222 101 002 106 841 99 318<br />
K 1 803 524 1 886 767 1 959 037 2 041 784 1 702 487 1 988 085 1 984 575<br />
keskukset 1 246 993 1 298 341 1 369 639 1 450 957 1 213 172 1 450 479 1 351 713<br />
kehyskunnat 556 531 588 426 589 398 590 827 489 315 537 606 632 862<br />
M 313 578 322 071 310 915 290 498 230 265 240 472 250 742<br />
koko maa 2 117 102 2 208 838 2 269 952 2 332 282 1 932 752 2 228 557 2 235 317<br />
Taulukko 2c. Tuotannon arvonlisäys luokittain (ks. taulukko 1) 1975-2001 (miljoonaa euroa)<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2001<br />
A 17 186 19 515 24 754 29 839 28 974 39 738 40 747<br />
B 12 686 14 617 17 481 20 854 20 379 26 041 26 656<br />
C 10 821 12 912 14 457 16 836 15 680 18 470 18 408<br />
D 6 287 7 780 8 617 9 398 9 883 12 790 12 788<br />
E 2 751 3 397 3 634 3 999 3 724 4 244 4 347<br />
K 50 006 58 571 69 405 81 493 79 215 102 031 103 719<br />
keskukset 36 858 42 325 51 465 60 961 59 856 79 049 80 352<br />
kehyskunnat 13 148 16 246 17 940 20 532 19 359 22 982 23 367<br />
M 7 743 9 641 9 880 10 591 9 872 11 024 10 892<br />
koko maa 57 749 68 212 79 285 92 084 89 087 113 055 114 611<br />
Taulukko 2d. Korkea-astekoulutettuja luokittain (ks. taulukko 1) 1975-2002<br />
24<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2002<br />
A 16,7 % 19,5 % 22,2 % 25,2 % 28,1 % 31,0 % 31,9 %<br />
B 12,0 % 14,6 % 16,9 % 19,8 % 23,1 % 25,7 % 26,6 %<br />
C 9,2 % 11,4 % 13,4 % 15,8 % 18,6 % 20,6 % 21,4 %<br />
D 8,4 % 10,6 % 12,4 % 14,4 % 17,0 % 18,8 % 19,5 %<br />
E 6,0 % 8,0 % 9,7 % 11,6 % 14,0 % 15,5 % 16,1 %<br />
K 11,6 % 14,1 % 16,4 % 19,0 % 22,1 % 24,6 % 25,5 %<br />
keskukset 14,2 % 16,7 % 19,1 % 21,9 % 25,0 % 27,5 % 28,3 %<br />
kehyskunnat 7,1 % 9,6 % 11,7 % 14,2 % 17,1 % 19,6 % 20,6 %<br />
M 6,0 % 7,9 % 9,5 % 11,4 % 13,6 % 15,1 % 15,7 %<br />
koko maa 10,6 % 13,1 % 15,3 % 17,9 % 20,9 % 23,3 % 24,2 %
Taulukko 3a. Väkiluvun osuus kansallisesta kokonaismäärästä luokittain<br />
(ks. taulukko1) 1975-2003e<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2003e<br />
A 21,9 % 22,3 % 22,9 % 23,7 % 24,7 % 26,0 % 26,5 %<br />
B 21,9 % 22,3 % 22,6 % 22,9 % 23,5 % 24,3 % 24,8 %<br />
C 20,7 % 20,6 % 20,2 % 19,9 % 19,5 % 19,1 % 18,9 %<br />
D 11,8 % 11,7 % 11,6 % 11,4 % 11,1 % 10,7 % 10,5 %<br />
E 6,6 % 6,5 % 6,5 % 6,3 % 6,1 % 5,8 % 5,6 %<br />
K 83,6 % 84,1 % 84,5 % 84,9 % 85,6 % 86,5 % 86,9 %<br />
keskukset 52,0 % 52,2 % 52,2 % 52,1 % 53,1 % 54,3 % 54,7 %<br />
kehyskunnat 31,4 % 31,7 % 32,1 % 32,6 % 32,3 % 32,0 % 32,1 %<br />
M 16,6 % 16,2 % 15,7 % 15,3 % 14,6 % 13,7 % 13,2 %<br />
Taulukko 3b. Työpaikkojen osuus kansallisesta kokonaismäärästä luokittain<br />
(ks. taulukko 1) 1975-2001<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2001<br />
A 24,1 % 24,3 % 26,6 % 28,7 % 29,1 % 31,7 % 32,0 %<br />
B 22,3 % 22,6 % 22,7 % 23,3 % 23,7 % 24,4 % 24,5 %<br />
C 20,5 % 20,3 % 19,6 % 19,0 % 18,5 % 17,5 % 17,4 %<br />
D 11,6 % 11,4 % 10,9 % 10,5 % 10,6 % 10,0 % 9,6 %<br />
E 5,9 % 6,0 % 5,7 % 5,4 % 5,2 % 4,8 % 4,4 %<br />
K 85,2 % 85,4 % 86,3 % 87,5 % 88,1 % 89,2 % 88,8 %<br />
keskukset 58,9 % 58,8 % 60,3 % 62,2 % 62,8 % 65,1 % 60,5 %<br />
kehyskunnat 26,0 % 26,4 % 25,7 % 25,1 % 25,1 % 23,9 % 28,1 %<br />
M 15,1 % 14,8 % 13,9 % 12,7 % 12,1 % 11,0 % 11,4 %<br />
Taulukko 3c. Tuotannon arvonlisäyksen osuus kansallisesta kokonaismäärästä luokittain<br />
(ks. taulukko 1) 1975-2001<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2001<br />
A 29,8 % 28,6 % 31,2 % 32,4 % 32,5 % 35,1 % 35,6 %<br />
B 22,0 % 21,5 % 22,1 % 22,7 % 22,9 % 23,1 % 23,3 %<br />
C 19,3 % 19,4 % 18,7 % 18,7 % 18,0 % 16,7 % 16,4 %<br />
D 10,9 % 11,4 % 10,9 % 10,2 % 11,1 % 11,3 % 11,2 %<br />
E 4,8 % 5,0 % 4,6 % 4,3 % 4,2 % 3,8 % 3,8 %<br />
K 87,2 % 86,5 % 88,0 % 89,0 % 89,4 % 90,7 % 90,9 %<br />
keskukset 63,8 % 62,0 % 64,9 % 66,2 % 67,2 % 69,9 % 70,1 %<br />
kehyskunnat 23,4 % 24,4 % 23,1 % 22,8 % 22,2 % 20,8 % 20,8 %<br />
M 12,8 % 13,5 % 12,0 % 11,0 % 10,6 % 9,3 % 9,1 %<br />
Taulukko 3d. Korkea-astekoulutettujen osuus kansallisesta kokonaismäärästä luokittain<br />
(ks. taulukko 1) 1975-2002<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2002<br />
A 34,7 % 33,5 % 33,7 % 33,7 % 33,4 % 34,5 % 34,5 %<br />
B 24,7 % 24,7 % 24,8 % 25,3 % 26,0 % 26,8 % 27,2 %<br />
C 17,8 % 18,0 % 17,9 % 17,7 % 17,6 % 17,0 % 16,9 %<br />
D 9,2 % 9,3 % 9,3 % 9,1 % 9,0 % 8,6 % 8,5 %<br />
E 3,7 % 4,0 % 4,1 % 4,0 % 4,1 % 3,8 % 3,7 %<br />
K 90,6 % 90,1 % 90,2 % 90,3 % 90,5 % 91,2 % 91,3 %<br />
keskukset 69,7 % 67,0 % 65,9 % 64,9 % 64,6 % 64,8 % 64,6 %<br />
kehyskunnat 20,9 % 23,1 % 24,3 % 25,5 % 25,9 % 26,4 % 26,7 %<br />
M 9,4 % 9,9 % 9,8 % 9,7 % 9,5 % 8,8 % 8,7 %<br />
25
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
rakennemuutos jatkuu edelleen ja sillä tullee<br />
olemaan huomattava vaikutus erityisesti alkutuotantovaltaisiin<br />
aluekeskuksiin. EU:n laajeneminen<br />
vaikuttanee koko maatalouspolitiikan<br />
linjauksiin. Perinteisillä teollisilla toimialoilla on<br />
odotettavissa edelleen työpaikkojen vähenemistä.<br />
Tämä koskettaa monia perinteisiä aloja, mutta<br />
mahdollisesti myös viime vuosikymmenen kasvualojen<br />
varaan nojaavia teollisia kaupunkiseutuja.<br />
Toisaalta laman jälkeen koetun elektroniikkateollisuuden<br />
<strong>kasvun</strong> tapaan aivan uudet teolliset<br />
kasvualat ja –toiminnot voivat jatkossakin luoda<br />
paitsi aluetaloudellista kasvua, myös uusia työpaikkoja.<br />
Oletettavaa on, että ne suosivat korkean<br />
osaamisen ja hyvien kansainvälisten yhteyksien<br />
keskuksia. Julkisen palvelusektorin työllistävä<br />
vaikutus on arvoitus, sillä palvelutarpeet tulevat<br />
kasvamaan, mutta taloudelliset resurssit eivät<br />
anna juurikaan mahdollisuuksia huomattavaan<br />
kasvuun julkisella sektorilla. Tämä epävarmuustekijä<br />
kohdistuu erityisesti vahvasti julkisen sektorin<br />
varaan rakentuneisiin Itä- ja Pohjois-Suomen<br />
kaupunkiseutuihin. Niissä tarvitaan väistämättä<br />
uusia palvelutuotannon malleja.<br />
Työmarkkinoilla suurimmat <strong>kasvun</strong> odotukset<br />
ovat yksityisellä palvelusektorilla, erityisesti<br />
tietointensiivisissä kaupan ja liike-elämän palvelutoiminnoissa,<br />
erilaisissa vanhenevan väestön<br />
palvelutoiminnoissa sekä vapaa-ajan ja matkailun<br />
palveluissa. Erityisesti suuremmilla kaupunkiseuduilla<br />
jo väestön määrä turvaa tietyn <strong>kasvun</strong> tällä<br />
sektorilla, mutta pienemmillä kaupunkiseuduilla<br />
yksityisten palvelutoimintojen kasvu saattaa olla<br />
jopa pienempää kuin muiden alojen työpaikkojen<br />
väheneminen. Matkailu- ja vapaa-ajanpalvelut voi<br />
olla vahva kasvusektori myös pienemmille ja perifeerisille<br />
seuduille.<br />
Maailma integroituu taloudellisesti yhä syvemmin.<br />
Taloudelliset suhteet, yritysten verkostot<br />
ja alihankinta kansainvälistyvät jatkuvasti. Kaupunkien<br />
kansainvälistyminen rakentuu pitkälti<br />
alueella sijaitsevan yritystoiminnan, yliopistojen<br />
ja tiedepuistojen kansainvälistymisen kautta.<br />
Kaupunkiseudut kilpailevat toisiaan vastaan<br />
”avoimessa kansainvälisessä sarjassa”, jossa painoluokkia<br />
ei tunneta. Suomalaiset kaupunkiseudut<br />
ovat olleet kilpailukykyisiä korkealla osaamisen<br />
tasolla ja innovatiivisuudella niin tuotteiden kehityksessä<br />
kuin tuotannossakin massatuotannon<br />
hakeutuessa halvempien kustannusten alueille.<br />
Jatkossa osaamisen kirjoa pitäisi entisestään laventaa<br />
esimerkiksi innovaatioiden soveltamisen<br />
ja kaupallistamisen suuntaan. Suomalaiset kaupunkiseudut<br />
ovat kyllä kansainvälistyneet voimakkaasti,<br />
mutta monilla kaupunkiseuduilla<br />
nämä globaalit säikeet vain ovat verrattain ohui-<br />
Lähteet :<br />
Antikainen, J. (2001). Kaupunkiverkkotutkimus 2001.<br />
Aluekeskuskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän<br />
julkaisu 1/2001. Sisäasiainministeriö, Helsinki.<br />
Antikainen, J. (2003). Aluekeskuspolitiikka kaupungin ja<br />
maaseudun vuorovaikutuspolitiikan ytimessä. Terra 115:1.<br />
Antikainen, J. & P. Vartiainen (2003). Erilaiset aluekeskuk-<br />
26<br />
ta – kansainvälisessä kaupunkiseutujen välisessä<br />
kilpailussa tarvitaan vahvempia punoksia, mikä<br />
edellyttää jatkossa myös vahvempaa kaupunkiseutujen<br />
verkostoitumista.<br />
Vahvistuva globalisaatio on johtanut myös<br />
vahvempaan p<strong>aika</strong>llisuuteen. Globaaleilla prosesseilla<br />
on aina p<strong>aika</strong>llinen ympäristönsä, jossa<br />
muutokset tapahtuvat. Tällöin korostuvat p<strong>aika</strong>lliset<br />
koulutus- ja työmarkkinat, infrastruktuuri,<br />
yritysrakenne ja seudulliset kehittämistoimet.<br />
Yhteistyö p<strong>aika</strong>llisesti eri toimijoiden kesken on<br />
myös auttanut profiloitumisessa ja vahvistanut<br />
alueidentiteettiä. Nykyään kaupunkiseutujen menestymisen<br />
ratkaisee niiden seudullinen yhteistyökyky<br />
ja osallistumisen mahdollistava kehittäminen.<br />
Menestyksekkään seudun ulottuvuuksia<br />
ovat vahva erikoistuminen, hyvä saavutettavuus,<br />
tiedon ja kompetenssien keskittymä, luova miljöö,<br />
sosiaalinen ja inhimillinen pääoma sekä hyvän<br />
elämänlaadun mahdollistava ympäristö.<br />
Eurooppalaisessa kaupunkijärjestelmässä<br />
suomalaiset kaupunkiseudut ovat hyvin pieniä ja<br />
perifeerisiä, sillä niillä on heikko potentiaalinen<br />
saavutettavuus. <strong>Kaupunkiseutujen</strong> keskinäiset<br />
etäisyydet ovat myös pitkiä. Kilpailukyvyn parantamiseksi<br />
– etäisyyksistä huolimatta – kaupunkiseutujen<br />
on aktiivisesti verkostoiduttava alueellisesti,<br />
kansallisesti ja kansainvälisesti.<br />
Alueellisessa kehittämisessä päätöksentekovalta<br />
on siirtynyt entistä vahvemmin alueille,<br />
erityisesti maakuntiin. Maakunnat ovat seutujen<br />
ryppäitä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että<br />
maakuntien sisällä erilaiset kaupunkiseudut<br />
tunnistettaisiin entistä paremmin, jolloin kehittämisen<br />
mahdollisuudet ja haasteet tunnistetaan<br />
mahdollisimman lähellä toimijatasoa (yrityksiä,<br />
korkeakouluja jne.). Eriytyvä aluekehitys ja erilaiset<br />
alueet edellyttävät eriytyvää aluepolitiikkaa<br />
(kts. Antikainen & Vartiainen 2003 ja Antikainen<br />
2003). Tämän vuosikymmenen aluepolitiikassa<br />
tarvitaan kaupunki-, maaseutu- ja vuorovaikutuspolitiikkaa.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kehittämisedellytykset<br />
on pyrittävä turvaamaan ja niiden<br />
kansainvälistä kilpailukykyä on parannettava<br />
edelleen. Kaupunkipoliittisilla toimenpiteillä<br />
myös hallitaan kasvua, ratkaistaan ja ehkäistään<br />
kaupunkispesifejä ongelmia sekä vahvistetaan<br />
koko kansallisen kaupunkiverkon kilpailukykyä<br />
ja monikeskuksisuutta.<br />
set, eriytyvä aluepolitiikka. Aluekeskusohjelma-katsaus<br />
4/2003. Sisäasiainministeriö, Helsinki.<br />
Ristimäki, M. - K. Oinonen - H. Pitkäranta & K. Harju<br />
(2003). <strong>Kaupunkiseutujen</strong> väestömuutos ja alueellinen<br />
kasvu. Suomen ympäristö 657. Ympäristöministeriö, Alueiden<br />
käytön osasto, Helsinki.
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> uusi aluetalous<br />
Paavo Okko<br />
Tietoyhteiskuntaan siirtymisestä alettiin puhua<br />
jo parikymmentä vuotta sitten. Alkuvaiheista lähtien<br />
siihen kuului keskustelu uuden teknologian<br />
vaikutuksesta talouden keskittymiseen (esim.<br />
Okko 1984). Viime aikoina tietoyhteiskunnan<br />
asemesta on puhuttu uudesta taloudesta sekä tiedon<br />
ja osaamisen Suomesta. Tieto- ja viestintäteknologian<br />
vaikutus talouden aluerakenteeseen ja<br />
kaupunkien rooliin on tämänkin keskustelun ytimessä.<br />
Yhtenä piirteenä keskustelussa on nytkin<br />
se, että vaikka uusi teknologia tekisi mahdolliseksi<br />
entistä hajautetumman toiminnan, toiminnot<br />
eivät näytä sittenkään hajautuvan. Uutta taloudellista<br />
toimintaa on kuitenkin uuden teknologian<br />
ansiosta ilmestynyt aivan uusille seuduille.<br />
Kaupunkien roolissa on samalla tapahtunut<br />
muutoksia, vaikka keskittyneen toiminnan edut<br />
pitävätkin kaupunkien aseman edelleen vahvana.<br />
Tarkastelen tässä kirjoituksessa suomalaisten<br />
kaupunkiseutujen viime<strong>aika</strong>isessa kehityksessä<br />
näkyviä tietotalouden piirteitä.<br />
Uuden talouden aluerakenne<br />
Taloudellisen toiminnan keskittyminen syntyy<br />
siitä, että keskittymisen edut voittavat sen haitat.<br />
Uusi tieto- ja viestintäteknologia (ICT) muuttaa<br />
toiminnan ehtoja sekä keskittymistä vahvistavaan<br />
että hajauttavaan suuntaan. Teknologian<br />
hajautumista tukevat piirteet näyttävät ilmeisiltä.<br />
Sehän näyttää poistavan joistakin toiminnoista<br />
etäisyyden merkityksen kokonaan. Internetin<br />
käyttäjälle asian hoitaminen ei ole sen vaikeampaa<br />
olipa toinen osapuoli toisella puolella maapalloa<br />
tai samassa kaupungissa. Positiivisia verkostoulkoisvaikutuksiakin<br />
voi syntyä ilman toiminnan<br />
fyysistä läheisyyttä, mikä on agglomeraation etujen<br />
perinteinen vaatimus. Vaikka tietoteknologia<br />
voi hävittää etäisyyden merkityksen joissakin tapauksissa,<br />
se ei hävitä läheisyyden etuja. Ne voi-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
vat jopa korostua. Kaikkea tietoa ei voi koodata<br />
sähköiseen muotoon. Hiljainen tieto (tacit knowledge)<br />
välittyy vain ihmiseltä ihmiselle. Uusi ICTteknologia<br />
tekee osasta tuotantoa entistä löyhäjuurisempaa,<br />
eli vähemmän ehdottomiin kustannus-<br />
ja tuottovertailuihin sidottua. Silloin pääsevät<br />
vaikuttamaan yrittäjän mieltymykset entistä<br />
enemmän. Korkean teknologian erikoisosaajien<br />
hakeutuminen toisten osaajien luo on tyypillistä.<br />
Samalla toimintojen keskittyneisyys jatkuu.<br />
Osaamiseen perustuva keskittyminen voidaan<br />
selittää niin, että inhimillisellä pääomalla<br />
on vahvat ulkoisvaikutukset. Taloustieteen nobelisti<br />
Robert Lucasin mukaan (1988) kehittyneen<br />
talouden <strong>kasvun</strong> perimmäinen voimavara on inhimillinen<br />
pääoma. Sillä on kiinteän pääoman tapaan<br />
välitön tuottavuutta nostava vaikutus. Sillä<br />
on myös ulkoisvaikutuksia, eli toisten tuottajien<br />
toimintaa edistäviä vaikutuksia. Keskittynyt rakenne<br />
mahdollistaa näiden positiivisten ulkoisvaikutusten<br />
hyväksikäytön. Luovan tieteellisen<br />
sekä taiteellisen toiminnan ominaisuus on, että<br />
toiminta tiivistyy muotoihin, joissa sen harjoittajat<br />
ovat läheisessä vuorovaikutuksessa, vaikka<br />
he samalla korostavatkin omaperäisyyttään ja<br />
ainutlaatuisuuttaan. Tämä liittyy osittain edellä<br />
mainitun hiljaisen tiedon välittymistapaan. Internetin<br />
kautta voi keskustella, muttei kätellä ja tulla<br />
varsinaisesti tutuksi.<br />
Jos tarkastellaan ns. uuden talouden tuotantoa<br />
vain internet-pohjaisen yritystoiminnan<br />
osalta, yleishavainnoksi muodostuu tuotannon<br />
hakeutuminen suurkaupunkeihin (ks. esim.<br />
Bristow 2003, 276). Tämä näkyy sekä USA:ssa<br />
että Euroopassa. Niissä toiminnoissa etäisyyden<br />
merkityksen väheneminen on siis johtanut siihen,<br />
että keskuksissa toteutetulla tuotannolla voidaan<br />
palvella globaalisti. Tuotanto hakeutuu keskuksiin,<br />
koska siellä on tarvittava osaaminen ja siellä<br />
27
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
syntyy vuorovaikutus toisten osaajien kanssa. Tällaisessa<br />
toiminnassa vallitsee lisäksi vahva polkuriippuvuus<br />
(path dependency) eli tuotanto jatkaa<br />
uudistumistaan ja laajenemistaan entisen tuotannon<br />
pohjalta. Osaamisen ja tietoteknologian<br />
vaikutus tuotannon sijoittumiseen on kuitenkin<br />
internetiä laajempi kysymys.<br />
Suomessa talouden viime<strong>aika</strong>inen muutos<br />
on syntynyt paljolti informaatioteknologiaan liittyvän<br />
uuden tuotannonalan huikeasta kasvusta.<br />
ICT-teknologian vaikutuksia on hyvä tarkastella<br />
jakamalla sektorin tuotanto tavara-, palvelu- ja<br />
sisältötuotantoon. Tämä jako tuo esille uuden<br />
teknologian tuottamisen ja sen käyttämisen<br />
eron. Suomi on ollut vahvasti ICT-sektorin tavaroiden<br />
tuottaja (ks. Böckerman 2002). Tämä<br />
näkyy aluekuvassa niin, että tuotannon kasvu on<br />
painottunut sinne, missä elektroniikan tuotanto<br />
on kasvanut. Tavaratuotanto on väistämättä<br />
alueellisesti keskittynyttä. Informaatiosektorin<br />
palvelu- ja sisältötuotanto jakautuvat alueellisesti<br />
tasaisemmin, vaikka ne ovatkin jakautuneet vanhaa<br />
keskusrakennetta myötäilevällä tavalla erityisesti<br />
pääkaupunkiseudulle painottuen (Koski ym.<br />
2002, 70).<br />
28<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
Osaamisperusteinen kasvu<br />
kaupunkiseutujen menestyksen<br />
takana<br />
Viime vuosikymmenen loppupuoliskolla tapahtunut<br />
nopea talouden kasvu heijastui myös maan<br />
aluekuvaan. Aluerakenteen muutoksessa näkyy<br />
osaamispohjainen kasvu. Sama voidaan sanoa<br />
suoremmin toteamalla, että aluekuvaa muokkasi<br />
vientivetoinen elektroniikan ekspansio. Toinen<br />
aluekehitykseen vaikuttanut uusi piirre oli se, että<br />
julkinen sektori ei enää ollut talouden ekspansiivisin<br />
osa, mitä se työllisyydellä mitattuna oli ollut<br />
monta vuosikymmentä. Lopputulos tästä kaikesta<br />
oli, että suurimpien kaupunkiseutujen osuus<br />
maan tuotannosta sekä väestöstä lisääntyi vahvasti<br />
(Okko 2002). Muuttovoittoseutujen lukumäärä<br />
oli pieni, ja ne seudut, joilla ei ollut sähköteknistä<br />
teollisuutta, eivät menestyneet hyvin.<br />
Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutukuntien<br />
yhteenlaskettu bkt-osuus nousi yli 5 prosenttiyksikköä<br />
muutamassa vuodessa ja lähestyi<br />
50 prosentin rajaa (kuvio 1). Kun otetaan tarkasteluun<br />
10 suurinta seutukuntaa, niiden osuus on<br />
yli 60 prosenttia, mutta osuuden kasvu näyttää<br />
tapahtuneen neljän suurimman kohdalla. Tuo-<br />
Kuvio 1. Suurimpien (4:n ja 10:n suurimman) seutukuntien osuus koko maan<br />
bkt:sta ja väestöstä 1988-2002<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
������<br />
���������<br />
�����<br />
��������
tannon keskittyminen pysähtyi <strong>kasvun</strong> hidastumiseen<br />
tämän vuosikymmenen alussa. Väestön<br />
keskittyminen on kuitenkin jatkunut melko vakaasti.<br />
Tuotannon bkt-osuudella mitattuna 10:n<br />
suurimman seutukunnan joukko vuonna 2001<br />
(Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä,<br />
Salo, Kouvola, Pori ja Vaasa) oli muuttunut tarkastelujakson<br />
alusta vain yhden seudun osalta.<br />
Salo nousi joukkoon 1990-luvun lopulla ja syrjäytti<br />
Kuopion. Väkiluvulla mitattuna kymmenen<br />
kärki muodostui samoista seuduista kuitenkin<br />
niin, että Joensuu nousi jakson lopulla joukkoon<br />
ja Vaasa jäi ulos.<br />
Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista<br />
työpaikoista on näillä suurimmilla kaupunkiseuduilla<br />
keskimääräistä suurempi ja osuuden<br />
kasvu näyttää olevan yhteydessä bkt-osuuden<br />
kasvuun. Korkea informaatiosektorin työpaikkaosuus<br />
merkitsee pääsääntöisesti myös korkeaa<br />
henkilöä kohti laskettua bkt:tä.<br />
Kuviossa 2 on 16 kaupunkiseutua informaatiosektorin<br />
työpaikkaosuuden mukaisessa järjestyksessä.<br />
Tähän kärkijoukkoon kuuluvat kaikki<br />
muut suurimmat tuotantoseudut paitsi Kouvola<br />
ja Pori. Informaatiosektorin suhteellisessa osuudessa<br />
kärkeen nousee Salo. Joukkoon kuuluu<br />
myös muutamia seutuja, jotka absoluuttisessa<br />
tuotantomäärässä jäävät melko kauas, mutta ovat<br />
bkt-indeksin näkökulmasta korkealla.<br />
Kuviossa näkyvien kaupunkiseutujen joukossa<br />
informaatiosektorin työpaikkaosuus liittyy<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
��<br />
��<br />
����<br />
����<br />
��������<br />
�������<br />
�����<br />
������<br />
�����<br />
melko kiinteästi henkilöä kohti lasketun bkt:n<br />
korkeuteen. Jos seudun bkt-indeksiä selitetään<br />
yksinkertaisesti informaatiosektorin työpanososuudella,<br />
saadaan tulokseksi, että yhden prosenttiyksikön<br />
nousu työpanososuudessa nostaa<br />
bkt-indeksiä noin viisi indeksipistettä. Kaikkien<br />
kaupunkiseutujen osalta tämä yhteys on heikompi,<br />
koska teollisuusseutujen bkt-indeksit ovat korkeita<br />
sellaisissakin tapauksissa, joissa informaatiosektorin<br />
työpaikkaosuus on alhainen. Alueen<br />
kilpailukyvyn selittämiseen tarvitaan toki paljon<br />
enemmän tekijöitä (ks. Huovari ym. 2001, 47).<br />
Informaatiosektorin sisältö vaihtelee kuitenkin<br />
seuduittain paljon. Kuvio 3 osoittaa, että<br />
sekä informaatiosektorin työpanososuudessa<br />
että bkt-indeksissä korkealle nousevat Salo ja<br />
Oulu ovat tavaratuotannon seutuja kun taas<br />
Helsingin rakenne painottuu enemmän palvelu-<br />
ja sisältötuotantoon.<br />
Tieto- ja viestintäteknologian leviämisen<br />
kansainvälisessä vertailussa on havaittu, että<br />
Suomelle on ominaista tämän sektorin tavaratuotannon<br />
lisääntyminen muttei niinkään<br />
ICT-teknologian laaja hyväksikäyttö talouden<br />
kaikilla sektoreilla (Jalava & Pohjola 2002). USA<br />
on paras esimerkki siitä, että uutta teknologiaa<br />
on sovellettu vahvasti myös ns. vanhassa taloudessa.<br />
Myös Suomen kaupunkiseutujen informaatiosektorin<br />
työpaikkojen määrässä ja rakenteessa<br />
näkyy elektroniikan tuotannon vaikutus selvästi.<br />
Salo ja Oulu ovat tavaratuotantonsa sekä<br />
���������<br />
������<br />
�������<br />
�����<br />
�������<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
�����<br />
�����<br />
�������������������������������������� ��������������������������<br />
Kuvio 2. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus (%) kaikista työpaikoista (vasen pystyakseli) ja<br />
bkt henkeä kohti eräillä kaupunkiseuduilla (oikea pystyakseli) 2001<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
��<br />
�<br />
29
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
suhteellisen pienen kokonsa takia vertailussa<br />
korkealla. Helsingin seudun informaatiosektori<br />
on absoluuttisesti tietysti laajin sekä palvelu- ja<br />
sisältötuotantoon painottunut. Myös Tampere,<br />
Jyväskylä ja Turku ovat rakenteellisesti monipuolisia.<br />
Tavaratuotantoon painottunut uuden talouden<br />
kasvu näyttää olevan nyt tasaantumassa. Samalla<br />
myös alueellisen keskittymisen tahti on rauhoittunut.<br />
ICT-teknologian hyväksikäytön laajaalainen<br />
vahvistuminen tulevaisuudessa voi edistää<br />
alueellista tasapainoa. On kuitenkin ilmeistä, että<br />
monipuolisesti informaatiosektoriaan kehittävät<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
��<br />
��<br />
��<br />
����<br />
��������<br />
�������<br />
�����<br />
������<br />
Kuvio 3. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus työpaikoista ja informaatiosektorin jakautuminen<br />
16 korkeimman osuuden seutukunnassa 2001<br />
Lähteet:<br />
Bristow, Gillian (2003). The Implications of the New Economy<br />
for Industrial Location, New Economy Handbook,<br />
Edited by Derek C. Jones, Elsevier (USA).<br />
Böckerman, Petri (2002). Understanding Regional Productivity<br />
in a Nordic Welfare State: Does ICT Mater? ETLA<br />
Discussion Paper 798.<br />
Huovari, Janne - Kangasharju, Aki - Alanen, Aku (2001).<br />
Alueiden kilpailukyky, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos<br />
PTT, Raportteja 176, Helsinki.<br />
Jalava, Jukka - Pohjola, Matti (2002). Economic growth in<br />
the New Economy: evidence from advanced economies, Information<br />
Economics and Policy 14, 189-210.<br />
Koski, Heli - Rouvinen, Petri - Ylä-Anttila, Pekka (2002).<br />
Tieto & talous, Mitä ”uudesta taloudesta” jäi, Sitra 253,<br />
30<br />
����<br />
���������<br />
�����<br />
keskusseudut menestyvät parhaiten globaalissa<br />
tietotaloudessa (ks. esim. Mann 2003). Koska uusi<br />
teknologia ei poista läheisyyden etuja, ovat kehittyvät<br />
keskusseudut tärkeitä maan aluerakenteen<br />
tasapainolle. Uuden teknologian soveltaminen<br />
sekä yksityisellä että julkisella palvelusektorilla voi<br />
kuitenkin tukea asumisen ja kulutuksen hajautunutta<br />
rakennetta. Maan väestökehityksen suuntakin<br />
vaatii kuitenkin tuottavuuden nostamista<br />
myös palveluissa. Uuden talouden seuraavan<br />
aallon pitäisi näkyäkin siis ns. vanhan talouden<br />
puolella. Näissäkin oloissa keskuksien ja niiden<br />
muodostaman verkoston rooli säilyy vahvana.<br />
�������������� ��������������� ���������������<br />
���������<br />
���������<br />
������<br />
�������<br />
�����<br />
�������<br />
�����<br />
�����<br />
Edita, Helsinki.<br />
Lucas, R. E. (1988). On the mechanics of economic development,<br />
Journal of Monetary Economics, vol. 22, pp. 3-42.<br />
Mann, Catherine L. (2003). Globalization of IT Services and<br />
White Collar Jobs: The Next Wave of Productivity Growth,<br />
International Economics Policy Briefs, Institute for International<br />
Economics, Washington.<br />
Okko, Paavo (1984). Taloudelliset innovaatiot ja aluerakenne,<br />
Talouden ja ympäristön vuorovaikutus. Seutusuunnittelun<br />
Keskusliitto 1984. Julkaisu B 53.<br />
Okko, Paavo (2002). Suomen talous<strong>kasvun</strong> alueellisista<br />
piirteistä, Hannu Tervo 50 vuotta – Kansantalous, aluekehitys,<br />
työmarkkinat, Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden<br />
tiedekunta N:o 129/2002.
Arkiviihtyvyyden <strong>aika</strong>, kaupunkipolitiikan<br />
pehmeä puoli<br />
Antti Karisto<br />
Kaupungit ovat kiristyvässä kilpailutilanteessa<br />
toistensa kanssa. Kilpaillaan yrityksistä, työpaikoista<br />
ja asukkaista; kamppaillaan matkailijoiden<br />
sieluista. Yhdeksi kilpailukeinoksi on tullut<br />
kaupunkilaisten arkinen viihtyvyys, josta tässä<br />
kirjoituksessa on kyse. Kaupunkikeskustat ja -<br />
kulttuuri ovat nykyisin paljon esillä puhuttaessa<br />
kaupunkien attraktiivisuudesta.<br />
Jotakin ehkä katoaa, jos arkiviihtyvyyttäkin<br />
on pakko kutsua kilpailutekijäksi, onhan se itseisarvoista.<br />
Mutta se on myös kilpailutekijä ja sen<br />
hahmottaminen kilpailutekijäksi monipuolistaa<br />
käsityksiämme kaupunkipolitiikasta. Yksipuolinen<br />
on se kaupunkipoliittinen näkemys, jossa<br />
kaupunki nähdään vain kasvukoneena, aktiivisen<br />
elinkeinopolitiikan edistäjänä ja taloudellisena<br />
toimijana. Ei niin, etteikö aktiivinen elinkeinopolitiikka<br />
olisi tärkeää, mutta ei kaikki hyvinvointi<br />
ole yritystoiminnan ansiota, niin kuin ei<br />
hyvinvointivaltionkaan <strong>aika</strong>ansaannosta. Yritystoiminnan<br />
<strong>aika</strong>ansaama hyvinvointi ja ihmisten<br />
arkinen hyvinvointi ovat kaksi erilaista ja osittain<br />
toisistaan erkaantumassa olevaa asiaa, joiden<br />
kesken vallitsee kahdensuuntaisia syy-vaikutus<br />
-suhteita. Yhden kaupungin asemesta pitäisi oikeastaan<br />
puhua kahdesta: kaupungista hallinnollistaloudellisena<br />
toimijana, “vaakunakaupunkina”,<br />
ja kaupungista ihmisten elinympäristönä, kotikaupunkina.<br />
Myös sellaista kaupunkipolitiikkaa<br />
tarvitaan, jossa lähtökohtana on kaupunki kotikaupunkina,<br />
kaupunkilaisten arkiviihtyvyys ja urbaanin<br />
elämän pehmeä infrastruktuuri – ja jossa<br />
ymmärretään näiden merkitys myös kaupunkien<br />
taloudellisen kilpailukyvyn kannalta.<br />
Helposti ajattelemme, että Suomessa asiat<br />
ovat hyvin urbaanin arkiviihtyvyyden suhteen, ja<br />
joissakin suhteissa ne ovatkin. Suomalaiset kaupungit<br />
ovat suhteellisen saasteettomia, synnittömiä,<br />
riskittömiä ja ruuhkattomia. Ei tarvitse<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
viettää <strong>aika</strong>a autojonoissa eikä käyttää hengityssuojaimia,<br />
ei pelätä terroritekoja, aidsia, sarsia ja<br />
huumeväkivaltaa. Mutta tämä tuskin riittää, jos<br />
kaupungit koetaan samalla tylsiksi, tapahtumaköyhiksi<br />
ja esteettisesti latteiksi paikoiksi. Jos liikenne<br />
ei toimi ja fyysinen turvallisuus on uhattuna,<br />
koko nyky<strong>aika</strong>isen kaupunkielämän perusta<br />
tietysti horjuu. Mutta vaikka tällaisia epäkohtia<br />
ei olisikaan, ei ihmisten elämä välttämättä muutu<br />
erityisen laadukkaaksi ja kaupungit valtavan vetovoimaisiksi.<br />
Varsinaista arkiviihtyvyyttä synnyttävät<br />
toisenlaiset seikat: se että arjessa on vapautta<br />
ja vaihtelua, että kaupungissa on karaktääriä, että<br />
yksilöllisyys ja yhteisöllisyys yhdistyvät.<br />
Joskus puhutaan kaupunkikylistä (urban<br />
villages) eli asuinalueista, joilla on omintakeinen<br />
ilmeensä. Esimerkkejä niistä ovat vaikkapa Amsterdamin<br />
Jordaan, Oslon Grünerlokka ja Tampereen<br />
Pispala. Kaupunkikylissä rento urbaani elämänmuoto,<br />
vapaus ja suvaitsevaisuus yhdistyvät<br />
urbaaniin turvallisuuteen ja moderniin yhteisöllisyyteen.<br />
Kaupunkikylissä on viihtyisää puolijulkista<br />
tilaa, sosiaalinen elämä on vilkasta, ja niillä<br />
kullakin on oma ilmeensä ja identiteettinsä.<br />
Hyviä kaupunkitiloja käytetään<br />
Yksinkertainen, mutta hyvä julkisen kaupunkitilan<br />
laadun mittari on se, paljonko tilaa käytetään.<br />
Teoksessaan City, Rediscovering the Center<br />
(1988) yhdysvaltalainen William Whyte teki pitkään<br />
keräämänsä kuva-aineiston avulla päätelmiä<br />
siitä, miten eri tavoin julkiset kaupunkitilat vetävät<br />
ihmisiä puoleensa. Hän myös huomasi, että<br />
yhdellä ja samalla kaupunkitilalla voi olla hyvin<br />
erilaista käyttöä (ks. myös Kopomaa 1995; Rantala<br />
& Krappala 2003, 86). Kaupunkitilan pikakulutuskin<br />
voi olla palkitsevaa. Esimerkki tästä oli<br />
newyorkilainen “taskupuisto” Paley Park, jonka<br />
Whyten havaintoaineiston mukaan useimmat<br />
31
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
ohittivat pysähtymättä, mutta päät kääntyivät<br />
ja ilmeet relaksoituivat myös ihmisten kulkiessa<br />
puiston ohi (mt., 130). Vastaavan vaikutuksen voi<br />
tuottaa julkinen taideteos, katusoitto, ihmisille<br />
tärkeä talo tai tila.<br />
Julkisen kaupunkitilan käytöllä on yhteytensä<br />
paitsi viihtyvyyteen myös turvallisuuteen. Jane<br />
Jacobsin (1961) havainto oli, että turvallisuus syntyy<br />
toisista ihmisistä eli siitä, että kaupunkitiloja<br />
todella käytetään eivätkä ne jää tyhjiksi. Jos suomalaisten<br />
kaupunkien ylisuuret torit ovat iltaisin<br />
ja öisin hieman pelottavia, ne ovat sitä juuri tyhjyytensä<br />
takia.<br />
Kadun rehabilitointi<br />
Katu on viitannut kulttuurisissa tulkinnoissamme<br />
usein massojen aiheuttamaan vaaraan,<br />
ja “kadulle joutuminen” on ollut käyttökelpoinen<br />
huonon elämän symboli. Pariisin bulevardit<br />
ovat klassinen esimerkki siitä, kuinka kaupunkisuunnittelun<br />
keinoin suojauduttiin sisäisiltä,<br />
poliittista järjestystä uhkaavilta vaaroilta. Paroni<br />
Haussmann suunnitteli ne niin, että “roskaväen”<br />
yltyessä riehumaan tykistölle avautuisivat suorat<br />
tulilinjat. Mussolinin ajan retoriikassa la linea<br />
diretta, suora leveä katu, viittasi lujaan, määrätietoiseen<br />
hallitsemiseen (Kostof 1991, 231). Modernistisen<br />
arkkitehtuurin yhtenä ohjenuorana on<br />
ollut pyrkimys ennustettavuuteen, “tilankäytön<br />
protestanttiseen etiikkaan” niin kuin Richard<br />
Sennett (1990, 42) vertaa. Myös suomalaisessa<br />
metsäkaupunki-ideologiassa kadut ja pihat edustivat<br />
tilaa, jossa huono elämä sikiää. “Pimeiden<br />
takapihojen kasvatit...tuottavat yhteiskunnalle<br />
usein huolia ja vaikeuksia”, varoitti Heikki von<br />
Hertzen (1946) asuntopoliittisessa pamfletissaan.<br />
Nämä katutilalle vihamieliset tulkinnat huipentuivat<br />
Le Corbusierin kuuluisassa La Ville Radieuse<br />
-suunnitelmassa, jossa tavoitteeksi asetettiin<br />
“kadun kuolema” (Ks. Raban 1988, 24-25; Karisto<br />
2003, 71-73).<br />
Olisiko <strong>aika</strong> kumota tuo tappotuomio, rehabilitoida<br />
katuelämä, jota turistimatkoillamme<br />
olemmekin oppineet kadehtimaan? On kadulle<br />
länsimaisessa kaupunkikulttuurissa toinenkin<br />
tulkinta: katu on myös vapauden ja liikkeen, vaeltamisen<br />
ja valintojen näyttämö, “ainoa validi kokemuskenttä”,<br />
niin kuin surrealismin oppi-isä ja<br />
ideologi André Breton hehkutti (Jukes 1991, xi).<br />
Kaupunkiestetiikka<br />
Pohjanmaan ruotsin- ja suomenkielisten terveyseroja<br />
tutkinut Markku T. Hyyppä (2002) on<br />
palauttanut ne sosiaalisen pääoman eroihin eli<br />
siihen, että ruotsinkielisten yhteisöllinen elämä<br />
on paljon tiiviimpää. Osa yhteisöllistä elämää ja<br />
arkiviihtyvyyttä on kaupunkiestetiikka, jolla voi<br />
olla elämänlaatuun ja jopa terveyteen ulottuvia<br />
vaikutuksia. Assi Liikasen (2003) väitöstutkimuksen<br />
mukaan erilaisella (hyvin laajasti käsitellyllä)<br />
kulttuuriosallistumisella on paljon potentiaalia<br />
laitoselämän laatua kehitettäessä. Varmasti sa-<br />
32<br />
maa potentiaalia on myös itsenäisesti asuvien keskuudessa.<br />
Ei liene yhtään tutkimusta, jossa olisi selvitetty<br />
elinympäristön esteettisten ominaisuuksien<br />
vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun. Sellaisen<br />
tutkimuksen tekeminen olisikin hankalaa.<br />
Kaikkien muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden<br />
vakioiminen olisi vaikeaa, ja koska ihmiset muuttavat<br />
paljon, harvoilla kaupunkilaisilla on elinikäistä<br />
kokemusta yhdestä ja samasta ympäristöstä.<br />
Ympäristöllä on kuitenkin vaikutusta. Tuskin<br />
esimerkiksi Välimeren maiden asukkaiden korkea<br />
keski-ikä selittyy pelkästään terveellisellä ruokavaliolla<br />
ja ilmastollisen stressin vähäisyydellä.<br />
Jokin merkitys lienee silläkin, että ihmiset ovat<br />
juurtuneet kaupunkeihinsa ja kyliinsä, joiden julkinen<br />
tila on heille tärkeä kollektiivinen resurssi ja<br />
ameniteetti eli mukavuustekijä. Asutaan tunnistettavissa,<br />
silmää miellyttävissä paikoissa, joista<br />
ollaan aidosti ylpeitä.<br />
Joseph Brodsky on sanonut, että se joka asuu<br />
pitkään Pietarissa “ei voi välttyä omaksumasta siihen<br />
sisäänrakennettua mittasuhteiden ja harmonian<br />
tunnetta” (Parland 2003, 28). Brodsky itse<br />
koki Pietarissa kovia, hänet ajettiin sieltä maanpakoon,<br />
mutta kaupungilla oli häneen elämänmittainen<br />
eheyttävä vaikutus. Tarvitaan tosin<br />
runoilijan herkkyyttä, jotta venäläistä kaupunkiympäristöä<br />
voisi yleisemmin pitää erityisen eheyttävänä<br />
ja terveellisenä. Venäjällä kansanterveys on<br />
heikentynyt ja ihmisten elinikä lyhentynyt tavalla,<br />
jolla ei ole vertailukohtaa historiassa. Siitä syytetään<br />
milloin uutta eriarvoisuutta, milloin alkoholismia,<br />
eikä kumpaakaan aiheetta. Jokin vaikutus<br />
on voinut olla myös elinympäristön laadulla, ei<br />
pelkästään hygienisillä ja epidemiologisilla, vaan<br />
myös mentaalihygienisillä ja esteettisillä tekijöillä<br />
ja selityksillä. Tallinnan kasvatustieteellisen<br />
yliopiston rehtorin Mati Heidmetsin arvion mukaan<br />
60 prosenttia entisen Neuvostoliiton asukkaista<br />
asui täsmälleen samanlaisissa, kulttuurieroista<br />
täysin piittaamattomasti rakennetuissa<br />
kaupunkilähiöissä. Neuvosto<strong>aika</strong>na tätä ei asetettu<br />
kyseenalaiseksi, sillä se oli luokattoman yhteiskunnan<br />
tavoite ja saavutus. Mutta postkommunistisissa<br />
kaupungeissa ameniteeteiltaan niukan,<br />
tylyn lähiympäristön koetaan luultavasti olevan<br />
kontrastissa yksilöllisyyden ja elämänlaatua koskevien<br />
odotusten kanssa.<br />
Me suomalaiset lienemme jossakin Välimeren<br />
maiden ja Venäjän välissä tässä suhteessa. Kaarina<br />
Kari (2001) on ruotinut Lahden katumaisemaa ja<br />
kauppoja: löytämiään törkeän näköisiä ikkunasomisteita,<br />
takapuolensa kadulla kulkijoille kääntäneitä<br />
kauppoja. Hänen kuvaamistaan kohteista ei<br />
voi olla kuin yhtä mieltä, mutta yleisesti ottaen<br />
vaihteleva ominaisuus ei ole niinkään se, onko<br />
jokin kaupunkitila ruma vai kaunis, vaan missä<br />
määrin se sytyttää ihmisiä. Urbaanille estetiikalle<br />
ja kaupunkikokemukselle on tyypillistä, että<br />
joitakin tiloja saatetaan pitää sekä hyvinä että<br />
huonoina, mutta ketään ne eivät jätä kylmäksi
– esimerkkinä tästä Helsingin kuuluisiksi tulleet<br />
makasiinit vastapäätä Eduskuntataloa.<br />
Tilat tiedostetaan tärkeiksi joskus vasta sitten,<br />
kun ne koetaan tavalla tai toisella uhatuiksi. Viime<br />
vuodenvaihteessa Lahdessa syntyi valtava haloo<br />
ehdotuksesta pystyttää satametrinen robottiveistos<br />
radiomastojen väliin. P<strong>aika</strong>n arvo kaupunkimaisemana<br />
kirkastui hetkessä, ja kaupunkilaiset<br />
ryhtyivät raivoisaan sanalliseen vastarintaan.<br />
Käydyssä sanasodassa suusta pääsi miltei mitä<br />
vain, ja debatti irtaantui nopeasti taideteosta ja<br />
paikkaa koskevista lähtökohdistaan, mutta juuri<br />
niistä käsin vastustus on ymmärrettävää. Radiomastojen<br />
välissä pystysuora pylväs näet rinnastaisi<br />
itsensä automaattisesti mastoihin. Hieman<br />
laihempana ja lyhyempänäkin se yrittäisi ikään<br />
kuin kivuta korkeimmalle korokkeelle. Camillo<br />
Sitte – Helsinginkin kaavoitukseen vaikutteita<br />
antanut itävaltalaisarkkitehti – oli aikoinaan sitä<br />
mieltä, että patsasta ei saa koskaan panna aukion<br />
keskelle, sillä silloin se väittää p<strong>aika</strong>n olevan olemassa<br />
patsasta varten. Radiomäelle sijoitettuna<br />
kiistanalainen julkinen taideteos esittäisi juuri<br />
tämäntapaisen väitteen.<br />
Tila vai paikkojen mosaiikki<br />
Edellä on puhuttu huolimattomasti tekemättä<br />
eroa p<strong>aika</strong>n ja tilan kesken. Paikka (place) on jotakin<br />
tunnistettavaa ja omanlaistaan, se on ihmiselle<br />
merkityksellistä tilaa. P<strong>aika</strong>lla on historiansa,<br />
ilmeensä ja identiteettinsä, siinä aistii p<strong>aika</strong>n<br />
hengen. Paikkaan kiinnittyy sekä yksityisiä että<br />
yhteisiä muistoja. Tila (space) taas on merkitsemätöntä<br />
ei-kenenkään maata, siihen ei kiinnity<br />
samassa määrin emotionaalista omistusoikeutta,<br />
muistoja ja merkityksiä. Esimerkiksi Viipuri<br />
on paikka niillekin suomalaisille, jotka eivät ole<br />
sieltä kotoisin tai edes käyneet siellä. Ruotsinlaivoista<br />
lähes kaikilla on omakohtainen kokemus,<br />
mutta muille kuin laps(ellis)ille ne ovat sittenkin<br />
vain tilaa, vaikka niihin on yritetty lavastaa kaupunkiakin.<br />
Kirjailija Matti Mäkelä (2002, 125)<br />
on p<strong>aika</strong>ntanut helvetin ruotsinlaivan baariin: Se<br />
on “ikkunaton, keinovaloinen” tila, “jossa kaikki<br />
materiaalit ovat synteettisiä, jossa voi matkustaa<br />
tai olla p<strong>aika</strong>llaan vuorokausia tietämättä mitään<br />
ulkomaailmasta”. Siellä “ollaan tarpeettomasti<br />
haaskaamassa omia ja luonnon uusiutumattomia<br />
varoja, ajatukset sumeina, kulkien kesken<br />
maailman kauneimpiin kuuluvaa saaristoluontoa.<br />
Siitä ei helvetti paljon parane. Enempää kuin<br />
paranee se itku ja hammastenkiristys, jonka tuollaisessa<br />
p<strong>aika</strong>ssa olo ihmisen sieluun aiheuttaa”.<br />
Stereotyyppisessä lähiökritiikissä kaupunkilähiöistä<br />
puhutaan kuin Mäkelä ruotsinlaivoista,<br />
silkkana tilana. Esimerkiksi tuoreessa turkulaisessa<br />
liikuntatutkimuksessa lähiöille luetaan madonluvut<br />
(Zacheus ym. 2003, 138-139): “Ketäpä<br />
laatikkomuotoihin perustuvien monotonisten<br />
rakennusten ympäröimät lähiöpihat innostavat<br />
liikkumaan? Lähistön epäsiistit ja rähjäiset metsikötkin<br />
antavat “luonnosta” kovin oudon kuvan.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kortteinen (1982, 55) tosin väittää, että liikunnan<br />
kannalta asuinympäristön köyhyys voi olla myös<br />
edistävä tekijä. Sellaisessa ympäristössä urheilu<br />
voi nimittäin olla ainoa harrastus, jolle on edes<br />
jonkinlaiset edellytykset.” Näin ankeaksi leimautuu<br />
katkelmassa (ei sentään koko tutkimuksessa)<br />
turkulainen kaupunkielämä, näin surkeiksi kaupunkiliikunnan<br />
lähtökohdat.<br />
Vaikka lähiöiden identiteetti kieltämättä on<br />
<strong>aika</strong> ohut, ihmiset ovat onneksi melkoisia mestareita<br />
muokkaamaan tiloista paikkoja, merkitsemään<br />
ne itselleen. Esimerkiksi Lahden Liipola<br />
on kaupunginosista pahnan pohjimmainen työttömyyttä<br />
ja tulotasoa koskevien tilastojen valossa.<br />
Ulkoisesti se ei ole sen huonompi kuin mitkä tahansa<br />
lähiöt. Ja olennaista on se, että liipolalaisten<br />
omassa tajunnassa se ei ole mikä tahansa lähiö,<br />
vaan – kuten Liipolaa koskeva väitöstutkimus<br />
(Seppänen 2001) osoittaa – se on oma, erisnimillä<br />
ja erityisillä merkityksillä varustettu paikka, kotiseutu,<br />
jossa on hyvä asua ja olla ja jonka tulevaisuuteen<br />
uskotaan.<br />
Näyttäisi yleisemminkin siltä, että suomalaisille<br />
kaupunkilähiöille on vihdoin alkanut kehittyä<br />
identiteettiä. Niistä on alettu puhua erisnimillä,<br />
ne on tunnistettu kulttuurisesti, niistä on<br />
kirjoitettu romaaneja ja runoja ja tehty elokuvia,<br />
niistä on tullut nostalgioidenkin kohde (ks. esim.<br />
Kesänen 2002). Esimerkiksi itähelsinkiläisyys on<br />
asia, joka nykyisin tuodaan itsetuntoisesti esille.<br />
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen<br />
uusien opiskelijoiden tutustumistilaisuudessa<br />
pari vuotta sitten kysyttiin syitä siihen, miksi he<br />
olivat tulleet sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä<br />
opiskelemaan. Muutama tulokas sanoi syyksi ja<br />
selitykseksi vain sen, että he ovat Itä-Helsingistä<br />
kotoisin.<br />
Tilan ja p<strong>aika</strong>n erottelu antaa joka tapauksessa<br />
ajattelemisen aihetta. Ranskalainen antropologi<br />
Marc Augé (1995) käyttää p<strong>aika</strong>n ja tilan asemesta<br />
käsitteitä “paikka” ja “ei-paikka”. Hänen väitteensä<br />
on, että “supermoderni” yhteiskuntamme on<br />
täynnä ei-paikkoja, sellaista anonyymia ja abstraktia<br />
tilaa, jossa ydintoiminnot kyllä sujuvat, mutta<br />
jossa ihmisten ympäristökokemus on ohentunut.<br />
Tyypillistä niille on tietty keinotekoisuus.<br />
Augén esimerkit ei-paikoista ovat ääripäistä.<br />
Ne ovat joko loistokkaita kuten huippuhotellit,<br />
lentokentät ja ostoskeskukset, tai kurjia kuten<br />
pakolaisleirit. Toisissa ollaan välttämättömyyden<br />
vuoksi, mutta samoja piirteitä on myös tiloissa,<br />
joihin ihmiset menevät vapaaehtoisesti ja viihtyäkseen,<br />
kuten huvipuistoissa tai pikaruokaloissa.<br />
Niissä kaikki on siistiä, kontrolloitua ja standardoitua.<br />
Kielteisiä yllätyksiä ei ole, mutta inhimilliset<br />
ilon tunteetkin ovat ikään kuin etukäteen<br />
ohjelmoituja. Eletään keinotodellisuudessa, joka<br />
typistää elämykset ja inhimillisen uteliaisuuden.<br />
Disneyland on joillekin kirjoittajille malli siitä,<br />
millaiseksi kaupunkimaisema on muuttumassa<br />
ja millaisessa mikkihiirimaassa me elämme: yksinkertaistetussa,<br />
sanitoidussa ja säröttömässä<br />
33
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
ympäristössä (esim. Sorkin 1994; Zukin 1992).<br />
Disneylandia, McDonaldsia ja vastaavia eipaikkoja<br />
koskevat analyysit ovat perin pessimistisiä.<br />
Nekin p<strong>aika</strong>t, joista haemme elämyksiä,<br />
pikemmin standardoivat niitä ja turruttavat<br />
tunteita, väittävät kriitikot. Vaikka esimerkiksi<br />
George Ritzerin (1998; Ritzer & Liska 1997) väitteet<br />
kaiken “mcdonalisoistumisesta” vaikuttavat<br />
liioitelluilta ja lähes hysteerisiltä, silti teeseissä<br />
urbaanin ympäristön keinotekoistumisesta on<br />
paljon perää.<br />
Marc Augé (1995, 78) muistuttaa siitä, että<br />
ihmiselämä alkaa ja yleensä myös päättyy ei-p<strong>aika</strong>ssa,<br />
nimittäin kliinisen persoonattomassa sairaalaympäristössä.<br />
Syntymän ja kuoleman välillä<br />
olemme paikoissa, mutta Augén kulttuuripessimistinen<br />
ennuste on, että lisääntyvästi vietämme<br />
<strong>aika</strong>a ei-paikoissa, jolloin elämämme köyhtyy tai<br />
latistuu. Tämä on tendenssi, jota kaupunkipolitiikassa<br />
ja -suunnittelussa ei pidä ainakaan kiihdyttää.<br />
Identiteetti ja struktuuri<br />
Kaupungilla pitää olla luonnetta ja identiteetti,<br />
mutta toisaalta sillä pitää olla toimiva struktuuri,<br />
joka helpottaa myös tunnistettavuutta. Englantilainen<br />
matkailun kulttuurihistorioitsija Fred Inglis<br />
(2000) mainitsee Kairon kaupunkina, jolla on<br />
identiteetti mutta ei struktuuria. Singapore taas<br />
on kaupunki, jolla struktuuri mutta ei identiteettiä.<br />
Hollantilainen postmodernin arkkitehtuurin<br />
teoreetikko Rem Koolhas on haltioitunut juuri<br />
Singaporen tapaisista identiteetiltään ohuista<br />
kaupungeista. Hän kuvaa olympiakaupunki Atlantan<br />
meidän <strong>aika</strong>mme kaupungin malliksi juuri<br />
siksi, että siltä puuttuvat luonne ja identiteetti.<br />
Kaupungin kauneus on hänen mukaansa siinä,<br />
että se on kirjoittamaton lehti, jolla “ei ole perinteistä<br />
kauneutta, keskustaa eikä yhteisöllisyyttä”<br />
(Iyer 2001, 210-211).<br />
Näin viileä asennoitumistapa on onneksi harvinainen.<br />
Yleensä kaupunkilaiset haluavat tuntea<br />
olevansa kotonaan, eivätkä he pidä kirjoittamattomista<br />
lehdistä. He päinvastoin haluavat saada<br />
otteen p<strong>aika</strong>sta, merkitä sen tavalla tai toisella<br />
omakseen.<br />
Kosketus kaupunkiin saadaan liikkumalla<br />
siellä. Toisen ranskalaisen antropologin Michel de<br />
Certeaun (ks. Augé 1995, 79) mukaan tila – p<strong>aika</strong>n<br />
vastakohtana – onkin liikkeeseen liittyvä käsite.<br />
Kun ihminen liikkuu p<strong>aika</strong>sta toiseen nopeasti,<br />
esimerkiksi autolla, hän helposti menettää konkreettisen<br />
kosketuksensa niihin paikkoihin, joiden<br />
ohi hän kulkee. Hitaasti liikkuen p<strong>aika</strong>t säilyvät<br />
paikkoina, mutta nopeassa liikkeessä tuntuma<br />
niihin katoaa ja paikoista tulee tilaa.<br />
Paikkakokemuksiimme vaikuttaa siis myös<br />
tapa ja vauhti, jolla liikumme. Kävellen tai polkupyörällä<br />
ajaen paikkakokemus on aivan toinen<br />
kuin auton ratissa. Ympäristöpsykologiassa<br />
on oma käsitteensä tälle: puhutaan haptisesta<br />
34<br />
eli moniaistisesta ympäristökokemuksesta (Aura<br />
ym. 1997, 64). Moniaistisesti koetut p<strong>aika</strong>t painuvat<br />
ruumiinmuistiin, ne saavat positiivisen, pitkäkestoisen<br />
ja nostalgisen tunnevarauksen.<br />
Kaupunkipolitiikan ja -suunnittelun tehtävänä<br />
on paitsi selkeyttää kaupungin struktuuria<br />
myös vahvistaa sen identiteettiä esimerkiksi maksimoimalla<br />
ihmisten mahdollisuudet moniaistisiin<br />
paikkakokemuksiin. Professori Matti Klinge,<br />
eurooppalaisen kaupunkikulttuurin ja sivistysperinteen<br />
tuntija ja kantaja, antoi jossakin haastattelussaan<br />
ymmärtää, että ainoa herrasmiehelle<br />
sopiva tapa liikkua kaupunkikeskustassa on liikkua<br />
jalan; pyöräilykin on hänestä tyylitöntä. Kyllä<br />
kauppoihin pitää päästä myös autolla, mutta<br />
yksipuolisesti autoiluun perustuva, amerikkalaismallinen<br />
kaupunkikehitys voi tuhota kaupunkien<br />
karaktäärin, tuottavan korjaamattomia<br />
luonnevaurioita. Asumisen, työnteon, kaupassakäynnin<br />
ja vapaa-ajanvieton mahdollisimman<br />
pitkälle menevä tilallinen erottaminen on osoittautunut<br />
virheeksi (Lennard & Lennard 1995, 2).<br />
Liioiteltuun tilalliseen työnjakoon on liu’uttu<br />
Lahdessakin. Kaupat ovat muualla kuin siellä,<br />
missä ihmiset asuvat. Tilallista ironiaa tai tahatonta<br />
positiivista diskriminaatiota on tosin siinä,<br />
että puolet Lahden vähittäiskaupan pinta-alasta<br />
sijaitsee Liipolan, ostovoimaltaan vähäisimmän<br />
kaupunginosan kupeessa.<br />
Jalankulku nousussa<br />
Jalankulku on kovassa nousussa terveystavoitteisena<br />
kävelyharrastuksena, sauva- ja kuntokävelynä,<br />
mutta se tekee uutta tuloaan myös muuten.<br />
Kyse on yltäkylläisyyden yhteiskuntaan kuuluvasta<br />
kehityksestä ja vastavoimasta meidän aina vain<br />
hektisemmäksi käyvälle arkielämällemme. Heti<br />
kun ei ole pakko liikkua jalan, mahdollisuudesta liikkua<br />
jalan tulee niukkuustekijä ja siksi arvostettu<br />
asia. Helsingissä monien kuulee nykyisin kehuskelevan<br />
sillä, kuinka he kävelevät töihin. Niitä<br />
kadehditaan erityisesti, joiden kävelyreitti kulkee<br />
keskuspuiston poikki, Töölönlahden rantamia<br />
pitkin tai muiden mielenkiintoisten paikkojen<br />
kautta. Nämä uuskävelijät ovat kiireisiä ihmisiä,<br />
joilla ei luulisi olevan varaa hitaaseen liikkumiseen.<br />
Mutta työmatkakävely on heidän tapansa<br />
irtaantua hetkeksi urbaanin työelämän oravanpyörästä.<br />
Ajan talous on paradoksaalista (ks.<br />
Julkunen 1983): mitä enemmän <strong>aika</strong>a säästämme,<br />
sitä kalliimmaksi se tulee, ja juuri siksi sen<br />
tuhlaaminen tuntuukin niin hyvältä. Vastakkain<br />
on kaksi esteettistä elämänmallia, hitauden ja<br />
nopeuden estetiikka. Esimerkiksi kaupunkisyöminen<br />
ei ole vain nopeaa hotkimista (fast food),<br />
vaan se on myös paneutuvaa ja sosiaalista syömistä<br />
(slow food). Kaupunki-ihminen sietää virikkeiden<br />
moninaisuutta ja jopa nauttii siitä, mutta<br />
liika on liikaa. Mitä kiihkeämmäksi elämä menee,<br />
sitä tärkeämpää on liikkua hitaasti, päästä eroon<br />
hetken ja hektisyyden tyranniasta (Eriksen 2003)<br />
– muuallakin kuin kesämökeillä.
Charles Baudelairen Pariisi-kuvausten tunnetuksi<br />
tekemä flaneeraus, joutilaanoloinen käyskentely,<br />
on modernin kaupunkikulttuurin ydintä.<br />
Istahtaa alas ja katsoa ihmisvilinää – sekin on urbaani<br />
perushuvitus, jonka arvo on Suomessakin<br />
alettu pikku hiljaa ymmärtää. On tajuttu, ettei ravintoloissa<br />
tarvitse istua piilossa ja että kahvilan<br />
näyteikkunasta voi katsoa kahteen suuntaan. Katukahvilat<br />
ovat enemmän kuin muoti-ilmiö, ne<br />
ovat signaali kaupunkikulttuurin muutoksesta.<br />
Helsingissäkin miltei missä tahansa vilkkaasti liikennöidyssä<br />
kulmassa sijaitseva kahvila tai kioski<br />
laittaa pari tuolia ja pöytää jalkakäytävälle, ja<br />
heti ne ovat käytössä. Jalankulkijat valtaavat tilaa<br />
takaisin, paikottavat sitä. Suomalaiset eivät enää<br />
tyydy edes ilmastolliseen osaansa. Kortteleiden<br />
sisustoihin syntyy uutta katettua kaupunkitilaa,<br />
ja ulkotiloissa saatetaan istahtaa kahville pienellä<br />
pakkasellakin. Eräänlainen ristisiitos hitauden ja<br />
nopeuden estetiikasta on tapa tallustella kadulla<br />
kahvimuki kädessä – ja kännykkä toisessa.<br />
Kaupunki ja vanheneminen<br />
Flaneeraus tuo mieleen nuoren dandyn, mutta<br />
kiireetön kävely, julkiseen kaupunkitilaan kohdistuva<br />
kiinnostus ja hitauden estetiikka noussee arvoonsa<br />
myös vanhojen ihmisten ansiosta ja väestön<br />
vanhenemisen vuoksi. Samoin kuntoilusyistä<br />
tapahtuva kävely, sillä se on erityisesti vanhemman<br />
väen suosima liikuntamuoto.<br />
Eri ikäryhmien suuruussuhteet kääntyvät<br />
suomalaisessa yhteiskunnassa miltei ylösalaisin.<br />
Kun eri-ikäisten tilapreferenssitkin ovat osittain<br />
erilaisia, merkinnee tämä keskustojen arvonnousua.<br />
Ikävaikutusta voi tosin pidätellä sukupolvivaikutus.<br />
Yhteiskuntahistoriallisista syistä suomalaisten<br />
kaupunkikokemus on ohut, aikuisten<br />
kaupunkilaisten enemmistö on muualta muuttaneita,<br />
ja monet kaupunkilaiset ovat mentaalisesti<br />
“metsäkaupunkilaisia”, pikemmin luonto- kuin<br />
keskustaurbaaneja (Ilmonen 2002). Mutta keskustakaupunkilaisten<br />
sukupolvet tulevat, ja tämä<br />
– yhdessä ikävaikutuksen kanssa – merkinnee sitä,<br />
että keskustojen lähikaupat ja -palvelut nousevat<br />
vielä arvoon arvaamattomaan.<br />
Kansainvälisessä kaupunkitutkimuksessa on<br />
ollut esillä sosiaaliryhmien ja myös sukupuolten<br />
käymä kamppailu kaupunkitilasta. Katuväkivallan<br />
pelko on pannut naiset kiertämään vaarallisina<br />
pitämänsä kaupunkitilat. He eivät käytä niitä,<br />
ja niin ne muuttuvat entistä vaarallisemman oloisiksi.<br />
Joskus naiset ovat ryhtyneet vastaiskuun,<br />
esimerkiksi valtaamaan symbolisesti takaisin<br />
vaarallisina kaihtamiaan kaupunkitiloja. Samantapaista<br />
kamppailua kaupunkitilasta voi syntyä<br />
myös ikäryhmien kesken. Kaupunkikeskustoja<br />
tuskin lähitulevaisuudessa luovutetaan nuorten<br />
ja nuorten aikuisten käyttöön; nuorisolle ei anneta<br />
monopolia sen määrittelemiseen, mikä on kaupunkikulttuuria.<br />
Ikäryhmien käymän kamppailun<br />
lopputuloksena on toivon mukaan nykyistä<br />
vähemmän ikäsegregoitunut kaupunkitila. Hy-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
vän kaupungin ja kaupunkitilan tunnusmerkki<br />
nimittäin on, että se on kaikenikäisten käytettävissä<br />
ja käytössä.<br />
Tutkimuksessa Lahden ja Päijät-Hämeen<br />
ikääntymisestä, on käynyt ilmi, että kolmasosa<br />
lahtelaisista 1920-, 30- ja 40-luvun lopulla syntyneistä<br />
on sitä mieltä, että heidän kotikaupungissaan<br />
ei ole tarpeeksi sellaisia pistäytymis- ja<br />
tapaamispaikkoja, joihin heidän ikäistensä on<br />
luontevaa mennä (Karisto ym. 2003, 50). Moniin<br />
paikkoihin on kokemuksellinen joskaan ei muodollinen<br />
yläikäraja, ja sosiaalinen elämä on ikäsegregoitunutta.<br />
Kullakin ikäryhmällä on omat<br />
paikkansa, eivätkä eri-ikäiset ole paljonkaan tekemisissä<br />
toistensa kanssa. Kirjastot, uimahallit,<br />
jossain määrin torit ja Lahden tapauksessa uusi<br />
satama-alue ovat loistavia poikkeuksia tästä, sillä<br />
ne palvelevat kaikenikäisiä. Vesijärven satama on<br />
samalla esimerkki siitä, kuinka uusi kaupunkitila<br />
voidaan nopeasti ottaa käyttöön ja merkitä omaksi<br />
p<strong>aika</strong>ksi.<br />
Eläkeläisistä puhutaan usein “päiväväestönä”,<br />
jonka määrä on monilla kaupunkialueilla<br />
kasvanut asettaen uusia vaatimuksia palveluvarustukselle<br />
ja ympäristölle. Marketta Kyttä (2003)<br />
on ympäristöpsykologisessa väitöskirjassaan tutkinut<br />
kaupunkiympäristön lapsiystävällisyyttä.<br />
Syytä olisi tutkia myös sitä, mitä ympäristö tarjoaa<br />
iäkkäille ihmisille.<br />
Eläkeikäisistä ihmisistä käytetty päiväväestön<br />
käsite sisältää oletuksen, että he eivät haluakaan<br />
pistää nokkaansa ulos pimeän tullen. Kuva eläkeläisistä<br />
vanhuksina, joiden liikkuminen rajoittuu<br />
suurin piirtein keinutuoliin, on kuitenkin jälkeen<br />
jäänyt. Eläkeläisten ylivoimainen enemmistö ei<br />
ole yhteisöllisestä elämästä irtaantuneita vanhuksia,<br />
vaan aktiivisia, liikkeellä olevia ihmisiä (esim.<br />
Karisto ym. 2004). Ajankäyttötottumukset muuttuvat.<br />
Esimerkiksi nukkumaanmeno<strong>aika</strong> liukuu<br />
koko ajan eteenpäin, eikä päivällistä syödä enää<br />
viiden <strong>aika</strong>an, vaan seitsemältä, kahdeksalta tai<br />
yhdeksältä. Jos nykyisistä eläkeläisistä monet vielä<br />
ovatkin sisäistäneet maatalous- ja teollisuustyön<br />
<strong>aika</strong>rytmin, pian heidän perässään tulevat sukupolvet,<br />
jotka ovat tottuneet siihen, että illallakin<br />
on elämää.<br />
Hyvä kaupunki tarjoaa toimintoja ja ameniteetteja<br />
kaikenikäisille. Fyysisesti kaupunki itsekin<br />
koostuu eri-ikäisyyksistä, eri ikäkerrostumista.<br />
Ajan patina voi olla kaunista, kuluneisuudellakin<br />
on kulttuurista arvoa. Tämä miltei unohtui<br />
modernistisen hurmoksen vuosikymmeninä, jolloin<br />
kaupunki hahmottui koneena ja uusi oli aina<br />
vanhaa arvokkaampaa. Nyt teemme kollektiivista<br />
surutyötä esimerkiksi katsoessamme valokuvia<br />
kaikista niistä taloista, jotka tuolloin turhaan purettiin.<br />
Lopuksi retorinen esimerkki. Helsingissä<br />
eräänlaiseksi kaupunkikulttuurin symboliksi<br />
kohosi hiljattain parisatavuotinen salavavanhus<br />
linja-autoaseman kupeella, jonka vuodenvaihteen<br />
myräkkä kaatoi. Liikennevirtojen logistiikka oli-<br />
35
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
si <strong>aika</strong> päivää sitten edellyttänyt sen kaatamista,<br />
mutta nöyrästi sadat bussit kiersivät päivittäin<br />
kaistojen välissä jököttäneen jättipuun menettäen<br />
joka kerta muutaman kallisarvoisen sekunnin.<br />
Kun puu kaatui, lehdissä oli monia muistokirjoituksia<br />
ja valokuvia sen menneiltä päiviltä. Iltapäivälehdetkään<br />
eivät spekuloineet kaatumisen<br />
aiheuttamilla onnettomuusriskeillä, eikä viherosaston<br />
johtoa syytetty kaupunkilaisten hengen<br />
vaarantamisesta. Sen sijaan spekuloitiin sillä,<br />
mahtaako kanto sittenkin vielä versoa. Kaupunkilaiset<br />
noukkivat puupaloja muistoksi, kokoontuivat<br />
katsomaan kantoa ja sytyttivät sille jopa<br />
Lähteet:<br />
Augé, Marc (1995). Non-places. Introduction to an Anthropology<br />
of Supermodernity. Verso, London.<br />
Aura, Seppo & Liisa Horelli & Kalevi Korpela (1997). Ympäristöpsykologian<br />
perusteet. WSOY, Porvoo.<br />
Crowhurst Lennard, Suzanne H. & Henry L. Lennard (1995).<br />
Livable Cities Observed. A Source Book of Images and Ideas<br />
for City Officials, Community Leaders, Architects, Planners<br />
and All Others Committed to Making Their Cities Livable.<br />
Gondolier Press, Carmel, California.<br />
Eriksen, Thomas Hylland (2003). Hetken tyrannia. Johnny<br />
Kniga, Helsinki.<br />
von Hertzen, Heikki (1946). Koti vai kasarmi lapsillemme.<br />
Asunnontarvitsijoiden näkökohtia asunto- ja asemakaavakysymyksissä.<br />
Väestöliiton julkaisuja n:o 15, Helsinki.<br />
Hyyppä, Markku T. (2002). Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen<br />
pääoma ja terveys. PS-kustannus, Jyväskylä.<br />
Ilmonen, Mervi (2002). Kaupungin ja luonnon välissä. Tieto-<br />
ja taitoammattilaisten asumistavoitteet. Teoksessa Liisa<br />
Knuuti, toim.:Minun ja muiden kaupunki. Teknillinen<br />
korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen<br />
julkaisuja C 57. Espoo 2002; 66 - 81.<br />
Inglis, Fred (2000). The Delicious History of the Holiday.<br />
Routledge, London.<br />
Iyer, Pico (2001). The Global Soul. Jet Lag, Shopping Malls,<br />
and the Searchfor Home. Knopf, New York.<br />
Jacobs, Jane (1961). The Death and Life of Great American<br />
Cities. Vintage Books, New York.<br />
Jukes, Peter (1991). A Shout in the Street. An Excursion<br />
into the Modern City. University of California Press, Los<br />
Angeles.<br />
Julkunen, Raija (1983). Yhteiskunnallinen <strong>aika</strong> ja uudet<br />
tarpeet. Sosiologia 20, 3, 178-189.<br />
Kari, Kaarina (2001). Kaupunkimuotoilu. Imago, identiteetti<br />
ja visuaalinen kaupunkimuotoilu. Lopputyö International<br />
Design Business Management for Professionals-koulutusohjelmassa,<br />
Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus.<br />
Karisto, Antti & Olli Nummela & Riikka Konttinen & Ilkka<br />
Haapola & Raisa Valve & Kirsti Heikkilä (2003). Ikääntyvä<br />
Päijät-Häme. Kuntien hyvinvointiraportti. Helsingin yliopiston<br />
tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian raportteja<br />
ja selvityksiä 41/2003.<br />
Karisto, Antti (2003). Pelottava kaupunki. Teoksessa Timo<br />
Kopomaa, toim.: Kohti kaupunkisosiaalityötä. Haasteena<br />
tasapainoinen kaupunki. Palmenia-Kustannus, Helsinki;<br />
67-81 (ilmestynyt alunperin 1993).<br />
Karisto, Antti & Riikka Konttinen & Riikka Lämsä & Raisa<br />
Valve (2004). Ikääntyvien elämäntyylit. Käsikirjoitus.<br />
Kesänen, Juha (2002). Siilitien tarinat. Kirjoituksia kaupunkielämästä.<br />
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.<br />
Kopomaa, Timo (1995). Kaupunkipuiston käytöt. Elämää<br />
36<br />
kynttilöitä.<br />
Tämä on kaupunkiromantiikkaa, monien<br />
mielestä varmasti joutavaa sentimentaalisuutta.<br />
Samalla se on kuitenkin terveellinen muistutus<br />
identiteettisymbolien vahvuudesta ja merkityksestä.<br />
Kaupunkielämä ei ole pelkkää logistiikkaa<br />
eivätkä liikkuvat ihmiset ole vain liikennevirtojen<br />
molekyylejä. Kaupunkipolitiikka ei ole pelkkää<br />
talouden tehostamista ja virtaviivaisia tilajärjestelyjä,<br />
vaan siinä on oltava paikka monimuotoisille<br />
kaupunkikokemuksille ja urbaanin elämän pehmeälle<br />
infrastruktuurille.<br />
Helsingin puistoissa ja ulkoilualueilla. Helsingin kaupungin<br />
tietokeskuksen tutkimuksia 1995:5.<br />
Kostof, Spiro (1991). The City Shaped. Urban Patterns and<br />
Meanings through History. Thames and Hudson, London.<br />
Kyttä, Marketta (2003). Children in outdoor contexts. Affordances<br />
and independent mobility in the assessment of<br />
environmental child friendliness. Teknillinen korkeakoulu.<br />
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen<br />
julkaisu A 28.<br />
Liikanen, Hanna-Liisa (2003). Taide kohtaa elämän. Arts<br />
in Hospital –hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten<br />
hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Väitöskirja, Helsingin<br />
yliopiston sosiaalipolitiikan laitos.<br />
Mäkelä, Matti (2000). Luonnonuskonto. Teoksessa Matti<br />
Mäkelä: Ohitusleikkaus ja muita kertomuksia. WSOY, Helsinki;<br />
101-137.<br />
Parland, Milena (2003). Pietarilainen. Teoksessa Londen,<br />
Magnus & Anders Mård & Milena Parland: Pietari. Metropoli<br />
nurkan takana. Tammi, Helsinki.<br />
Raban, Jonathan (1988). Soft City. Collins Harwin, London.<br />
Rantala, Kati & Mari Krappala (2003). Kauas kotiin Kontulaan.<br />
Teoksessa Timo Kopomaa, toim.: Kohti kaupunkisosiaalityötä.<br />
Haasteena tasapainoinen kaupunki. Palmenia-<br />
Kustannus, Helsinki; 83-98 (ilmestynyt alunperin 2000).<br />
Ritzer, George (1998). The McDonaldization Thesis. Explorations<br />
and Extensions. Sage, London.<br />
Ritzer, George & Liska, Allan (1997). ‘McDisneyization’ and<br />
‘post-tourism’: complementary perspectives on contemporary<br />
tourism. Chris Rojek & John Urry, eds.: Touring Cultures.<br />
Transformations of Travel and Theory. Routledge,<br />
London, 96-109.<br />
Sennett, Richard (1990). The Conscience of the Eye. The Design<br />
and Social Life of Cities. Alfred A. Knopf, New York.<br />
Seppänen, Marjaana (2001). Liipolan onni. Asuinalueen sosiaalinen<br />
erilaistuminen ja merkitys asukkaille. Palmeniakustannus,<br />
Helsinki.<br />
Sorkin, Michael (1994). Variations on a Theme Park. The<br />
New American City and the End of Public Space. Hill and<br />
Wang, New York.<br />
Whyte, William H. (1988). City. Rediscovering the Center.<br />
Anchor Books, New York.<br />
Zacheus, Thomas & Juhani Tähtinen & Risto Rinne & Pasi<br />
Koski & Olli J. Heinonen (2003). Kaupunkilaisten liikunta<br />
ikäpolvittain. Turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun<br />
alussa. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan<br />
julkaisuja A:201, Turku.<br />
Zukin, Sharon (1992). Postmodern urban landscapes: mapping<br />
culture and power. Scott Lash & Jonathan Friedman,<br />
eds.: Modernity and Identity. Blackwell, Oxford, 221-247.
Kaupunkihyvinvointi ja sen indikaattorit<br />
Jussi Simpura<br />
Onko olemassa erityistä kaupunkihyvinvointia?<br />
Jos on, mikä sen erottaa muusta hyvinvoinnista,<br />
joko yleisestä koko väestön hyvinvoinnista tai eikaupunkien<br />
eli maaseudun hyvinvoinnista? Ja miten<br />
tätä mahdollista kaupunkihyvinvointia voisi<br />
tavoittaa olemassa olevilla kaupunki-indikaattoreilla?<br />
Näihin kysymyksiin vastaamiseksi on ensin<br />
selvitettävä, mitä tarkoitetaan hyvinvoinnilla.<br />
Mitä on se yleinen hyvinvointi, josta kaupunkihyvinvointi<br />
voisi erottua omilla erityispiirteillään?<br />
Yleinen hyvinvointi ja<br />
kaupunkihyvinvointi<br />
Hyvinvointiteoreetikot ovat pohtineet subjektiivista<br />
ja objektiivista hyvinvointia, tarpeisiin ja<br />
niiden tyydyttämiseen liittyvää hyvinvointia sekä<br />
hyvinvointia toiminnan mahdollistavina resursseina<br />
ja resurssien käytön mahdollistavina kykyinä<br />
(esim. Sauli ja Simpura 2002 hyvinvoinnin<br />
tilastoinnista). Suomessa ja muissa Pohjoismaissa<br />
on pitkään ollut tapana tarkastella väestön hyvinvointia<br />
nimenomaan käytettävissä olevien resurssien<br />
näkökulmasta. Toimeentulo, työ, asuminen,<br />
terveys ja sosiaaliset suhteet ovat tämänkaltaisen<br />
resurssipohjaisen hyvinvointikäsityksen tärkeimpiä<br />
komponentteja. Lisäksi pohjoismaiseen hyvinvointiajatteluun<br />
kuuluu tarkastella hyvinvointia<br />
koko väestön tasoisena ilmiönä, eikä päähuomio<br />
kiinnity hyvinvointivajeista kärsiviin reunaryhmiin<br />
(köyhiin, syrjäytyneisiin, sairaisiin).<br />
Pohjoismaisessa perinteessä hyvinvointi on<br />
siis kollektiivinen ilmiö ja sen edistäminen on<br />
tapahtunut pyrkimällä edistämään koko väestön<br />
hyvinvointia. Vaihtoehtonahan olisi edistää<br />
hyvinvointia kohentamalla erityistoimin huono-osaisten<br />
ryhmien asemaa. EU-maailmassa<br />
hyvinvointia tarkastellaan ennen kaikkea osana<br />
yleisiä talouskehityksen arviointitarpeita (esim.<br />
ns. rakenneindikaattorit ja niiden rinnalla vaik-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
kapa työttömyyden ja sosiaalisen koheesion indikaattorit;<br />
esim. Heino 2004). Pohjoismaita<br />
enemmän hyvinvointia tarkastellaan muissa EUmaissa<br />
myös reunaryhmien näkökulmasta. Silloin<br />
hyvinvoinnin osoittimetkin (indikaattorit)<br />
painottuvat hyvinvoinnin puutteista kärsivien<br />
ryhmien koon ja luonteen kuvaamiseen. Koko väestön<br />
hyvinvoinnin asemasta ollaan ensisijaisesti<br />
kiinnostuneita kaupunkiköyhälistöstä, pitkä<strong>aika</strong>istyöttömistä,<br />
maahanmuuttajista tai erilaisista<br />
poikkeavista vähemmistöistä. Tietysti myös<br />
pohjoismainen näkökulma on huolestunut ja<br />
kiinnostunut reunaryhmistä, mutta se painottaa<br />
koko väestön hyvinvoinnin edistämisen kohentavan<br />
myös reunaryhmien asemaa.<br />
Yleisen hyvinvoinnin indikaattorit ja<br />
toinen indikaattoriaalto<br />
Hyvinvoinnin kuvaamiseen käytettyjä indikaattoreita<br />
on yhtä monenlaisia kuin on hyvinvointikäsitteistöjäkin.<br />
Karkeimpia indikaattoreita ovat tulotasoa<br />
ja terveyttä kuvaavat keskiarvoluvut (esimerkkeinä<br />
bkt ja elinikäodote). Pohjoismainen<br />
hyvinvointitarkastelu lisää hyvinvoinnin jakautumisen<br />
epätasaisuutta kuvaavia indikaattoreita<br />
(esimerkkinä tulonjako). EU-ajattelu korostaa<br />
jakaumien reunoissa olevien ihmisten määrää ja<br />
elinoloja (esimerkkeinä syrjäytyminen ja köyhyys;<br />
esim. Atkinson ym. 2002).<br />
Indikaattoreilla tavoitellaan hyvinvoinnin<br />
kuvaamista mahdollisimman tiiviisti poimimalla<br />
valtavasta numerotietojen joukosta ne osoittimet,<br />
jotka parhaiten ja nopeimmin tavoittavat olennaisia<br />
elinolojen ja hyvinvoinnin muutoksia. Samalla<br />
indikaattoreiden toivotaan kuvaavan sitä, miten<br />
hyvin politiikka on onnistunut tavoitteissaan.<br />
2000-luvun alkuvuosina indikaattori-innostus<br />
saavutti laajat mittasuhteet. Nyt käynnissä olevaa<br />
indikaattoriaaltoa on vauhdittanut EU-politii-<br />
37
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Stakesin esiin nostamat indikaattorit (Heikkilä ja Kautto 2002, tietonurkat)<br />
Köyhissä perheissä asuvien lasten osuus kaikista lapsista<br />
Lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien köyhyysasteen muutos<br />
Terveytensä hyväksi kokeneet nuoret 1991-2001<br />
Vähintään kolme oiretta viikoittain kokevien 12-18 –vuotiaiden osuus<br />
Terveytensä hyväksi kokeneet nuoret 1979-2001<br />
Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokeneet 25-64 –vuotiaat<br />
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 1997-2001<br />
65 vuotta täyttäneiden palveluiden kattavuus<br />
Suhteellinen köyhyysaste 1990-2000<br />
Valittuja köyhyyden osoittimia<br />
Työttömyysaste<br />
Nuoriso- ja pitkä<strong>aika</strong>istyöttömien osuus työttömistä<br />
Perhe- ja lapset – pääryhmän osuus sosiaalimenoista<br />
Päivähoidossa olleet lapset<br />
Alkoholijuomien kokonaiskulutus<br />
Alkoholin tilastoitu ja tilastoimaton kulutus<br />
Huumausaineriippuvuudesta aiheutuneiden hoitojaksojen määrä<br />
Kannabiksen kokeilut viimeksi kuluneen vuoden <strong>aika</strong>na<br />
Suomen sosiaalimenot % bkt:sta<br />
Toimeentuloturva ja palveluiden osuus bkt:sta<br />
Asunnottomien lukumäärä 1990-2001<br />
Asunnottomat 1987-2001<br />
Humala 1968-2000<br />
Pahoinpitelyrikosten määrä 1991-2001<br />
Fyysisen tai seksuaalisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen tai seksuaalisen ahdistelun<br />
kohteeksi joutuneet naiset eri maissa<br />
kan muutos näyttöön perustuvaa politiikkaa ja<br />
niin sanottua avointa koordinaatiota välineinään<br />
käyttävään suuntaan. Indikaattoreita on rakennettu<br />
lukemattomilla eri tahoilla ja tasoilla, niin<br />
kansalliseen, kansainväliseen kuin alueelliseen ja<br />
p<strong>aika</strong>lliseenkin käyttöön (ks. Hyvinvointikatsaus<br />
–lehden numeron 1/2004 katsausartikkeleita eri<br />
aihepiirien indikaattorityöstä). Kiinnostus kaupunki-indikaattoreihin<br />
on noussut tämän yleisen<br />
indikaattoriaallon kannattelemana.<br />
Suomessa ei ole mitään vakiintunutta kansallista<br />
hyvinvointi-indikaattorien joukkoa eikä mikään<br />
EU:n monista indikaattorikehitelmistäkään<br />
ole saanut merkittävää asemaa. Ehkä on niin, että<br />
pohjoismainen koko väestöä kohteenaan pitävä<br />
hyvinvointiajattelu on ollut taipuvainen käyttämään<br />
laajempaa tietopohjaa kuin erillisilmiöitä<br />
painottavat hyvinvointikäsitykset. On ymmärretty,<br />
että indikaattoreilla on kaikessa tiivistävässä<br />
houkuttelevuudessaan merkittäviä rajoituksia:<br />
ne kertovat kyllä jotakin olennaista, mutta jättävät<br />
paljon merkityksellisiä asioita kertomatta.<br />
Kansainvälisinä hyvinvointi-indikaattorien<br />
esikuvina ovat ennen kaikkea OECD:n sosiaali- ja<br />
terveysindikaattorit (OECD 2000, 2001, 2003a)<br />
Toisena esikuvana on Englannin tilastovirasto,<br />
joka on pitkään tuottanut vuosittaista indikaattorityyppistä<br />
hyvinvointiseurantaa (Social<br />
Trends; ONS 2002). EU raportoi määrävälein eri<br />
jäsenmaiden hyvinvoinnista omassa julkaisuissaan<br />
(Sosiaalinen tilanne Euroopassa, EU 2003);<br />
sen tiedot perustuvat monissa kohdin EU:n vuosittaisiin<br />
hyvinvointiin liittyviin kyselytutkimuk-<br />
38<br />
siin (työvoimatutkimus, elinolotutkimukset).<br />
Suomessa Stakes kokosi vuonna 2002 ensimmäisen<br />
kerran ilmestyneeseen katsaukseensa Suomalaisten<br />
hyvinvointi (Heikkilä ja Kautto 2002)<br />
joukon indikaattoreita erilaisista hyvinvointiin<br />
(tai ehkä mieluummin pahoinvointiin) liittyvistä<br />
ilmiöistä. Sitä voi pitää suomalaisena ehdotuksena<br />
sosiaali- ja terveysalan näkökulmista relevanteiksi<br />
yleisen hyvinvoinnin indikaattoreiksi.<br />
Kaupunki-indikaattorien lyhyt<br />
historia ja hyvinvointi<br />
Kaupunki-indikaattorit ovat oma erityinen indikaattorityön<br />
suuntansa, jonka juuret ovat<br />
1970-luvulla. OECD käynnisti jo silloin työn<br />
kaupunki-indikaattorien tuottamiseksi (OECD<br />
1997, 15-17). Alkuvaiheissa työ koski asumista<br />
ja kaupunkiympäristön erityispiirteitä ja haittatekijöitä<br />
sekä työllisyyttä ja palveluja. Sosiaali- ja<br />
kulttuurikysymyksistäkin keskusteltiin, mutta<br />
terveysindikaattorit olivat kokonaan työn ulkopuolella.<br />
Vuonna 1995 OECD järjesti kansainvälisen<br />
kaupunki-indikaattorikonferenssin (OECD<br />
1997). Sen aihepiireihin oli nyt lisätty näkyvästi<br />
sosiaali- ja terveysindikaattoreita, ja talousindikaattoreihin<br />
sisältyi tärkeä hyvinvointi-indikaattorien<br />
aihealue köyhyys. Päähuomio oli tuolloin<br />
kuitenkin ympäristöindikaattoreissa ja kestävän<br />
kehityksen indikaattoreissa.<br />
Viimeisin OECD:n erillispanos kaupunki-indikaattorien<br />
alueella ovat kaupunkiseutuja kuvaavat<br />
alueindikaattorit (territorial indicators).<br />
Ensimmäisenä ilmestyi Helsinkiä ja sen metropo-
lialuetta Päijät-Hämeeseen asti kuvaava raportti<br />
(OECD 2003b). Sen sisältö painottuu OECD:n<br />
tämänhetkiseen peruslinjaan, innovatiivisen talous-<br />
ja tuotantoelämän edellytyksiin. Hyvinvointikysymykset<br />
tulevat vastaan kuvattaessa aluesuunnittelua,<br />
asumista sekä alueiden eriytymistä<br />
asukasrakenteen mukaan.<br />
Asta Manninen ja Tarja Pyöriä (1999) mainitsevat<br />
kaupunki-indikaattoreiden kehitystä koskevassa<br />
artikkelissaan muitakin tärkeitä 1990-luvun<br />
aktiviteetteja. Näitä olivat pohjoismainen Nordstat<br />
–projekti (vuodesta 1991) sekä EU:n käynnistämä<br />
Urban Audit I –hanke. Niitten seurauksena<br />
on tällä hetkellä käytettävissä vertailevia kaupunki-indikaattoripaketteja<br />
niin Pohjoismaista kuin<br />
koko EU:n laajuudeltakin. Varsinkin Urban Audit<br />
–hanke on tuottanut laajan yleistä hyvinvointia<br />
koskevan vertailevan tietovarannon kymmenistä<br />
kaupungeista. Sen näkökulmakin muistuttaa<br />
suuressa määrin pohjoismaiseen hyvinvointiperinteeseen<br />
rakentuvia indikaattoripyrkimyksiä.<br />
Urban Audit kattoi viisi kaupunkien elinolojen<br />
kenttää: sosio-ekonomiset näkökohdat, osallistuminen<br />
kansalaistoimintaan, koulutus, ympäristö<br />
sekä kulttuuri ja vapaa-<strong>aika</strong>.<br />
Suomen oma kaupunki-indikaattorityö on<br />
edennyt kansainvälisten hankkeiden vauhdittamana.<br />
Sen tuloksena on nyt käytössä laaja<br />
kaupunki-indikaattoripaketti, jossa on mukana<br />
edellä esitellyistä yleisen hyvinvoinnin indikaattoreista<br />
tuttuja hyvinvointikomponentteja (Manninen<br />
ja Pyöriä 1999; myös Niemi ja Palttila 2004).<br />
Kotimaisten kaupunki-indikaattorien kehittämisessä<br />
lähdettiin 12 aihealueesta, joiden joukossa<br />
olivat hyvinvointiin keskeisesti liittyvät väestö,<br />
asuminen, työllisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelut.<br />
Pääpaino indikaattoreissa on kuitenkin kaupunkien<br />
ja niiden ympäristöjen talouden ja elinkeinorakenteen<br />
kehityksessä ja kehitysedellytyksissä.<br />
Uutena tulokkaana kaupunki-indikaattoreiden<br />
lähikentällä ovat Stakesin tuottamat hyvinvoinnin<br />
ja terveyden kuntaindikaattorit (esim.<br />
Orre 2004). Tämänkin indikaattorikokonaisuuden<br />
runkona ovat muista indikaattorikokoelmista<br />
tutut väestön perustiedot. Uutta on yksityiskohtainen<br />
väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
käyttöä koskeva tietosisältö.<br />
Mikä kaupunkihyvinvoinnissa on<br />
omaleimaista?<br />
Yleiset hyvinvointi-indikaattorit pitävät hyvinvointikysymyksiä<br />
luonnollisestikin etualalla,<br />
mutta kaupunki-indikaattoreissa hyvinvointi<br />
tulee esiin toissijaisena yleisen talouskehityksen<br />
indikaattorien jälkeen. Voi tosin olla niin, että<br />
kun tarkastellaan koko indikaattorikenttää, asettuvat<br />
myös yleiset hyvinvointi-indikaattorit toissijaiseen<br />
asemaan talousindikaattorien rinnalla.<br />
Esimerkiksi EU:n indikaattorityö palvelee hyvinvointi-indikaattorien<br />
alueellakin viime kädessä<br />
EU:n yleistä tavoitetta tulla maailman johtavaksi<br />
ja kilpailukykyisimmäksi tietoyhteiskunnaksi.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Perinteinen hyvinvointipolitiikka koskee väestön<br />
elinoloja ja niissä ilmenevää hyvinvointia tai<br />
sen vaihteluja. Kaupunki-indikaattorien hyvinvointikäsitteistössä<br />
tällä ”suoralla” hyvinvoinnilla<br />
on kyllä sijansa, mutta se ei näytä keskeiseltä. Etusija<br />
annetaan ”epäsuoralle” hyvinvoinnille, jota<br />
syntyy, kun kaupunkiseudut säilyttävät kilpailukykynsä<br />
ja kykenevät uudistumaan. Kaupunkiindikaattorit<br />
luovat tiivistettyjä mielikuvia kaupungeista<br />
ja niiden ympäristöistä, ja nämä mielikuvat<br />
vaikuttavat alati liikkuvampien yritysten<br />
sijoittumispäätöksiin. Kaupunki-indikaattorit<br />
ovat silloin ennen kaikkea kaupunkien välisessä<br />
vertailussa käytettäviä indikaattoreita.<br />
Monien kaupunki-indikaattoreiden hyvinvointikäsitys<br />
(muistaen poikkeukset, kuten esimerkiksi<br />
Urban Audit –indikaattorit) voisi siis<br />
kaavamaisesti näyttää seuraavalta:<br />
Kaupunkiseudun hyvinvointia kuvaa sen<br />
houkuttelevuus yritystoiminnan sijoittumispaikkana.<br />
Tähän houkuttelevuuteen vaikuttavat myös<br />
yleisen hyvinvoinnin ilmiöt, kuten väestön<br />
koulutustaso ja sen ”sopiva” kulttuurinen ja<br />
taloudellinen monimuotoisuus.<br />
Sama monimuotoisuus, joka on houkuttelevuuden<br />
kannalta myönteistä, voi tuottaa<br />
myös liiallisesta tai liian jyrkästä monimuotoisuudesta<br />
aiheutuvia sosiaalisia ongelmia<br />
(osa-alueille syntyy köyhyystaskuja, slummeja,<br />
etnisiä muista eristyviä yhteisöjä, kitkaa,<br />
turvattomuutta ja rikollisuutta). Nämä ongelmat<br />
näkyvät väestön elinoloja kuvaavissa<br />
yleisen hyvinvoinnin indikaattoreissa.<br />
Kaupunkien on pystyttävä sääntelemään erilaisuutta<br />
niin, että sitä on ”sopivasti”, mutta ei<br />
liikaa eikä vääränmuotoisena. Taloudellinen<br />
menestys auttaa tässä säätelyssä, ja onnistuminen<br />
säätelytyössä taas auttaa menestymään<br />
houkuttelevuuskilpailussa. Syntyy ”hyvä<br />
kehä”, jonka miinusmerkkisenä vaihtoehtona<br />
on joutua taantumisen, vähenevän houkuttelevuuden<br />
ja kasvavien sosiaalisten ongelmien<br />
”huonoon kehään”.<br />
Kaupunkihyvinvointi on ensisijaisesti kaupunkien<br />
hyvinvointia ja toissijaisesti kaupunkilaisten<br />
hyvinvointia. Yleisen hyvinvointipolitiikan<br />
perinteiset indikaattorit joutuvat kokonaan toisenlaiseen<br />
käyttöön. Hyvänä esimerkkinä on pohjoismaisen<br />
hyvinvointipolitiikan kulmakivenä<br />
pidetty tasa-arvoisuus, jota seurataan esimerkiksi<br />
tulonjaon tasaisuutta kuvaavilla indikaattoreilta.<br />
Esimerkiksi Helsingin metropolialuetta koskevassa<br />
OECD:n raportissa (OECD 2003b) pohditaan,<br />
onko tasa-arvon tavoittelu mahdollisesti<br />
vahingoksi seudun taloudelliselle dynaamisuudelle<br />
ja voisiko se sitä kautta heikentää seudun<br />
39
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
houkuttelevuutta. Toisaalla taas on esitetty, että<br />
Suomen IT-ihme 1990-luvulla perustui laajaan<br />
valtion osallistumiseen ja hyvinvointivaltion toimiin,<br />
jotka yhdessä tuottivat hyvän koulutustason<br />
ja voimavarojen tehokkaan mobilisaation uuden<br />
teknologian hyväksikäyttämiseksi (Castells ja<br />
Himanen 2001). Näistä eri näkemyksistä käy ilmi,<br />
että väestön, eli tässä tapauksessa siis kaupunkilaisten,<br />
hyvinvointi ei automaattisesti olisikaan<br />
sama kuin kaupungin hyvinvointi, vaan näiden<br />
kahden hyvinvoinnin suhde voi vaihdella.<br />
Kaupunkien sosiaaliset ongelmat ja<br />
hyvinvointi<br />
Yksi tapa edetä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja<br />
kaupunkihyvinvoinnin suhteen tarkastelemiseksi<br />
on katsoa väestön hyvinvoinnin käsitteiden varassa<br />
syntyneitä käsityksiä sosiaalisista ongelmista<br />
ja miettiä, mitkä niistä liittyvät jollakin erityisellä<br />
tavalla kaupunkien ja kaupunkilaisten elämään.<br />
Stakesin Suomalaisten hyvinvointi -julkaisun<br />
esiin nostamat hyvinvoinnin indikaattorit ovat,<br />
kuten on tavallista yleistä hyvinvointia koskevissa<br />
indikaattorikokoelmissa, lähes aina perusluonteeltaan<br />
pahoinvoinnin osoittimia ja kuvaavat<br />
hyvinvointia sen kääntöpuolelta.<br />
Suomalaisten hyvinvointi -kirjan (Heikkilä &<br />
Kautto 2002) esittelemien indikaattorien perusteella<br />
sosiaalisia ongelmia olisivat köyhyys, sairaus,<br />
vaille tukea, apua ja palveluja jääminen vanhusten<br />
ja lapsiperheitten keskuudessa, työttömyys, alkoholi-<br />
ja huumeongelmat, asunnottomuus ja väkivallan<br />
uhriksi joutuminen. Nämä ovat kaikki<br />
epäilemättä myös kaupunkien sosiaalisia ongelmia.<br />
Jos halutaan lisätä kaupungeille tyypillisiä<br />
ongelmia, ne näyttäisivät liittyvät kaupunkien<br />
sisäiseen erilaistumiseen. Etniset konfliktit tai eri<br />
asuinalueiden asukkaiden väliset konfliktit ovat<br />
yksi tällainen erityisongelma. Toinen erikoispiirre<br />
voisi olla kaupunkielämän anonyymisuuteen<br />
liittyvä häiriökäyttäytyminen. Monien mielestä<br />
nämäkin erikoisongelmat ovat vain peilin kääntöpuoli,<br />
osa sitä hintaa, jonka joutuu maksamaan<br />
kaupunkien elämän varsinaisesta voimanlähteestä,<br />
ihmisten ja alueiden elämäntyylien erilaisuudesta.<br />
Kaupunkien sisäinen erilaistuminen ja<br />
hyvinvointi<br />
Kaupunkihyvinvoinnin näkyvimmäksi erityispiirteeksi<br />
nousee kaupunkien sisäinen erilaistuminen<br />
ja sen vaikutukset kaupungin ja<br />
kaupunkilaisten hyvinvointiin. Erilaistumisen<br />
jyrkentyminen merkitsee hyvinvointierojen kasvua.<br />
Yhtäällä on vaurauden, terveyden ja toimeliaisuuden<br />
täyttämiä hyväosaisten saarekkeita,<br />
toisaalla köyhyyden, sairauden ja työttömyyden<br />
leimaamia alueita. Erilaistuminen näkyy esimerkiksi<br />
arkimaailmojen erkaantumisen tuottamina<br />
asuinalueiden välisinä jännitteinä ja konflikteina.<br />
Suomessa kaupunkien sisäinen alueellinen<br />
erilaistuminen ei vielä ole johtanut jyrkkiin eris-<br />
40<br />
täytymisen ja pelon sävyttämiin reaktioihin. Eroja<br />
kaupunkien osa-alueiden välillä tietysti on, ja<br />
niitä on voitu tilastoaineistoilla selvittää erillistutkimuksissa<br />
hyvinkin yksityiskohtaisesti (esim.<br />
Lankinen 2001a, b).<br />
Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara (2003)<br />
pohdiskelevat monelta eri suunnalta sisäisen erilaistumisen<br />
tuottamia kaupunkihyvinvoinnin<br />
ja kaupunkipolitiikan kysymyksiä. He erottavat<br />
kolme periaatteellista kantaa erilaistumiskehitykseen,<br />
ja niillä kullakin on erilaisia sosiaalipoliittisia<br />
lähtöoletuksia ja seurauksia. Ensimmäisen<br />
kannan mukaan on pidettävä kiinni hyvinvointieroja<br />
tasoittavasta egalitaarisesta ajattelusta ja<br />
toimittava sen pohjalta uutta tai lisääntyvää eriytymistä<br />
vastaan. Tämä kanta kohtaa vaikeuksia<br />
sen vuoksi, että globaalinen markkinapohjainen<br />
talous kulttuurimuotoineen toimii tällä hetkellä<br />
toiseen suuntaan. Kaupungit joutuvat kilpailemaan<br />
erityisesti hyväosaisista asukkaista ja<br />
samalla epäsuorasti torjumaan huono-osaisia.<br />
Tässä kilpailussa hyväosaisten keskuudessa esiintyvät<br />
pyrkimykset erottua ja eristyä törmäävät<br />
koko kaupunkiväestön hyvinvointierojen tasoittamispyrkimyksiin.<br />
Toisessa näkökulmassa mukaudutaan globaalin<br />
markkinatalouskulttuurin tuottamiin erilaistumispaineisiin<br />
ja ajatellaan, että erilaistuminen<br />
on nimenomaan kaupunkielämän myönteinen ja<br />
väistämätön seuraus, ja että hyvinvoinnin tasa-arvon<br />
näkökulmasta asiaa tarkastelevat liioittelevat<br />
eri asuinalueiden maailmojen erkaantumista toisistaan.<br />
Kortteinen ja Vaattovaara osoittavat, että<br />
joissakin tapauksissa tämä johtaisi jopa sukupolvien<br />
mittaisissa jaksoissa sosiaalisten ongelmien<br />
voimistumiseen, kun mahdollisuudet hyvän elämän<br />
tavoitteluun ovat eri asuinalueilta ponnistavilla<br />
erilaiset.<br />
Kolmas käsitystapa yhdistää taloudellisen<br />
tehokkuuden sosiaalisiin intresseihin. Yhtäältä<br />
tuettaisiin taloudellisesti järkevien osaamiskeskittymien<br />
syntymistä ottamalla huomioon hyväosaisten<br />
intressit, ja toisaalta jaettaisiin keskittymien<br />
tuottamaa vaurautta tasaisesti koko seudulle<br />
ja palveltaisiin koko väestön hyvinvoinnin<br />
intressejä.<br />
Kaupunki-indikaattorien kannalta Kortteisen<br />
ja Vaattovaaran käsittelemät erilaistumisprosessit<br />
tarkoittaisivat sitä, että tarvittaisiin erilaistumisen<br />
indikaattoreita, ja väestön hyvinvointi-indikaattoreiden<br />
pitäisi pystyä tavoittamaan myös<br />
erilaistumisen hyvinvointivaikutukset. Sosiaalipoliittisena<br />
tavoitteena olisi eräänlainen Paretooptimi:<br />
erilaistuminen on hyvä niin kauan kun se<br />
ei tapahdu siten, että huonoimpien alueiden olot<br />
eivät kohene, vaikka hyvillä alueilla olot edistyvätkin.<br />
Samalla on mietittävä, millä tarkkuudella<br />
kaupunkien sisäisiä hyvinvointieroja on kuvattava.<br />
Käsitys hyvinvoinnin vaihteluista alueittain<br />
on erilainen kuvattaessa oloja kaupunginosittain<br />
ja suurpiireittäin kuin kuvattaessa sitä vaikkapa<br />
kortteleittain. Kaupunki-indikaattorien antama
kuva hyvinvoinnin aluevaihtelusta riippuu siis<br />
tästä kuvauksen karkeudesta tai mittakaavasta.<br />
Kaupunkien toimivuus ja hyvinvointi<br />
Kaupungeissa sekä kaupungin hyvinvointi että<br />
kaupunkilaisten hyvinvointi riippuvat paljon<br />
siitä, miten palvelut toimivat ja miten tyytyväisiä<br />
kaupunkilaiset ovat niihin. Kaupungin toimivuus<br />
on pitkälti nimenomaan hyvinvointipalveluiden<br />
toimivuutta. Siispä palvelujen saatavuutta, laatua<br />
ja niihin kohdistuvaa tyytyväisyyttä koskevat indikaattorit<br />
ovat tärkeä osa kaupunki-indikaattorien<br />
kokonaisuutta.<br />
Suomessa pidetään tärkeänä sitä, että hyvinvointipalvelut<br />
ovat kaikille kaupunkilaisille samanlaatuiset<br />
ja yhtä hyvin saatavilla. Tämä tavoite<br />
vastaa pohjoismaisen hyvinvointipolitiikan tasaarvohenkeä.<br />
Tavoitteen toteutumista seurataan<br />
muun muassa kuntapalvelututkimuksilla (esim.<br />
Keskinen 2002). Ne antavat tietoja esimerkiksi<br />
siitä, onko eri alueiden välillä eroja tyytyväisyydessä<br />
hyvinvointipalveluihin. Tyytyväisyyslukuja<br />
voi pitää eräänlaisena kaupunkien toimivuuden<br />
indikaattorina ja samalla myös kaupunkihyvinvoinnin<br />
indikaattorina, kun tyytyväisyys koskee<br />
ennen muuta hyvinvointipalveluita. Koska kaupungin<br />
eri alueet ovat usein väestörakenteeltaan<br />
ja palvelutarpeiltaan erilaiset, ja eri kaupungitkin<br />
ovat keskenään erilaisia, ei palvelutyytyväisyys ole<br />
indikaattorina aivan yksinkertainen. Sitä käytettäessä<br />
pitäisi ottaa huomioon kunkin alueen<br />
ja kaupungin asukkaiden yksilölliset tarpeet ja<br />
niiden vaihtelu, kuten esimerkiksi Vaattovaara<br />
(2002) on ehdottanut.<br />
Kaupunkien luovuus ja hyvinvointi:<br />
inhimillinen ja sosiaalinen pääoma<br />
Kokonaan toisenlaisen näkökulman kaupunkihyvinvointiin<br />
tarjoaa amerikkalaisen maantieteilijän<br />
Richard Floridan (2002; ks. myös Alasen<br />
(2004) esittely kirjasta) kehittämä tarkastelu kaupunkien<br />
menestystekijöistä niiden keskinäisessä<br />
vaurastumis- ja sijoittumispaikkakilpailussa.<br />
Florida korostaa kaupunkien väestö- ja elinkeinorakenteessa<br />
erityisesti luovien toimintojen ja<br />
ammattien osuutta, siis viime kädessä luovien ihmisten<br />
määrää kaupungissa. Lisäksi kaupunkien<br />
menestykseen vaikuttaa niiden sisäinen kirjavuus<br />
ja sen positiivisissa tapauksissa myötään tuoma<br />
suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan. Luovuutta<br />
edustaa kaupungeissa erityisesti luova luokka,<br />
jonka ydintä ovat IT-alan, arkkitehtuurin, insinööritieteiden,<br />
kasvatus- ja koulutusalan sekä<br />
kulttuurituotannon ammatit. Kaupunkien luovuuden<br />
indikaattorina voisi silloin olla eräänlainen<br />
inhimillisen pääoman mittari, joka kuvaa<br />
osaajien määrää luovan luokan ydinaloilla. Luovuustarkastelua<br />
täydentävän erilaisuus- ja suvaitsevaisuusulottuvuuden<br />
indikaattoreiksi Florida<br />
tarjoaa muun muassa erilaisten vähemmistöjen<br />
osuutta väestöstä: amerikkalaisessa kontekstissa<br />
tällaiseksi kelpaa vaikkapa homoseksuaalisen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
osuus. Tällaista kaupunki-indikaattoria eivät<br />
Pohjoismaiden rekisterit ja tietosuojaperiaatteet<br />
kuitenkaan suostu tuottamaan.<br />
Floridan ehdotusten rinnalla on kiinnostavaa<br />
katsoa Manuel Castellsin ja Pekka Himasen<br />
(2001) tulkintaa Suomen IT-ihmeestä 1990-luvulla.<br />
Siinäkin korostuu inhimillisen pääoman<br />
merkitys, kun yhtenä avaintekijänä on hyvin<br />
koulutettu, teknisiin ja kaupallisiin tai jopa kulttuurisiin<br />
innovaatioihin pystyvä väestö. Toisena<br />
avaintekijänä, jonka kaltainen Floridan käsitteistöstä<br />
puuttuu, on julkisen vallan merkittävä<br />
ja aktiivinen rooli niin taloustoiminnoissa kuin<br />
väestön hyvinvoinnin turvaamisessa ja samalla<br />
siis osaamisen mobilisoinnissa. IT-ihmeessä oli<br />
kysymys erityisestä hyvinvointivaltion ja tietoteknisten<br />
innovaatioiden yhteenliittymästä. Hyvinvointivaltio<br />
olisi ollut vaikuttamassa myös siihen,<br />
että syntyi erityinen luottamuksen ja vastavuoroisuuden<br />
verkostoitunut rakenne. Tällaista rakennetta<br />
kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi (esim.<br />
Ruuskanen 2002). Sen tavoittaminen indikaattoreilla<br />
on toistaiseksi osoittautunut ylivoimaiseksi<br />
tehtäväksi. Sivuhuomautuksena voi todeta, että<br />
Floridan menestystekijöihin sosiaalinen pääoma<br />
ei kuulu, vaan hän nojaa etupäässä inhimilliseen<br />
pääomaan.<br />
Kaupunkien menestys ja hyvinvointi<br />
Kaupunki-indikaattorit ja niiden joukossa kaupunkien<br />
hyvinvoinnin indikaattorit näyttävät<br />
olevan kehittymässä enemmän kaupunkien<br />
kilpailukykymenestyksen indikaattorien suuntaan.<br />
Kuten esimerkiksi OECD:n julkaisemassa<br />
Helsingin metropolialuetta koskevassa katsauksessa<br />
(OECD 2003b). Raportin numerotiedoista<br />
pääosa on hyvin perinteisiä väestöä ja asumista,<br />
elinkeino- ja taloustoimintaa, liikennettä ja kunnallistaloutta<br />
koskevia tietoja. Castellsin ja Himasen<br />
(2001) hengessä mukana on myös paljon<br />
väestön koulutusta ja osaamista kuvaavia tietoja,<br />
erityisesti pitkälle koulutetuista osaajista. Tärkeä<br />
havainto OECD:n raportista on, että siitä puuttuvat<br />
lähes tyystin sellaiset kaupunkihyvinvoinnin<br />
mittarit, jotka kuvaavat väestön (ei vain kaupunkien<br />
tai kaupunkiseutujen) hyvinvointia. Köyhyydestä<br />
tai terveydentilasta ei puhuta, ei myöskään<br />
rikollisuudesta. Eriarvoisuutta kyllä käsitellään<br />
lähinnä poliittis-ideologisena tavoitteena, jonka<br />
suhde talouden tehokkuuteen ja kilpailukykyyn<br />
nähdään tärkeänä kysymyksenä. Työttömyys on<br />
ainoa perinteisistä väestön hyvinvointi- ja pahoinvointi-indikaattoreista,<br />
joka on mukana.<br />
Kaupunkien hyvinvointi-indikaattorit<br />
tienhaarassa?<br />
Tämän katsauksen päähavainto on, että kaupunkien<br />
ja niiden väestöjen hyvinvointia koskeva indikaattorityö<br />
on jakautunut selkeästi kahteen eri<br />
haaraan. Yhtäällä on pohjoismaisen hyvinvointimallin<br />
piiristä tuttu indikaattorituotanto, jossa<br />
korostuvat väestön elinolojen komponenttien<br />
41
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
(toimeentulo, terveys, työ) taso ja jakauma, ja<br />
joissa paljon huomiota kiinnitetään hyvinvointijakaumien<br />
tasaisuuteen. Toisaalla on globaalitalouden<br />
tiivistymisen tuottama kiinnostus kaupunkien<br />
menestystekijöihin ja kilpailukykyyn.<br />
Näiden kahden haaran yhteisenä neutraalina<br />
pohjana ovat yleiset väestö- ja taloustiedot sekä<br />
työttömyystiedot. Molemmissa haaroissa on<br />
kiinnostusta - vaikkakaan ei kovin paljon - myös<br />
jakaumien reunoilla esiintyviin ilmiöihin kuten<br />
köyhyyteen, syrjäytymiseen ja rikollisuuteen.<br />
Nämä reuna-ilmiöt tulevat näkyviin erityisesti<br />
EU-indikaattorityössä. Kaupunkien sisäinen erilaistuminen<br />
ja sen seuraukset hyvässä ja pahassa<br />
ovat molempien indikaattorihaarojen kiinnostuksen<br />
kohteena.<br />
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaupunkien<br />
menestystä ja kilpailukykyä korostava kaupunkien<br />
hyvinvointi – näkökulma on etusijalla hyvinvointi-indikaattoreita<br />
koskevassa työssä. Tämä<br />
ei tarkoita sitä, että kaupunkilaisten hyvinvointi<br />
–näkökulma olisi väistymässä. Se on edelleen<br />
vahvasti mukana, mutta jännittävät kaupunkien<br />
hyvinvointikehitykseen liittyvät asiat jäsentyvät<br />
tällä erää mieluummin kaupunkien menestystä<br />
Lähteet:<br />
Alanen, Aku (2004). Menestyjien Amerikka. Kirja-arvostelu<br />
teoksesta: Florida, Richard (2002). The Rise of the Creative<br />
Class. Hyvinvointikatsaus 1/2004. Tilastokeskus, Helsinki.<br />
A Portrait of Finnish Cities, Towns and Functional Urban<br />
Regions (1999). Helsinki, Committee for Urban Policy, Ministry<br />
of Interior & City of Helsinki Urban Facts.<br />
Atkinson, Tony - Cantillon, Bea - Marlier, Eric & Nolan,<br />
Brian (2002). Social Indicators. The EU and Social Inclusion.<br />
Oxford, Oxford University Press.<br />
Castells, Manuel - Himanen, Pekka (2001). Suomen tietoyhteiskuntamalli.<br />
Helsinki, WSOY.<br />
Florida, Richard (2002). The Rise of the Creative Class. New<br />
York: Basic Books.<br />
Heikkilä, Matti - Kautto, Mikko (toim.) (2002). Suomalaisten<br />
hyvinvointi 2002. Helsinki, Stakes.<br />
Heino, Tiina (2004). EU:n sosiaalisen yhteenkuuluvuuden<br />
indikaattorit ja Suomi. Hyvinvointikatsaus 1/2004. Tilastokeskus,<br />
Helsinki.<br />
Hyvinvointikatsaus 1/2004. Indikaattoreiden uusi aalto.<br />
Keskinen, Vesa (2002). Tyytyväisyys palveluihin Helsingin<br />
suurpiireissä - aineistona kaupunkipalvelututkimukset.<br />
Kvartti 4/02, ss.67-71.<br />
Kortteinen, Matti - Vaattovaara, Mari (2003). Kohti käännettä<br />
kaupunkipolitiikassa? Ss. 331-359 teoksessa: Helne,<br />
T. ym. (toim.): Sosiaalinen politiikka. Helsinki, WSOY.<br />
Lankinen, Markku (2001a). Alueellisen eriytymisen suunta<br />
Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 1990-luvulla. Helsinki,<br />
Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2001:6.<br />
Lankinen, Markku (2001b). Positiivinen diskriminaatio<br />
– mitä se on? Helsinki, Helsingin kaupungin tietokeskus,<br />
keskustelualoitteita 2001:2.<br />
Manninen, Asta - Pyöriä, Tarja (1999). The Finnish Urban<br />
Indicator System. Ss. 7-10 teoksessa: A Portrait of Finnish<br />
Cities, Towns and Functional Urban Regions. Helsinki,<br />
42<br />
korostavasta näkökulmasta. Silloin nousee esiin<br />
myös uudenlaisia hyvinvoinnin kaupunki-indikaattoreita:<br />
kaupunkiseutujen luovuuden kuvaamisessa<br />
on esimerkiksi kulttuuritilastoille<br />
avautumassa uusi aluevaltaus.<br />
Voidaan tietysti ajatella, että kaupunkien<br />
hyvinvointi ja kaupunkilaisten hyvinvointi ovat<br />
toinen toisensa edellytyksiä ja seurauksia saman<strong>aika</strong>isesti.<br />
Tässä tilanteessa kaupunki-indikaattorien<br />
tuottajat joutuvat venyttämään hyvinvointiasiantuntemustaan<br />
molempiin suuntiin,<br />
kaupunkien ja kaupunkilaisten hyvinvointiin.<br />
Kaupunki-indikaattorien käyttäjien tilanne<br />
on myös vaativa. Heille on tarjolla monenlaista<br />
indikaattoripakettia, ja hyvinvointikysymyksiä<br />
pohtiessaan heidän olisi muistettava, että indikaattorit<br />
eivät ole neutraaleja, vaan heijastavat<br />
tuottajiensa ja taustatahojensa hyvinvointikäsityksiä.<br />
Indikaattorien tuottajien rehellisyyttä ja<br />
avoimuutta olisi se, että he aina mahdollisimman<br />
selkeästi kertoisivat, mistä näkökulmasta<br />
he hyvinvointikysymyksiä tarkastelevat ja että<br />
muitakin näkökulmia on. Näin kaupunki-indikaattorien<br />
käyttäjät voisivat tietää, mitä kulloinkin<br />
on ”kaupunkihyvinvointi”-etiketin takana.<br />
Committee for Urban Policy, Ministry of Interior & City of<br />
Helsinki Urban Facts.<br />
Niemi, Erkki (2004). Alueet ja indikaattorit. Hyvinvointikatsaus<br />
1/2004. Tilastokeskus, Helsinki.<br />
OECD (1997). Better Understanding Our Cities. The Role<br />
of Urban Indicators. Paris, OECD.<br />
OECD (2000). Education at a Glance 2000. OECD Indicators.<br />
Paris, OECD.<br />
OECD (2001). Society at a Glance: OECD Social Indicators.<br />
Paris, OECD.<br />
OECD (2003a). Health at a Glance – OECD Indicators. Paris,<br />
OECD.<br />
OECD (2003b). Territorial Reviews. Helsinki, Finland. Paris,<br />
OECD.<br />
ONS (2003). Social Trends 33- a portrait of British society.<br />
London, Office of National Statistics. Saatavilla internetistä<br />
osoitteesta http://www.statistics.gov.uk/socialtrends<br />
Orre, Soili (2004). Hyvinvoinnin kuntaindikaattorit. Hyvinvointikatsaus<br />
1/2004. Tilastokeskus, Helsinki.<br />
Ruuskanen, Petri (toim.) (2002). Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi.<br />
Jyväskylä, PS-kustannus<br />
Sauli, Hannele - Simpura, Jussi (2002). Pohjoismaisista<br />
elinolotutkimuksista eurooppalaisiin tulonjakotutkimuksiin.<br />
– Elinolotutkimuksen tuottajien näkökulmia. Hyvinvointikatsaus<br />
4/2002. Tilastokeskus, Helsinki.<br />
Sosiaalinen tilanne Euroopan Unionissa 2003 (2003). Luxemburg:<br />
Euroopan komission, työllisyyden ja sosiaaliasioiden<br />
pääosasto.<br />
Urban Audit. Assessing the Quality of Life of Europe’s Cities<br />
http://europa.eu.int/comm./regional_policy/urban/<br />
audit/src/intro.html (12.1.2004).<br />
Vaattovaara, Mari (2002). Ovatko alueelliset erot ongelma<br />
palveluiden laadun näkökulmasta? Kvartti 4/02,ss. 81-86.
II Kaupunkiseutukuvaukset<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
43
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
44<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kuvaus<br />
Tarkastelussa ovat mukana kaupunkiverkkoon kuuluvat kaupunkiseudut sekä kaupunkiverkkoon<br />
kuulumattomat aluekeskukset. Kuvattavia kaupunkiseutuja on yhteensä 39. Kuvauksen<br />
alueellisena tasona on kaupunkien määrittelemä kaupunkiseutu. Niillä alueilla, joissa kaupunkiseutua<br />
ei ole määritelty erikseen käytetään aluekeskusohjelma-aluetta. Faktaruudun tilastotarkastelu<br />
on esitetty sekä keskuskaupungin tai –kaupunkien että kehyskuntien osalta.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> kuvausten laadinnassa on ohjenuorana ollut seuraava rakenne:<br />
1) Kaupungin synty ja kasvu, sisältäen merkittävimmät murroskohdat kehityksessä,<br />
seutuistumisen 1970-luvulla sekä 1990-luvun kehityksen vaikutukset.<br />
2) Yleinen luonnehdinta alueen väestöstä, työmarkkinoista, aluetaloudesta ja osaamisperustasta.<br />
3) Asumisen ja palvelujen tarjonnan kuvaus hyvä elämä -otsikon alla.<br />
4) Kaupunkiseudun ominaispiirteet, eli luonnehdinta siitä, mikä alueen erottaa muista<br />
kaupunki-seuduista.<br />
Pääkaupunkiseutu esitetään omana kokonaisuutena siten, että Helsinki, Espoo ja Vantaa saa<br />
kukin aukeaman ja kehyskunnat yhden aukeaman. Monikeskuksiset kaupunkiseudut (Kemi-<br />
Tornio, Kouvola-Kuusankoski, Lappeenranta-Imatra) esitetään kahdella aukeamalla. Muut<br />
kaupunkiseudut kuvataan yhdellä aukeamalla. Laadullisen kuvauksen on tuottanut kaupunkiseutujen<br />
tieto- ja tilastotuotannosta vastaavat henkilöt annetun rungon mukaisesti. Valokuva<br />
on kaupunkien toimittama.<br />
Kartta<br />
Kartassa on esitetty kaupunkiseutuun kuuluvat kunnat sekä pendelöinti vahvimpaan<br />
työssäkäyntikeskukseen, eli kuinka monta prosenttia kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta<br />
käy töissä vahvimmassa keskuskaupungissa. Lisäksi kartassa on esitetty vesistöt,<br />
lentoasema, rautatiet ja vähintään valtatietasoiset maantiet sekä taajamien läpiajotiet. Pohjakartan<br />
lähde on © Genimap.<br />
Pitkä <strong>aika</strong>sarja<br />
Väkiluku: <strong>Kaupunkiseutujen</strong> kunnissa vakinaisesti asuva väestö 1975-2000. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Työp<strong>aika</strong>t: Kaupunkiseudulla työssäkäyvien määrä 1975-2000. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Alueellinen bkt euroa/asukas: Arvonlisäys asukasta kohden vuoden 2000 kiintein hinnoin<br />
1975-2000. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Korkea-astekoulutettuja: Korkea-astekoulutettujen osuus 15 vuotta täyttäneistä 1975-<br />
2000. Korkea-astekoulutettuihin on laskettu kaikki Koulutusluokitus 2002:n luokat 5-8.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Faktaruutu<br />
Väkiluku: Alueella vakinaisesti asuva väestö. Vuoden 2003 tieto on ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Työp<strong>aika</strong>t: Alueella työssäkäyvät toimialoittain vuonna 2001 (toimialaluokitus TOL 2002).<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Työttömyysaste: Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta 31.12.2003. Lähde: Työministeriö.<br />
Bruttokansantuote: Brutto arvonlisäys 2001 perushintaan (kiintein vuoden 2000 hinnoin)<br />
sekä asukasta kohti (arvonlisäys jaettuna vuoden 2001 keskiväkiluvulla). Lähde: Tilastokeskus.<br />
Korkea-astekoulutetut: Korkea-astekoulutettujen osuus 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2002.<br />
Korkea-astekoulutettuihin on laskettu kaikki Koulutusluokitus 2002:n luokat 5-8. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Muuttotase: Kokonaisnettomuutto on nettosiirtolaisuuden ja kuntien välisen nettomuuton<br />
summa. Muuttovoitto tai -tappio on suhteutettu alueen väestömäärään. Luku on esitetty promilleina.<br />
Muuttotasetieto on vuoden 2003 ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Etäisyys lentokentälle: Alueen vahvimman työssäkäyntikeskuksen keskustan ja lentokentän<br />
välinen etäisyys maanteitse. Lähde: Ilmailulaitos, Tiehallinto ja kaupungit.
Kartta. Julkaisussa kuvatut kaupunkiseudut<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
45
kuva: Forssan kaupungin kuvapankki<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Moni-ilmeinen Forssan seutu<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Forssan yhdyskunta sai alkunsa vuonna 1847,<br />
jolloin tukholmalainen tehtailija Axel Wilhelm<br />
Wahren perusti Kuhalankosken varrelle puuvillankehruutehtaan.<br />
Paikkakunta kehittyi 1900-luvun<br />
alkuun mennessä merkittäväksi teollisuusyhdyskunnaksi.<br />
Asukkaita oli tuolloin noin 7 000.<br />
Vuonna 1923 Forssasta tuli itsenäinen kauppala<br />
ja vuonna 1964 kaupunki.<br />
Forssa laajeni pinta-alaltaan huomattavasti<br />
Koijärven maalaiskunnan liityttyä siihen 1969.<br />
Kaupunki kasvoi muutoinkin voimakkaasti<br />
1960- ja 1970-luvuilla, kun alueelle perustettuihin<br />
moniin teollisiin ja palveluyrityksiin muutti<br />
työvoimaa muualta.<br />
Forssan kaupunkiseudun yhteistoiminta alkoi<br />
1950-luvulla ammattikoulun ja aluesairaalan<br />
ylläpidolla. Tosin yhteistä kotiseututyötä oli tehty<br />
sitä ennenkin. Yhteistoiminta laajeni 1970-luvulta<br />
alkaen monipuoliseksi palveluyhteistyöksi.<br />
Kuntayhtymämallilla on toteutettu mm. terveydenhoito<br />
ja erikoissairaanhoito sekä ammatillinen<br />
koulutus, yhtiömallilla mm. elinkeino- ja aluekehitystoiminta<br />
ja jätehuolto sekä sopimusperusteisesti<br />
mm. musiikkiopisto.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Forssan seutu on dynaaminen ja kehittyvä kaupunkiseutu<br />
Hämeessä. Alue sijaitsee liikenteellisesti<br />
kotimaan markkinoiden kannalta merkittävässä<br />
solmukohdassa, jossa risteävät valtatiet 2,<br />
9, 10 sekä kantatie 54 ja aluetta halkoo Turku -<br />
Tampere rautatie. Myös kansainvälinen saavutettavuus<br />
on hyvä, lentokentät ja satamat ovat noin<br />
tunnin matkan päässä.<br />
Seutukunnan asukkaista hieman yli puolet<br />
asuu keskuskaupunki Forssassa. Alueen väkimäärä<br />
on vähentynyt lievästi 1990-luvun lopulta<br />
alkaen ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan<br />
väheneminen jatkuu lähivuosikymmeninä. Haasteena<br />
nähdäänkin muuttoliikkeen kääntäminen<br />
positiiviseksi. Korkeakoulutettujen osuus on<br />
maan keskiarvoa vähäisempi, mutta nousussa.<br />
Osaamisintensiivisellä seudulla muuttoliikkeen<br />
odotetaan vaikuttavan positiivisesti myös koulutustasoon<br />
ja väestön ikärakenteeseen.<br />
Kaupungilla ja koko alueella on pitkät teolliset<br />
perinteet ja monipuolinen nykyteollisuus.<br />
Aikoinaan seudun suurimmat toimialat, rakennusosa-<br />
ja tekstiiliteollisuus ovat kokeneet rakennemuutoksia.<br />
Suureksi työllistäjäksi on noussut<br />
elintarviketeollisuus. Alaa vahvistaa seudulla<br />
sijaitsevat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus<br />
(MTT) ja elintarvikealan verkostoitunut<br />
osaamiskeskus. Forssan seutu on vakaan kehityksen<br />
tiellä. Viime vuosina tuotannolla, työpaikoilla<br />
ja väestöllä mitattuna (BTV-indikaattori) Forssan<br />
seutu on kehittynyt erittäin nopeasti. Forssassa<br />
sijaitsee kymmenen yli 100 henkilöä työllistävää<br />
teollista yritystä.<br />
Rinnalleen perinteiset alat ovat saaneet mm.<br />
ympäristöosaamista ja informaatioteknologiaa.<br />
Forssan seudun kehitys perustuukin osaamiseen<br />
ja seutu kuuluu informaatiosektorin koolla ja<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 35 291 35 647 36 656 36 653 36 800 35 866<br />
työp<strong>aika</strong>t 16 271 16 827 17 063 17 245 13 923 15 282<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 845 12 544 13 600 15 784 14 339 16 649<br />
korkea-astekoulutettuja 7,5 % 10,2 % 12,1 % 14,1 % 16,8 % 18,4 %<br />
46
tutkimus- ja kehittämismenoilla mitattuna Suomen<br />
kärkijoukkoon. Osaamisen kehittäminen ja<br />
innovaatiojärjestelmä rakentuu ennen kaikkea<br />
Hämeen ammattikorkeakoulun ja sen osaamiskeskittymien<br />
(Innoforss, Traves) sekä MTT:n, Agropolis<br />
Oy:n ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n<br />
varaan. Osaamiskeskittymien keskeiset osaamisalueet<br />
ovat elintarvike- ja hyvinvointiteknologia,<br />
elektroniikka ja matkailu. Seudun yhteisen strategiatyön<br />
seurauksena alueen tutkimus-, koulutus-<br />
ja kehittämisyksiköt on saatu hyvään yhteistyöhön<br />
alueen elinkeinotoiminnan kanssa.<br />
Hyvää elämää<br />
Forssan seudulla sijaitsee viisi kuntaa: Forssa,<br />
Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Alue<br />
muodostaa tiiviin ja toimivan kokonaisuuden,<br />
jossa kaupungin ja maaseudun mahdollisuudet<br />
yhdistyvät.<br />
Forssan seudulla on laadukas asuin- ja elinympäristö<br />
runsaine harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksineen.<br />
Erityisesti liikuntapalvelut<br />
ovat monipuoliset. Forssan seudulla voi<br />
mm. uida, ratsastaa, golfata, palloilla, kiekkoilla,<br />
hiihtää tai vaikkapa tanssia. Myös luonto- ja kulttuuriaktiviteetit<br />
kuuluvat luonnollisena osana<br />
seudun harrastuksiin. Seudun urheiluseurat,<br />
Lounais-Hämeen Musiikkiopisto ja Forssan kuvataidekoulu<br />
ovat suosittuja harrastusvaihtoehtoja<br />
lapsille ja nuorille.<br />
Seudun koulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset<br />
peruskouluista ammatilliseen korkeakoulutukseen.<br />
Alueen ammattioppilaitoksista<br />
valmistuu taitajia media-assistenteista kengitysseppiin.<br />
Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskellaan<br />
tietotekniikan, logistiikan, matkailun,<br />
hoitotyön ja luonnonvara-alan koulutusohjelmissa.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Moni-ilmeinen seutu<br />
Forssan seutu tarjoaa kiehtovan yhdistelmän<br />
historiaa ja nyky<strong>aika</strong>a. Teollinen perintö näkyy<br />
historiallisissa rakennuksissa, jotka on perinteitä<br />
kunnioittaen kunnostettu elinkeinoelämän ja<br />
koulutuksen käyttöön. Kehittyvä seutu tarjoaa<br />
asukkaille, yrityksille ja matkailijoille kaupunkitason<br />
palveluita ja modernia elämän menoa kulttuurihistoriallisessa<br />
miljöössä. Myös maaseutu ja<br />
luonto järvimaisemineen ovat vahvasti mukana.<br />
Forssan seudun moni-ilmeisyys näkyy kuntien<br />
omaleimaisuudessa. Forssa on pikkukaupunki,<br />
jossa sekä luonto että palvelut ovat kävelyetäisyydellä.<br />
Monipuolinen historia näkyy perinteikkäässä<br />
Hämeen Härkätien hakkapeliittapitäjässä<br />
Tammelassa. Ypäjä tunnetaan Suomen hevospitäjänä<br />
ja hevosopistosta. Jokioisilla sijaitsee ainutlaatuinen<br />
osaamiskeskittymä MTT ja Humppila<br />
tunnetaan mm. kakkostien ostospaikoistaan ja<br />
lasiperinteestään.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 18 104 17 374 35 478<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 9 726 5 451 15 177<br />
alkutuotanto 2,4 % 16,4 % 7,4 %<br />
teollisuus 37,6 % 19,2 % 31,0 %<br />
yksityiset palvelut 29,0 % 30,4 % 29,5 %<br />
julkiset palvelut 23,5 % 23,6 % 23,5 %<br />
muut 7,5 % 10,4 % 8,5 %<br />
työttömyysaste 12/03 13,5 % 10,3 % 12,0 %<br />
bkt milj. euroa 2001 418 242 660<br />
bkt / asukas euroa 2001 22 897 13 918 18 517<br />
korkea-astekoul. 2002 19,0 % 18,9 % 18,9 %<br />
muuttotase 2003e -4,8 ‰ 2,4 ‰ -1,3 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 106 km (Helsinki)<br />
47
kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki/Matti Tirri<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Helsinki – luova ja osaava metropoli<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa<br />
Vaasan toimesta vuonna 1550 Vantaanjoen suulle<br />
tarkoituksena kilpailla Tallinnan kanssa Venäjän<br />
kaupasta. Nykyiselle p<strong>aika</strong>lleen kaupunki siirrettiin<br />
1600-luvun puolivälissä.<br />
Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki<br />
vuonna 1812. Tämän jälkeen rakennettiin<br />
Helsingin Tuomiokirkon ympärillä sijaitseva<br />
historiallinen empire-tyylinen keskusta.<br />
Teollistumiskehitys alkoi Helsingissä vasta<br />
1800-luvun puolivälin jälkeen. Helsinki alkoi kasvaa<br />
nopeasti ja siitä kehittyi moderni eurooppalainen<br />
kaupunki. Tärkeät liikenneyhteydet luotiin<br />
rakentamalla rautatiet Hämeenlinnaan vuonna<br />
1862 ja Pietariin vuonna 1870.<br />
Alkoi voimakas kasvu ja kaupungin väkiluku<br />
kaksinkertaistui aina 20 vuoden välein kaudella<br />
1860-1940. Asukasluku ylitti 100 000 asukkaan<br />
rajan 1900-luvun alkuun mennessä. Helsingin väkiluvun<br />
kasvu on jatkunut vuoden 2001 loppuun<br />
saakka. Viimeisten parinkymmenen vuoden <strong>aika</strong>na<br />
väestönkasvu on ollut maltillisempaa kuin<br />
vuosisadan alussa tai 1960- ja 1970-luvuilla.<br />
Kaupungin hallinnollista aluetta on laajennettu<br />
useita kertoja, viimeksi vuonna 1966, kun<br />
Vuosaari tuli osaksi Helsinkiä. Suurkaupungille<br />
ominainen, ytimestä reunoille päin etenevä rakentumisen<br />
aalto eteni Helsingin kantakaupungista<br />
liitosalueille jo 1950-luvulla.<br />
Syöksy lamaan vuosina 1990-1993 vei Helsingistä<br />
lähes 80 000 työpaikkaa. Toimialoista<br />
määrällisesti suurin kato kävi kaupan alalla, mistä<br />
hävisi lähes 20 000 työpaikkaa. Pahimmillaan,<br />
vuonna 1993 työttömänä oli liki 50 000 henkeä ja<br />
työttömyysaste nousi 18,7 prosenttiin.<br />
Lamasta nousu alkoi vuonna 1994, minkä jälkeen<br />
kaupunkiin on syntynyt yli 80 000 työpaikkaa.<br />
Kiihkeimpänä kasvualana on ollut elinkeinoelämän<br />
palvelut, joihin sisältyy myös nopeimmin<br />
kasvanut ICT-sektori.<br />
Nykyisin Helsinki tunnetaan maailmalla vähän<br />
yli miljoonan asukkaan ja 650 000 työp<strong>aika</strong>n<br />
suurkaupunkiseutuna, jolla tarkoitetaan 12 kunnan<br />
toiminnallista työssäkäynti- ja talousaluetta.<br />
Helsingin kaupungin osuus seudun väestöstä on<br />
alle puolet ja työpaikoista yli puolet.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Helsinki seutuineen muodostaa maan ainoan<br />
metropolialueen, jonka osuus koko maan väestöstä<br />
on lähes neljännes ja osuus bruttokansantuotteesta<br />
yli kolmannes. Seudun tuotannon<br />
arvonlisäys asukasta kohti on noin 50 prosenttia<br />
korkeampi kuin koko maassa keskimäärin.<br />
Helsingissä oli vuonna 2000 noin 372 000 työpaikka,<br />
joista noin 60 prosenttia oli yksityisellä<br />
sektorilla. Työmarkkinoiden vahvuutena on runsas<br />
suhteellisen nuoren, koulutuksen ja muuttoliikkeen<br />
kautta syntyvän ammattitaitoisen<br />
työvoiman, usein jopa huippuosaajien tarjonta.<br />
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin<br />
seudulla ovat maan korkeimmat, samoin<br />
tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön<br />
osuus koko työvoimasta on maan suurin.<br />
Vuonna 2000 Helsingin työpaikoista 40 prosenttiin<br />
työntekijä tuli kaupungin rajojen ulkopuolelta<br />
ja 10 prosenttiin Helsingin seudun ul-<br />
Helsinki 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 498 680 483 036 485 795 492 400 525 031 555 474<br />
työp<strong>aika</strong>t 323 158 324 152 353 604 367 857 297 932 372 352<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 22 901 24 524 29 974 32 295 29 676 37 970<br />
korkea-astekoulutettuja 18,5 % 21,2 % 24,0 % 26,9 % 26,9 % 32,8 %<br />
48<br />
kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki/<br />
Markku Juntunen
kopuolelta. Suunta tulee edelleen jatkumaan ja<br />
työmarkkina-alue laajenemaan ja tihenemään.<br />
Työttömyyttä ei uusi kasvu ole kuitenkaan<br />
pystynyt poistamaan. Vuoden 2002 lopussa Helsingissä<br />
oli työministeriön tilastoissa 27 000 työtöntä<br />
ja työttömyysaste niinkin korkea kuin 8,8<br />
prosenttia. Suurimpina syinä korkean työttömyyden<br />
jatkumiseen pidetään työpaikkojen syntymistä<br />
aloille, joille työttömien koulutustaso ei ole<br />
riittänyt.<br />
Helsingissä toimi 40 700 yritystä vuoden<br />
2001 lopussa. Valtaosa yrityksistä on nuoria ja<br />
pieniä. Helsingin yrityskanta kasvoi 13 prosenttia<br />
kuudessa vuodessa eli vuodesta 1995 vuoteen<br />
2001. Tämän vuosikymmenen haasteita on saada<br />
Helsingin yrityskantaa kasvatettua uusilla kannattavilla<br />
ja menestyvillä yrityksillä. Tähän on<br />
hyvät mahdollisuudet kaupungin osaamisperustan<br />
ja innovaatioystävällisen toimintaympäristön<br />
vuoksi.<br />
Vuoden 2001 lopussa 15 vuotta täyttäneistä<br />
helsinkiläisistä 66,7 prosenttia oli suorittanut<br />
perusasteen jälkeisen tutkinnon. Koko maassa<br />
vastaava osuus oli 60,2 prosenttia. Väestön hyvää<br />
koulutustasoa voidaan pitää eräänä keskeisenä<br />
Helsingin ja Helsingin seudun pitkän <strong>aika</strong>välin<br />
kilpailuetuna.<br />
Helsingin seudulla palveluihin liittyvät alat<br />
ovat suurin työllistäjä. Yksityinen palvelusektori<br />
on Helsingin seudulla merkittävä. Erityisen vahvoja<br />
erikoistumisaloja Helsingissä ovat kuljetus ja<br />
tietoliikenne sekä elinkeinoelämän palvelut, joita<br />
ovat mm. tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietojenkäsittely-,<br />
markkinointi-, suunnittelu- ja konsultointipalvelut.<br />
Teollisuuden vahvoja aloja ovat<br />
modernit ja kehittyvät alat, kuten elektroniikkateollisuus<br />
ja graafinen teollisuus.<br />
Helsingin seudulla on merkittävä osaamisen<br />
keskittymä, joka muodostuu korkeakouluista,<br />
niiden kampuksista ja laitoksista, ammattikorkeakouluista,<br />
suuresta joukosta muita oppilaitoksia,<br />
erikoistuneista tutkimuslaitoksista, tiedepuistoista,<br />
yrityshautomoista, osaamiskeskus<br />
Culminatumista ja muutamasta erikoisalojen<br />
osaamiskeskuksesta, yrityksistä ja niiden toimipaikoista.<br />
On muodostunut kokonaisia uusia<br />
tiedekaupunginosia, kuten Helsingin Viikki, joka<br />
on kasvanut merkittäväksi biotieteiden tiedeyhteisöksi.<br />
Hyvää elämää<br />
Helsingin mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen<br />
ja asumisen suunnitteluun ovat ja ovat olleet hy-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
vät, sillä kaupungin omistuksessa on yli puolet<br />
kaupungin maapinta-alasta.<br />
Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on tasainen<br />
sekä sosiaalisen että alueellisen rakenteensa<br />
osalta. Helsingin asuntoalueiden sosiaalisen rakenteen<br />
tasaisuuteen on vaikuttanut ammattirakenteen<br />
yleinen keskiluokkaistuminen, mutta<br />
myös hyvinvointivaltion harjoittama tulontasaus<br />
yhdessä kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan<br />
kanssa.<br />
Helsingin asuntojen reaalihinnat ovat nousseet<br />
selvästi naapurikuntia ja muuta Suomea nopeammin.<br />
Helsingin kulttuuritarjonta on runsasta ja<br />
esimerkiksi festivaaleja Helsingissä järjestetään<br />
enemmän kuin missään muussa Euroopan kaupungissa.<br />
Merkittävästä osasta Helsingin kulttuuritarjontaa<br />
vastaavat julkisen kulttuurituotannon<br />
ohella yksityiset kulttuurin sisältöä, palveluita ja<br />
hyödykkeitä valmistavat tuottajat ja taiteilijat.<br />
Helsingin kaupunki on kehittänyt kaupungin<br />
eri osat kattavan kulttuurikeskusten verkoston.<br />
Kulttuurikeskuksissa on kirjaston ja työväenopiston<br />
lisäksi toiminta- ja näyttelytiloja esittävän taiteen<br />
käyttöön.<br />
Vapaa-ajan vieton kannalta Helsingissä vallitsee<br />
runsaudenpula. Liikuntaan sopivien kunnallisten<br />
tai yksityisten tilojen, työväen- ja kansalaisopistojen<br />
tarjonnan ja esimerkiksi seurakunnan<br />
toiminnan lisäksi kaupungissa toimii lukuisia<br />
erilaisia vapaa-ajan toimintaa järjestäviä seuroja<br />
ja yhdistyksiä.<br />
Helsinki seutu<br />
väkiluku 2003e 559 408 1 232 593<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 375 763 658 235<br />
alkutuotanto 0,1 % 0,4 %<br />
teollisuus 9,0 % 12,4 %<br />
yksityiset palvelut 49,7 % 49,1 %<br />
julkiset palvelut 35,1 % 31,1 %<br />
muut 6,0 % 7,1 %<br />
työttömyysaste 12/03 9,4 % 8,2 %<br />
bkt milj. euroa 2001� 21 558 38 037<br />
bkt /asukas euroa 2001� 38 516 31 205<br />
korkea-astekoul. 2002 33,6 % 33,0 %<br />
muuttotase 2003e -2,7 ‰ 1,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 19 km<br />
49
kuva: Vladimir Pohtokari<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Espoo – luonnonläheinen<br />
teknologiakaupunki<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Espoon nykyinen monikeskuksinen rakenne on<br />
pitkän kehityksen tulos. Pitäjä kasvoi verkkaisesti<br />
toisen maailmansodan päättymiseen asti. Siihen<br />
saakka kunta oli ruotsinkielinen ja hyvin maaseutumainen.<br />
Väestö sai elantonsa maataloudesta ja<br />
vain radan ja suurten teiden varrella oli tiheämpää<br />
asutusta. Vuonna 1930 Espoossa oli noin 11 000<br />
asukasta.<br />
Toisen maailmansodan jälkeen alkanut maatalousyhteiskunnan<br />
murros käynnisti Helsingin<br />
seudulla ja Espoossa nopean <strong>kasvun</strong>. Kahdenkymmenen<br />
vuoden <strong>aika</strong>na Espoon asukasmäärä<br />
nelinkertaistui. Kun Espoossa oli vuonna 1950<br />
noin 23 000 asukasta, oli asukasmäärä vuonna<br />
1970 lähes 93 000.<br />
Sodan jälkeen Espoon kaupunkirakenne<br />
muotoutui nykyiseksi 5-keskuksiseksi malliksi.<br />
Nopean väestön<strong>kasvun</strong> edellyttämä asuntotarve<br />
tyydytettiin 1960- ja 70 -luvuilla laajoilla aluerakentamissopimuksilla,<br />
joiden pohjalta kaupungin<br />
nykyinen rakenne syntyi. Väestönkasvu on<br />
jatkunut ripeänä näihin päiviin asti.<br />
Elinkeinorakenne kehittyi <strong>kasvun</strong> myötä<br />
maataloudesta teollistumisen kautta nykyiseksi<br />
teknologian, osaamisen ja kaupan keskittymäksi.<br />
Sysäyksensä osaamisen ja teknologian kehittymiseen<br />
antoi mm. Teknillisen korkeakoulun sijoittuminen<br />
Otaniemeen 1950-luvulla.<br />
1990-luvun alun lama kouraisi Helsingin seutua<br />
ja Espoota syvältä. Espoo menetti 15 000 työpaikkaa,<br />
mutta saavutti vuoteen 1997 mennessä<br />
lamaa edeltäneen tason. Tällä hetkellä työpaikkoja<br />
on noin 110 000 ja näistä noin neljännes on<br />
informaatioalalla.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Espoo on maakuntansa nopeimmin kasvavia<br />
kaupunkeja. Vuotuinen kasvu on ollut lähes<br />
4 000 henkeä. Asukkaita vuoden 2004 alussa on<br />
224 200. Ruotsinkielisten osuus on 9 prosenttia<br />
ja muunkielisten 5 prosenttia. Nuori väestö on<br />
Espoon vahvuus. Alle 16-vuotiaita on 22 prosenttia<br />
ja yli 64-vuotiaita 9 prosenttia. Väestö kasvaa<br />
nopeasti ja lasten määrä pysyy korkeana saman<strong>aika</strong>isesti,<br />
kun vanhusten ja ulkomaalaisten määrät<br />
kasvavat. Asukkaita ennustetaan olevan vuonna<br />
2030 noin 300 000, joista 20 prosenttia alle 16- ja<br />
18 prosenttia yli 64-vuotiaita.<br />
Työvoimaan kuuluvien osuus on kasvanut<br />
viime aikoina ollen 55,1 prosenttia vuonna 2001.<br />
Vuoden 2001 lopussa työpaikkamäärä oli 105 850,<br />
mikä merkitsee 3 300 työp<strong>aika</strong>n lisäystä edelliseen<br />
vuoteen. Eniten uusia työpaikkoja syntyy jo ennestään<br />
vahvoille toimialoille eli kauppaan ja palvelualoille.<br />
Työttömyysaste oli joulukuussa 2003<br />
Espoossa 6,7 prosenttia eli selvästi pienempi kuin<br />
koko maassa.<br />
Espoo 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 120 632 137 409 156 778 172 629 191 247 213 271<br />
työp<strong>aika</strong>t 39 835 50 515 65 557 84 753 77 064 102 559<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 12 942 15 118 20 007 26 070 20 975 30 616<br />
korkea-astekoulutettuja 23,6 % 27,7 % 31,2 % 34,4 % 37,2 % 40,0 %<br />
50
Espoo on merkittävä osa vilkasta ja yhtenäistä<br />
Helsingin seudun työssäkäyntialuetta, jossa tuotteet,<br />
työvoima ja muuttovirrat liikkuvat yli kuntarajojen.<br />
Espoossa toimii lähes 11 000 yritystä, joista<br />
noin 500 on ulkomaalaisia. Monen yhtiön pääkonttori<br />
sijaitsee Espoossa. Vahvimmat toimialat<br />
ovat kauppa, liike-elämän palvelut sekä teollisuus.<br />
Kilpailussa Itämeren alueen ja muun Euroopan<br />
metropolialueiden kanssa Espoon vahvuuksina<br />
ovat innovatiivinen yritysverkosto, korkeasti koulutettu<br />
työvoima, tasokas infrastruktuuri, korkea<br />
palvelutaso, luonnonläheinen ja turvallinen ympäristö,<br />
sijainti pääkaupunkiseudulla kansainvälisten<br />
liikenneyhteyksien äärellä sekä Suomen<br />
vakaat olot.<br />
Espoolaisten koulutustaso on korkea ja erityisesti<br />
tietoteknistä osaamista kaupungissa on<br />
runsaasti. Espoo on vahvasti erikoistunut sekä<br />
seudullisesti että valtakunnallisesti elektroniikkateollisuuteen,<br />
tekniseen tukkukauppaan ja<br />
tietojenkäsittelypalveluihin ja Espooseen onkin<br />
kehittynyt yksi Euroopan merkittävistä informaatioteknologia-alan<br />
yrityskeskittymistä.<br />
Hyvää elämää<br />
Espoon asuin- ja elinympäristön laatu on korkea,<br />
joskin asumisessa ongelmana on sen kalleus.<br />
Asukaskyselyiden mukaan espoolaiset arvostavat<br />
asuinalueiden viihtyisyyttä, turvallisuutta, väljyyttä<br />
ja hyvää palvelutasoa. Toisaalta osa haluaa<br />
asua tiiviisti, lähellä palveluita ja joukkoliikenneyhteyksiä.<br />
Espoo onkin painottanut kaavoituksessa<br />
ja asuntotuotannossa näitä arvoja ja tuottanut<br />
monipuolista asuntokantaa. Esimerkiksi<br />
Säterinmetsässä toteutettiin tiivis omaleimainen<br />
englantilaistyyppinen rivitaloalue ja Kauklahdessa<br />
vuonna 2006 järjestettävät asuntomessut tarjoavat<br />
mahdollisuuden kehittää kaupunkimaista<br />
pientaloasumista.<br />
Turvallisuutensa, hyvien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiensä<br />
ja sijaintinsa vuoksi Espoo on<br />
yrityksille houkutteleva ympäristö. Kaupungin<br />
poikittaisliikenne on parantunut Kehä II:n valmistuttua.<br />
Sen tuntumaan on suunnitteilla työtä,<br />
asumista ja vapaa-<strong>aika</strong>a yhteen sovittava asuin- ja<br />
yritysalue, joka perustuu korkeaan teknologiaan<br />
ja kulttuurihistoriallisen maiseman arvoihin.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kulttuuri on lähellä espoolaisten arkea. Kulttuurikeskuksen<br />
lisäksi Ison Omenan kauppakeskuksessa<br />
ja Leppävaaran liikekeskuksessa Sellossa<br />
ovat suurimmat kirjastot, yhteispalvelupisteet<br />
ja kuluttajaneuvonta sekä Sellossa musiikkisali.<br />
Espoo korostaa asiakkaiden kuulemista ja on<br />
tutkinut vuodesta 1983 lähtien määräajoin kuntalaisten<br />
tyytyväisyyttä palveluihin. Runsaasti palautetta<br />
saadaan myös internetin kautta.<br />
Maalaismaisemaa ja<br />
kaupunkielämää<br />
Espoossa on erämaaluontoa, järviä, merta, saaristoa,<br />
maalaismaisemaa ja kaupunkielämää. Sekä<br />
pientaloalueita että mahdollisuuksia kerrostaloasumiseen<br />
on runsaasti. Suomen mittakaavassa<br />
Espoo on suurkaupunki, jolla kuitenkin on pikkukaupungin<br />
hyviä puolia. Viisi kaupunkikeskusta<br />
tarjoavat palveluja lähiympäristölleen, joista kukin<br />
on keskikokoisen suomalaisen kaupungin kokoinen.<br />
Erinomaisen sijaintinsa vuoksi espoolaisilla<br />
on käytettävissään oman kaupungin monipuolisten<br />
koulutus- ja työpaikkojen sekä palvelujen<br />
ohella koko pääkaupunkiseudun laaja tarjonta.<br />
Keskiasteen koulutuspaikkojen lisäksi on käytettävissä<br />
lähes kaikkien tieteenalojen parhaimmistoon<br />
kuuluvat korkeakoulut ja yliopistot.<br />
Espoo seutu<br />
väkiluku 2003e 224 180 1 232 593<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 105 850 658 235<br />
alkutuotanto 0,2 % 0,4 %<br />
teollisuus 15,1 % 12,4 %<br />
yksityiset palvelut 52,9 % 49,1 %<br />
julkiset palvelut 26,3 % 31,1 %<br />
muut 5,5 % 7,1 %<br />
työttömyysaste 12/03 6,7 % 8,2 %<br />
bkt milj. euroa 2001 6 939 38 037<br />
bkt / asukas euroa 2001 31 654 31 205<br />
korkea-astekoul. 2002 40,8 % 33,0 %<br />
muuttotase 2003e 2,2 ‰ 1,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 21 km<br />
51
kuva: Jarmo Teinilä<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Vantaa – verkostoitumisen paikka<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Vantaalla on asuttu jo kivikaudelta alkaen. Varhaisimmat<br />
löydöt asutuksesta ovat noin 7 000<br />
vuoden takaa, ajalta, jolloin meri ylsi nykyisen<br />
Vantaan rajoille asti. Ensimmäinen kirjallinen<br />
maininta alueesta on Helsinge-nimellä vuoden<br />
1351 asiakirjoissa, joissa kuningas Maunu Eerikinpoika<br />
takasi lohenkalastusoikeudet Helsinginjoen<br />
eli nykyisen Vantaanjoen koskiin virolaiselle<br />
Padisten luostarille.<br />
Helsingin pitäjän kirkonkylä syntyi tie- ja vesiliikenteen<br />
solmukohtaan 1300-luvun lopulla ja<br />
siitä kasvoi Keski-Uudenmaan merkittävin kylä<br />
ja Helsingin pitäjän hallinnollinen keskus yli 400<br />
vuodeksi.<br />
Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien<br />
rakentaminen vuonna 1862 siivitti alueen kehitystä.<br />
Radan tärkeä väliasema sijoitettiin Tikkurilaan,<br />
vanhaan keski<strong>aika</strong>iseen markkinapaikkaan,<br />
jossa jo 1800-luvulla oli teollisuutta.<br />
Vuosisatojen saatossa Vantaan rajat ovat<br />
muuttuneet paljon. Merkittävin aluemuutos tapahtui<br />
Helsingin maalaiskunnan <strong>aika</strong>na vuonna<br />
1946, jolloin 70 prosenttia asukkaista ja kolmannes<br />
pinta-alasta liitettiin Helsinkiin. Siirrossa<br />
maalaiskunta menetti myös viitisenkymmentä<br />
vuotta kunnan keskuksena toimineen Malmin ja<br />
uudeksi keskukseksi tuli Tikkurila.<br />
Teollistumisen aiheuttamassa suuressa muuttoliikkeessä<br />
maaseudulta muutti pääkaupunkiseudulle<br />
1960-luvulta alkaen tuhansittain työntekijöitä.<br />
Niinpä Vantaan väkiluku kasvoi parhaimpina<br />
vuosina yli 10 000 asukkaalla. Kasvun myötä<br />
Vantaasta tuli kaupunki 30 vuotta sitten, vuonna<br />
1974.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Olympiavuonna 1952 avattu Helsinki-Vantaan<br />
lentoasema on merkittävä voimavara Vantaan<br />
kehitykselle. Lentoaseman myötä kaupunkiin ja<br />
ennen kaikkea sitä ympäröivälle Aviapolis-alueelle<br />
on asettunut yhä enemmän kansainvälisillä<br />
markkinoilla toimivia yrityksiä.<br />
Kaupungin tavoitteena on luoda yritysalueistaan<br />
osaamisen keskittymiä. Vantaan vahvoja<br />
toimialoja ovat kauppa ja liikenne, mutta niiden<br />
rinnalle ovat nousemassa mikroelektroniikka<br />
sekä ympäristö- ja hyvinvointialojen osaaminen.<br />
Näiden alojen aktiivisen kehittämisen vyöhykkeitä<br />
ovat uuden Marja-radan asemanseudut Myyrmäen<br />
ja Marja-Vantaan välillä, Aviapolis-alue ja<br />
pääradan varsi.<br />
Vantaan vahva asema maan logistisena keskuksena<br />
tarjoaa kansallisilla ja kansainvälisillä<br />
markkinoilla toimiville yrityksille erinomaisen<br />
sijoittumis- ja kasvuympäristön. Vantaan Hitech-<br />
Vantaa 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 117 520 132 050 143 844 154 933 166 480 178 471<br />
työp<strong>aika</strong>t 35 363 43 671 55 632 74 469 68 668 89 249<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 9 688 12 928 16 068 22 056 24 369 30 536<br />
korkea-astekoulutettuja 15,3 % 17,4 % 19,2 % 21,8 % 24,4 % 26,5 %<br />
52
ohjelmaan kuuluvan logistiikkaohjelman tarkoituksena<br />
on jalostaa tätä logistista etua huippuunsa<br />
muun muassa uutta ict-teknologiaa hyödyntämällä.<br />
Ruotsinkielisestä maalaispitäjästä on kehittynyt<br />
vauhdilla Suomen neljänneksi suurin kaupunki.<br />
Väestö on myös kansainvälistynyt: nyt<br />
muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia<br />
on enemmän kuin ruotsinkielisiä.<br />
Hyvää elämää<br />
Vantaalaisen asuinympäristön monipuolisuus<br />
luo perustan sen laadulle ja viihtyisyydelle. Tiiviin<br />
rivitaloasumisen ja kaupunkimaisen kerrostaloasumisen<br />
vaihtoehtona on asuminen pientaloissa<br />
maaseutumaisen väljässä ympäristössä.<br />
Kaupungin kehittämistä ohjaa jatkossa yhä<br />
enemmän erityisesti asuinalueita ja keskuksia<br />
koskettava eheyttämisen periaate. Sen mukaan<br />
uusien asuntojen rakentamiselle haetaan tilaa<br />
ennen kaikkea nykyisestä kaupunkirakenteesta.<br />
Täysin uusia asuntoalueita ei Marja-radan varteen<br />
sijoittuvan Marja-Vantaan lisäksi olekaan<br />
tarkoitus suunnitella.<br />
Kehittämisen tavoitteena on toiminnoiltaan<br />
monipuoliset ja ympäristöltään omaleimaiset<br />
alueet. Samalla on määrä turvata palvelujen säilyminen<br />
ja tehostaa joukkoliikenteen mahdollisuuksia.<br />
Vantaa tunnetaan erinomaisista ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksistaan.<br />
Vapaa-<strong>aika</strong>naan voi<br />
tutustua myös tiedekeskus Heurekan näyttelyihin.<br />
Omatoimisuus, oivallus ja kokeilun ilo ovat<br />
Tikkurilassa sijaitsevan tiedekeskus Heurekan<br />
toiminnan perusajatukset. Alueen kulttuurihistoriaa<br />
löytää muun muassa Uudenmaan vanhimpiin<br />
kyliin kuuluvasta Sotungista tai Helsingin<br />
pitäjän kirkonkylästä, jonka maamerkki on 1400luvulta<br />
peräisin oleva harmaakivinen Pyhän Laurin<br />
kirkko.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Vantaa on niittänyt mainetta laajalla taiteen<br />
perusopetuksellaan. Opetusta voi saada musiikissa,<br />
kuva- tai sanataiteessa, tanssissa, teatteriilmaisussa,<br />
sirkustaiteessa ja arkkitehtuurissa. Jo<br />
yli 13 prosenttia vantaalaisista lapsista ja nuorista<br />
on opetuksen piirissä.<br />
Peruspalveluissaan Vantaa on viime vuosina<br />
korostanut lasten, nuorten ja vanhusten palveluja.<br />
Tikkurilan ja Lumon lukiot ovat tiloiltaan ja<br />
varustukseltaan kansallista kärkeä, ja koulujen<br />
opetuksessa painottuvat kansainvälisyys, koulujen<br />
verkostoyhteistyö ja yhteistoiminta elinkeino-<br />
ja työelämän kanssa. Vanhustenhuoltopalvelujen<br />
tavoitteena on puolestaan taata, että kuntalaiset<br />
voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään.<br />
Vantaa seutu<br />
väkiluku 2003e 184 024 1 232 593<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 91 207 658 235<br />
alkutuotanto 0,5 % 0,4 %<br />
teollisuus 15,4 % 12,4 %<br />
yksityiset palvelut 55,0 % 49,1 %<br />
julkiset palvelut 20,3 % 31,1 %<br />
muut 8,9 % 7,1 %<br />
työttömyysaste 12/03 8,1 % 8,2 %<br />
bkt milj. euroa 2001 5 592 38 037<br />
bkt / asukas euroa 2001 30 917 31 205<br />
korkea-astekoul. 2002 26,9 % 33,0 %<br />
muuttotase 2003e 3,4 ‰ 1,6 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 7 km<br />
53
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Helsingin seudun kehyskunnat – tiivis<br />
kaupunkikehä<br />
Helsingin seudun muodostavat pääkaupunkiseutu<br />
Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä<br />
kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,<br />
Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti.<br />
Helsingin seudun asukasluku oli 1,2 miljoonaa<br />
vuodenvaihteessa 2002/03. Kehyskuntien osuus<br />
koko seudun asukkaista oli 20,5 prosenttia.<br />
Pääkaupunkiseutua ympäröivät kehyskunnat<br />
ovat kuntajaotukseltaan vanhoja. Viimeisimpiä<br />
muutoksia ovat olleet Järvenpään kauppalan<br />
erottaminen Tuusulasta vuonna 1951 ja Kirkkonummen<br />
Porkkalan alueen vuokraus venäläisille<br />
vuosina 1944-56.<br />
Pääkaupunkiseutu kasvoi 1960-luvun puolivälistä<br />
lähtien erittäin nopeasti. Sen jälkeen<br />
voimakas kasvu siirtyi vähitellen kauemmas kehysalueen<br />
kuntiin Keravalle, Järvenpäähän, Tuusulaan,<br />
Vihtiin ja Nurmijärvelle. Näin syntynyttä,<br />
Euroopan useimpiin muihin suurkaupunkialueisiin<br />
nähden väljää ja hajanaista kaupunkirakennetta<br />
on pyritty täydennysrakentamisella eheyttämään.<br />
Kehyskuntien väestö on nuorempaa kuin pääkaupunkiseudun.<br />
Väestöstä noin neljäsosa on<br />
alle 20-vuotiaita kun pääkaupunkiseudulla jäädään<br />
noin viidesosaan. Kehyskunnat ovat saaneet<br />
muuttovoittoa pääkaupunkiseudulta ja muualta<br />
Suomesta parhaimmillaan vuosina 1996-2001<br />
keskimäärin 1 700 henkilöä vuodessa. Syntyneiden<br />
enemmyys on ollut noin 1 500 henkeä vuosittain.<br />
Riippuen taloudellisesta kehityksestä koko<br />
Helsingin seudun ennustetaan kasvavan 150 000<br />
– 200 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä. Suhteellisesti<br />
nopeinta väestönkasvua ennustetaan<br />
kehyskuntiin.<br />
Kehyskunnissa sijaitsee vain noin 13 prosenttia<br />
seudun työpaikoista, mutta yli 60 prosenttia<br />
seudun maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikoista<br />
ja noin viidesosa teollisuuden ja rakentamisen<br />
työpaikoista. Yli puolet kehyskuntien työpaikoista<br />
on teollisuuden, kaupan ja palveluiden toimialoilla.<br />
Kehyskuntien työpaikkaomavaraisuus on<br />
noin 66 prosenttia ja yli 40 prosenttia kehyskuntien<br />
työssäkäyvistä käy päivittäin töissä pääkaupunkiseudulla.<br />
Kehyskuntien työttömyysaste on<br />
1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla pysytellyt<br />
hiukan pääkaupunkiseutua alemmalla tasolla.<br />
Kehyskuntien tulonsaajien keskimääräiset<br />
tulot tulonsaajaa kohden vuonna 2001 jäävät<br />
jälkeen pääkaupunkiseudusta, mutta ovat silti<br />
koko maan tasoa korkeammat.<br />
Asunnot ovat suurempia ja asumisväljyys henkeä<br />
kohden (34,8 m 2 ) pääkaupunkiseutua korkeampi.<br />
Kirkkonummella, Sipoossa ja Nurmijärvellä<br />
huoneistojen keskikoko on yli 90 neliömetriä.<br />
Seutuyhteistyö<br />
Helsingin seudun kehyskunnat ovat yhdessä pääkaupunkiseudun<br />
kuntien kanssa mukana monissa<br />
seudullisen yhteistyön yrityksissä, järjestöissä<br />
ja hankkeissa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin<br />
kuntayhtymä (HUS) tuottaa erikoissairaanhoitopalveluja<br />
Helsingin seudun kuntien<br />
lisäksi 20 Uudenmaan kunnalle.<br />
Culminatum Ltd Oy on Uudenmaan liiton,<br />
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä<br />
Kehyskunnat 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 160 965 178 717 198 484 216 458 229 537 244 820<br />
työp<strong>aika</strong>t 55 649 61 023 69 088 79 366 67 766 81 996<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 9 187 10 293 11 877 14 859 12 185 14 809<br />
korkea-astekoulutettuja 11,5 % 15,0 % 17,8 % 20,8 % 24,0 % 27,1 %<br />
54
pääkaupunkiseudun yliopistojen, korkeakoulujen,<br />
tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän omistama<br />
kehitysyhtiö. Se toteuttaa valtakunnallista<br />
osaamiskeskusohjelmaa, jolla edistetään tiedon<br />
ja osaamisen hyödyntämistä yritystoiminnassa,<br />
työpaikkojen luomisessa ja alueellisessa kehittämisessä.<br />
Helsinki Region Marketing Ltd (HRM) edistää<br />
kansainvälistä liiketoimintaa Helsingin seudulla.<br />
Yhtiö on alueen kuntien, Uudenmaan liiton ja<br />
Helsingin kauppakamarin yhteisomistuksessa.<br />
Yhtiön päätavoite on markkinoida Helsingin seutua<br />
hyvänä sijaintina kansainvälisille yrityksille ja<br />
edistää pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan<br />
laajenemista ulkomaille. Tavoitteena on myös<br />
luoda yhteistyöverkko Helsingin seudun, Moskovan,<br />
Pietarin, Tallinnan ja muiden Itämeren alueiden<br />
kesken.<br />
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyövaltuuskunnan<br />
(YTV) tehtävänä on edistää pääkaupunkiseudun<br />
kehitystä tuottamalla korkeatasoisia<br />
joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun<br />
ja kehityssuunnittelun palveluita. YTV osallistuu<br />
myös seudullisiin tietoyhteistyöhankkeisiin.<br />
Esimerkkinä voidaan mainita Helsingin seudun<br />
suunnat -neljännesvuosijulkaisu, jossa useiden<br />
eri indikaattoreiden kautta kuvataan seudun kehityksen<br />
suuntaa.<br />
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten<br />
johtavat luottamushenkilöt sekä kaupunginjohtajat<br />
ovat 20.2.2004 päättäneet perustaa uuden<br />
yhteistyöelimen, pääkaupunkiseudun yhteistyöneuvottelukunnan.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Helsingin työssäkäyntialueeseen kuuluvat lisäksi Askola,<br />
Inkoo, Karkkila, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Pornainen<br />
ja Siuntio. Myös Porvoo ja Riihimäki kuuluvat Helsingin<br />
työssäkäyntialueeseen, mutta ovat samalla lähikuntien<br />
työssäkäyntikeskuksia, joiden alueeseen kuuluvat Pernaja<br />
(Porvoo), Hausjärvi (Riihimäki) ja Loppi (Riihimäki).<br />
Kauniainen kuuluu pääkaupunkiseutuun, joten se on laskettu<br />
mukaan keskuskaupunkina Helsingin seudun tilastoihin.<br />
Kauniaisen työpaikkaomavaraisuus on huomattavasti<br />
alhaisempi kuin muiden keskuskaupunkien.<br />
PKS kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 976 234 256 359 1 232 593<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 575 659 82 576 658 235<br />
alkutuotanto 0,2 % 1,9 % 0,4 %<br />
teollisuus 11,1 % 20,9 % 12,4 %<br />
yksityiset palvelut 51,1 % 35,1 % 49,1 %<br />
julkiset palvelut 31,2 % 30,2 % 31,1 %<br />
muut 6,4 % 11,9 % 7,1 %<br />
työttömyysaste 12/03 8,5 % 6,8 % 8,2 %<br />
bkt milj. euroa 2001 34 195 3 842 38 037<br />
bkt / asukas euroa 2001 35 312 15 334 31 205<br />
korkea-astekoul. 2002 34,1 % 28,4 % 33,0 %<br />
muuttotase 2003e -0,4 ‰ 9,6 ‰ 1,7‰<br />
55
kuva: Hannu Vallas<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Hämeenlinna – kaupunki palveluksessasi<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Hämeenlinnan seutu on rautakaudesta lähtien<br />
ollut asuttua aluetta. Nykyinen Hämeenlinnan<br />
kaupunki perustettiin vuonna 1639 Suomen kenraalikuvernöörinä<br />
toimineen Pietari Brahen antamin<br />
kaupunkioikeuksin. Vuonna 1777 kuningas<br />
Kustaa III määräsi kaupungin siirrettäväksi<br />
linnan laajennustöiden tieltä nykyisen keskustan<br />
p<strong>aika</strong>lle. Siirron jälkeen kaupunki alkoi kasvaa ja<br />
vaurastua.<br />
1800-luvun <strong>aika</strong>na Hämeenlinnasta tuli koulujen,<br />
hallintovirastojen, varuskunta-alueiden ja<br />
suuren vankilan leimaama kaupunki. Suomen<br />
ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä<br />
Hämeenlinnaan vuonna 1862.<br />
Vuonna 1810 Hämeenlinnassa asui vajaat 1<br />
500 henkilöä ja vuonna 1935 noin 9 500 henkilöä.<br />
Pinta-ala ilman vesistöjä oli 9,3 km 2 . Toisen<br />
maailmansodan jälkeisten alueliitosten ja siirtoväen<br />
asuttamisen myötä kaupungin asukasluku<br />
kaksinkertaistui ja pinta-ala laajeni moninkertaiseksi.<br />
Vanajan kunnan liittämisen jälkeen vuonna<br />
1967 kaupungin pinta-ala oli 185 km 2 ja asukasluku<br />
36 400.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Hämeenlinnassa 45 000 asukkaan raja ylittyi<br />
vuonna 1996. Kasvu on jatkunut ja vuoden 2003<br />
lopussa asukkaita oli lähes 47 000. Hämeenlinnan<br />
ja koko seudun kehittymisedellytykset ovat hyvät.<br />
Hämeenlinnan seutu on potentiaalista pääkaupunkiseudun<br />
kasvualuetta ja osa pääkaupunkiin<br />
ulottuvaa tulevaa Helsinki - Tampere -nauhakau-<br />
punkia. Muuttoliikkeen pääkaupunkiseudulta<br />
Hämeenlinnaan odotetaankin kasvavan. Hämeenlinnan<br />
väkiluvuksi vuonna 2020 ennustetaan<br />
52 000.<br />
Hämeenlinnan työttömyysprosentti on lähellä<br />
koko maan keskiarvoa. Työpaikkaomavaraisuus<br />
on noin 110 prosenttia. Hyvien liikenneyhteyksien<br />
ansioista työmatkaliikenne on vilkasta.<br />
Hämeenlinnan seudun teollinen kehitys sai<br />
tuulta purjeisiinsa sotien jälkeen. Nopean <strong>kasvun</strong><br />
eräänä perustekijänä oli seudun edullinen<br />
sijainti. Vahvoja toimialoja ovat metalli, puu,<br />
tekstiili, elintarvike, matkailu ja julkiset palvelut.<br />
Elinkeinorakennetta monipuolistetaan edelleen<br />
vahvistamalla tietoteollisuus- ja täydennyskoulutusklustereita.<br />
Päämääränä on kehittää seudusta<br />
Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki.<br />
Aivan Helsinki - Tampere -moottoritien ja valtatie<br />
10 risteyskohdassa sijaitsevat entiset Hattelmalan<br />
sairaalan rakennukset ja niiden yhteyteen<br />
rakennettavat uudisrakennukset muodostavat<br />
Innopark-kokonaisuuden. Aluetta kehitetään<br />
yhdessä Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen<br />
ammattikorkeakoulun ja Hämeenlinnan seudun<br />
teknologiakeskuksen sekä rakennusliikkeiden ja<br />
investoijien kanssa. Ensimmäiset uudisrakennukset<br />
olisivat käytössä syksyllä 2005. Teknologiakeskukseen<br />
sijoittuu yrityksiä, joiden toiminnan<br />
osaamisaloina ovat mm. informaatioteknologia,<br />
metalliteknologia, uusmedia- ja viestintäteknologia,<br />
hyvinvointiteknologia sekä ympäristöteknologia.<br />
Erityisaloina ovat teräs- ja ohutlevyosaaminen<br />
ja e-learning sekä rakennettu ympäristö.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 81 837 81 775 82 609 85 247 86 650 87 583<br />
työp<strong>aika</strong>t 36 368 37 390 37 354 38 042 31 045 34 173<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 652 13 717 15 666 17 556 15 939 18 068<br />
korkea-astekoulutettuja 10,2 % 12,6 % 14,8 % 17,5 % 20,7 % 23,1 %<br />
56
Muita merkittäviä elinkeinoelämää tukevia kehityshankkeita<br />
ovat Aulangon alueen kehittäminen<br />
sekä suunnitelmat keskustan laajentamisesta moottoritien<br />
suuntaan.<br />
Hyvää elämää<br />
Hämeenlinna on suosittu viihtyisänä ja turvallisena<br />
asuinkaupunkina. Tavoitteena on kaupunkirakenteen<br />
kehittäminen siten, että pikkukaupungin<br />
identiteetti säilyy, mutta kasvulle ja uusille<br />
asukkaille pystytään tarjoamaan korkealaatuisia<br />
asumisvaihtoehtoja. Lisää vaihtoehtoja tarjoavat<br />
kaupunkia ympäröivät maaseutukunnat.<br />
Hämeenlinnan vahvuutena on luonnonläheisyys.<br />
Aulanko, Ahveniston ja Hattelmalan harjualueet,<br />
Vanajavesi ja muut järvet, hoidetut puistoalueet<br />
ja kulttuurihistorialliset rakennukset muodostavat<br />
asumiselle viihtyisät puitteet.<br />
Merkittävä tekijä Hämeenlinnan ja koko<br />
seutukunnan matkailun ja viihtyvyyden kehittämisestä<br />
on Verkatehdas -hanke. Vanhojen rakennusten<br />
saneerauksen lisäksi hankkeeseen sisältyy<br />
uusi musiikki- ja kongressisali.<br />
Leimallista Hämeenlinnalle on eri viranomaistahojen<br />
välinen tiivis yhteistyö. Kaupunki,<br />
kuntayhtymät, poliisi, seurakunta, eri järjestöt<br />
ym. toimivat yhdessä kehittäen Hämeenlinnaa<br />
yhä paremmaksi p<strong>aika</strong>ksi asua ja elää. Myös uusia<br />
keinoja parantaa asukkaiden mahdollisuuksia<br />
vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja laajemminkin<br />
kaupungin päätöksentekoon kehitetään<br />
jatkuvasti.<br />
Meidän seutu<br />
Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluvat Hämeenlinnan<br />
lisäksi Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola,<br />
Lammi, Renko ja Tuulos. Asukkaita koko seutukunnan<br />
alueella on 88 500.<br />
Hämeenlinnan seutukunta on rakenteeltaan<br />
selkeä. Keskellä sijaitseva kehyskuntien ympäröimä<br />
kaupunki edustaa puolta ja ympäröivä<br />
maaseutu puolta seudun asukasluvusta. Seutu<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen työssäkäyntialueen,<br />
joka on kehittymässä yhä tiiviimmäksi<br />
ja vuorovaikutteisemmaksi kokonaisuudeksi.<br />
Hämeenlinnan seutukunta on yksi kahdeksasta<br />
sisäasiainministeriön seutukokeilualueesta.<br />
Jo ennen kokeilulain vahvistamista Hämeenlinnan<br />
seudulla oli käynnistynyt seutuvaltuuskunnan<br />
ja -hallituksen työ. Kokeilun sisältötyötä on<br />
tehty jo usean vuoden ajan. Hämeenlinnan seutu<br />
on edennyt pitkälle yhteistyön laajuudessa ja syvyydessä.<br />
Kokeiluseutusopimuksen lisäksi Hämeenlinnan<br />
seudulla on hyväksytty mm. seutu- ja elinkeinostrategia,<br />
korkeakouluohjelma ja seudun<br />
palvelustrategia. Kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö<br />
Kehittämiskeskus Oy Häme vastaa seudun elinkeinotoiminnan<br />
kehittämisestä. Seutukeskus Oy<br />
Häme hoitaa seudullista talous- ja henkilöstöhallintoa<br />
ja hankintojen kilpailuttamista. Hämeenlinnan<br />
Vesi Oy vastaa seudun vesi- ja jätevesihuollosta.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 46 915 41 589 88 504<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 21 697 12 959 34 656<br />
alkutuotanto 0,8 % 11,8 % 4,9 %<br />
teollisuus 20,4 % 25,2 % 22,2 %<br />
yksityiset palvelut 31,0 % 22,3 % 27,8 %<br />
julkiset palvelut 39,7 % 31,8 % 36,7 %<br />
muut 8,0 % 8,9 % 8,3 %<br />
työttömyysaste 12/03 11,9 % 10,0 % 11,0 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1 054 566 1 620<br />
bkt / asukas euroa 2001 22 646 13 662 18 415<br />
korkea-astekoul. 2002 27,7 % 19,6 % 23,9 %<br />
muuttotase 2003e 4,0 ‰ 5,0 ‰ 4,5 ‰<br />
57
kuva: Suomen Ilmakuva Oy<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Aluekeskus Iisalmi – ympärillä Ylä-Savo<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Ylä-Savon alueella on ollut asutusta jo varhaisen<br />
kivikauden ajoista lähtien. Kustaa II Aadolf perusti<br />
Iisalmen seurakunnan vuonna 1627. Tuolloin<br />
Iisalmen pitäjä käsitti pääosan nykyisestä<br />
Ylä-Savon talousalueesta. Iisalmen kaupunki perustettiin<br />
vuonna 1891 ja Iisalmen maalaiskunta<br />
liitettiin siihen vuoden 1970 alusta.<br />
Ylä-Savo on seuturakenteeltaan ja kulttuuritaustaltaan<br />
laaja mutta yhtenäinen alue, jossa<br />
on hyvät sisäiset yhteydet. Iisalmi on alueen niin<br />
toiminnallinen kuin maantieteellinenkin keskus.<br />
Yhteydet ulkopuolelle ovat luontevia, sijaitseehan<br />
alue logistisesti keskeisellä p<strong>aika</strong>lla, Savon radan<br />
varrella ja kahden suuren valtatien risteyksessä.<br />
Alueella on pitkät perinteet kuntien ja muiden<br />
toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Vuodesta 2000<br />
lähtien yhteistyötä on vahvistettu aluekeskusohjelman<br />
puitteissa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Yhdeksän kuntaa käsittävällä Ylä-Savon talousalueella<br />
on asukkaita noin 63 200, joista vajaa<br />
23 000 asuu Iisalmessa. Iisalmen väkimäärä oli<br />
suurimmillaan vuonna 1994, jonka jälkeen väkiluku<br />
on tasaisesti vähentynyt. Aktiivisimpia<br />
muuttajia ovat olleet kouluttautuneet tai kouluttautumassa<br />
olevat nuoret. Pientä muuttovoittoa<br />
sen sijaan on esiintynyt vanhemmissa<br />
ikäluokissa. Ylä-Savon, kuten useimpien muidenkin<br />
muuttotappioalueiden ongelmana onkin<br />
osaamisen vuotaminen ulkopuolelle.<br />
Työpaikkojen määrä on lisääntynyt vuosittain<br />
jo kahdeksan vuoden ajan. Työllisten iisalmelaisten<br />
määrässä ei kuitenkaan ole vielä päästy lamaa<br />
edeltävälle tasolle. Iisalmen työttömyys on laskenut<br />
hitaasti vuoden 1995 huippulukemista. Luku<br />
on noin 2 prosenttia korkeampi kuin koko maakunnassa<br />
ja 4-5 prosenttia korkeampi kuin koko<br />
maassa. Rakenteellisesti Iisalmen työttömyys on<br />
ennen kaikkea iäkkäiden miesten ja ilman ammattia<br />
olevien työttömyyttä.<br />
Iisalmen elinkeinorakenne on monialainen ja<br />
palvelupainotteinen. Melko suuri osa työvoimasta<br />
saa edelleen toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta.<br />
Iisalmen kaupunki sekä muut kunnalliset<br />
ja seudulliset organisaatiot ovat suurimpia<br />
työnantajia. Alueen vahvuudet, ja samalla alueen<br />
kehittämisstrategian kulmakivet, ovat neljä ”ämmää”:<br />
Maito, Metsä, Metalli ja Matkailu. Nyt myös<br />
ympäristöalaa ollaan nostamassa näiden rinnalle.<br />
Toimialoilla on hyvät edellytykset kasvuun, sillä<br />
suuri osa tuotannosta menee vientiin ja omalla<br />
alueella on tarjolla sekä osaavaa työvoimaa että<br />
raaka-ainevaroja. Tuotannolliset yritykset ovat<br />
kilpailukykyisiä. Haasteena on lisäksi liike-elämän<br />
ja palveluiden ulottaminen seutukunnan<br />
rajoille saakka.<br />
Alueen peruskoulutus on kunnossa. Saatavilla<br />
on myös elinkeinoelämän tarpeisiin suuntautuvaa<br />
ammatillista koulusta toisen asteen koulutuksena<br />
sekä ammattikorkeakouluopetuksena.<br />
Koulutus on organisoitu Ylä-Savon ammatillisen<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 73 038 72 173 72 333 70 735 69 528 65 451<br />
työp<strong>aika</strong>t 29 498 31 041 29 432 27 105 21 806 22 219<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 8 067 10 756 11 177 12 170 11 726 14 445<br />
korkea-astekoulutettuja 5,2 % 7,1 % 8,6 % 10,4 % 12,9 % 14,6 %<br />
58
koulutuksen kuntayhtymän, Savon koulutuskuntayhtymän<br />
ja Savonia -ammattikorkeakoulun<br />
alaisuuteen. Alueen erikoisuuksia ovat hevosalan,<br />
metsä-, luonto- ja ympäristöalan sekä kuljetus- ja<br />
logistiikka-alan koulutukset. Lisäksi yliopistot<br />
ovat jalkauttaneet koulutusta alueelle. Alueella<br />
on tutkimukseen erikoistunut yksikkö Suomen<br />
Aluetutkimus FAR, joka on osa Aluekehityssäätiötä.<br />
Suurimpia puutteita ovat korkeasti koulutettujen<br />
henkilöiden johtamien yritysten vähäinen<br />
määrä sekä innovatiivisten yrityspalvelujen<br />
ja yrityksille tarjottavien tutkimus- ja kehittämispalveluiden<br />
puutteellisuus.<br />
Hyvää elämää<br />
Iisalmen ydinkeskustassa asuu noin 17 000 ihmistä<br />
ja loput laajalla maaseutualueella, joka<br />
muodostuu entisestä Iisalmen maalaiskunnasta.<br />
Iisalmen kaupunkirakenne on ehjä ja maareserviä<br />
on tarjolla aivan kaupungin tuntumassa. Pienen<br />
kaupungin etuja onkin mahdollisuus asua palveluiden<br />
lähettyvillä, mutta kuitenkin väljästi ja<br />
lähellä luontoa. Myös asuntojen hinnat ovat edulliset<br />
ja asumisen taso hyvä.<br />
Iisalmessa on tarjolla monipuolisia vapaaajankäyttömahdollisuuksia.<br />
Liikuntapaikkoja<br />
löytyy moneen lähtöön, uimahallista laskettelurinteeseen<br />
ja golfkentästä retkeilyreitteihin.<br />
Myös kulttuuritarjontaa löytyy laidasta laitaan:<br />
vuodenajasta riippumatta Iisalmessa on tarjolla<br />
värikkäitä tapahtumia ja mielenkiintoista nähtävää,<br />
elävä kesätori, erilaisia festivaaleja ja kyläjuhlia.<br />
Iisalmen Evakkokeskus vaalii rajakarjalais-ortodoksista<br />
kulttuuria ja Kulttuurikeskus toimii<br />
Ylä-Savon kulttuuripalvelujen keskipisteenä.<br />
Kaupunki on panostanut viime vuosina tiivisrakenteisen<br />
ydinkeskustan kehittämiseen ja<br />
jatkossa kehitetään muun muassa torialuetta<br />
sekä Luuniemeä ja satama-aluetta.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Aluekeskus Iisalmi<br />
Iisalmi on inhimillisen kokoinen aluekeskus hyvien<br />
liikenneyhteyksien varrella. Alueen vahvuuksia<br />
ovat kaunis järviluonto, savolaisen lupsakat ihmiset<br />
sekä rikas kulttuuriperintö. Ylä-Savon kuntien<br />
ja muiden toimijoiden välillä on toimiva yhteistyö<br />
ja alue on seuturakenteeltaan ja kulttuuritaustaltaan<br />
ehyt.<br />
Elämänlaatua voisi Iisalmessa kuvata varsin<br />
hyväksi, onhan pienessä kaupungissa rauhallista,<br />
viihtyisää ja turvallista asua. Myös peruspalvelut<br />
ovat Iisalmessa kunnossa ja tarjolla on lisäksi<br />
sekä erikois- että alueellisia palveluja. Monipuolisempia<br />
palveluitakin löytyy tarvittaessa helposti,<br />
ovathan sekä Kuopio että Kajaani vain noin tunnin<br />
ajomatkan päässä.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 22 649 40 540 63 189<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 9 135 13 115 22 250<br />
alkutuotanto 6,6 % 25,5 % 17,7 %<br />
teollisuus 20,3 % 16,7 % 18,2 %<br />
yksityiset palvelut 30,6 % 19,8 % 24,2 %<br />
julkiset palvelut 35,2 % 28,0 % 31,0 %<br />
muut 7,3 % 10,1 % 8,9 %<br />
työttömyysaste 12/03 17,1 % 15,9 % 16,4 %<br />
bkt milj. euroa 2001 361 576 937<br />
bkt / asukas euroa 2001 15 786 13 921 14 585<br />
korkea-astekoul. 2002 19,7 % 12,6 % 15,2 %<br />
muuttotase 2003e -5,7 ‰ -7,3 ‰ -6,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 80 km (Kuopio)<br />
59
kuva: Risto Eronen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Joensuun kaupunkiseutu – karjalaista<br />
sykettä, globaalia elinvoimaa<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Venäjän tsaari Nikolai I:n vuonna 1848 perustama<br />
Joensuun kaupunki on Pohjois-Karjalan keskus<br />
ja pääkaupunki.<br />
1800-luvun käsityön, sahateollisuuden ja kaupan<br />
kaupungista on kehittynyt elinvoimainen modernin<br />
teollisuuden, osaamisen ja tutkimuksen<br />
keskus. Onnistuneet alueliitokset, oma lääni ja<br />
yliopiston perustaminen olivat 1950-60 -luvuilla<br />
myönteisen kehityksen kannalta ratkaisevia. 1990luvun<br />
lama ja hallinnolliset muutokset hioivat alueen<br />
kehitysstrategiaa. Seudun kehityspanokset ja<br />
innovointi suunnattiin korkeimpaan osaamiseen,<br />
eri toimijoiden voimavarojen yhdistämiseen ja yhteistyöhön<br />
sekä yrittäjyyteen.<br />
Kaupungin vaikutusalueella asuu 115 000<br />
asukasta. Kaupunkiseudun kunnat ovat kiinteässä<br />
ja laajamittaisessa palvelu- ja maankäyttöyhteistyössä.<br />
Yritystoimintaa edistää Joensuun Seudun<br />
kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja kuntayhteistyössä<br />
seutuvaltuusto aloittaa toimintansa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Itä-Suomen elinvoimaisin kaupunkiseutu kasvaa<br />
ja sen ikärakenne on nuorekas. Ydinkaupungin<br />
53 000 asukkaasta 20 000 on opiskelijoita tai koululaisia.<br />
Väestön koulutustaso on maan korkeimpia,<br />
mutta työttömyys ylittää maan keskiarvon.<br />
Työttömyyden kääntöpuolelta löytyy osaavaa ja<br />
monipuolisesti koulutettua työvoimaa, joka viihtyy<br />
ja haluaa asua kaupunkiseudulla.<br />
Muovi- ja metalliteollisuus on alueen vahva<br />
veturi ja maan ehdotonta kärkeä. Alan kasvu<br />
on ollut erittäin ripeää ja se ylittää myös vuonna<br />
2003 koko maan <strong>kasvun</strong>. Seudun kehitys 1990luvun<br />
puolenvälin jälkeen on ollut maan parhaimpia.<br />
Korkeatasoisen ja laajan koulutuksen<br />
sekä kattavan terveydenhoidon ansiosta julkisten<br />
työpaikkojen määrä on huomattava. Maakuntaa,<br />
kotimaista ja kansainvälistä matkailua varten rakentunut<br />
palveluverkosto on merkittävä työantaja.<br />
Puutuoteteollisuus on vahvaa ja ICT-sektori<br />
kasvaa. Rakentaminen jatkaa vakaata kehitystä.<br />
Perinteisiä huomattavia toimialoja ovat graafinen<br />
teollisuus ja elintarviketeollisuus. Syväsatama on<br />
sisämaan suurin.<br />
Joensuun Tiedepuisto Oy hallinnoi kahta valtakunnallista<br />
osaamiskeskusta. Muovi-metallin<br />
sekä puuteknologian- ja metsätalouden osaamiskeskusten<br />
aidosti yrityslähtöiset hankkeet tukevat<br />
ao. toimialojen kansainvälistä menestystä. JOSEK<br />
Oy:n hallinnoima aluekeskusohjelma edistää toimialakehitystä<br />
maakunnassa. Joensuun yliopiston<br />
metsätieteellinen tiedekunta, METLAn tutkimuskeskus,<br />
ammattikorkeakoulun metsäalan<br />
koulutusohjelmat ja Euroopan metsäinstituutti<br />
(EFI) muodostavat vahvan metsätieteellisen osaamisrakenteen.<br />
Kuuden tiedekunnan Joensuun yliopisto<br />
ja monialainen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu<br />
kouluttavat 11 000 opiskelijaa, mikä<br />
merkitsee jatkossakin korkeatasoista ja monipuolista<br />
työvoimantarjontaa alueella. Tiedepuistossa<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 94 401 96 451 99 067 101 901 105 051 105 284<br />
työp<strong>aika</strong>t 38 686 42 137 42 619 43 869 35 531 39 550<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 134 12 868 14 586 15 212 14 126 18 247<br />
korkea-astekoulutettuja 8,9 % 11,4 % 13,6 % 16,2 % 19,5 % 21,4 %<br />
60
toimiva sisältötehdas Cadimef – Carelian Digital<br />
Media Factory – kuuluu Suomen korkeatasoisimpiin,<br />
digitekniikan vaatimuksia vastaaviin uusmedian<br />
tuotantolaitoksiin. Elokuvatuotannon<br />
merkittävä lisäys kaupunkiseudulla perustuukin<br />
mm. Cadimefin palveluihin.<br />
Hyvää elämää<br />
Kaupunki on pinta-alaltaan pieni ja sen rakenne<br />
on kompakti. Jokapäiväisen elämän sujuminen<br />
on mutkatonta. Asiointi-, opiskelu-, harrastus- ja<br />
työmatkat ovat lyhyitä ja <strong>aika</strong>a jää muuhun toimintaan.<br />
Asumisen hintataso on kohtuullinen<br />
ja vaihtoehtoja on tarjolla keskustan kerrostaloasumisesta<br />
omarantaisiin omakotitontteihin.<br />
Uusi Penttilän asuinalue rakentuu kaupunkikeskustaan<br />
Pielisjoen rantaan ja Pyhäselän rannalla<br />
oleva Marjalan asuntomessualue laajenee merkittäväksi<br />
omakotialueeksi.<br />
Kulttuuripalvelujen tarjonta on kattavaa,<br />
erityisesti musiikki kattaa laajan alueen rockista<br />
oopperaan. Liikuntamahdollisuudet ja -palvelut<br />
sekä kesällä että talvella ovat maan kärkiluokkaa<br />
ja varmasti riittävät. Uusimpana mahdollisuutena<br />
on Joensuu Areena, Suomen suurin puurakenteinen<br />
monitoimiareena.<br />
Koulujen oppimistulokset ovat keskimääräistä<br />
parempia ja opetus laadukasta, kiitos Joensuun<br />
yliopiston kouluttamien pätevien opettajien.<br />
Päivähoitopaikka voidaan järjestää kaikille sitä<br />
hakeville. Kaupungin laajamittainen kävelykeskusta<br />
lämmitettyine jalankulkualueineen täyttyy<br />
tapahtumista ja ihmisistä ympäri vuoden.<br />
Karjalaista sykettä, globaalia<br />
elinvoimaa<br />
Yli 6 000 laulajaa julistaa joka kevät Suomen kesän<br />
alkaneeksi Joensuun Laulurinteellä. Heinäkuinen<br />
Ilosaarirock on yksi Suomen parhaiten järjestetyistä<br />
festivaaleista, joka kerää heinäkuussa parikymmentä<br />
tuhatta nuorta ympäri Suomea.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Puhdas ilma ja vesistöt, laaja luonto välittömässä<br />
läheisyydessä ja mittavat harrastusmahdollisuudet<br />
ovat seudun parasta valttia. Kaupungin<br />
keskustan läpivirtaavassa Pielisjoessa voi<br />
harrastaa vaikkapa koskikalastusta. Karjalainen<br />
kaupunki on myös kansainvälinen, siitä pitävät<br />
huolen 30 kansallisuutta. Suomen ortodoksisimman<br />
kaupungin luonne näkyy myös yliopistossa,<br />
jonka teologisessa tiedekunnassa on sekä läntisen<br />
teologian että ortodoksisen teologian laitokset.<br />
Joensuun kaupungin imago oli syksyn 2002<br />
imagotutkimuksessa yritysjohdon mukaan neljänneksi<br />
paras ja kaupunki oli kovin nousija.<br />
Yritysmyönteisyys, seudulla viihtyvä nuori ja<br />
koulutettu työvoima sekä yrityksiä tukevat kehityshankkeet<br />
kantavat hedelmää. Tutkimus- ja<br />
kehityspanostus on seuduista kahdeksanneksi<br />
suurinta.<br />
Sijainnin ja historian vuoksi Joensuussa osataan<br />
Venäjään liittyvät asiat; myös siihen suuntaan<br />
Joensuusta on nopeat maantie-, rautatie-,<br />
lento-, vesitie- ja tietoliikenneyhteydet sekä toimiva<br />
yhteistyö.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 52 667 53 513 106 180<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 23 753 15 704 39 457<br />
alkutuotanto 0,7 % 12,3 % 5,3 %<br />
teollisuus 15,8 % 22,7 % 18,5 %<br />
yksityiset palvelut 34,7 % 20,1 % 28,9 %<br />
julkiset palvelut 41,0 % 35,1 % 38,6 %<br />
muut 7,9 % 9,8 % 8,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 17,4 % 16,3 % 16,8 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1 090 746 1 836<br />
bkt / asukas euroa 2001 20 875 13 959 17 377<br />
korkea-astekoul. 2002 27,3 % 17,3 % 22,3 %<br />
muuttotase 2003e 4,8 ‰ 2,0 ‰ 3,4 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 11 km<br />
61
kuva:Tauri Kankaanpää<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Jyväskylä – uudesta aallosta<br />
verkostokaupunkiin<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Pysyvä asutus asettui nykyisen Jyväskylän alueelle<br />
1500-luvulla. Hyvien vesitieyhteyksien ja kehittyvän<br />
maantiestön ansiosta Harjun ja Jyväsjärven<br />
väliin syntyi vilkas markkinapaikka 1800-luvun<br />
alussa, ja kaupunki perustettiin vuonna 1837.<br />
Nuoren kaupungin yhteydet paranivat ja elinkeinoelämä<br />
voimistui Äijälänsalmen perkauksen<br />
(1846) ja rautatieyhteyden myötä vuonna 1897.<br />
Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän<br />
lyseo perustettiin 1863.<br />
Jyväskylän asema vankistui 1900-luvun alkupuolella<br />
puunjalostus- ja metalliteollisuuden<br />
merkittävien tuotantolaitosten ansiosta. Koulukaupungin<br />
asemaa puolestaan vahvisti Kasvatusopillisen<br />
Korkeakoulun toiminnan alkaminen<br />
vuonna 1934. Vetovoimansa ja osin alueliitosten<br />
ansiosta kaupungin väkiluku nousi 1900-luvun<br />
<strong>aika</strong>na kolmesta tuhannesta 78 000:een.<br />
Laman myötä 1990-luvun alussa katosi kaupungin<br />
työpaikoista viidennes. Sen jälkeen uusia<br />
työpaikkoja on syntynyt reippaasti ja Jyväskylän<br />
työpaikkaomavaraisuus on Suomen korkeimpia.<br />
Uusia toimintamuotoja haettaessa ja palvelujen<br />
turvaamisessa alueella luotetaan Jyväskylän seudun<br />
verkostokaupunki -hankkeeseen.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Jyväskylän väestö on nuorta ja korkeasti koulutettua.<br />
Väestöllinen huoltosuhde on suurten kaupunkien<br />
edullisin ja 22-vuotiaat ovat kaupungin<br />
suurin ikäryhmä. Väkiluvun kasvu on ollut viime<br />
vuosina suhteellisesti maan huipputasoa niin Jyväskylässä<br />
kuin koko seudullakin, ja se näyttää<br />
jatkuvan edelleenkin. Nämä väestöominaisuudet<br />
tasaavat 2010-luvulla ikääntyneiden määrän kasvusta<br />
johtuvia muutoksia.<br />
Työmarkkinoiden kannalta Jyväskylän vahvuuksia<br />
ovat toimialojen monipuolisuus. Työpaikkarakenne<br />
koostuu perusteollisuudesta,<br />
palveluista ja julkisesta sektorista. Heikkoutena<br />
voidaan pitää puolestaan pk-sektorin melko vaatimatonta<br />
roolia. Nuoria keräävänä, 30 000 opiskelijan<br />
kaupunkina Jyväskylä tarjoaa runsaasti<br />
uutta ja koulutettua työvoimaa, mikä toisaalta on<br />
pitänyt työttömyysasteen valitettavan korkeana.<br />
Bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön<br />
kasvu on ollut viime vuosina Jyväskylän seudulla<br />
maan kärkitasoa. Julkisen alan työpaikkojen<br />
merkittävä osuus tuo omaa vakautta työmarkkinoille,<br />
mutta heijastuu yhdessä opiskelijoiden<br />
ison määrän kanssa myös aluetalousmittareihin<br />
ja asukkaiden keskituloihin.<br />
Turvatakseen elinvoimaisuutensa ja kilpailukykynsä<br />
niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin<br />
Jyväskylässä on valittu erikoisosaamisalueiksi<br />
paperinvalmistus-, energia-, ympäristö-, informaatio-<br />
ja hyvinvointiteknologiat, uusimpana<br />
alueena nanoteknologiset sovellukset. Seudun<br />
aluekeskusohjelma keskittyy hyvinvointiosaamiseen<br />
ja uudenlaiseen, ennakkoluulottomaan seutuyhteistyöhön.<br />
EU-ohjelmoinnin erikoistumisvalinnassaan<br />
Jyväskylä on päätynyt myös informaatio- ja hyvinvointiteknologiaan.<br />
Hyvinvointiteollisuudesta pyritään luomaan<br />
yhtä uutta tukijalkaa Jyväskylän seudun kehitykselle.<br />
Liikunta- ja hyvinvointiosaamisen tuotteistaminen,<br />
kaupallistaminen ja muu pohjatyö ovat<br />
käynnissä tavoitteena myös tuhansien työpaikkojen<br />
luominen.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 126 776 130 446 135 488 141 566 148 539 156 186<br />
työp<strong>aika</strong>t 56 223 59 463 60 467 64 156 53 104 63 919<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 289 13 215 14 771 17 887 15 046 17 709<br />
korkea-astekoulutettuja 11,7 % 14,2 % 16,7 % 19,8 % 23,0 % 25,8 %<br />
62
Hyvää elämää<br />
Vesistöt ja korkeat mäet tarjoavat jyväskyläläisille<br />
antoisan elin- ja asuinympäristön. Tiivis kaupunkirakenne<br />
ja kattava kevyen liikenteen verkosto<br />
mahdollistavat sen, että keskeisten palvelujen<br />
saatavuus on hyvä. Yli 80 prosenttia kaupunkilaisista<br />
asuu alle 20 minuutin kävelymatkan päässä<br />
keskustasta, jonka kruunaavat kiitetty kävelykatu<br />
ja uusi, linja-auto- ja junamatkustajia palveleva<br />
Matkakeskus.<br />
Vilkas asuntorakentaminen on kerrostalopainotteista<br />
lähinnä keskusta-alueilla, mutta myös<br />
luonnonläheisiä pientalotontteja on riittävästi<br />
tarjolla. Asunnot ja asuminen maksavat Jyväskylässä<br />
nykyisin saman verran kuin muissakin<br />
pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa.<br />
Jyväskylässä, Alvar Aallon kaupungissa,<br />
laadittiin Suomen ensimmäinen p<strong>aika</strong>llinen arkkitehtuuriohjelma<br />
vuonna 2002, ja asuntorakentamisessakin<br />
käytetään hyväksi myös kansainvälistä<br />
suunnittelutaitoa. Kaupunki sai Safa-palkinnon<br />
syksyllä 2003.<br />
Jyväskylä on menestynyt erinomaisesti valtakunnallisissa<br />
imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa.<br />
Niin tavalliset suomalaiset kuin eri alojen<br />
johtoportaan edustajatkin arvostavat Jyväskylän<br />
hyvin korkealle mm. turvallisen ja viihtyisän<br />
asuin- ja elinympäristönsä vuoksi.<br />
Kulttuurin ja vapaa-ajanpalvelujen taso ja<br />
määrä vastaavat maakuntakeskukselle kohdistuvia<br />
vaatimuksia, joskin konserttisalin toteutus<br />
takkuilee Jyväskylässäkin. Kaupunki tunnetaan<br />
laajasti varsinkin korkeatasoista kulttuuritapahtumistaan,<br />
kuoroistaan ja monien lajien mestariurheilijoistaan,<br />
joiden menestymiseen maan<br />
ainoa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on<br />
antanut oman panoksensa. Esimerkkeinä p<strong>aika</strong>llisista<br />
kulttuuri-innovaatioista voidaan mainita<br />
yliopiston, ammattikorkeakoulun ja -opiston<br />
hankkeet Musiikkikampus ja Mediapaja.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Uudesta aallosta verkostokaupunkiin<br />
Jyväskylä lanseerasi 1990-luvun puolivälissä Uuden<br />
aallon Jyväskylä -kaupunkistrategian, jonka<br />
ripeä toteutus on tehnyt siitä suomalaisen kaupunkipolitiikan<br />
esimerkin. Kaupunkiohjelmassaan<br />
1990-luvun lopulla Jyväskylä kirjasi unelman<br />
rakentaa kymmenelle tuhannelle osaajalle<br />
työp<strong>aika</strong>t keskelle kaupunkia järven rannalle. Nyt<br />
unelma on toteutumassa ja myös maisemakuvallisesti<br />
havaittavissa.<br />
Uuden aallon ideologiaa jatketaan ja laajennetaan<br />
alueen 10 kunnan yhteisellä, 165 000 asukkaan<br />
verkostokaupunkihankkeella. Siinä tavoitellaan<br />
yhdistelmää julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan<br />
parhaista ominaisuuksista. Uusia toimintamalleja<br />
etsitään yhdessä ja niitä toteutetaan<br />
vaiheittain. Yhteistyöhön osallistuvien kuntien<br />
määrä ja alueen laajuus vaihtelevat eri hankkeissa.<br />
Yhteistyöalueita ovat esimerkiksi asuntolainoitus,<br />
seututalous, jätteenkäsittely, henkilöstötietojärjestelmät,<br />
tietohallinto, päihdehuolto ja toisen<br />
asteen koulutuksen kehittäminen.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 82 403 79 005 161 408<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 42 868 21 458 64 326<br />
alkutuotanto 0,4 % 7,9 % 2,9 %<br />
teollisuus 17,5 % 21,5 % 18,8 %<br />
yksityiset palvelut 38,5 % 23,6 % 33,5 %<br />
julkiset palvelut 35,5 % 35,7 % 35,6 %<br />
muut 8,0 % 11,3 % 9,1 %<br />
työttömyysaste 12/03 15,8 % 13,7 % 14,8 %<br />
bkt milj. �euroa 2001 2 011 900 2 911<br />
bkt / asukas �euroa 2001 24 907 11 513 18 318<br />
korkea-astekoul. 2002 30,6 % 22,8 % 26,9 %<br />
muuttotase 2003e 11,3 ‰ 2,8 ‰ 7,2 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 21 km<br />
63
kuva: Mikko Hakonen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Jämsä – paperia, ilmailua ja matkailua<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Jämsä oli keskiajalla Hämeen pohjoisin hallintopitäjä.<br />
Alueeltaan se oli paljon nykyistä laajempi<br />
ja alueesta käytettiin nimeä Suur-Jämsä. Nykymuotoisen<br />
kunnallishallinnon muotoutuessa<br />
1860-luvulla, Suur-Jämsä supistui nykyiset Jämsän<br />
ja Jämsänkosken kaupungit käsittäväksi alueeksi.<br />
Tämän ns. Vanhan Jämsän <strong>aika</strong>kausi ulottui<br />
vuoteen 1926, jolloin siitä irtaantui nykyisen<br />
Jämsänkosken alue.<br />
Vuonna 2001 Jämsän alue laajeni, kun Jämsän<br />
kaupungista ja Pirkanmaan maakuntaan<br />
kuuluneesta Kuoreveden kunnasta muodostettiin<br />
uusi kunta, jonka nimeksi tuli Jämsä. Jämsän<br />
noin 26 000 asukkaan seutukuntaan kuuluvat<br />
Jämsän ohella Jämsänkoski ja Kuhmoinen.<br />
Jämsän aluekeskusohjelma-alueeseen kuuluu<br />
lisäksi Längelmäki Pirkanmaalta.<br />
Jämsän ja Jämsänkosken keskustaajamat<br />
muodostavat Kaipolan teollisuustaajaman kanssa<br />
yhtenäisen Jämsänjoen rantaa seuraavan nauhamaisen<br />
yhdyskuntarakenteen. Erillään tästä<br />
noin 20 km etäisyydellä sijaitsee Hallin teollisuustaajama,<br />
Kuoreveden entinen kuntakeskus.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Jämsä on luonnonkaunis ja elinvoimainen aluekeskus<br />
Päijänteen rannalla. Valtatiet 9 ja 24 sekä<br />
rautatie tarjoavat nopeat liikenneyhteydet mm.<br />
pääkaupunkiseudulle ja satamiin. Jämsässä sijaitsee<br />
myös Hallin lentokenttä, joka tällä hetkellä<br />
palvelee lähinnä sotilasilmailua.<br />
Jämsän asukasluku lisääntyi 1990-luvun puoleen<br />
väliin saakka kääntyen sen jälkeen laskuun.<br />
Aluekeskusalueen muiden kuntien väestön vä-<br />
heneminen alkoi jo <strong>aika</strong>isemmin. Luonnollinen<br />
väestönkasvu on kääntynyt viime vuosina negatiiviseksi.<br />
Jämsän aluekeskus tavoittelee vastapainoa<br />
keskittymiskehitykselle ja uusia onnistumisen<br />
eväitä seudun elinkeinoelämälle. Painopisteitä kehittämistoiminnassamme<br />
ovat metsäteollisuus ja<br />
siihen liittyvä alihankinta, ilmailu- ja avaruusteollisuus,<br />
matkailu ja osaamisen nostaminen näillä<br />
painopistealueilla.<br />
Jämsän työpaikkaomavaraisuus on noin 105<br />
prosenttia ja seudun muiden kuntien 85-95 prosenttia.<br />
Merkittävimpiä työllistäjiä alueella ovat<br />
UPM-Kymmene Oyj ja Patria Oyj. Pk-yritysten<br />
lisäksi Himoksen matkailukeskus on merkittävä<br />
työllistäjä. Julkishallinnon suurimmat työllistäjät<br />
ovat alueen kunnat, Jämsän terveydenhuollon<br />
kuntayhtymä, Jämsän koulutuskeskus sekä Hallin<br />
varuskunta.<br />
Paperiteollisuuden rakennemuutos on vähentänyt<br />
työpaikkoja viime vuosikymmeninä.<br />
Työpaikkoja menetettiin myös pk-teollisuudesta<br />
1990-luvun laman <strong>aika</strong>na. Uusien työpaikkojen<br />
syntyminen matkailuun ja pk-teollisuuteen on<br />
ollut jonkin verran hitaampaa, joten työttömyys<br />
on säilynyt korkeahkona.<br />
Tulevaisuuden haasteena alueella on pk-yritysten<br />
lisääminen ja toisaalta edellytysten luominen<br />
sille, että alueen suuryritykset kykenevät rekrytoimaan<br />
tarvitsemansa huippuosaajat. Alueen metsäteollisuus<br />
sekä ilmailu- ja avaruusteollisuus alihankkijoineen<br />
edustavat huippuosaamista. Jämsän<br />
seudun koulutuskeskus tarjoaa monipuolista<br />
toisen asteen koulutusta, jota edelleen kehitetään<br />
vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin myös tu-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 27 768 27 713 27 396 27 414 27 284 26 199<br />
työp<strong>aika</strong>t 11 459 11 915 11 199 11 077 9 797 10 238<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 098 14 805 17 172 20 324 23 995 25 477<br />
korkea-astekoulutettuja 7,9 % 10,3 % 11,7 % 14,2 % 16,7 % 18,8 %<br />
64
levaisuudessa.<br />
Jämsän alueella toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun<br />
Jämsänkosken toimipiste (Tiimiakatemia).<br />
Tavoitteena on tulevaisuudessa mm. komposiittialan<br />
ja terveydenhuollon ammattikorkeakouluopetuksen<br />
käynnistäminen seudulla.<br />
Hyvää elämää<br />
Jämsän alue tarjoaa laadukkaat ja monipuoliset<br />
asumismahdollisuudet. Riittävä vuokra-asuntokanta<br />
ja vireä vapaarahoitteisten asuntojen<br />
rakentaminen mahdollistavat helpon muuttamisen<br />
alueelle. Omakotirakentajille on tarjolla<br />
korkeatasoisia tontteja kaupunki-, kunta- ja kyläkeskuksissa.<br />
Uudisrakentamisen painopiste on Jämsän<br />
keskustassa. Keskustan viihtyvyyden parantamiseksi<br />
vuonna 2003 käynnistettiin Elävä kaupunkikeskusta<br />
–projekti, jolla edistetään mm.<br />
toiminnallisia ja kaupallisia aktiviteettejä. Erityisesti<br />
projektilla pyritään keskustaa halkovan<br />
Jämsänjoen hyödyntämiseen rakentamalla mm.<br />
Päijänteen veneilijöitä palveleva vierasvenesatama<br />
keskustaan.<br />
Jämsän Himos, Suomen kolmanneksi suosituin<br />
hiihtokeskus, on valtakunnallisesti merkittävä<br />
ja nopeasti kansainvälistyvä matkailukeskus.<br />
Jämsän kaupunkiseudulla on alueen kuntien ylläpitämänä<br />
tarjolla myös runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja<br />
uima- ja jäähalleineen.<br />
Kivipankki taidenäyttelyineen, ammattijohtoinen<br />
harrastajateatteri, musiikkiopisto, Valkaman<br />
taideviikot ja monipuoliset erikoismuseot<br />
muodostavat kulttuurielämän ytimen. Jämsän<br />
omaleimaisuuteen kuuluu huopatehdas ja huopaperinteen<br />
vaaliminen kansainvälisine huopanäyttelyineen.<br />
Jämsän aluekeskuksen palveluvarustus on<br />
korkeatasoinen. Keskeiset valtion p<strong>aika</strong>llispalvelut,<br />
Jämsän aluesairaala ja koulutuskeskus sekä<br />
kuntien tarjoamat laadukkaat peruspalvelut ovat<br />
helposti kaikkien saatavilla.<br />
Seudun kunnat tuottavat palveluja tiiviissä<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Jämsän työssäkäyntialueeseen kuuluu lisäksi Längelmäki.<br />
yhteistyössä. Toisen asteen koulutuspalvelut ja<br />
terveydenhuolto on organisoitu kuntayhtymiksi.<br />
Yrityspalvelut tuottaa yhteinen kehitysyhtiö, teollisuustilat<br />
yhteinen teollisuuskiinteistöyhtiö ja<br />
työllistämispalveluja yhteinen säätiö. Kuntien ja<br />
kuntayhtymien atk-palveluista puolestaan vastaa<br />
yhteinen atk-yhtiö.<br />
Jämsä – paperia, ilmailua ja matkailua<br />
Jämsän aluekeskuksen vauraus perustuu paperiteollisuuden<br />
keskittymiseen alueelle. Hyvät<br />
liikenneyhteydet, laajat metsävarat, hyvät palvelut<br />
ja korkea osaaminen luovat puitteet ”Paperilaakson”<br />
menestykselle. Jämsä on myös maamme<br />
ilmailu- ja avaruusteollisuuden keskus. Alueelle<br />
keskittynyt komposiitti- ja elektroniikkaosaaminen<br />
mahdollistavat menestyksen myös näillä uusilla<br />
tuotantoaloilla.<br />
Päijänne ja Himoksen matkailukeskus monipuolisine<br />
virkistys- ja ulkoilupalveluineen, yhdistettynä<br />
monipuolisiin ja korkeatasoisiin asumisvaihtoehtoihin<br />
antavat alueella asuville ja sinne<br />
muuttaville elämän laatua ja yrityksille erinomaiset<br />
edellytykset tarvitsemiensa huippuosaajien<br />
rekrytoimiselle.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 15 309 10 461 25 770<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 6 503 3 657 10 160<br />
alkutuotanto 5,1 % 7,8 % 6,1 %<br />
teollisuus 31,0 % 40,6 % 34,4 %<br />
yksityiset palvelut 24,2 % 19,1 % 22,4 %<br />
julkiset palvelut 30,1 % 24,8 % 28,2 %<br />
muut 9,6 % 7,7 % 8,9 %<br />
työttömyysaste 12/03 13,7 % 17,1 % 15,0 %<br />
bkt milj. euroa 2001 401 320 721<br />
bkt / asukas euroa 2001 25 983 30 234 27 713<br />
korkea-astekoul. 2002 21,2 % 16,5 % 19,3 %<br />
muuttotase 2003e -4,0 ‰ -2,8 ‰ -3,5 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 58 km (Jyväskylä)<br />
65
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kajaani – Kainuun maakuntakeskus<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Kreivi Pietari Brahe perusti Kajaanin vuonna 1651<br />
metsä-Suomen kauppakaupungiksi Kajaanijoen<br />
varteen. Kajaanin strateginen asema huomioitiin,<br />
kun Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin<br />
vuonna 1604. Linna valmistui vuonna 1666,<br />
mutta se tuhoutui suuren Pohjan sodan <strong>aika</strong>na<br />
vuonna 1716.<br />
Iisalmi - Kajaani -maantie valmistui vuonna<br />
1825 ja Kajaani - Iisalmi -rata sata vuotta sitten.<br />
Teollistuminen vauhdittui rautatien rakentamisen<br />
jälkeen vuonna 1907, jolloin Kajaanin Puutavara<br />
Oy (UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin yksikkö)<br />
perustettiin. Koskien valjastaminen sähkön<br />
tuotantoon loi pohjan puunjalostus- ja nykyisen<br />
elektroniikkateollisuuden synnylle. Kajaanin seminaari<br />
perustettiin 1900.<br />
Kaupunki kasvoi 1900-luvun alun 4 000<br />
asukkaan pikkukaupungista vuosituhannen<br />
vaihteeseen mennessä 36 000 asukkaan Kainuun<br />
maakuntakeskukseksi. Kainuun Prikaatin perustaminen<br />
1960-luvun alussa vauhditti kaupungin<br />
kehitystä. Asukaslukua kasvatti vuoden 1977<br />
alussa Kajaanin maalaiskunnan liittäminen kaupunkiin.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Kajaanin seudulla on yksi maakuntakeskus ja<br />
neljä kuntakeskusta. Toiminnallisesti seutu luokitellaan<br />
monialaiseksi ja julkishallintopainotteiseksi.<br />
Seudun osaamisperusta on korkeahko informaatiosektorin<br />
ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden<br />
osuudella mitattuna. Yritystoiminta<br />
on pienyritysvaltaista. Merkittävimmät alat ovat<br />
mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus sekä<br />
nopeasti kasvavat elektroniikka- ja informaatioteknologialat.<br />
Kajaanin kaupunki on panostanut viime vuosina<br />
osaamispohjaiseen elinkeinopolitiikkaan.<br />
Tämän ilmentymiä ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu<br />
ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus,<br />
erityisesti sen mittalaitelaboratorio. Kajaanin<br />
seudun mittaustekniikan juuret ulottuvat<br />
suomalaisen elektroniikkateollisuuden alkujuurille<br />
1970-luvun alkuun.<br />
Kajaani on asettanut tavoitteekseen toimia<br />
Kainuun osaamisen, oppimisen ja kehittämisen<br />
keskuksena. Elinkeinopolitiikassa on suunnattu<br />
resursseja kasvavista toimialoista elektroniikkateollisuuteen,<br />
etenkin metsäteollisuutta palvelevaan<br />
mittausteknologiaan, informaatioteknologiaan<br />
(ohjelmisto ja sisältötuotantoon) ja kokous-,<br />
kongressi- ja tapahtumamatkailuun.<br />
Osaamisen rakenteita on kehitetty edelleen<br />
Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa,<br />
joka tähtää seudun elinvoimaisuuden parantamiseen.<br />
Keskeisenä keinona ohjelmassa on innovaatioympäristön<br />
parantaminen korkeakoulutusta,<br />
tutkimusta ja kehitystoimintaa lisäämällä. Erikoistumisstrategiaksi<br />
on valittu panostus Kainuun vahvaan<br />
kulttuuriosaamiseen.<br />
Osana Kainuun osaamiskeskusohjelmaa<br />
Kajaanin Teknologiakeskus Oy on päässyt valtakunnalliseen<br />
osaamiskeskusohjelmaan mittaustekniikan<br />
osaamisalalla. Ohjelmanpuitteissa on<br />
suunniteltu laaja mittaustekniikan tutkimus- ja<br />
kehittämisohjelma, jolla pyritään kasvattamaan<br />
nykyinen 40 tutkijavuoden suuruinen osaaja-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 60 675 62 235 63 341 62 884 62 529 60 275<br />
työp<strong>aika</strong>t 25 111 26 894 26 640 26 072 20 732 21 801<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 152 12 768 14 126 15 123 15 821 15 553<br />
korkea-astekoulutettuja 8,5 % 11,1 % 13,1 % 15,5 % 18,4 % 20,1 %<br />
66
joukko noin sadan tutkijavuoden tasoon vuoteen<br />
2012 mennessä.<br />
Hyvää elämää<br />
Kaupunki on laajasta pinta-alastaan huolimatta<br />
verrattain tiiviisti asuttu. Asukkaista noin 90 prosenttia<br />
asuu neljän kilometrin säteellä ydinkeskustasta.<br />
Kajaani on seudun hallinnon ja kaupan<br />
keskus.<br />
Kaupungin harrastusmahdollisuudet, kulttuuritarjonta<br />
ja palvelut ovat monipuoliset ja<br />
korkeatasoiset. Kajaaninjoen pohjoisrannalla sijaitsee<br />
Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus,<br />
joka tarjoaa musiikki-, kansalaisopisto- ja<br />
kulttuuripalveluja sekä vastaa kokouspalvelujen<br />
sekä tapahtumien toteuttamisesta. Kajaanin<br />
kaupunginteatteri on tullut valtakunnallisesti<br />
tunnetuksi taiteellisesti korkeatasoisena ja omaleimaisena<br />
teatterina. Osana aluekeskusohjelmaa<br />
on käynnistynyt Generaattori-kulttuurihanke,<br />
jonka tarkoituksena on lisätä edellytyksiä aktiiviselle<br />
taiteelliselle toiminnalle, kouluttaa nuoria ja<br />
ammattimaisia taiteen tekijöitä ja juurruttaa taiteilijoita<br />
alueelle.<br />
Vapaa-ajan palveluja tarjoaa kilometrin päässä<br />
keskustasta sijaitseva Vimpelin ulkoilu- ja urheilualue.<br />
Alueella on mahdollisuus harrastaa<br />
ulkona tai sisällä jää-, tennis- ja palloiluhallissa.<br />
Suuri liikuntahalli, samoin kuin yhdeksänreikäinen<br />
golfkenttä ovat keskustan tuntumassa. 30<br />
kilometrin päässä Kajaanista on kaksi täysimittaista<br />
golfkenttää. Runsaan liikunnan ja vapaaajan<br />
lajivalikoiman tarjoaa myös Vuokatin alue<br />
Sotkamossa.<br />
Osaamista, kulttuuria ja<br />
kokeilunhalua<br />
Kajaanin kaupunki on muuttunut perinteisestä<br />
metsäteollisuuskaupungista uuden teknologian<br />
ja koulutuksen kaupungiksi, jolla on hyvät lähtökohdat<br />
kehittyä edelleen korkean teknologian<br />
aloilla. Osaamiskeskusohjelmalla mittaustekniikka<br />
on nostettu Kajaanin ja koko Kainuun huippuosaamisalaksi.<br />
Alueella toimii mittaustekniikkaa<br />
tukevaa koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
sekä mittaustekniikkaa hyödyntäviä, kansainvälisillä<br />
markkinoilla toimivia yrityksiä. Perinteisen<br />
yrityshautomon lisäksi Nuorten Intotalo tukee<br />
nuorten perustamien yritysten syntyä ja yrittäjyyttä<br />
elämänasenteena.<br />
Kajaani ja koko Kainuu alkaa olla valtakunnallisesti<br />
tunnettu kulttuuristaan. Missään muussa<br />
maakunnassa ei tuoteta suhteessa yhtä paljon<br />
kulttuuritapahtumia kuin Kainuussa. Kulttuurin<br />
uusi Generaattori on jo tähän mennessä toteuttanut<br />
useita produktioita ja uusia valmistellaan<br />
yhteistyössä alueen, maakunnan ja kansallisten<br />
verkostojen kautta. Kulttuurimaineen kovan ytimen<br />
muodostaa Vuoden Teatteriksi 2003 valittu<br />
kaupunginteatteri.<br />
Kajaani ja Kainuun kunnat aloittavat valtakunnallisestikin<br />
mielenkiintoisen Kainuun<br />
hallintokokeilun. Siinä hankitaan kokemuksia<br />
siitä, miten maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen<br />
vaikuttaa maakunnan kehittämiseen,<br />
peruspalvelujen järjestämiseen, kuntalaisten<br />
osallistumiseen, maakunnan ja keskushallinnon<br />
suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon<br />
toimintaan. Vuoden 2005 alusta alkaen Kainuu<br />
asettuu manner-Suomen ja Ahvenanmaan puoliväliin<br />
itsehallinnon määrän kartalla.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 35 718 23 077 58 795<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 13 955 7 308 21 263<br />
alkutuotanto 2,2 % 15,3 % 6,7 %<br />
teollisuus 14,3 % 17,8 % 15,5 %<br />
yksityiset palvelut 31,8 % 25,5 % 29,7 %<br />
julkiset palvelut 43,2 % 31,7 % 39,3 %<br />
muut 8,4 % 9,6 % 8,8 %<br />
työttömyysaste 12/03 17,2 % 18,2 % 17,6 %<br />
bkt milj. euroa 2001 678 247 925<br />
bkt / asukas euroa 2001 18 884 10 499 15 565<br />
korkea-astekoul. 2002 24,8 % 14,7 % 20,8 %<br />
muuttotase 2003e -6,0 ‰ -5,8 ‰ -5,9 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 8 km<br />
67
kuva: Petteri Opas/Petterin Kuvakauppa<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kauhajoki – tekemisen meininkiä<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Kauhajoki kasvoi vedenjakajavyöhykkeelle Etelä-Pohjanmaan<br />
lakeuden laidalle. Kantatalot<br />
seisoivat 1700-luvulla tukevasti jokien ja järvien<br />
rannoilla, ja torppien perustaminen larvamaille<br />
oli hyvässä vauhdissa. Väkiluku ylitti 2 000 rajan<br />
1800-luvun alussa. Myönteinen kehitys koki kovia<br />
Suomen sodassa 1808-1809. Seuraavan sadan<br />
vuoden ajan kauhajokelaiset raivasivat peltoa 400<br />
hehtaarista 14 000 hehtaariin. Vuonna 1868 Kauhajoki<br />
itsenäistyi omaksi kunnaksi.<br />
Maatalouden ohella pienteollisuus leimasi<br />
Kauhajokea jo 1920- ja 1930-luvuilla, mutta erityisen<br />
voimakasta teollistuminen oli 1970-luvulla,<br />
jolloin puu-, tekstiili- ja metalliteollisuus tarjosivat<br />
töitä kasvavalle väestölle. Rankan laman jälkeen<br />
logistiset järjestelmät ovat kasvaneet laajaksi<br />
tuotannoksi.<br />
Kauhajoki on ollut aktiivinen seudullisen<br />
yhteistyön kehittäjä 1960-luvulta lähtien. Tästä<br />
näkyvimpinä seutukunnan toisen asteen oppilaitosten,<br />
elinkeinoelämän ja hanketoiminnan<br />
yhteistyö sekä juuri perustettu Suupohjan kulttuuriyhdistys.<br />
Seutukunnan keskuksesta tuli<br />
kaupunki vuonna 2001.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Kauhajoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan toiseksi<br />
suurin kaupunki, jossa asukkaita on noin<br />
14 600. Väestön määrä kasvoi voimakkaan teollistumisen<br />
myötä 1970- ja 80-luvuilla tasaisesti aina<br />
1990-luvun alkuun saakka, jolloin kaupunkia<br />
koetteli voimakas lama. Kauhajoelta väheni kahden<br />
vuoden <strong>aika</strong>na noin 1 600 työpaikkaa, työt-<br />
tömyysasteen noustessa liki 30 prosenttiin. Työttömyys<br />
on kuitenkin saatu aisoihin voimakkaan<br />
kehityspolitiikan turvin. Seudun työttömyysaste<br />
oli marraskuussa 2003 noin 12 prosenttia. Kärkialojen<br />
vienti on viime vuosina kasvanut voimakkaasti<br />
ja toimialojen kehitys on ollut myönteistä.<br />
Kauhajoen työllinen työvoima on pysynyt<br />
ennallaan lamaa edeltävään ajankohtaan nähden.<br />
Syntyvyys on Kauhajoella ollut viime vuosina hieman<br />
suurempaa kuin kuolleisuus. Vuoden 2003<br />
alkupuolella Kauhajoen muuttotase oli myös positiivinen.<br />
Kauhajoen seutu on vahvan yrittäjyyden<br />
aluetta. Suupohjan seutukunnalla on yli 2 000<br />
toimivaa yritystä. Aluekeskusten välisessä tarkastelussa<br />
Kauhajoen seudulla oli vuonna 2003<br />
eniten yrittäjiä 1 000 asukasta kohden Suomessa.<br />
Seudun päätoimialat ovat logistiset automaatiojärjestelmät/metalliteollisuus,<br />
sekä huonekalu- ja<br />
elintarviketeollisuus. Alueella toimii 40 logistisen<br />
alan yritystä ja noin 200 huonekalualan yritystä.<br />
Julkisen sektorin osuus työpaikoista on alueella<br />
aina ollut pieni johtuen valtion työpaikkojen vähäisyydestä.<br />
Kauhajoen seudulla on viime vuosina panostettu<br />
voimakkaasti seudulliseen elinkeinopolitiikkaan.<br />
Suupohjassa toimii viisi kuntaa käsittävä,<br />
seudullinen elinkeinotoimen kuntayhtymä. Seudun<br />
kehittämisstrategiana on ollut voimakas verkottuminen<br />
yhteistyöhön niin alueen sisällä kuin<br />
alueen ulkopuolisten osaamisyksiköiden kanssa.<br />
Alue on mukana kansallisessa aluekeskusohjelmassa<br />
verkostopilottina.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 27 543 27 764 28 258 27 869 27 285 25 905<br />
työp<strong>aika</strong>t 11 285 12 125 11 661 11 022 8 304 8 925<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 7 742 11 009 11 097 11 478 10 455 13 352<br />
korkea-astekoulutettuja 4,9 % 7,5 % 9,2 % 10,7 % 12,7 % 14,0 %<br />
68
Kauhajoen seudulla toimii useita koulutus-,<br />
kehittämis- ja innovaatioyksikköjä, jotka ovat erikoistuneet<br />
palvelemaan alueen kärkitoimialoja.<br />
Alueella toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun<br />
muotoilun ja ravitsemisalan yksiköt. Logististen<br />
automaatiojärjestelmien kehittämistä hoitaa<br />
toimialalle erikoistunut Kauhajoen teknologiakeskus<br />
Logistia. Huonekalualaa palvelevat Jurvassa<br />
Pohjanmaan Nikkarikeskus/Habit Centre<br />
sekä huonekalualan tuotantoteknologian keskus<br />
TEAK Oy Teuvalla. Suupohjan ammatti-instituutissa<br />
on teknisen osaamisen oppimiskeskus.<br />
Yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa alueelle on<br />
synnytetty Corporate University - yritysyliopisto.<br />
Kauhajoella toimii myös elintarvikealaa palveleva<br />
FoodPark, joka koostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun<br />
ravitsemisalan tuotekehitysyksiköstä,<br />
Kauhajoen ympäristö- ja elintarvikelaboratoriosta<br />
sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän<br />
elintarvikealan koetehtaasta ja yrityshautomosta.<br />
Hyvää elämää<br />
Kauhajoki on pinta-alaltaan laaja kaupunki.<br />
Asutus on keskittynyt jokilaaksoihin ja kaupungin<br />
pohjoisosiin, eteläosan ollessa Suomenselän<br />
harvemmin asuttua aluetta. Kauhajoen keskusta<br />
on väljästi kaavoitettu, noin 20 km² taajama-alue,<br />
jossa asuu noin 10 000 henkilöä. Yleisin asumismuoto<br />
on pientaloasuminen ja asumisväljyys<br />
onkin suuri. Keskustan välittämässä läheisyydessä<br />
on mm. viihtyisä puutarhakaupunginosa Kalkunmäki.<br />
Kaupunki kaavoittaa myös jatkuvasti<br />
uusia, eri tyyppisiä tonttialueita.<br />
Keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsee<br />
mm. Sotkan ulkoilualue hiihto- ja laskettelukeskuksineen.<br />
Kaupunki on satsannut viime vuosina<br />
voimakkaasti vapaa-ajan palveluihin ja vuonna<br />
2003 valmistui uusi kylpylä-uimahalli, jonka yhteydessä<br />
sijaitsee myös urheilutalo keila- ja tennishalleineen.<br />
Vuonna 2004 valmistuu Kauhajoen<br />
golf-kentän laajennus. Kaupungissa on vilkasta<br />
harrastajateatteritoimintaa. Kauhajoella toimii<br />
myös seudullinen musiikkiopisto, Panula-opis-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Karijoen työssäkäynti suuntautuu Kristiinankaupunkiin.<br />
Jurvan kunta kuuluu Vaasaan kaupunkiseutuun, mutta se<br />
on mukana myös Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun<br />
verkostopilotissa. Jurvan työssäkäynti suuntautuu Vaasaan.<br />
Tämän julkaisun tilastoissa Jurvaa ei ole laskettu mukaan<br />
Kauhajoen seudun kehyskuntien tilastoihin.<br />
to. Kaupungin eteläosassa sijaitsee kaksi kansallispuistoa:<br />
Lauhanvuori ja Kauhaneva - Pohjankangas.<br />
Uudentyyppisenä käytäntönä on kuntien,<br />
yritysten ja järjestöjen välinen kulttuurikumppanuus,<br />
jota vetää Suupohjan kulttuuriyhdistys<br />
ry. Seudulla toimii myös Suomen ensimmäinen<br />
oppimiskeskusten verkosto, joka mahdollistaa<br />
nyky<strong>aika</strong>isen etä- ja verkko-opetuksen kaikissa<br />
alueen kunnissa.<br />
Luonnonläheisyyttä ja kaupunkitason<br />
palveluita<br />
Suupohjassa asutaan tilavasti. Hintatasoltaan,<br />
asumisviihtyvyydeltään ja ympäristöltään Kauhajoen<br />
seutu tarjoaa asukkaalleen hyvän kokonaisuuden.<br />
Alueen erikoistuneet toimialakeskittymät<br />
ja niiden yhteistyöverkostot tarjoavat hyvän<br />
mahdollisuuden työteolle ja yrittäjyydelle. Seutu<br />
tarjoaa hyvät peruspalvelut, kaupunkitason kaupalliset<br />
palvelut ja turvallisen asuinympäristön.<br />
Yhteisöllisyyden ja aktiivisen yhteistyön avulla<br />
parannetaan omaa asuinympäristöä, tartutaan<br />
haasteisiin ja uusiin mahdollisuuksiin.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 14 591 10 646 25 237<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 5 410 3 438 8 848<br />
alkutuotanto 14,1 % 23,3 % 17,7 %<br />
teollisuus 23,8 % 21,7 % 23,0 %<br />
yksityiset palvelut 26,0 % 19,7 % 23,6 %<br />
julkiset palvelut 27,0 % 24,8 % 26,2 %<br />
muut 9,2 % 10,4 % 9,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 14,6 % 10,5 % 12,9 %<br />
bkt milj. euroa 2001 188 136 324<br />
bkt / asukas euroa 2001 12 793 12 559 12 693<br />
korkea-astekoul. 2002 16,2 % 11,9 % 14,4 %<br />
muuttotase 2003e -3,5 ‰ -3,8 ‰ -3,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 58 km (Seinäjoki)<br />
69
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kemi – keskellä Perämeren kaarta<br />
kuva: LumiLinnan kuvagalleria Kemi-Tornio:<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Kemi tunnetaan <strong>aika</strong>kirjoissa kauppapaikkana<br />
jo keskiajalla, mutta kaupunki perustettiin vasta<br />
vuonna 1869 tsaari Aleksanteri II:n käskystä.<br />
Höyrysahojen myötä tarvittiin syvempää satamaa<br />
ja uutta hallintopaikkaa. Yksityinen sahaustoiminta<br />
keskittyi Kemi Oy:lle, joka aloitti myös selluloosan<br />
keiton I maailmansodan jälkeen. Valtio<br />
perusti 1920-luvulla oman tuotantolaitoksensa,<br />
josta kehittyi Veitsiluoto Oy. Selluloosaa alettiin<br />
jalostaa 1950- ja 60-luvuilla Kemissä paperiksi ja<br />
kartongiksi. Molemmat Lapin ”leivän isät” sulautuivat<br />
1990-luvulla osaksi monikansallisia konserneja.<br />
Kaupunki kasvoi voimakkaasti aina 1960luvun<br />
lopulle asti. Tämän jälkeen tuli Ruotsiin<br />
muutto, sitten muutto ympäröivälle maaseudulle,<br />
1990-luvun lama ja nyt 2000-luvulla muutto<br />
muutamaan kasvukeskukseen. Lama koetteli<br />
Kemiä rajusti ja sen seurauksena työp<strong>aika</strong>t vähenivät<br />
14 000:sta noin 10 000:een. Saman<strong>aika</strong>isesti<br />
työttömyys nousi, ollen vuonna 1996 ennätyskorkea<br />
25,7 prosenttia. Lamavuosien jälkeen on<br />
panostettu yritysrakenteen monipuolistamiseen<br />
sekä korkean teknologian työpaikkojen syntymiseen.<br />
Panostukset alkavat tuottaa tulosta ja työttömyysluvut<br />
tasaantua.<br />
Kemi on osa noin 62 000 asukkaan seutukuntaa<br />
ja oman työssäkäyntialueensa keskus. Seutuyhteistyötä<br />
toteutetaan mm. sosiaali- ja terveystoimessa<br />
(esim. keskussairaala), koulutuksessa,<br />
jätehuollossa, hankintatoimessa, velkaneuvonnassa,<br />
kulttuuripalveluissa ja teknisissä palveluissa.<br />
Kemi-Tornion kehittämiskeskus on aktiivinen<br />
alueen edunvalvoja.<br />
70<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Kaupungin väkiluku on laskenut tasaisesti viime<br />
vuosikymmenet. Muuttoliike ja etenkin nuorten<br />
poismuutto on vinouttanut väestörakennetta.<br />
Suurteollisuus ja olemassa olevat pk-yritykset<br />
ovat edelleen Kemin vahvuus ja elinvoiman keskeinen<br />
perusta. Kaupungista on hyvä kuva yritysten<br />
sijaintipaikkana. Uusia työpaikkoja synnyttämällä<br />
saadaan myös väestökehitys kääntymään<br />
positiiviseksi.<br />
Kemi on pohjoisen Suomen vilkkaimpia satamakaupunkeja.<br />
Satamasta alkoi muuttuminen<br />
myös monipuoliseksi matkailukaupungiksi.<br />
Maailman ainoa turistikäytössä oleva jäänmurtaja<br />
Sampo risteilee Ajoksen satamasta. Jäänmurtaja<br />
on jo tärkeä vientituote, sillä valtaosa sen asiakkaista<br />
tulee Suomen ulkopuolelta. Toinen Kemin<br />
matkailutuote on Lumilinna. Linna on muuttanut<br />
kaupungin imagoa kenties enemmän kuin<br />
mikään muu yksittäinen asia kaupungin historiassa.<br />
Tähän mennessä on rakennettu yhdeksän<br />
linnaa ja niissä on käynyt jo runsas puolitoista<br />
miljoona vierailijaa.<br />
Sijainti keskellä Perämeren kaareksi kutsuttua<br />
yhteistyöaluetta antaa uskoa tulevaisuuteen.<br />
Kemi on luonnollinen pysähdyspaikka Lappiin<br />
kiirehtiville matkailijoille. Kaupungista on säännölliset<br />
lentovuorot Helsinkiin. Lentokentän sijainti<br />
on hyvä, vain 10 minuuttia ydinkeskustasta.<br />
Kemin purjehduskeskus on Perämeren alueen<br />
parhaita. Kemin edustan saarista suurin osa kuuluu<br />
Perämeren kansallispuistoon.<br />
Alueen osaamisen perustana on toimiva koulutusjärjestelmä<br />
peruskoulusta yliopistotasoiseen<br />
opetukseen ja tutkimukseen. Perusopetuksessa
pystytään tarjoamaan laajoja valinnaisuuksia ja<br />
koko järjestelmää täydentää sekä tukee alueen<br />
perinteisesti vahva vapaan sivistystyön verkosto.<br />
Kemissä toimii lukio, aikuislukio, työväenopisto<br />
sekä kansalaisopisto, kesäyliopisto ja yksityinen<br />
taidekoulu.<br />
Koulutusjärjestelmän kehittämiselle luo vankan<br />
pohjan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun<br />
menestyminen alueellisen vaikuttavuuden<br />
kisassa. Ammattikorkeakoulussa on noin 1 500<br />
opiskelijaa. Lapin ja Oulun yliopistojen Meri-<br />
Lappi Instituutti vahvistaa alueen osaamista ja<br />
tutkimustoimintaa. Instituutti on teknologialaboratorioidensa<br />
lisäksi erikoistunut teolliseen<br />
muotoiluun, graafiseen suunnitteluun ja puurakentamiseen.<br />
Kemiin on kehittynyt Lapin ainoa todellinen<br />
teknologiakeskittymä. Digipoliksessa työskentelee<br />
jo noin 500 työntekijää ja alueelle on keskittymässä<br />
myös teknologiakoulutus aina ammattiopistosta<br />
korkeakouluopetukseen asti.<br />
Hyvää elämää<br />
Kaupunki on maapinta-alaltaan pieni ja tiheästi<br />
asuttu sekä yhdyskuntarakenteeltaan toimiva.<br />
Taajama-aste on yli 97 prosenttia ja asukkaita on<br />
runsas 23 000. Ikärakenteeltaan väestö on maan<br />
keskimäärää hieman vanhempi.<br />
Joka kolmas kemiläinen asuu vuokralla eli<br />
hieman useampi kuin Suomessa keskimäärin.<br />
Asukkaista noin vajaat puolet asuu kerrostaloissa<br />
ja kolmasosa omakotitaloissa. Kaupunki on pyrkinyt<br />
tiivistämään asuntoalueitaan, joskin aina<br />
on käytössä myös uusi alue omakotirakentajil-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kemi on työssäkäyntialueen keskus. Keminmaan ja Simon<br />
pendelöinti suuntautuu Kemiin. Lisäksi työssäkäyntialueeseen<br />
kuuluu Kuivaniemi. Tornio on oma työssäkäyntialueensa.<br />
le. Rakentamisessa hyödynnetään merellisyyttä.<br />
Rantoja kiertävä puistovyöhyke säilytetään vetovoimatekijänä<br />
ja kemiläisten virkistysalueena.<br />
Kemi on vahva kulttuurikaupunki. Kemiläiset<br />
ovat ahkeria kirjaston käyttäjiä: keskimäärin<br />
lainataan 28 kirjaa vuodessa. Kemissä toimii Länsi-Pohjan<br />
musiikkiopisto, kaupunginorkesteri<br />
sekä jousikvartetti. Kaupunginteatterissa on noin<br />
180 näytöstä vuosittain ja katsojia noin 26 000.<br />
50 000 kävijää vuodessa vetävä Kemin taidemuseo<br />
on maakunnallinen aluetaidemuseo. Kemi on<br />
tunnettu jo pitkään myös Suomen sarjakuvakaupunkina.<br />
Purjehduskeskus ja uusittu sisäsatama on kemiläisten<br />
kesäinen olohuone. Pienvenepaikkoja<br />
on tarjolla kaikille halukkaille. Uimahallissa käy<br />
vuosittain 200 000 ihmistä. Kemi on perinteikäs<br />
jalkapallo- ja jääpallokaupunki. Kaupungissa on<br />
mm. jäähalli, maapohjahalli ja palloiluhalleja,<br />
golf-kenttä sekä jousiammuntaratoja. Urheiluseuroja<br />
on 65 ja niissä on jäseniä 13 000. Aivan<br />
kaupungin läheisyydessä on vapaa virkistyskalastusalue<br />
ja talvisin hiihto- ja moottorikelkkareitit<br />
ulottuvat keskustasta merelle ja asuntoalueille.<br />
Meidän seutu<br />
Kemi on keskeinen osa kansainvälistä Perämeren<br />
kaarta, joka on Euroopan pohjoisin huipputeknologian<br />
ja kansainvälisen vientiteollisuuden alue.<br />
Keminseutu on vain tunnin ajomatkan päässä<br />
Oulusta ja Oulun positiiviset vaikutukset näkyvät<br />
seudulla. Omaleimaista alueelle on juuri pohjoinen<br />
sijainti Lapin porttina ja Ruotsin läheisyys.<br />
71
kuva:Tornion kaupunki ja Haparanda stad<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kemi-Tornio:<br />
Tornio – rajattomien mahdollisuuksien<br />
kaksoiskaupunki<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Ruotsi – Suomen kuningas Kustaa II Adolf perusti<br />
vuonna 1621 Tornion kaupungin. Ennen<br />
perustamistaan Tornio tunnettiin tärkeänä Lapin<br />
kaupan keskuksena. Kun vuonna 1809 Haminan<br />
rauhassa Venäjän ja Ruotsin valtakunnan rajaksi<br />
määrättiin Tornionjoki, Torniosta tuli rajakaupunki,<br />
lisäksi sen Jäämeren rannalle ulottuva vaikutusalue<br />
pirstoutui kahtia.<br />
Voimakkaan kasvukauden <strong>aika</strong>na alueen naapurusten<br />
kuntayhteistyö kehittyi vuonna 1973<br />
Tornion, Alatornion ja Karungin kuntaliitokseksi.<br />
Silloin kaupungin väkiluku kolminkertaistui<br />
ja pinta-ala kymmenkertaistui. Kaupungin ja<br />
maaseudun vuorovaikutuksesta tuli jokapäiväistä<br />
elämää.<br />
Rajakuntana Torniolla on yhteistyötä Kemi<br />
- Tornio -alueen kehittämiskeskuksen jäsenkuntien<br />
kanssa sekä valtakunnan rajan yli Tornionlaakson<br />
kuntien kanssa Ruotsiin ja Norjaan. Tärkeimmät<br />
kotimaan yhteistyöalueet ovat erikoissairaanhoito,<br />
ammatillinen koulutus, kuntien<br />
edunvalvonta ja aluekeskusohjelma.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Tornion väestön määrä kasvoi kuntaliitoksen<br />
jälkeen yhtäjaksoisesti parinkymmenen vuoden<br />
ajan. Laman vaikutuksesta 1990-luvulla työttömyys,<br />
ja toisaalta opiskelijoiden paikkakunnalta<br />
muutto käänsivät asukasluvun laskuun. Sen sijaan<br />
luonnollinen väestön kasvu, on ollut koko<br />
ajan positiivinen. Lasten ja nuorten ikäluokkien<br />
suhteellinen osuus koko väestöstä on valtakunnallisen<br />
keskiarvoa suurempi.<br />
Tornion työllisyysaste on Lapin parhaimpia.<br />
Seutukunta tuottaa noin 7 prosenttia Suomen<br />
viennin arvosta. Torniolaisena viennin veturina<br />
toimivat Outokumpu konserniin kuuluvat ferrokromitehdas<br />
sekä parhaillaan laajennustyön<br />
loppuvaiheessa oleva maailman suurin ja nyky<strong>aika</strong>isin<br />
ruostumattoman teräksen tuotantolaitos,<br />
joka valmistaa 4 prosenttia koko maailman ruostumattoman<br />
teräksen tuotannosta.<br />
Vuoden 2003 <strong>aika</strong>na kaupungin asukasluku<br />
ja työpaikkaomavaraisuus ovat lähteneet hienoiseen<br />
kasvuun. Oman väestöennusteen mukaan<br />
kasvu jatkuu vielä usean vuoden ajan. Hedelmällisen<br />
maaperän hyvinvoinnin kehittämiselle muodostavat<br />
p<strong>aika</strong>lliset suotuisat vientiteollisuuden<br />
näkymät, seudullisen yhteistyön ja rajan ylittävän<br />
yhteistyön positiivinen imago, asukkaiden kohonnut<br />
koulutustaso sekä mahdollisuudet kansainvälistymiseen.<br />
Kemi - Tornion ammattikorkeakoulu antaa<br />
Tornion toimipisteessä opetusta mm. mediaosaamisessa<br />
ja kaupallisissa aineissa. Valtakunnallisen<br />
Humanistisen ammattikorkeakoulun yksi<br />
oppilaitos on kaupungissa. Länsi-Lapin ammatti-instituutti<br />
kouluttaa mm. metalli-, rakennus-,<br />
ravitsemis- ja viestintäalan ammattiosaajia. Alue<br />
kuulu Pohjoiskalotin multipolisverkostoon ja<br />
teräsalan osaamiskeskusohjelmaan. Mediapolis,<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 64 736 64 553 66 293 65 842 65 500 63 022<br />
työp<strong>aika</strong>t 27 728 28 052 27 356 27 767 22 217 22 875<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 543 14 397 15 495 17 780 20 387 24 733<br />
korkea-astekoulutettuja 8,9 % 11,4 % 13,4 % 15,4 % 17,8 % 19,2 %<br />
72
digitaalisen median sisältötuotantokeskus ja jaloteräksen<br />
tuotantostudio ovat parhaillaan toteutuksessa<br />
olevia hankkeita.<br />
Hyvää elämää<br />
Torniolaiseen asumisviihtyvyyteen kuuluu ennen<br />
muuta luonnonläheisyys, yleinen turvallisuus<br />
sekä valtakunnan rajan yli tapahtuva monimuotoinen<br />
vuorovaikutus. Suuri osa kunnallisista ja<br />
yksityisistä palveluista on molemmin puolin rajaa<br />
vapaasti käytettävissä. Valtakunnan rajalle on<br />
kaavoitettu uusia yritystoiminnan, hallinnon ja<br />
asumisen käyttöön tarkoitettuja alueita.<br />
Torniolaisista noin 70 prosenttia asuu keskeisellä<br />
kaupunkialueella ja maaseudulla 30 prosenttia.<br />
Suurin osa asunnoista on rakennettu viime<br />
vuosikymmenien kasvukauden <strong>aika</strong>na. Varustus-<br />
ja laatutasoltaan ne täyttävät hyvin pohjoisen ankarat<br />
vaatimukset. Rakennuskanta on pientalovaltainen.<br />
Oman kodin tai vapaa-ajanasunnon voi<br />
rakentaa vaikkapa idylliseen jokivarsimaisemaan.<br />
Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan oppilaat<br />
ovat voineet käydä koulua oman valintansa<br />
mukaan joko Suomessa tai Ruotsissa. Myös kulttuuri-<br />
ja vapaa-ajan tarjonnassa on valittavana<br />
kahden maan vaihtoehtoja. Tunnustuksena hyvästä<br />
yhteistyöstä Tornio ja Haaparanta palkittiin<br />
vuonna 2001 Ruotsin parhaana kunnallisena yhteistyöparina.<br />
”Pelin henki” yksityisellä sektorilla<br />
on samanlainen, esimerkiksi rajakaupassa kilpailu<br />
tuottaa asiakkaille edullisia ostoksia.<br />
Kansainvälinen kaksoiskaupunki<br />
Teollistuneen Perämerenkaaren on sanottu muodostavan<br />
EU:n pohjoisimman ”talousbanaanin”.<br />
Yksistään Kemi - Tornio seutukunnan puunjalostus-<br />
ja metalliteollisuus tuottaa noin 7 prosenttia<br />
Suomen viennin arvosta. Kaaren keskellä sijaitseva<br />
seutukunta on myös Oulun, Rovaniemen<br />
ja Luulajan yliopistojen muodostaman kolmion<br />
sisällä. Etäisyydet näihin yliopistokaupunkeihin<br />
ovat 120 - 130 kilometriä.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kemi - Tornio -alueen kuntayhteistyötä kehitetään<br />
entisestään koulutus-, terveyden- ja sosiaalihuollon-<br />
sekä yhdyskuntapalveluissa. Tornion<br />
logistinen sijainti on mainio kahden valtakunnan<br />
palvelujen solmukohdassa. Kunnallisteknisen<br />
huollon verkoista on rajan yli yhdistetty jätevesi-<br />
ja kaukolämpöverkostot.<br />
Tornion ja Haaparannan suunnitelmissa on<br />
rakentaa raja-alueelle yhteinen keskusta. Tornio<br />
on vuonna 2003 käynnistänyt rakennustyöt. Haaparanta<br />
aloittaa vuonna 2004. Kaksoiskaupungin<br />
uusi katuyhteys valmistuu vuoden kuluttua. Yhteisestä<br />
aloitteesta molempien maiden ministeriöissä<br />
on valmisteilla lakiehdotus rajan ylittävän<br />
kuntayhtymän perustamisesta. Kuntayhtymän<br />
avulla pyrittäisiin hyödyntämään ja ohjaamaan<br />
Tornion ja Haaparannan palveluresursseja mahdollisimman<br />
optimaalisella tavalla.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 45 250 16 336 61 586<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 18 878 4 066 22 944<br />
alkutuotanto 2,0 % 9,9 % 3,4 %<br />
teollisuus 30,3 % 7,9 % 26,4 %<br />
yksityiset palvelut 28,2 % 26,4 % 27,9 %<br />
julkiset palvelut 30,3 % 35,9 % 31,3 %<br />
muut 9,2 % 19,9 % 11,1 %<br />
työttömyysaste 12/03 16,4 % 16,7 % 16,5 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1 228 189 1 417<br />
bkt / asukas euroa 2001 26 909 11 471 22 813<br />
korkea-astekoul. 2002 19,9 % 19,6 % 19,8 %<br />
muuttotase 2003e -3,9 ‰ -7,6 ‰ -4,9 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 6 km<br />
73
kuva: Markku Peltoniemi<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kokkolassa parasta <strong>aika</strong>a<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf perusti Kokkolan<br />
kaupungin vuonna 1620. Kaupungin historian<br />
suurmiehen Anders Chydeniuksen ansiosta<br />
Kokkola sai vuonna 1765 tapulikaupunkioikeudet,<br />
mikä mahdollisti suoran kaupankäynnin<br />
ulkomaille. Kokkola on läpikäynyt historiansa<br />
<strong>aika</strong>na monta vaihetta 1600-luvun runsaan sadan<br />
asukkaan maanviljelys- ja kalastajakylästä 1700- ja<br />
1800-lukujen merenkulun ja tervakaupan mahtikaupungiksi.<br />
1900-luvun puolivälin voimakkaan<br />
teollistumisvaiheen jälkeen Kokkolasta on tullut<br />
myös koulu- ja opiskelukaupunki sekä merkittävä<br />
osaamiskeskittymä. Tärkeää kaupungin kehitykselle<br />
on ollut sitä ympäröineen Kaarlelan kunnan<br />
liittäminen Kokkolaan vuonna 1977.<br />
Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakunnan<br />
taloudellinen, hallinnollinen ja sivistyksellinen<br />
keskus. Teollistumisen, palveluistumisen ja maaseudun<br />
rakennemuutoksen myötä kaupungin<br />
väestömäärä kasvoi ripeää vauhtia. Teollisuuden<br />
rakennemuutoksen seuraukset 1980- ja 1990-luvuilla<br />
olivat kaupungissa poikkeuksellisen rajut:<br />
muutamassa vuodessa hävisi noin kolme tuhatta<br />
työpaikkaa, lähinnä perusteollisuudesta ja matalan<br />
osaamisen naisvaltaisilta aloilta, nahka- ja<br />
vaatetusteollisuudesta. Myös tukkukauppa vähensi<br />
verkostoaan.<br />
Laman jälkeen kaupungissa on kehitetty erityisesti<br />
osaamisintensiivisiä aloja. Kaupungin<br />
ja tärkeimpien sidosryhmien yhteinen tahtotila<br />
näkyy mm. kaupungin sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten<br />
toisiaan tukevina strategioina. Uu-<br />
det työp<strong>aika</strong>t ovat palvelualojen lisäksi syntyneet<br />
nimenomaan korkeaa osaamistasoa vaativilla<br />
aloilla kuten kemianteollisuudessa, metalli- ja konepajateollisuudessa<br />
sekä viime aikoina ICT-alalla.<br />
Suuryritysten kaupankäynti sekä merenkulku<br />
ovat näyttäneet tietä alueen kansainvälistymisessä.<br />
Elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen<br />
on näkynyt työttömyyden alenemisena,<br />
väestömäärän <strong>kasvun</strong>a sekä uusina yrityksinä<br />
ja työpaikkoina. Työpaikkojen ja yritysten määrän<br />
kasvu sekä työttömyyden lasku ovat olleet keskimääräisesti<br />
koko maata nopeampaa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Kokkolan asukasmäärä on ollut hienoisessa kasvussa<br />
koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun. Aivan<br />
viime aikoina kasvu on ollut erityisen ripeää. Vahvuutena<br />
on nimenomaan nuorten suhteellisen<br />
suuri osuus. Tämän johdosta myös syntyvyys on<br />
edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Syntyvyys<br />
ja kuolleisuus ovat Kokkolassa yhtä suuria noin<br />
kymmenen vuotta koko maata myöhemmin.<br />
Suuri haaste on ollut pitkään negatiivinen muuttotase<br />
mutta aivan viimeisin kehitys osoittaa, että<br />
muuttoliike on saavuttanut tasapainon.<br />
Vahva ja kilpailukykyinen elinkeinoelämän<br />
perusta - perusteollisuus - on antanut tukevan<br />
pohjan pk-teollisuuden kehittymiselle. Kaupunki<br />
ei ole liikaa yhden ison yrityksen tai toimialan varassa.<br />
Suurena haasteena on työvoiman riittävyys<br />
tulevaisuuden työtehtäviin. Aluetalouden kehittymistä<br />
rajoittaa suhteellisen pieni väestöpohja.<br />
Ympäröivän maakunnan maatalousvaltaisuus ja<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 47 741 49 424 51 031 51 622 52 988 52 433<br />
työp<strong>aika</strong>t 21 053 22 141 22 822 22 454 18 657 20 752<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 964 12 879 14 707 15 701 13 947 17 887<br />
korkea-astekoulutettuja 8,6 % 10,9 % 12,4 % 14,5 % 17,4 % 19,1 %<br />
74
sen myötä muuta maata alhaisempi koulutus- ja<br />
tulotaso asettavat omat rajoituksena aluetalouden<br />
kasvuvauhdille. Toisaalta alkutuotanto on<br />
elinvoimaista sekä erikoistunutta ja yrittäjät nuoria.<br />
Myös toimialat, joihin alueella on panostettu<br />
ovat tulevaisuuden aloja.<br />
Kemian alaa kehitetään osaamiskeskusohjelman<br />
puitteissa. ICT, laser, metalli- ja konepajateollisuus<br />
sekä veneala ovat aluekeskusohjelman<br />
strategisia toimialoja. Näillä aloilla osaamisen<br />
merkitys korostuu.<br />
Oppilaitokset ovat ennakoineet tietoyhteiskuntaan<br />
siirtymistä suuntaamalla koulutustaan<br />
osaamista tukeville aloille. Kokkolan yliopistokeskus<br />
– Chydenius-Instituutti panostaa nimenomaan<br />
tutkintotavoitteisten aikuiskoulutusväylien<br />
kehittämiseen. Opetus perustuu verkostoitumiseen<br />
Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen<br />
kanssa yhteistyössä alueen muiden koulutus- ja<br />
tutkimusyksiköiden, etenkin Keski-Pohjanmaan<br />
ammattikorkeakoulun kanssa.<br />
Hyvää elämää<br />
Kokkola on kaupunki, josta löytyy tiiviin ydinkeskustan<br />
lisäksi edelleen aitoa maaseutua kylineen<br />
aivan taajama-alueen tuntumasta. Meri antaa<br />
oman leimansa kaupunkikuvalle, etenkin kun<br />
ensimmäiset panostukset rantarakentamiseen alkavat<br />
näkyä. Kymmenen vuoden sisällä keskustan<br />
ja merenrantavyöhykkeen yhdistää yhtenäinen,<br />
asumisen ja erilaisten vapaa-ajan aktiviteettien<br />
vyöhyke.<br />
Kokkolassa on asumisessa hinta-laatusuhde<br />
kohdallaan. Omakotitontin voi saada Kokkolassa<br />
”tontti tiskiltä” periaatteella. Tarjolla on useita<br />
vaihtoehtoisia asuntoalueita aivan kivenheiton<br />
päässä keskustasta.<br />
Kokkolan ja maakunnan kulttuuritarjonta<br />
on laadukasta ja runsasta. Etenkin musiikkielämä<br />
on laajasti tunnettua. Myös kuvataide ja ilmaisutaide<br />
ovat valtakunnallisestikin korkeatasoista.<br />
Luonnonläheisyys ja meri tarjoavat hyvät ulkoilu-<br />
ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet jokaisena vuoden<strong>aika</strong>na.<br />
Kokkola on panostanut nimenomaan<br />
kokousmatkailuun ja kaupunki on Kokkola-salin<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kokkolan työssäkäyntialueeseen kuuluu lisäksi Kruunupyy.<br />
valmistumisen myötä hyvä vaihtoehto suurtenkin<br />
kokous- ja konferenssitilaisuuksien järjestämiselle<br />
toimivine oheispalveluineen ja läheisine majoituspalveluineen.<br />
Kokkolassa parasta <strong>aika</strong>a<br />
Kokkola on ihmisen kokoinen, luonnonläheinen<br />
merikaupunki, joka ei kilpaile suurten keskusten<br />
kanssa vaan tarjoaa vaihtoehtona mittakaavaetuja.<br />
Sen liikenteellinen sijainti on hyvä. Kolme<br />
valtatietä risteytyvät Kokkolassa, sen läpi kulkee<br />
vilkkaasti liikennöity Pohjanmaan rata, kansainväliset<br />
kriteerit täyttävältä lentokentältä on tunnin<br />
matka pääkaupunkiin ja sataman logistinen<br />
asema ja palvelutaso ovat hyvät. Sataman infraan<br />
kuuluu jokasään terminaali (AWT), jossa laiva<br />
lastataan ja puretaan sisätilassa. Vastaavanlaisia<br />
terminaaleja on Euroopassa vain kaksi.<br />
Kokkola on valtakunnallisesti vetovoimainen<br />
sosiaalisen vastuun hyvämaineinen kasvukeskus,<br />
jossa kaksikielisyys edistää monikulttuurisuutta.<br />
Kaupungin asukkailla on hyvät vaikutusmahdollisuudet<br />
asuinympäristön ja palvelujen kehittämisessä.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 35 756 16 503 52 259<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 15 327 5 696 21 023<br />
alkutuotanto 1,6 % 22,4 % 7,3 %<br />
teollisuus 20,9 % 20,2 % 20,8 %<br />
yksityiset palvelut 33,4 % 21,9 % 30,3 %<br />
julkiset palvelut 33,7 % 25,2 % 31,4 %<br />
muut 10,3 % 10,3 % 10,3 %<br />
työttömyysaste 12/03 14,3 % 9,9 % 13,0 %<br />
bkt milj. euroa 2001 711 227 938<br />
bkt / asukas euroa 2001 19 990 13 610 17 953<br />
korkea-astekoul. 2002 22,2 % 15,1 % 20,0 %<br />
muuttotase 2003e 0,1 ‰ -13,2 ‰ -4,1 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 22 km<br />
75
kuva: Hannu Vallas<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Merikaupunki Kotka – tuulta purjeissa<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Kymijoen ja meren kaupunki Kotka perustettiin<br />
vuonna 1878. Kaupunki syntyi erinomaiseen<br />
puutavaran uittoväylän ja sataman yhtymäkohtaan,<br />
paikkaan, joka vuosisatoja oli ollut runsas<br />
kala-apaja. Lohi ja siika olivat houkutelleet kalastajia,<br />
erämaan rikkaudet metsästäjiä. Alueella eli<br />
paitsi suomalaisia myös saksalaisia, ruotsalaisia,<br />
virolaisia ja venäläisiä. Viipurin ja Pietarin kaupunkien<br />
läheisyys vaikutti merkittävästi alueen<br />
kehittymiseen.<br />
Sahateollisuuden synty ja keskittyminen<br />
Kymijoen suuhun loi edellytykset puunjalostusteollisuuden<br />
syntymiselle ja satamatoiminnoille.<br />
Kotkan ja Kymenlaakson alueesta kehittyi nopeasti<br />
valtakunnallisesti merkittävä, monialainen<br />
teollisuuskeskus. Satamasta on kehittynyt yksi<br />
maamme suurimmista ja nyky<strong>aika</strong>isimmista<br />
vientisatamista.<br />
Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin<br />
Kotkaan vuoden 1977 alusta. Voimakkaalla teollisuuspaikkakunnalla<br />
jouduttiin pian kuntaliitoksen<br />
jälkeen tilanteeseen, jossa teolliset työp<strong>aika</strong>t<br />
vähenivät merkittävästi. Noin kymmenen vuoden<br />
<strong>aika</strong>na menetettiin likimain 5 000 työpaikkaa,<br />
lähes 20 prosenttia kaikista työpaikoista.<br />
Maailmanmarkkinoilla toimivan puunjalostusteollisuuden<br />
automatisointi oli välttämätöntä.<br />
Kotkassa jouduttiin vastaamaan globalisaation<br />
haasteisiin muuta Suomea <strong>aika</strong>isemmin. Kilpailukykyinen<br />
teollisuus on Kotkan vahvuus tänä<br />
päivänä.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Kotkaan muuttaa tällä hetkellä enemmän väkeä<br />
kuin Kotkasta pois. Ikärakenteesta johtuen kuolleisuus<br />
on kuitenkin vielä syntyvyyttä suurempi.<br />
Kotkaan muuttajista osa on maahanmuuttajia,<br />
jotka vaikuttavat väestörakenteeseen positiivisesti,<br />
sillä monet muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä.<br />
Haasteita kunnan palveluille luovat ikääntyneen<br />
väestön palveleminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen.<br />
Kotka onkin ensimmäisenä kuntana<br />
Suomessa laatinut maahanmuutto-ohjelman.<br />
Kotkan elinkeinoelämän perustan muodostavat<br />
kehittyvä teollisuus ja monipuolinen satama.<br />
Niiden ympärille on muodostunut kansainvälisten<br />
logistiikkayritysten palveluverkosto. Uutta yritystoimintaa<br />
edustaa ICT-ala, johon Kotkan kaupunki<br />
panostaa voimakkaasti. Kotkan keskustaan<br />
tulee Datariinaksi nimetty alan palvelukeskus,<br />
joka tarjoaa kasvuympäristön uusille innovatiivisille<br />
yrityksille.<br />
Kotkan työttömyysaste on ollut korkeampi<br />
kuin maassa keskimäärin, mutta vuoden 2003<br />
<strong>aika</strong>na työttömyys on laskenut nopeammin kuin<br />
muualla maassa. Kotkassa on erityisesti teollisuustyöhön<br />
tottunutta ammattitaitoista työvoimaa.<br />
Kotka on Etelä-Kymenlaakson noin 88 000<br />
asukkaan talousalueen keskus. Kotkalla on merkittävä<br />
asema seutuyhteistyön kehittämisessä,<br />
seudulla on mm. yhteinen elinkeinotoimi Kotkan<br />
- Haminan seudun Yrityspalvelu Oy, yhteinen<br />
aluepelastuslaitos, vesi- ja jätehuolto sekä kuluttajaneuvonta.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 98 598 96 693 94 630 91 678 90 457 88 390<br />
työp<strong>aika</strong>t 43 020 43 307 40 442 37 979 32 522 34 035<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 12 242 14 135 15 033 16 916 16 364 19 858<br />
korkea-astekoulutettuja 9,6 % 11,6 % 13,3 % 15,3 % 18,2 % 20,2 %<br />
76
Kotkassa sai alkunsa ammattikoulu-lukio.<br />
Keskiasteen koulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset<br />
ja ammattikorkeakoulu tuottaa eri<br />
alojen osaajia, mm. metsä- ja puutalouteen, automaatio-<br />
ja ohjelmistotekniikkaan, logistiikkaan,<br />
merenkulkuun, kansainväliseen kauppaan ja terveysalalle.<br />
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Teknologia-<br />
ja innovaatiopuisto ja Kotkassa sijaitsevat<br />
lahjoitusprofessuurit (Helsingin yliopiston kalatalouden<br />
professori ja Lappeenrannan teknillisen<br />
yliopiston kuitutekniikan professori) ovat osoitus<br />
Kotkan kaupungin panostuksesta uusien alojen<br />
tutkimustoimintaan.<br />
Venäjä-osaamisen merkitys korostuu Pietarin<br />
läheisyyden vuoksi. Monet, varsinkin logistiikkayritykset,<br />
tarvitsevat venäjänkielistä työvoimaa.<br />
Uutena suuntauksena ovat venäläisten Kotkaan<br />
perustamat yritykset.<br />
Hyvää elämää<br />
Kotkassa voi asua kaupunki- tai maaseutuympäristössä.<br />
Asunnoista vajaa puolet on pientaloissa.<br />
Asuntojen hinnat ovat edullisia. Kaupungin<br />
määrätietoinen maapolitiikka ja maanhankinta<br />
mahdollistavat monipuolisen tonttitarjonnan ja<br />
edulliset hinnat. Kotkassa pidettiin vuonna 2002<br />
valtakunnalliset asuntomessut alueella, jossa toteutuu<br />
suomalaisen unelma omakotitalosta keskellä<br />
kaupunkia veden äärellä.<br />
Palvelut Kotkassa ovat tasokkaita ja monipuolisia.<br />
Niistä voi erityisesti mainita monenlaisiin<br />
tarpeisiin vastaavat lasten päivähoito, kirjastot,<br />
hyvät liikuntap<strong>aika</strong>t, kevyen liikenteen väylät<br />
ja edustavat puistot.<br />
Kotka tunnetaan kevyen musiikin kaupunkina.<br />
Jo ennen Juha Vainiota kaupungissa vaikuttivat<br />
monet tunnetut viihdemusiikin ammattilaiset,<br />
sanotaanpa jazzinkin tulleen Suomeen<br />
Kotkan kautta. Perinne elää nykyajassa: Kotkassa<br />
koulutetaan kevyen musiikin ammattilaisia, opetusyksikkö<br />
on nimetty Juha Vainio -instituutiksi.<br />
Kotkassa toimii ammattiteatteri ja useita harrastajaryhmiä.<br />
Kuoroja, soittokuntia ja erilaisia kulttuuriyhdistyksiä<br />
on useita satoja.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Virolahden pendelöinti suuntautuu Haminaan.<br />
Klassisen musiikin alalla Kotkan ja Kouvolan<br />
kaupunginorkesterit ovat edistyksellisesti muodostaneet<br />
yhteisen Kymi Sinfonietta -orkesterin,<br />
joka konsertoi molemmissa kaupungeissa. Kotkassa<br />
on Suomen ensimmäinen meriakvaario,<br />
Kotka Maretarium, jossa yleisön nähtävinä ovat<br />
kaikki Suomessa esiintyvät kalalajit. Lisäksi Maretariumissa<br />
toimii luontokoulu ja Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitos. Kotkan Meripäivät on<br />
Suomen suurin kesätapahtuma, joka monipuolisen<br />
ohjelmatarjonnan lisäksi huolehtii merimieslauluperinteen<br />
jatkumisesta. Vanhaan Kantasatamaan<br />
rakennetaan museokeskus, jonka merkittävin<br />
osa on Suomen merimuseo. Kantasatamasta,<br />
josta koko kaupunki on saanut alkunsa, muodostuu<br />
kulttuurisatama.<br />
Merikaupunki Kotka<br />
Kotka on kansainvälinen merikaupunki, jonka rikas<br />
historia näkyy kaupunkikuvassa. Savolaisten<br />
Ameriikkanakin tunnettuun kaupunkiin on vuosisatojen<br />
kuluessa tullut ihmisiä monista maista<br />
ja Suomestakin eri puolilta. Kotkalaiset tunnetaankin<br />
yleisesti mukavina ja iloisina ihmisinä,<br />
jotka ottavat Kotkaan saapuvat avosylin vastaan.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 54 612 33 226 87 838<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 22 716 11 434 34 150<br />
alkutuotanto 1,0 % 9,6 % 3,9 %<br />
teollisuus 21,4 % 15,7 % 19,5 %<br />
yksityiset palvelut 37,8 % 33,1 % 36,2 %<br />
julkiset palvelut 31,9 % 32,1 % 32,0 %<br />
muut 7,9 % 9,6 % 8,5 %<br />
työttömyysaste 12/03 15,1 % 11,7 % 13,8 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1 135 588 1 723<br />
bkt / asukas euroa 2001 20 751 17 671 19 586<br />
korkea-astekoul. 2002 22,1 % 18,8 % 20,8 %<br />
muuttotase 2003e 2,7 ‰ 1,5 ‰ 2,2 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 127 km (Helsinki)<br />
77
kuva: Mirja Näkki Oy<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kouvola-Kuusankoski – paperinvalmistusta,<br />
nopeita yhteyksiä ja edullista asumista<br />
Seudun synty ja kasvu<br />
Kouvola perustettiin itsenäiseksi kunnaksi vuonna<br />
1922 ja Kuusankoski vuonna 1921. Kaupunki<br />
Kouvolasta tuli vuonna 1960 ja Kuusankoskesta<br />
vuonna 1973. Tällä hetkellä Kouvola ja Kuusankoski<br />
ovat kaupunkirakenteeltaan yhtä kaupunkitaajamaa.<br />
Pysyvää asutusta Kouvolan seudulle syntyi jo<br />
1400-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla alkanut<br />
teollistuminen sysäsi seudun kehityksen liikkeelle.<br />
Niinpä kaupunkiparin, Kouvola-Kuusankoski<br />
kehittyminen ja vaurastuminen on samalla merkittävä<br />
osa teollisen Suomen syntyhistoriaa. Salpausselän<br />
tuntumaan ja Kymijoen koskien äärelle<br />
syntyi huomattava palvelu- ja teollisuustaajamien<br />
ryhmä, joista sittemmin muodostuivat Kouvolan,<br />
Kuusankosken ja Anjalankosken kaupungit.<br />
Vuonna 1870 käyttöön otettu Helsinki-Pietari<br />
rautatieyhteys avasi tehokkaan, kansainvälisen<br />
kuljetusreitin suomalaisille paperi- ja puunjalostustuotteille<br />
maailmanlaajuisille markkinoille.<br />
Tällä hetkellä Kouvola on EU:n ja Venäjän välisen<br />
rautatieliikenteen raja-asema ja rautatielogistiikan<br />
keskus.<br />
Seudun kannalta yksi merkittävimmistä liikenneinvestoinneista<br />
oli Kouvolan rautatieaseman<br />
ja ratapihan valmistuminen vuonna 1875.<br />
Rautatiepalvelujen pääkäyttäjä alusta alkaen oli<br />
Kuusankoskella vuonna 1872 toimintansa aloittanut<br />
puunjalostusteollisuus. Nykyään Kuusankosken<br />
tehtaitten paperin vuosituotanto on 1,4<br />
miljoonaa tonnia ja paperia viedään yli 60 maahan.<br />
Kun Anjalankosken tehtaitten tuotanto<br />
lasketaan mukaan, Kouvolan seudulla tuotetaan<br />
kolmannes koko Suomen paperista eli noin 2,2<br />
miljoonaa tonnia.<br />
Olennainen osa seudun kehityshistoriaa on<br />
venäläisen varuskunnan sijoittuminen ja rakentaminen<br />
Kouvolaan 1900-luvun alussa. Sijoittumispäätös<br />
antoi seudun rakentamiselle lisävauhtia<br />
<strong>aika</strong>na, jolloin oli huutava pula palkkatyöstä.<br />
Nyttemmin Kouvolan laaja varuskunta-alue ja<br />
sen rakennukset ovat lähestulkoon poistuneet<br />
sotilaskäytöstä ja toiminnot siirtyneet Vekaranjärven<br />
varuskuntaan Valkealaan.<br />
Vuodet 1950-1980 olivat kaupunkiseudun<br />
voimakkainta väestön <strong>kasvun</strong> ja rakentamisen<br />
<strong>aika</strong>a. Kymen läänin myötä seudun väestön ja<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 101 742 102 299 102 712 102 241 101 825 99 084<br />
työp<strong>aika</strong>t 44 948 46 257 46 570 46 777 37 623 39 230<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 936 14 307 16 713 22 837 19 771 24 569<br />
korkea-astekoulutettuja 8,8 % 10,9 % 12,7 % 15,0 % 17,5 % 19,2 %<br />
78
työpaikkojen määrä kasvoi tasaisesti ja kunnat<br />
toteuttivat laajan julkisten palvelujen uudistamis-<br />
ja laajentamisohjelman. Suotuisa kehitys<br />
jatkui 1980-luvun lopulle suuren laman porteille,<br />
jolloin seudun työpaikkojen ja verotulojen määrä<br />
romahti ja aiheutti kunnallistalouden sopeuttamis-<br />
ja velkaantumiskierteen.<br />
Vuosien 1989-1993 talouslama vei mennessään<br />
yli 10 000 työpaikkaa, joista vuoteen 2003<br />
mennessä on saatu takaisin vajaa 4 000. Seutu<br />
pyrkii tällä hetkellä selviämään tulevista haasteista<br />
kuntien yhteistyötä lisäämällä ja syventämällä<br />
sekä uusia innovaatioita hyödyntämällä.<br />
Kaupunkiseudun kuntien yhteistoimintaa<br />
on pyritty aktiivisesti kehittämään. Vuonna 1994<br />
perustetulle Kouvolan seudun vapaaehtoiselle<br />
kuntayhtymälle on annettu hoidettavaksi seudun<br />
elinkeinopolitiikka, ammatillinen koulutus,<br />
maankäytön yleissuunnittelu, jätehuolto, suurten<br />
hankkeiden edunvalvonta sekä kunnallisten<br />
palvelujen koordinointi. Kaupunkiseudun aluekehittämistehtävistä<br />
vastaa myös kuntayhtymä.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Kouvolan kaupunkiseutu muodostuu seitsemästä<br />
kunnasta: Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken<br />
kaupungeista ja Valkealan, Elimäen,<br />
Iitin ja Jaalan kunnista.<br />
Kaupunkiseutu on asukasluvultaan ja toi-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
minnan volyymiltaan kymmenenneksi suurin<br />
kaupunkitaajama Suomessa. Seudun keskustaajaman,<br />
Kouvola-Kuusankoski -kaupunkiparin<br />
asukasluku on 52 000 ja kaupunkiseudulla on<br />
100 000 asukasta. Väestömäärä on viime vuosina<br />
ollut hieman laskeva. Seutu on menettänyt lievästi<br />
asukkaitaan pääkaupunkiseudulle tapahtuneen<br />
muuttoliikkeen vuoksi. Muuttotappiota on korvannut<br />
osittain venäläisten lisääntyvä muutto.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 51 729 46 082 97 811<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 23 140 16 017 39 157<br />
alkutuotanto 0,7 % 13,6 % 6,0 %<br />
teollisuus 21,5 % 28,1 % 24,2 %<br />
yksityiset palvelut 36,4 % 20,7 % 30,0 %<br />
julkiset palvelut 29,0 % 28,7 % 28,8 %<br />
muut 12,4 % 9,0 % 11,0 %<br />
työttömyysaste 12/03 14,9 % 12,3 % 13,7 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1 338 988 2 326<br />
bkt / asukas euroa 2001 25 767 21 242 23 629<br />
korkea-astekoul. 2002 22,5 % 16,9 % 19,9 %<br />
muuttotase 2003e 0,9 ‰ -4,7 ‰ -1,8‰<br />
etäisyys lentokentälle 128 km (Helsinki)<br />
79
kuva:Kimmo Rekimies<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Väestön ikärakenne on lähellä valtakunnallista<br />
keskiarvoa, mutta vanhenee muiden aluekeskusten<br />
tapaan tasaisesti.<br />
Kaupunkiseudun nykyinen kehityspotenti-<br />
aali tukeutuu puunjalostus- ja paperiteollisuuteen,<br />
pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan,<br />
monipuolisiin liikennepalveluihin, vähittäiskaupan<br />
ja vapaa-ajan palveluihin sekä laajaan piiri-<br />
ja p<strong>aika</strong>llishallintoon. Uusimpina vahvuuksina<br />
ovat kehittyvät tutkimus- ja korkeakoulupalvelut,<br />
logistiset palvelut sekä lisääntyvä tietotekninen-<br />
ja viestintäosaaminen. Kouvolan kaupunkiseudulle<br />
kuten koko Kaakkois-Suomen kehitykselle<br />
on ensiarvoisen tärkeää Pietarin alueen<br />
suotuisa kehitys. Pietarin alueen taantuma vaikuttaa<br />
heti Kouvolan seudun aluetalouden tunnuslukuihin.<br />
Kouvolan kaupunkiseudulla asutaan suhteellisen<br />
väljästi ja monipuolisesti. Asuntojen<br />
hintataso on maan halvimpia ja asunnot sijaitsevat<br />
monipuolisten palvelujen lähituntumassa.<br />
Edulliset asumiskustannukset houkuttelevat<br />
muuttajia ja sijoittajia kaupunkiseudulle. Kaupunkimainen<br />
kerrostaloasuminen keskittyy<br />
Kouvola-Kuusankoski -akselille. Ympäröivällä,<br />
vauraalla maaseudulla taas asutaan pientaloissa.<br />
Kaupunkiparin asuntokannan kokonaismäärä<br />
on 28 000 asuntoa. Asukkaista noin 40 prosenttia<br />
asuu kerrostaloissa ja 60 prosenttia pientaloissa.<br />
Kaupunkiseutu työllistää tällä hetkellä noin<br />
40 000 työntekijää, joista Kouvola-Kuusankoskella<br />
24 000. Seudun työpaikkaomavaraisuus on<br />
noin 100 prosenttia. Työllisestä työvoimasta työttömiä<br />
on 12 prosenttia.<br />
80<br />
Parikaupungin elinkeinorakenne on voimakkaasta<br />
paperiteollisuuden osuudesta huolimatta<br />
palveluvaltainen. Väestöstä 62 prosenttia saa<br />
toimeentulonsa palveluammateista, 34 prosenttia<br />
jalostuselinkeinoista ja 2 prosenttia alkutuotannosta.<br />
Kaupunkiseudulla on noin 4 500 yritystoimipaikkaa<br />
sekä useita julkisen hallinnon<br />
toimipaikkoja. Yritystoimip<strong>aika</strong>t ovat suhteellisen<br />
pieniä, sillä 80 prosenttia toimipaikoista on<br />
kooltaan alle 10 hengen suuruisia.<br />
Suurin yksittäinen työnantaja on UPM-Kymmenen<br />
Kymin ja Voikkaan paperitehtaat, jotka<br />
tarjoavat työp<strong>aika</strong>n vajaalle 3 000 Kouvolan seudun<br />
asukkaalle. Seuraavaksi suurin työnantaja<br />
on Stora Enson Inkeroisten paperitehtaat, VRyhtymä<br />
sekä elintarvike- ja metalliteollisuuden<br />
yritykset. Julkisen sektorin puolella seudullisesti<br />
merkittävimmät työllistäjät ovat Vekaranjärven<br />
ja Utin (laskuvarjojääkäri- ja helikopterikoulutus)<br />
varuskunnat, seudun kunnat sekä valtion<br />
piiri- ja p<strong>aika</strong>llishallinto.<br />
Seututalouden perustan muodostaa edelleen<br />
paperiteollisuus ja siihen liittyvä suunnitteluosaaminen.<br />
Kasarminmäen korkeakoulukeskuksessa<br />
pyritään laajentamaan seudun<br />
osaamispohjaa mm. ydinosaamisalueilla: käännöstiede<br />
ja kielitoimiala, rautatielogistiikka, digitaalinen<br />
viestintä, suunnittelutoimiala/metsäklusteri,<br />
kansainvälinen liiketoiminta/yrittäjyys,<br />
muotoilu, muuntokoulutus. Yksityinen ja<br />
julkinen palvelutarjonta luo pohjan seutukeskuksen<br />
tulevalle menestykselle. Kansainvälinen<br />
tavaraliikenne (Venäjä, Aasia) ja sen tarvitsemat<br />
logistiset palvelut tukevat omalta osaltaan seudun<br />
tulevaa kasvua.
Hyvää elämää<br />
Kouvolan kaupunkiseudun palvelut tyydyttävät<br />
vaativankin palvelujen tarvitsijan tarpeet. Peruskoulu-<br />
ja päivähoitopalveluja on tarjolla kaikille.<br />
Terveyspalvelujen verkosto on sekä määrällisesti<br />
että alueellisesti kattava: Kuusankosken aluesairaala,<br />
terveysasemat ja neuvolat, yksityiset lääkäriasemat<br />
sekä alueelliset vanhusten palvelukeskukset.<br />
Yleisiä ja ammatillisia jatko-opintoja voi suorittaa<br />
Kouvolan seudun ammattiopistossa sekä<br />
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa useilla<br />
eri linjoilla, esimerkiksi terveys- ja sosiaalialalla,<br />
liiketaloudessa, viestinnässä ja muotoilussa.<br />
Yliopistotasoista koulutusta antavat Helsingin<br />
yliopiston käännöstieteen laitos ja aikuiskoulutuskeskus<br />
sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto<br />
Kasarminmäen korkeakoulukeskuksessa.<br />
Seudun merkittävin vapaa-<strong>aika</strong>keskus sijaitsee<br />
Kouvolan Tykkimäessä, jossa sijaitsee Tykkimäen<br />
huvipuisto (215 000 kävijää/vuosi), leirintäalue<br />
sekä moottorirata. Seudun muut nähtävyydet<br />
ovat Verlan tehdasmuseo, joka on Unescon maailmanperintökohde<br />
ja Mustilan arboretum. Kouvolan<br />
seudun keskeiset maisemaelementit ovat<br />
Kymijoki, Valkealan reitti ja Salpausselän harju.<br />
Salpausselän pohjoispuolelle sijoittuu Etelä-Suomen<br />
laajin metsä- ja järvialue, sisältäen Repoveden<br />
kansallispuiston.<br />
Kulttuurin sektorilla on täydenpalvelun valikoima:<br />
seudulla on Kouvolan ja Kuusankosken<br />
teatterit, sinfoniaorkesteri, Kouvolan taidemuseo,<br />
Putkiradiomuseo, palomuseo sekä elokuvateattereita.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Seudun joukkueurheilun kärkilajeina ovat<br />
koripallo, jalkapallo, lentopallo ja pesäpallo. Liikuntapaikkatarjonta<br />
on monipuolista molemmissa<br />
keskustaajamissa: mm. uimahallit jäähallit,<br />
urheilutalot, 18-reikäinen Eerolan golfkeskus Kymijoen<br />
rannalla, ravirata ja ratsastuskeskus.<br />
Paperinvalmistuksen,<br />
rautatieyhteyksien ja varuskuntien<br />
kaupunkiseutu<br />
Kouvola-Kuusankoski muodostavat yhteen kasvaneen<br />
kaupunkiparin 100 000 asukkaan kaupunkiseudun<br />
keskellä. Seudun kunnat ja asukkaat<br />
ovat ymmärtäneet yhteistyön merkityksen.<br />
Monien palvelujen järjestäminen hoidetaan seutukohtaisesti.<br />
Monet harrastukset yhdistävät seudun<br />
asukkaita kuntarajoista riippumatta.<br />
Kouvolan kaupunkiseudun parhaat vetovoimatekijät<br />
liittyvät jokapäiväiseen elämään. Seudun<br />
asunnot ovat hinnaltaan maan edullisimpia.<br />
Seutukeskuksen yhdyskuntarakenne on hyvin<br />
kompakti ja palvelut kaikkien asukkaiden helposti<br />
saatavilla. Kouvolan kaupunki on saanut<br />
kehittämistyöstään vuoden 2003 kaupunkikeskustapalkinnon.<br />
Kouvola on seudun kauppakeskus, erityisesti<br />
tekstiili- ja vaatekaupan keskus. Kuusankoski on<br />
taas paperinvalmistuksen keskus. Kaupunkiseudun<br />
kulttuuri- ja vapaa-<strong>aika</strong>palvelut ovat monipuoliset<br />
ja luovat virikkeellisen toimintaympäristön<br />
asukkailleen. Kouvolan kaupunkiseudulta on<br />
tulevaisuudessa tunnin junamatka Helsinkiin ja<br />
2 tunnin matka Pietariin, Pohjois-Euroopan kulttuuripääkaupunkiin.<br />
81
kuva: Hannu Miettinen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kuopion kaupunkiseutu – uudelle avoin<br />
hyvinvointiosaamisen keskus<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Kajaanin konventti perusti vanhan Kuopion vuonna<br />
1653 Kreivi Pietari Brahen luvalla. Kuningas<br />
Kustaa III perusti nykyisen Kuopion kaupungin<br />
17.11.1775 Savo - Karjalan läänin pääkaupungiksi<br />
ja maaherran asuinp<strong>aika</strong>ksi. Satakunta vuotta<br />
myöhemmin tapahtui Kuopion kehityksessä ratkaiseva<br />
käänne, kun Saimaan kanava (1856) ja<br />
Savon rata (1889) valmistuivat. Hyvät liikenneyhteydet<br />
muuttivat Kuopion vilkkaaksi kauppakaupungiksi.<br />
Kaupungin alue laajeni, kun Kuopion<br />
maalaiskunta (1969) ja Riistaveden kunta (1973)<br />
liitettiin Kuopioon. Vuoden 2005 alusta Vehmersalmen<br />
kunta liitetään Kuopioon.<br />
Viime vuosikymmeninä asutus on lisääntynyt<br />
voimakkaimmin valtatien 5 läheisyydessä välillä<br />
Kuopio - Siilinjärvi sekä Kuopion keskustasta etelään<br />
sijaitsevalla Petosen alueella. Kasvavaan, noin<br />
120 000 asukkaan, Kuopion seutuun kuuluvat<br />
Kuopion kaupungin lisäksi Karttulan, Maaningan,<br />
Siilinjärven ja Vehmersalmen kunnat. Seutustrategia<br />
ja kuntien kesken solmittu seutusopimus<br />
vahvistavat jo alkanutta palveluyhteistyötä<br />
seudun kuntien kesken.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Pohjois-Savon väestöstä noin puolet asuu Kuopion<br />
kaupunkiseudulla, joka on maamme kahdeksanneksi<br />
suurin seutu. Kuopion seudun väestönmäärä<br />
lisääntyy tasaisesti syntyneiden enemmyydestä<br />
ja muuttovoitosta. Väestön ikärakenne<br />
vanhenee hitaammin kuin maassa keskimäärin,<br />
sillä muuttovoitto on viime vuosina ollut pääosin<br />
opiskelijaikäisiä nuoria ja syntyvyys on säilynyt<br />
hyvänä. Noin 20 000 asukkaan Siilinjärvi on väestörakenteeltaan<br />
seudun kunnista nuorin, koska<br />
kuntaan muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä.<br />
Kuopion seudun 48 000 työp<strong>aika</strong>sta 82 prosenttia<br />
sijaitsee Kuopiossa. Elinkeinorakenne on<br />
monipuolinen ja viime vuosina työpaikkakehitys<br />
on ollut myönteistä. Uusia työpaikkoja on syntynyt<br />
mm. elektroniikan ja informaatioteknologian<br />
aloille liittyen mm. Kuopion tiedepuiston vahvaan<br />
hyvinvointi- ja terveysosaamiseen. Teollisuuden<br />
vahvoja aloja seudulla ovat puunjalostus,<br />
elintarvike, metalli ja kemia. Suurimmat teolliset<br />
työllistäjät ovat Kemira GrowHow Oy, Atria Oyj,<br />
Fenestra Oy, Lujabetoni Oy sekä M-Real Savon<br />
Sellu Oy. Tulevina vuosina työpaikkoja odotetaan<br />
syntyvän perinteisten toimialojen ohella etenkin<br />
hyvinvointiosaamisen soveltamiseen ja kaupallistamiseen,<br />
hyvinvointipalveluihin ja matkailuun.<br />
Kuopion seudulla on laaja koulutustarjonta<br />
ja osaavaa työvoimaa joustavasti toimiville työmarkkinoille.<br />
Monipuolisena koulutus-, osaamis-<br />
ja tutkimuskeskittymänä Kuopion tiedepuisto<br />
on koko maakunnan voimavara ja vahvuus. Kuopion<br />
yliopisto on terveys- ja ympäristötieteisiin<br />
sekä niihin liittyviin biotieteisiin, teknologiaan<br />
ja tietotekniikkaan sekä liiketoimintaosaamiseen<br />
suuntautunut yliopisto, jossa eri tieteenalojen<br />
tutkimusyksiköt ovat kansainvälistä huipputasoa.<br />
Osaamiskeskusaloina ovat terveydenhuollon<br />
teknologia, lääkekehitys ja agrobiotekniikka. Tiedepuiston<br />
jatkuvasti laajeneva ja kehittyvä Microteknia-alue<br />
Savilahdessa tarjoaa Kuopion Tek-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 95 591 99 783 104 930 109 256 113 887 115 903<br />
työp<strong>aika</strong>t 42 177 45 689 48 082 51 055 41 584 47 008<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 174 13 828 15 537 17 778 16 108 18 198<br />
korkea-astekoulutettuja 12,0 % 15,0 % 17,6 % 20,6 % 23,8 % 26,0 %<br />
82
nologiakeskus Teknian palvelujen ja verkostojen<br />
kanssa korkealaatuisen yritysympäristön hyvinvointi-<br />
ja teknologiayrityksille.<br />
Hyvää elämää<br />
Monipuolisen luonnon sekä vaihtelevan maaston<br />
ansiosta Kuopion seutu tarjoaa ihanteellisen<br />
asuinympäristön. Asumisvaihtoehtoja on runsaasti<br />
tiiviistä cityasumisesta väljään kylä- ja maaseutuasumiseen.<br />
Kulttuuriympäristössä näkyy<br />
eri <strong>aika</strong>kausien tuoma kerroksellisuus vanhoista<br />
kylistä ja maatiloista, puutaloista ja rännikaduista<br />
aina kaupungin ja Tiedepuiston moderniin<br />
rakentamiseen. Yliopistokaupungin ilmapiiri on<br />
nuorekas ja suvaitsevainen.<br />
Kuopion seudulla suurin osa asutuksesta sijaitsee<br />
tiiviisti rakennetuissa ja elinvoimaisissa<br />
kaupunkilähiöissä. Tulevien vuosien mittavin<br />
asumisen hanke on 14 000 asukkaan Saaristokaupungin<br />
rakentaminen eteläiseen Kuopioon.<br />
Saaristokaupunki rakennetaan monipuolisena<br />
Kallaveteen työntyville niemille ja alueet yhdistetään<br />
keskustaan uudella Saaristokadulla.<br />
Monipuolisena vapaaajan ja kulttuurielämän<br />
keskuksena Kuopio on yksi Suomen suosituimmista<br />
matkailukaupungeista. Kuopio tunnetaan<br />
erityisesti torista, Puijon tornista ja talviurheilukeskuksesta<br />
sekä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalista.<br />
Rauhalahden tasokas matkailu- ja leirintäalue,<br />
matkustajasatama laivoineen, Kasurilan<br />
laskettelurinteet sekä Tarinan golfalue tarjoavat<br />
esimerkkejä seudun vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.<br />
Monipuolisesta kulttuuritarjonnasta<br />
erityismaininnan ansaitsevat Suomen ortodoksinen<br />
kirkkomuseo sekä Victor Barsokevitsch -valokuvakeskus.<br />
Tulevaisuuden haasteisiin vastataan<br />
rohkeasti ja verkottuen<br />
Kuopio on uudelle avoin ja kansainvälistyvä hyvinvointiosaamiseen<br />
suuntautuva kaupunkiseutu.<br />
Keskeisin seudullinen yhteistyöprojekti on<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kuopion työssäkäyntialueeseen kuuluvat lisäksi Tervo ja<br />
Tuusniemi.<br />
hyvinvointiosaamisen soveltamiseen ja kaupallistamiseen<br />
tähtäävä Terve Kuopio -ohjelma, joka<br />
yhdistää huippututkimuksen ja tiedon elinkeinoelämään<br />
sekä kehittää käytännön sovelluksia ja<br />
palveluja asukkaiden hyödyksi. Kuopion Teknologiakeskus<br />
Teknian yhteydessä toimii hyvinvointipalvelujen<br />
ja –teknologian yritystoimintaosion<br />
kehittämisyksikkö WellTeknia. Kansainvälisestä<br />
yhteistyöstä uusimpana esimerkkinä on vuonna<br />
2003 allekirjoitettu yhteistyösopimus Kuopion ja<br />
Kiinan Shanghain välillä mm. lääkekehitykseen<br />
liittyen.<br />
Kuopion kaupunkiseudun vahvuuksia ovat<br />
arvokas ja monipuolinen luonto, vahva osaamis-<br />
ja tutkimuskeskittymä, monipuolinen kulttuuri<br />
sekä hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet eri<br />
vuodenaikoina. Näillä elementeillä seutu pyrkii<br />
kansainvälisesti merkittäväksi ja monipuoliseksi<br />
kaupunkiseuduksi. Kuntien välinen yhteistyö ja<br />
kansainvälinen verkottuminen tähtäävät myös hyvän<br />
palvelutason säilyttämiseen ja hyvinvointipalvelujen<br />
uudistamiseen.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 88 244 29 411 117 655<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 38 809 8 328 47 137<br />
alkutuotanto 1,6 % 13,0 % 3,6 %<br />
teollisuus 11,5 % 12,8 % 11,7 %<br />
yksityiset palvelut 37,8 % 23,8 % 35,3 %<br />
julkiset palvelut 40,2 % 37,3 % 39,7 %<br />
muut 8,9 % 13,1 % 9,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 13,8 % 11,5 % 13,3 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1 767 369 2 136<br />
bkt / asukas euroa 2001 20 175 12 642 18 292<br />
korkea-astekoul. 2002 28,4 % 22,3 % 26,9 %<br />
muuttotase 2003e 1,1 ‰ 5,0 ‰ 2,1 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 17 km<br />
83
kuva: Suomen Ilmakuva Oy<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kuusamo – Koillis-Suomen aluekeskus<br />
Seudun synty ja kasvu<br />
Koillis-Suomen identiteettiin sekä koko alueen<br />
kehittymiseen on aina vaikuttanut alueen sijainti<br />
toisaalta itärajan läheisyydessä ja toisaalta Lapin<br />
ja Pohjanmaan välimaastossa. Saamelaiset asuttivat<br />
Koillis-Suomen lapinkyliä aina 1700-luvulle<br />
saakka, jolloin he väistyivät alueelta uudisasutuksen<br />
tieltä.<br />
Alueen sijainnilla tärkeiden kauppa- ja kulkureittien<br />
varrella on ollut suuri merkitys erityisesti<br />
kaupankäynnin, matkailun ja palvelujen kehittymiselle.<br />
Arvokkaat ja monimuotoiset luontokohteet<br />
ovat houkutelleet alueelle matkailijoita jo<br />
1800-luvulta lähtien. Matkailusta on sittemmin<br />
kehittynyt yksi koko Koillis-Suomen alueen tärkeimmistä<br />
elinkeinoista.<br />
Sotien jälkeiset alueluovutukset ja rakennuskannan<br />
tuhoutuminen ovat luoneet leimansa<br />
Koillis-Suomen kehitykseen ja asuttamiseen. Alue<br />
rakennettiin 1940-luvulla käytännössä katsoen<br />
kokonaan uudelleen. Sotien jälkeen asukasluku<br />
kasvoi voimakkaasti aina 1970-luvulle asti, jolloin<br />
vireät kylät alkoivat menettää osan väestöstään<br />
Ruotsiin ja Etelä-Suomen asutuskeskuksiin. Korkea<br />
syntyvyys on kuitenkin ollut vielä viime aikoihin<br />
saakka alueen vahvuus.<br />
Kuusamo, Taivalkoski, Salla ja Posio ovat sitoutuneet<br />
lääni- ja seutukuntarajat ylittävään yhteistyöhön<br />
Koillis-Suomen aluekeskusohjelman<br />
puitteissa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Koillis-Suomen väestö ja palvelut keskittyvät aluekeskuskaupunkiin<br />
Kuusamoon, kuntataajamiin<br />
Sallaan, Posiolle ja Taivalkoskelle sekä suurimpiin<br />
matkailukeskuksiin Rukalle ja Sallatunturiin.<br />
Koillis-Suomessa haasteena on nykyisen työvoimatarjonnan<br />
hyödyntäminen ja muuttotaseen<br />
tasapainottaminen uusien työpaikkojen kautta.<br />
Väestön kehityksen suurimmat haasteet aiheutuvat<br />
väestön ikääntymisestä.<br />
Matkailu on Koillis-Suomen vetovoimaisin<br />
elinkeinoala. Alueella sijaitsee useita tunnettuja<br />
luonto- ja matkailukohteita mm. Ruka, Oulangan<br />
kansallispuisto, Sallatunturi, Riisitunturi ja<br />
Syöte. Kuusamon lentokenttä sekä alueen kaksi<br />
rajanylityspaikkaa tukevat kasvavaa kansainvälistä<br />
matkailua. Matkailun ympärille rakentuvat<br />
palvelut ja tukitoiminnot takaavat osaltaan koko<br />
alueen elinkeinoelämän kehittymisen ja hyvän<br />
palvelutason säilymisen.<br />
Koillis-Suomi on kehittynyt voimakkaasti<br />
sähköisten palveluratkaisujen tuottamisessa ja soveltamisessa.<br />
Matkailijoita palvelevat esimerkiksi<br />
kehittyneet karttasovellukset ja varausjärjestelmät<br />
ja asukkaita mm. nettineuvola, nettikirjasto<br />
ja nettikoulu. Kuusamo ja Taivalkoski ovat edenneet<br />
ripeästi puhelinpalvelukeskusten synnyttämisessä.<br />
Alueelle on sen myötä etabloitunut myös<br />
tunnettuja kansainvälisiä yrityksiä. Toiminnan<br />
kasvattamiseen alueella on hyvät osaamisresurssit,<br />
motivoitunut työvoima sekä valmiit ja hyväksi<br />
koetut toimintamallit. Kertyneitä kokemuksia<br />
hyödynnetään jatkossa erityisesti valtionhallinnon<br />
toimintojen alueellistamisessa Koillis-Suomen<br />
alueelle.<br />
Koillis-Suomen perustuotanto-, metsä- ja<br />
elintarviketoimialoilla on olemassa vahva luon-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 37 136 36 301 36 445 35 532 35 354 32 600<br />
työp<strong>aika</strong>t 13 172 14 388 13 578 13 114 10 162 10 515<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 9 272 10 562 11 023 12 550 10 923 13 712<br />
korkea-astekoulutettuja 5,2 % 6,7 % 8,3 % 10,3 % 12,7 % 14,3 %<br />
84
nonvarojen hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvä<br />
osaaminen. Koillis-Suomessa sahateollisuus<br />
edustaa selkeästi toimintaa kansainvälisillä markkinoilla.<br />
Pohjoismaisilla markkinoilla maailman<br />
pohjoisin keramiikkatehdas Pentik on tunnettu<br />
käyttö-, lahja- ja piensisustustuotteista.<br />
Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut<br />
-yksikön yhteistyömalli Oulun ja Lapin<br />
yliopistojen, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston<br />
sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa<br />
on tuonut alueelle parempia koulutusmahdollisuuksia<br />
sekä alueen kehittämistä tukevaa<br />
tutkimusta. Korkean asteen koulutuspalveluiden<br />
toteuttaminen nojautuu kumppanuusverkostojen<br />
ohella tietotekniikan monipuoliseen hyödyntämiseen.<br />
Alueen kehittymisen kannalta keskeisiä<br />
koulutus- ja tutkimusalueita ovat matkailu, tietotekniikka<br />
ja liiketoiminnan eri osa-alueet sekä<br />
luonto ja ympäristö.<br />
Hyvää elämää<br />
Koillis-Suomi ja erityisesti Kuusamo on tunnettu<br />
paitsi suosittuna matkailukohteena myös Suomen<br />
mökkirikkaimpana alueena. Matkailulla onkin<br />
keskeinen vaikutus alueen palveluvarustukseen ja<br />
asumisviihtyvyyteen. Yksityisen ja julkisen sektorin<br />
palvelutaso on korkeampi kuin alueen oma väestöpohja<br />
edellyttäisi. Erityisesti kaupan palvelut<br />
ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia.<br />
Alueen kulttuuritarjontaa tukee mm. Koillis-<br />
Suomen suurin kulttuuri- ja kongressitila Kuusamotalo.<br />
Sallan musiikkipäivät, Taivalkosken Päätaloviikko,<br />
Sirniön seppätapahtuma ja Kuusamon<br />
Nature Photo ovat vuosittain toistuvia kulttuuritapahtumia.<br />
Liikuntamahdollisuuksia rikastavat<br />
matkailukeskusten ympärille kehittyneet monipuoliset<br />
ulkoilureitistöt. Vesistöt tarjoavat upeat<br />
puitteet kalastukseen, veneilyyn ja melontaan,<br />
joihin hyvän lisän tuo vasta valmistunut Taivalkosken<br />
koskimelontakeskus. Kuusamo on saanut<br />
arvostusta myös kansallisten ja kansainvälisten urheilukilpailujen<br />
järjestäjänä.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Sujuvaa arkea - luonnollisesti<br />
Kuusamossa ja Koillis-Suomessa<br />
Asukkaitaan ja matkailijoita varten Koillis-Suomessa<br />
on tarjolla kattavat ja hyvätasoiset aluepalvelut,<br />
ajan tasalla olevat liikennepalvelut ja<br />
tekninen infrastruktuuri. Alue tarjoaa nuorille,<br />
lapsiperheille ja ikääntyville ihmisille sujuvan ja<br />
turvallisen arkiympäristön sekä erinomaiset puitteet<br />
vapaa-ajan ja loman viettoon.<br />
Koillis-Suomi toimii luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen<br />
innovaatio-, tutkimus- ja koulutuskeskuksena<br />
sekä kestävän kehityksen yritysympäristönä.<br />
Kasvava luonto-osaaminen tuottaa<br />
eri toimialoille uudenlaista kilpailukykyä uusien<br />
toimintatapojen ja rakenteiden avulla.<br />
Kuusamo on ollut tietoyhteiskunnan tuotanto-<br />
ja palvelurakenteiden uudistaja. Koillis-<br />
Suomen tavoitteena on tulla erityisalueeksi, jolla<br />
kehitetään uusia tietoyhteiskuntakehityksen<br />
mahdollistamia ja edellyttämiä toimintamalleja<br />
valtion ja myös laajemmin julkisen sektorin tarpeisiin.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 17 580 14 220 31 800<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 6 092 4 125 10 217<br />
alkutuotanto 10,3 % 18,4 % 13,6 %<br />
teollisuus 8,6 % 9,9 % 9,1 %<br />
yksityiset palvelut 37,9 % 26,2 % 33,2 %<br />
julkiset palvelut 34,6 % 37,6 % 35,8 %<br />
muut 8,6 % 7,8 % 8,3 %<br />
työttömyysaste 12/03 16,2 % 26,2 % 20,6 %<br />
bkt milj. euroa 2001 266 185 451<br />
bkt / asukas euroa 2001 15 108 12 871 14 102<br />
korkea-astekoul. 2002 17,2 % 11,8 % 14,7 %<br />
muuttotase 2003e -13,4 ‰ -9,1 ‰ -11,5 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 7 km<br />
85
kuva: Tero Vanhanen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Lahti – suuren kaupungin edut pienessä<br />
mittakaavassa<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Lahden seutua pidetään kivikautisen Suomen<br />
asutuksen ensikotina, josta kehittyi jo viikinkiajalla<br />
yksi merkittävimmistä liikenne- ja talousalueista.<br />
Kun Riihimäki-Pietari rautatie avattiin<br />
liikenteelle vuonna 1870 ja seuraavana vuonna<br />
Vääksyn kanava, kylän elämä vilkastui. Vesijärven<br />
asema satamassa oli pitkään Suomen toiseksi<br />
vilkkain rautatieasema. Vuonna 1905 Lahti sai<br />
kaupunkioikeudet.<br />
Uusien alueliitosten kautta vuosina 1924,<br />
1933 ja 1956 Lahti kasvoi niin väestöltään kuin<br />
pinta-alaltaan. Erityisen voimakasta väestön kasvu<br />
oli sotien jälkeen, jolloin Lahteen muutti noin<br />
10 000 siirtolaista luovutetulta Karjalan alueelta,<br />
ja myöhemmin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa<br />
massamuuton seurauksena.<br />
Lahden kaupunkiseutua voidaan luonnehtia<br />
uranuurtajaksi seudullisen yhteistoiminnan<br />
käynnistämisessä, joka alkoi jo 1970-luvulla. Yhteistyötä<br />
harjoitetaan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon<br />
sektoreilla, koulutuksessa, yrityspalvelussa,<br />
jätehuollossa, hankintatoimessa, teknisessä<br />
huollossa, velkaneuvonnassa, pelastustoimessa,<br />
yhdyskuntasuunnittelussa sekä valvonta- ja ympäristötoimessa.<br />
Kaupunkiseudun kunnat ovat<br />
vuonna 2003 käynnistyneen SEUTU-hankkeen<br />
myötä sitoutuneet syventämään yhteistyötä useilla<br />
eri sektoreilla.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Lahden kaupunkiseutu on Suomen viidenneksi<br />
suurin kaupunkiseutu. Väestön määrä on kasvanut<br />
tasaisesti viimeisten 20 vuoden <strong>aika</strong>na. Seu-<br />
dun väestö ikääntyy suhteellisen voimakkaasti,<br />
korkeana ollut työttömyys laskee melko voimakkaasti<br />
ja korkeakoulutettujen alun perin alhainen<br />
osuus on kasvamassa. Muuttoliike vaikuttaa<br />
myönteisesti väestön ikärakenteeseen ja koulutustasoon.<br />
Alueen vankka teollinen perinne perustuu<br />
perhe- ja pienyrittäjyyteen ja perinteisiin teollisuudenaloihin,<br />
puu-, metalli-, vaatetus- ja elintarviketeollisuuteen.<br />
Julkisen sektorin osuus työpaikoista<br />
on alueella aina ollut pieni johtuen valtion<br />
työpaikkojen vähäisyydestä. Elinkeinorakenteesta<br />
johtuen 1990-luvun alun lama koetteli erityisen<br />
syvästi Lahden kaupunkiseutua. Viime vuosina<br />
työllisyys on nopeasti parantunut elinkeinoelämän<br />
viritessä. Uusina teollisuuden toimialoina<br />
ovat kehittyneet erityisesti mekatroniikka, muovi,<br />
elektroniikka ja informaatioteknologia. Logistiikka,<br />
ympäristöosaaminen ja matkailu nähdään<br />
alueen tulevaisuuden aloina.<br />
Kaupunkiseudulla osaamisen kehittäminen<br />
ja innovaatiojärjestelmä rakentuu pitkälle Lahden<br />
alueen korkeakouluyhteisön varaan. Alueella<br />
toimii lisäksi joukko osaamis- ja teknologiakeskuksia.<br />
Seudun koulutus- ja tutkimusyksikköjen<br />
vuorovaikutus alueen elinkeinoelämän kanssa on<br />
nähty alueella voimavaraksi. Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelman<br />
kolme keskeistä peruspilaria<br />
ovat laatu, muotoilu ja ympäristö, jotka pohjaavat<br />
seudun koulutuksellisiin ja tutkimuksellisiin<br />
vahvuuksiin. Ympäristöteknologian asiantuntemus<br />
on jo synnyttänyt seudulle verraten runsaan<br />
ja monipuolisen yritystoiminnan.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 143 561 146 514 149 375 151 105 153 324 154 733<br />
työp<strong>aika</strong>t 66 936 68 218 69 330 70 675 56 207 64 698<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 629 13 285 14 714 16 679 15 184 17 750<br />
korkea-astekoulutettuja 9,5 % 11,6 % 13,5 % 15,9 % 18,7 % 20,8 %<br />
86
Hyvää elämää<br />
Lahden suhteellisen pienestä pinta-alasta johtuen<br />
kaupunkiseutu muodostaa aluerakenteellisesti<br />
tiiviin kokonaisuuden. Muihin suuriin kaupunkiseutuihin<br />
verrattuna Lahden kaupunkiseutu<br />
on pientalovaltaisin, vuokra-asuinnoissa asuvien<br />
asuntokuntien osuus on alhaisin, asuntokanta on<br />
nuorta ja asumisväljyys suuri.<br />
Asuntotuotannon painopiste on viimeisen<br />
kymmenen vuoden <strong>aika</strong>na ollut keskustassa,<br />
jossa on vielä runsaasti tonttimaata kerrostalotuotantoa<br />
varten. Keskustan tuntumassa järven<br />
rannalla sijaitseva Kariston puutarhakaupunginosa<br />
tulee olemaan lähivuosina merkittävin uusi<br />
asuntoaluekokonaisuus. Parhaillaan Lahden kaupunkiseudulle<br />
laaditaan maankäytön päälinjat<br />
osoittavaa rakennemallia.<br />
Lahden kaupungin palveluvarustus vastaa<br />
suurelta osin myös valtakunnanosakeskuksen<br />
tasoa. Lahden seutu on viime vuosina kehittynyt<br />
vahvaksi vapaa-ajan ja kulttuuripalvelujen<br />
keskukseksi. Vuonna 2000 valmistunut puinen<br />
Sibeliustalo tarjoaa upeat puitteet kulttuuritapahtumille.<br />
Lahden kulttuuritarjontaa täydentävät<br />
mm. musiikkiteatterikeskukseksi profiloituva<br />
Lahden kaupunginteatteri, lukuisat toistuvat<br />
kulttuuritapahtumat ja erikoismuseot. Seudun<br />
liikuntapalveluihin kuuluvat laaja ulkoilureitistö,<br />
lukuisat uimarannat, Lahden Urheilukeskus,<br />
Messilän laskettelukeskus ja Pajulahden urheiluopisto.<br />
Suuren kaupungin edut pienessä<br />
mittakaavassa<br />
OECD:n metropolikatsauksen mukaan Lahti<br />
mielletään Helsingin metropolialueeseen kuuluvaksi<br />
kasvukeskukseksi, jolla on hyvä logistinen<br />
asema mm. vuonna 1999 valmistuneen Lahden<br />
moottoritien ja oikoradan rakentamisen johdosta.<br />
Etenkin parantuvien liikenneyhteyksien myö-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Lahden työssäkäyntialueeseen kuuluvat lisäksi Hämeenkoski<br />
ja Kärkölä.<br />
tä työpaikkojen määrä on kääntynyt nousuun.<br />
Pääkaupunkiseudulle suuntautuva pendelöinti<br />
on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti ja on<br />
edelleen kasvamassa. Oikoradan on arvioitu tuovan<br />
seudulle jopa 20 000 uutta asukasta ja 6 000<br />
uutta työpaikkaa seuraavan 20 vuoden kuluessa.<br />
Lahden seutu on pääkaupunkiseudusta vain<br />
noin tunnin matkan päässä, joten se muodostaa<br />
hyvän laajenemis- ja kasvualustan pääkaupunkiseudun<br />
kasvupaineiden purkautumiselle. Asumis-<br />
ja yritystoiminnan tarpeisiin seudulla on<br />
runsaasti tonttivarantoa ja seudun tarjoamat peruspalvelut<br />
ja toimintaympäristö ovat kilpailukykyiset<br />
pääkaupunkiseudun vastaaviin verrattuna.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 98 255 58 385 156 640<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 44 294 20 410 64 704<br />
alkutuotanto 0,2 % 8,0 % 2,7 %<br />
teollisuus 21,8 % 35,7 % 26,2 %<br />
yksityiset palvelut 38,7 % 23,0 % 33,8 %<br />
julkiset palvelut 31,1 % 22,6 % 28,5 %<br />
muut 8,2 % 10,6 % 8,9 %<br />
työttömyysaste 12/03 16,0 % 11,6 % 14,3 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1 909 850 2 759<br />
bkt / asukas euroa 2001 19 528 14 643 17 708<br />
korkea-astekoul. 2002 22,3 % 20,3 % 21,6 %<br />
muuttotase 2003e 3,1 ‰ 2,3 ‰ 2,8 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 89 km (Helsinki)<br />
87
kuva: Hannu Vallas<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Lohja – kaupunkikeskus lähellä luontoa<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Lohja tunnettiin kauppakeskuksena jo keskiajalla.<br />
Kaupunki on kasvanut 1300-luvun alkupuolella<br />
Etelä-Suomen suurimman järven, Lohjanjärven<br />
ympärille. Paikkakunta on myös yksi suomalaisen<br />
teollisuuden uranuurtajista kaivos- ja rakennusaineteollisuudessa.<br />
Pitkää perinnettä edustaa<br />
Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja puutarha-<br />
ja erityisesti omenaviljely. Näiden perinteiden<br />
merkitys näkyy nykyisenkin Lohjan symboleissa:<br />
kalkkikivessä ja omenassa.<br />
Lohjan kasvu oli suurimmillaan 1960-1970<br />
-luvuilla, jolloin alueelle muutti runsaasti työvoimaa<br />
teollisten työpaikkojen houkuttelemina.<br />
Kasvu hidastui 1990-luvulla tapahtuneen Lohjan<br />
perinteisen rakennusteollisuuden vähenemisen<br />
johdosta. Uuden nousun käynnisti seudun kahden<br />
suurimman kuntayksikön yhdistyminen<br />
Lohjan kaupungiksi vuonna 1997.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Lohjan kaupungissa asukkaita on 36 000. Lohja<br />
muodostaa Länsi-Uudenmaan vireän kasvukeskuksen,<br />
jonka oman kehityksen rinnalla tulevaisuuteen<br />
vaikuttaa Helsingin seudun työllisyys- ja<br />
väestökehitys. Paikkakunnalla on kaikkea, mitä<br />
kasvava yritystoiminta tarvitsee: infrastruktuuri,<br />
telepalvelut, alhaiset energiahinnat, tehokas jakeluverkosto<br />
ja riittävästi koulutettua työvoimaa.<br />
Tulevaisuudessa kehittymiseen vaikuttaa E 18<br />
-moottoritieosuuden rakentuminen kokonaisuudessaan<br />
Turku - Helsinki välillä.<br />
Nykyisin Lohja tunnetaan elektroniikka- ja<br />
puunjalostusteollisuudestaan. Teollisuuden tuotannon<br />
aloista erityisesti paperi- ja puutavarateollisuus<br />
ovat yleisesti omaksuneet ekologisen kestävyyden<br />
ja jätehuollon huolellisen suunnittelun<br />
keskeiseksi periaatteekseen tuotannossa. Uusia<br />
teollisuuden aloja edustaa nanoteknologia.<br />
Lohjan keskusta kerää ostovoimaa koko talousalueelta.<br />
Keskiajalta peräisin olevaa markkinaperinnettä<br />
jatkaa Lohjan tori, joka ostospaikkana<br />
on varsinkin tuhansien kesäasukkaiden<br />
suosiossa.<br />
Hyvää elämää<br />
Taajama-asutukseltaan Lohja on nauhakaupunki.<br />
Lohjan ympäristö on luonut hyvät olosuhteet<br />
laadukkaalle kaupunkiasumiselle, jossa pientalomuotoinen<br />
asuminen on mahdollista myös<br />
lähellä keskustaa. Maaseudun elinvoimaa on pyritty<br />
säilyttämään useiden kyläkeskusten avulla.<br />
Kesä<strong>aika</strong>na Lohjan väestö kasvaa tuhansilla asukkailla,<br />
kun Lohjanjärven koko seudun 8 700 kesä-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 45 301 45 940 48 109 50 557 51 108 52 539<br />
työp<strong>aika</strong>t 19 203 19 306 20 391 21 066 17 043 20 614<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 951 13 028 14 758 16 160 13 499 19 961<br />
korkea-astekoulutettuja 8,4 % 10,3 % 12,6 % 15,4 % 17,9 % 20,4 %<br />
88
asuntoa täyttyvät lomanviettäjistä.<br />
Keskusaseman johdosta Lohjalle on sijoittunut<br />
keskeisiä terveydenhuollon, koulutuksen sekä<br />
valtionhallinnon palveluja. Alueella sijaitsee erikoissairaanhoitopalveluja<br />
antava Lohjan sairaala<br />
ja suurimmat Länsi-Uudenmaan ammatilliset<br />
koulutusyksiköt. Korkeakouluopetusta antavat<br />
Helsingin Yliopiston täydennyskoulutuslaitos ja<br />
ammattikorkeakouluopetusta Lohja-instituutti<br />
ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Lohjan<br />
koulutusyksikkö.<br />
Kulttuurin alalla Lohja on profiloitumassa<br />
tapahtumien kaupunkina. Ainutlaatuinen tutustumiskohde<br />
on Tytyrin kalkkikaivos, jonka 110<br />
metrin museotasolla olevaan elämys ja seikkailumaailmaan<br />
sekä näyttelyihin pääsee tutustumaan<br />
joko vanhalla kolisevalla kaivosvaunulla tai<br />
huippumodernilla hissillä. Tutustumisen arvoisia<br />
kohteita ovat myös 1500-luvulta peräisin oleva<br />
Lohjan Pyhän Laurin kirkko, Lohjan museoalue,<br />
Lohjanjärvi ympäristöineen, Lohjan seudun<br />
kartanokulttuuri ja lohjalainen omenaviinitila.<br />
Liikuntaharrastuksia tukevat Kisakallion urheiluopisto<br />
ja Lohjan Liikuntakeskus, jonka uusimpana<br />
vetonaulana on virkistysuimala Neidonkeidas.<br />
Ympärivuotiseen luonnossa liikkumiseen ja<br />
ulkoiluun luo erinomaiset mahdollisuudet Lohjanharjun<br />
polku- ja hiihtomaastot.<br />
Meidän seutu<br />
Lohjan sijainti Lohja - Helsinki -moottoritien<br />
päässä, valtatie 1 vaikutusalueella, Hanko - Hyvinkään<br />
radan ja valtatie 25 solmukohdassa, on<br />
luonut Lohjan seudulle erinomaisen logistisen<br />
aseman osana Helsingin metropolialuetta. Suomen<br />
kansainvälisimmälle lentokentälle on Loh-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Nummi-Pusulan ja Karkkilan pendelöinti suuntautuu<br />
Helsinkiin.<br />
jalta vajaan tunnin ajomatka (60 km). Suomenlahden<br />
satamakaupungeista Hankoon on matkaa<br />
80 kilometriä ja Inkooseen 30 kilometriä. Lähitulevaisuudessa<br />
rakentuva Helsinki - Turku E 18 -<br />
moottoritie toimii kansainvälisestikin tärkeänä<br />
liikenneväylänä (Tukholma - Pietari) ja parantaa<br />
Lohjan saavutettavuutta entisestään.<br />
Lohja tunnetaan kauniista luonnosta; maaseutu<br />
ja monipuolinen luonnonympäristö ovat<br />
Lohjan seudun vahvuuksia. Suomen kansallisrunoilija<br />
Sakari Topelius totesikin Maamme kirjassaan<br />
1800-luvulla Lohjan seudusta: ”Suomen<br />
luonto on runsaalla kädellä sirotellut lahjojaan<br />
näihin onnellisiin laaksoihin”.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 35 996 17 434 53 430<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 15 042 5 399 20 441<br />
alkutuotanto 1,8 % 10,0 % 4,0 %<br />
teollisuus 30,7 % 27,1 % 29,7 %<br />
yksityiset palvelut 31,1 % 27,9 % 30,2 %<br />
julkiset palvelut 26,8 % 23,4 % 25,9 %<br />
muut 9,7 % 11,6 % 10,2 %<br />
työttömyysaste 12/03 8,6 % 8,5 % 8,6 %<br />
bkt milj. �euroa 2001 861 218 1 079<br />
bkt / asukas �euroa 2001 24 194 12 563 20 382<br />
korkea-astekoul. 2002 23,3 % 17,1 % 21,2 %<br />
muuttotase 2003e 5,6 ‰ 6,3 ‰ 5,9 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 57 km (Helsinki)<br />
89
kuva: Ilpo Aalto<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Mikkeli – Järvi-Suomen sydän<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Mikkelin seudulla on ollut asutusta yli 6 000 vuotta.<br />
Kaupunki on ollut kohtauspaikka niin turkismetsästäjille<br />
kuin viikinkien talousvaikutuksille.<br />
Kaupunki perustettiin vuonna 1838. Mikkeli<br />
kehittyi hallinto-, kauppa-, koulu- ja varuskuntakaupunkina.<br />
Vuosisatojen markkinaperinne jatkuu vielä<br />
tänäänkin maankuululla torilla. Puolustusvoimien<br />
päämaja on ollut Mikkelissä itsenäisyytemme<br />
ajan sodissa. Päämajaperinne elää kaupungissa<br />
edelleen voimakkaana, samoin marsalkka Mannerheimin<br />
henkilöhistoria.<br />
Kaupunki kasvoi vähitellen niin asukasluvultaan<br />
kuin pinta-alaltaan. 20 000 asukkaan raja<br />
ylitettiin 1960-luvun alussa. Vuonna 1985 kaupungin<br />
pinta-ala kolminkertaistui alueliitosten<br />
myötä. Nykyisen kokonsa ja muotonsa Mikkeli<br />
sai, kun Anttola, Mikkeli ja Mikkelin maalaiskunta<br />
yhdistyivät 1.1.2001.<br />
Mikkelin seudun yhdeksän kuntaa (Haukivuori,<br />
Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli,<br />
Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina) muodostavat<br />
yhtenäisen työssäkäynti- ja talousalueen.<br />
Kuntien yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina.<br />
Yhteistyön tavoitteena on edistää monialaista yritystoimintaa<br />
ja kestävää kehitystä sekä luoda alueesta<br />
yksi maan parhaista asuinseuduista.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus ja vuonna<br />
1997 perustetun Itä-Suomen läänin pääkaupunki.<br />
Kaupunki on muutoinkin merkittävä hallinnollinen<br />
keskus: mm. Itäisen maanpuolustusalueen<br />
esikunta, Itä-Suomen lääninhallitus, Mikkelin<br />
hiippakunnan tuomiokapituli sekä valtion<br />
aluehallinnon yksiköitä sijaitsee Mikkelissä.<br />
Monialainen yritystoiminta on rakentunut<br />
elintarvikkeiden, metsän ja puun, IT:n, metallin,<br />
hoiva-alan ja matkailun varaan. Yritykset<br />
ovat lähinnä pk-yrityksiä. Mikkelin seudulla on<br />
kuitenkin mm. Euroopan suurin vaneritehdas,<br />
Pohjoismaiden suurin syväpaino sekä Visulahden<br />
matkailukeskus, joka on yksi maamme vetovoimaisimmista<br />
perhelomakohteista. Yli 25 000 vapaa-ajanasuntoa<br />
tekevät Mikkelin seudusta maan<br />
suosituimpia vapaa-ajanasutuksen alueita.<br />
Mikkelissä annettava koulutus, tutkimustyö<br />
ja yritysten korkea osaaminen tukevat hyvin toisiaan.<br />
Niiden varaan on hyvä rakentaa seudun<br />
kasvua myös tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämiseen<br />
ja yritystoiminnan edistämiseen tähtäävät<br />
mm. Mikkelin yliopistokeskus ja komposiitteihin<br />
ja pinnoitteisiin erikoistunut osaamiskeskus.<br />
Neljän yliopiston yksiköiden ja maamme monialaisimman<br />
ammattikorkeakoulun yhteistyö erikoistumisalueilla<br />
toimivien yritysten kanssa lisää<br />
alueellisia innovaatioita ja teollisia työpaikkoja.<br />
Työpaikkoja ja alueellisia innovaatioita syntyy<br />
etenkin hyödyntämällä Mikkelin ekoläänin perinnettä,<br />
ympäristöosaamista, maailman johtavaa<br />
tietämystä komposiiteissa ja pinnoitteissa sekä<br />
kehittämällä Mikkeliä edelleen maamme johtavana<br />
digitaalisen arkistoinnin keskuksena.<br />
Venäjän läheisyys on nostettu Mikkelissä<br />
vahvuudeksi. Helsingin kauppakorkeakoulun<br />
Pienyrityskeskus on jo vuosien ajan kouluttanut<br />
sekä Mikkelin että Pietarin yksiköissään Venäjän<br />
kaupan osaajia sekä tehnyt tutkimustyötä rajanylittävään<br />
kauppaan liittyen. Mikkelin ammattikorkeakoulu<br />
tekee puolestaan tiivistä opiskelijavaihto-<br />
ja tutkimusyhteistyötä Pietarin alueen<br />
korkeakoulujen kanssa.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 86 700 85 880 86 152 85 648 85 695 83 738<br />
työp<strong>aika</strong>t 37 256 38 617 38 560 36 346 29 112 31 494<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 9 869 11 834 12 616 13 850 13 176 16 449<br />
korkea-astekoulutettuja 7,7 % 9,8 % 11,9 % 14,1 % 17,0 % 19,1 %<br />
90
Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat Mikkelissä<br />
sisäistettyjä arvoja. Mikkelissä sijaitseva Helsingin<br />
ylipiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus<br />
johtaa Suomessa maaseudun elinkeinojen ja elinolojen<br />
tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä.<br />
Hyvää elämää<br />
Nykyiseen Mikkeliin kuuluu kantakaupungin lisäksi<br />
luonnonkaunis Anttolan kirkonkylä ja Otavan<br />
taajama sekä näiden vastapainona laaja maaseutu.<br />
Kantakaupungin rakenne on tiivis ja viime<br />
aikoina suunnittelu on tähdännyt rakenteen harkittuun<br />
eheyttämiseen käyttämällä hyväksi järviluonnon<br />
suomia mahdollisuuksia. Keskustassa,<br />
Graanissa ja Rokkalan alueella lähtökohtina ovat<br />
työpaikkojen, palvelujen ja asumisen lomittuminen<br />
modernien kaupunkisuunnittelun periaatteiden<br />
mukaisesti. Uusien asuntoalueiden suunnittelussa<br />
puukaupungin perinnettä on elvytetty<br />
niin Visulahden pientaloalueen kuin viimeksi<br />
Orijärven ”moderni puukaupunki” -kokonaisuuden<br />
suunnittelussa ja rakentamisessa. Ympäristöarvojen<br />
vahvaan asemaan kuuluu myös pääosin<br />
uusiutuvia energiavaroja hyödyntävä kaukolämmitys<br />
ja sähköntuotanto.<br />
Kenkäveronniemen ja Pursialan alueelle on<br />
käynnistymässä suunnittelukilpailun perusteella<br />
toteutettava kaupunkipuisto, Mikkelipuisto.<br />
Kaupunki voitti maailmanlaajuisessa Nations<br />
in Bloom -kilpailussa vuonna 2002 erityispalkinnon<br />
ympäristövastuullisista toimintatavoistaan,<br />
jotka arvioitiin koko kilpailun parhaiksi.<br />
Mikkelissä on monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut.<br />
Merkittävimpiä kulttuuritapahtumia<br />
ovat vuosittain lähinnä Pietarin Mariinski<br />
Teatterin varaan rakentuvat Mikkelin Musiikkijuhlat<br />
sekä Ballet Mikkeli -tapahtuma. Kaupungissa<br />
pidetään vuosittain myös maan merkittävin<br />
harrastajateatteritapahtuma, Työväen Näyttämöpäivät.<br />
Jukurit ovat vieneet kaupungin jääkiekkokansan<br />
tietoisuuteen ja Mikkelin ravirata on<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
kuuluisa nopeudestaan ja vuosittaisista St Michel<br />
-raveistaan.<br />
Sykkivä sydän<br />
Mikkelin seutu on vajaan kahden tunnin päässä<br />
pääkaupunkiseudusta. Kehittyvät liikenneyhteydet<br />
linkittävät seutua luontevasti kaikkiin<br />
ilmansuuntiin. Alueen vetovoimaisuuden ovat<br />
huomanneet mm. monet vapaa-ajanasukkaat,<br />
jotka viettävät seudulla yhä enemmän <strong>aika</strong>ansa.<br />
Seudullisesti tuotetut erikoistuneet yrityspalvelut<br />
tukevat yritystoiminnan kehittämistä, ja myös<br />
toimintojen siirtämistä seudulle.<br />
Mikkelin seudulla on kehitetty palvelutuotantoa<br />
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä<br />
turvataan mm. lukiopalveluita, kehitetään<br />
sosiaali- ja terveyspalveluita, yhtenäistetään teknisiä<br />
palveluita ja luodaan uusia malleja kulttuuri-<br />
ja vapaa-<strong>aika</strong>toimen palveluihin.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 46 527 35 989 82 516<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 19 722 12 156 31 878<br />
alkutuotanto 3,6 % 21,3 % 10,4 %<br />
teollisuus 13,8 % 20,5 % 16,3 %<br />
yksityiset palvelut 31,8 % 21,9 % 28,1 %<br />
julkiset palvelut 41,8 % 26,3 % 35,9 %<br />
muut 8,9 % 9,9 % 9,3 %<br />
työttömyysaste 12/03 14,2 % 12,9 % 13,6 %<br />
bkt milj. euroa 2001 852 516 1 368<br />
bkt / asukas euroa 2001 18 302 14 137 16 472<br />
korkea-astekoul. 2002 24,8 % 13,9 % 20,0 %<br />
muuttotase 2003e 0,3 ‰ -1,1 ‰ -0,3 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 5 km<br />
91
kuva: Oulun kaupunki<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Oulun seutu – Pohjois Suomen veturi<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Markkina- ja kauppap<strong>aika</strong>n sijoittuminen jo esihistoriallisena<br />
<strong>aika</strong>na meren rannikolle ja pohjoisen<br />
valtavirran suistoon oli luonnollinen tapahtuma,<br />
koska vuolas Oulujoki tarjosi kulkureitin<br />
metsästäjille, viljelijöille ja tervantuottajille. Joki<br />
tarjosi reitin myös idän suunnasta keskiajalla<br />
tehdyille sotaisille hävitysretkille. Niinpä Ruotsin<br />
kuningas Kaarle IX päätti vuonna 1605 perustaa<br />
kaupungin mantereelle silloista linnaa vastapäätä.<br />
Vuodesta 1776 Oulu on ollut läänin pääkaupunki.<br />
Oulu kasvoi vahvaksi Pohjois-Suomen keskukseksi<br />
erityisesti kaupan, hallinnon, purjelaivojen<br />
ja tervanviennin ansiosta. Metsät tarjosivat<br />
tervakauden jälkeenkin uusia tuotteita ja uutta<br />
tekemistä. Seurasi teollistumisen <strong>aika</strong>: laivanrakennusta,<br />
sahateollisuutta, puukauppaa, massan<br />
ja paperin valmistusta ja lopulta korkeaa teknologiaa.<br />
Kaupungin väkiluku kasvoi melko hitaasti<br />
ja tasaisesti 1950-luvulle saakka, mutta on sittemmin<br />
yli kolminkertaistunut.<br />
Oulun seutu on alueellinen ja toiminnallinen<br />
kokonaisuus. Vuoden 2002 alusta seutu on<br />
ollut itsenäinen toimija seutuvaltuustoineen<br />
ja -hallituksineen. Palveluyhteistyötä harjoitetaan<br />
kaikilla keskeisillä toimialoilla. Palvelujen<br />
kehittämisessä ovat keskeisessä osassa seudun<br />
seitsemän pysyvää toimialakohtaista tiimiä:<br />
sivistys-, sosiaali- ja terveys-, tekninen-, seuturakenne-,<br />
nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatiimi.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Oulun kaupunkiseudun väestörakenne on nuori.<br />
Syntyvyys on jatkuvasti korkea, ja seudulle muuttavat<br />
ovat valtaosin nuoria aikuisia. Opiskelun ja<br />
perheen perustamisen jälkeen he mieluusti myös<br />
jäävät seudulle mikäli työllistyvät. Seudulle muuttavat<br />
ovat lähtöisin laajalti koko Pohjois-Suomen<br />
alueelta. Muuttoliikkeen vireys riippuu kuitenkin<br />
Oulun seudun taloudellisesta aktiviteetista eli<br />
käytännössä työvoiman kysynnästä.<br />
Tänään Oulun seutu tunnetaan erityisesti<br />
huipputeknologian osaamisesta. Seudun menestymisen<br />
keskeisenä tekijänä on ollut yritysten,<br />
tutkimuksen, koulutuksen ja julkisorganisaatioiden,<br />
erityisesti Oulun yliopiston, vahva panostus<br />
ja yhteistyötahto. Oulun seudun elinkeinostrategia<br />
2002-2006 on jatkoa seudullisen elinkeinopolitiikan<br />
tehokkaalle ja määrätietoiselle kehittämiselle.<br />
Elinkeinostrategiassa on painopistealueita<br />
valittaessa huomioitu peruselinkeinojen liittymät<br />
IT- ja suurteollisuuteen.<br />
Oulun seutu on Pohjois-Suomen valtakunnanosakeskus.<br />
Viime vuosien kasvuvauhti seudulla<br />
on ollut nopeinta koko Suomessa. Oulu<br />
ja sen lähimmät kehyskunnat ovat kasvamassa<br />
fyysisesti yhteen ja maankäytön yhteensovittaminen<br />
entistä kiinteämmin on tarpeellista. Oulun<br />
seudun kuntien yhteinen yleiskaava 2020, joka<br />
lajissaan on ensimmäinen, luo perustan seudun<br />
kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Seutuvaltuusto<br />
hyväksyi kaavan, ja se on juuri lähetetty<br />
ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.<br />
Palveluyhteistyössä keskeisiä painopisteitä<br />
ovat ydinkunta-palvelukunta –mallin kehittäminen<br />
seudulliseksi palveluiden järjestämistavaksi,<br />
seudullisten palvelumarkkinoiden luominen ja<br />
seudun tietoyhteiskunnan kehittäminen. Laadittavana<br />
on myös Oulun seudullinen palvelustrategia,<br />
jolla turvataan asukkaiden hyvinvointi ja varmistetaan<br />
laadukkaiden palveluiden saatavuus.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 133 258 140 962 150 144 159 303 172 037 188 953<br />
työp<strong>aika</strong>t 56 474 62 095 66 486 74 430 65 350 82 391<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 13 376 13 698 14 932 18 773 17 587 24 251<br />
korkea-astekoulutettuja 13,3 % 16,1 % 18,2 % 21,2 % 24,9 % 28,1 %<br />
92
Hyvää elämää<br />
Seudullisen yleiskaavan jatkotyössä on keskeistä<br />
kuntien yhteisen asuntopolitiikan tekeminen.<br />
Tiivis kaupunkirakenne ja lyhyet etäisyydet ovat<br />
oululaisen asumisen etuja. Nämä ovat kannustaneet<br />
kaupunkisuunnittelijoita jo usean vuosikymmenen<br />
ajan suunnittelemaan monisäikeisen<br />
kevyen liikenteen verkoston, joka nykyisellään<br />
kattaa kaikki kaupunginosat ja ulottuu lähimpiin<br />
seudun kuntakeskuksiin. Turvallinen ja ulottuva<br />
pyörätieverkosto kannustaa asukkaita liikkumaan<br />
ja vähentää omien autojen käyttötarvetta<br />
työmatkaliikenteessä. Polkupyöräilyä suosii myös<br />
perinteisen tasainen pohjalaismaasto.<br />
Lähes puolet oululaisista asuu omakoti- ja rivitaloissa<br />
ja vähän yli puolet kerros- ja muissa taloissa.<br />
Kaupungin päättäjät ovat herkällä korvalla<br />
kuunnelleet kaupunkilaisten mielipiteitä, joissa<br />
ovat viime aikoina on painottunut halu omakotiasumiseen.<br />
Kaupungin uusimmassa strategiassa<br />
on selkeä asuntopoliittinen tavoite, jonka mukaan<br />
omakotitonttien määrää lisätään selkeästi nykyiseltä<br />
tasoltaan. Vuoden 1990 jälkeen on kaupungin<br />
asukasluku kasvanut jo runsaalla 25 000 henkilöllä,<br />
joten uusilla tonteilla on ollut kysyntää.<br />
Kunnalliset peruspalvelut sijaitsevat lähes<br />
kaikkien asukkaiden omalla asuinalueella tai lähiympäristössä<br />
ja asukkaat ovat, tehtyjen selvitysten<br />
mukaan, niihin tyytyväisiä. Niinpä Oulussa<br />
noudatettu peruspalvelujen lähipalvelukäytäntö<br />
on täyttänyt tavoitteensa.<br />
Menestyvä Oulun seutu<br />
Aluekeskusohjelman 1+3 -toimintamalli, osaamiskeskusohjelma<br />
ja multipolisverkosto edistävät<br />
koko Pohjois-Suomen taloutta ja hyvinvointia.<br />
Oulun seudun osaamiskeskuksen peruskonsepti<br />
perustuu vahvan teknologiaosaamisen hyödyntämiseen,<br />
jossa korostuvat yritysten, koulutus- ja<br />
tutkimuslaitosten toimintaympäristöä ja kansainvälistymistä<br />
edistävät toimenpiteet. Menesty-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Oulun työssäkäyntialueeseen kuuluvat lisäksi Ii, Yli-Ii ja<br />
Ylikiiminki.<br />
misen takaavat alueellisiin tarpeisiin perustuvien<br />
teknologiaohjelmien synnyttäminen, niiden kytkeminen<br />
kansallisiin teknologiaohjelmiin sekä<br />
alueellisten innovaatioympäristöjen kehittäminen<br />
osana valtakunnallista kokonaisuutta.<br />
Multipolisverkoston lähtökohtana on elinkeinotoiminnan<br />
kilpailu- ja kasvukyvyn turvaaminen.<br />
Pohjois-Suomessa se edellyttää rakenteellista<br />
ja toiminnallista uudistamista. Innovaatio- ja<br />
tuotekehitystoimintaa edistetään niin, että osaaminen<br />
ja uusi teknologia ja verkostoituminen<br />
kyetään hyödyntämään. Koko Pohjois-Suomen<br />
alueella on Oulun seutu viime vuosina ollut ainut<br />
kasvava alue, jonka taustalla on ollut aito työpaikkamäärän<br />
kasvu.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 125 930 73 238 199 168<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 64 711 18 641 83 352<br />
alkutuotanto 0,5 % 6,3 % 1,8 %<br />
teollisuus 19,4 % 23,7 % 20,3 %<br />
yksityiset palvelut 36,5 % 26,3 % 34,2 %<br />
julkiset palvelut 34,8 % 32,8 % 34,4 %<br />
muut 8,8 % 10,9 % 9,3 %<br />
työttömyysaste 12/03 13,7 % 12,0 % 13,1 %<br />
bkt milj. euroa 2001 3 973 765 4 738<br />
bkt / asukas euroa 2001 32 058 10 835 24 356<br />
korkea-astekoul. 2002 31,4 % 24,7 % 29,1 %<br />
muuttotase 2003e 2,3 ‰ 12,0 ‰ 5,8 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 15 km<br />
93
kuva: Ilkka Jaakola<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Oulun Eteläinen – kaupunkitason palvelut,<br />
maaseudun mukavuudet<br />
Kaupunkien synty ja kasvu<br />
Oulun läänin eteläosan, Oulun Eteläisen nykyinen<br />
kuntajako syntyi 1800-luvun loppupuolella,<br />
kun vanhat suurpitäjät jaettiin pienempiin hallintokuntiin.<br />
Ylivieska nimitettiin kaupungiksi<br />
vuonna 1971, ja sitä ovat vuosien varrella seuranneet<br />
Haapajärvi, Oulainen, Nivala, Pyhäjärvi,<br />
Haapavesi ja Kalajoki. Alueen kehittymisen kannalta<br />
tärkeä merkkipaalu oli Pohjanmaan radan<br />
rakentaminen 1880-luvulla Ylivieskan ja Oulaisten<br />
kautta. Alueen asutus on vanhastaan keskittynyt<br />
jokilaaksojen varsille. Siika-, Pyhä- ja Kalajoki<br />
ovat olleet paitsi tärkeitä kulkuväyliä, myös ominaisin<br />
osa seudun maisemaa viljalakeuksineen.<br />
Kuntien yhteistyöllä on Oulun läänin eteläosassa<br />
pitkät perinteet. Aina 1990-luvulle saakka<br />
yhteistyö rakentui jokilaaksojen mukaisiin talousalueisiin.<br />
Käsitteenä Oulun Eteläinen alkoi<br />
hahmottua 1990-luvun loppupuolella seutukuntien<br />
yhteisten hankkeiden myötä. Vuonna 2000<br />
Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnat<br />
valmistelivat yhteisen Oulun Eteläisen<br />
kärkihankkeet –ohjelman, ja vuonna 2001 alue<br />
hyväksyttiin sisäasiainministeriön aluekeskusohjelmaan<br />
näiden kolmen seutukunnan verkostomaisena<br />
yhteistyöalueena.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Pohjois-Pohjanmaan kymmenestä kaupungista<br />
seitsemän sijaitsee Oulun Eteläisessä. Nämä<br />
muodostavat yhtenäisen kaupunkiketjun, jota<br />
ympäröivät maaseutumaiset kunnat kylineen ja<br />
taajamineen. Alueen asukasmäärä, noin 88 000,<br />
on neljännes koko maakunnan väestöstä. Suurin<br />
kaupunki on 13 200 asukkaan Ylivieska.<br />
Alueen väestöstä lasten ja nuorten osuus on<br />
suuri verrattuna muihin Pohjois-Suomen seutuihin.<br />
Alle 25-vuotiaita on noin 35 prosenttia asukkaista<br />
ja syntyvyys on vielä nykyäänkin kuolleisuutta<br />
korkeampi. Useimmat kunnat kuitenkin<br />
menettävät asukkaita muuttoliikkeen mukana.<br />
Vahva yrittäjyyden perinne ja teollinen toiminta<br />
leimaavat alueen elinkeinoelämää. Elektroniikan<br />
mekaniikan valtakunnallisesta tuotannosta<br />
alueen osuus on nykyisin yli 60 prosenttia. Perinteisesti<br />
vahvat teollisuuden alat, mekaaninen<br />
puunjalostus ja metalliteollisuus, ovat saaneet<br />
rinnalleen elektroniikan mekaniikan ja tietoteollisuuden.<br />
Näillä aloilla työp<strong>aika</strong>t ovat viime vuosina<br />
lisääntyneet voimakkaasti, ja työllisyysodotukset<br />
ovat hyvät jatkossakin. Tulevaisuudessa odotetaan<br />
myös matkailun, hyvinvointialan ja kulttuurin<br />
työllistävän yhä enemmän ihmisiä. Yleisesti<br />
alueen työllisyys on maan keskitasoa, mutta vaihtelee<br />
kuntien kesken huomattavastikin.<br />
Oulun Eteläisen jokilaaksot ovat perinteistä<br />
vahvaa maatalousaluetta: alueella sijaitsee puolet<br />
koko Pohjois-Pohjanmaan toimivista tiloista.<br />
Maidon ja lihakarjan tuotannossa alue on koko<br />
maan suurin. Maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen<br />
vahvistamiseen ja verkottumiseen panostetaan<br />
voimakkaasti. Uusia mahdollisuuksia<br />
tuo mukanaan mm. bioenergian hyötykäyttö.<br />
Alueen koulutustarjonnasta huolehtivat kolme<br />
ammattikorkeakouluyksikköä, laaja-alainen<br />
joukko toisen asteen oppilaitoksia sekä yliopiston<br />
alueyksikkö. Osaamiskeskusohjelmissa ovat<br />
mukana metallin tuotantostudio Nivalassa, tietoliikennettä<br />
kehittävä RFM-Polis sekä hyvinvointialan<br />
osaamiskeskittymä Wellness Park. Tulevai-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 86 350 88 180 91 787 92 725 93 200 89 618<br />
työp<strong>aika</strong>t 33 417 35 776 36 000 35 284 29 775 32 773<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 8 721 10 082 10 789 12 051 11 401 13 706<br />
korkea-astekoulutettuja 5,5 % 7,5 % 9,2 % 10,9 % 13,0 % 14,6 %<br />
94
suuden haasteita alueen kehittymisen kannalta<br />
ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen,<br />
koulutusjärjestelmän kehittäminen ja<br />
koulutetun työvoiman saaminen.<br />
Hyvää elämää<br />
Pienet kaupungit, kuntataajamat, kylät ja maaseutu<br />
muodostavat Oulun Eteläisessä monipuolisen<br />
asuinympäristön. Välimatkat ovat kohtuullisia,<br />
ja lyhyellä etäisyydellä on maaseudunkin<br />
asukkaiden saatavilla kaikki tarpeelliset palvelut.<br />
Työ, opiskelu ja kaupankäynti liikuttavat väkeä yli<br />
kuntarajojen.<br />
Vallitseva asumismuoto alueella on pientalo.<br />
Omistusasuntojen osuus asuntokunnista on sekä<br />
Pohjois-Pohjanmaan että koko maan keskiarvoa<br />
selvästi suurempi. Alue erottuu myös turvallisena:<br />
omaisuusrikosten määrä on ollut vertailuissa<br />
aluekeskusten pienimmästä päästä.<br />
Vapaa-ajan palveluja käytetään yli kunta- ja<br />
seutukuntarajojen. Lyhyet välimatkat takaavat,<br />
että pienimmissäkin kunnissa on saatavilla hyvät<br />
harrastusmahdollisuudet. Alueelta löytyy useita<br />
jäähalleja, hiihtokeskuksia, golf-kenttiä, uimahalleja<br />
ja hevostalleja. Ylivieskan uusi kulttuuritalo<br />
tuo lisänsä koko alueen ohjelmatarjontaan. Pienten<br />
kuntien suuria tapahtumia ovat mm. Haapavesi<br />
Folk, Oulaisten musiikkiviikot, Reisjärven<br />
posliinikesä, Kalajoen juhannus ja Täydenkuun<br />
tanssit Pyhäjärvellä.<br />
Kaupunkitason palvelut, maaseudun<br />
mukavuudet<br />
Vaikka sijaitseekin sivussa suurista keskuksista,<br />
Oulun Eteläinen on yhteyksiensä puolesta keskel-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Oulainen ja Merijärvi muodostavat oman työssäkäyntialueen<br />
Tilastokeskuksen luokituksessa.<br />
lä Suomea. Pohjois-etelä –päärautatie kulkee alueen<br />
halki, ja Kokkolan ja Oulun lentokentille on<br />
noin tunnin ajomatka. Kalajoen Rahjassa sijaitsee<br />
vilkas rahtiliikenteen satama. Etäisyyksiä pienentävät<br />
myös tietoliikenneyhteydet: alueen korkeakoulut<br />
ovat Funet-verkossa ja laajakaistayhteys<br />
on saatavissa käytännössä kaikkialla yrityksiin ja<br />
koteihin.<br />
Kuntien ja kaupunkien verkosto on vaihtoehto<br />
keskittymiselle, ja tarjoaa hyvän asuinympäristön<br />
ilman suurten keskusten tungosta. Asukkaiden<br />
saatavilla on kaupunkitason palvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet,<br />
mutta ympärillä<br />
löytyy maalaismaisemaa ja puhdasta luontoa.<br />
Ylivieska kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 13 187 74 808 87 995<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 5 249 26 877 32 126<br />
alkutuotanto 5,8 % 18,0 % 16,0 %<br />
teollisuus 12,8 % 21,5 % 20,1 %<br />
yksityiset palvelut 35,8 % 19,3 % 22,0 %<br />
julkiset palvelut 33,3 % 29,0 % 29,7 %<br />
muut 12,2 % 12,2 % 12,2 %<br />
työttömyysaste 12/03 12,0 % 12,2 % 12,2 %<br />
bkt milj. euroa 2001 195 1066 1261<br />
bkt / asukas euroa 2001 14 742 14 123 14 215<br />
korkea-astekoul. 2002 20,1 % 14,2 % 15,1 %<br />
muuttotase 2003e -6,3 ‰ -6,8 ‰ -6,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 123 km (Oulu)<br />
95
kuva: Oy HeliFoto Ab<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Pietarsaari – dynaaminen idylli<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Pietarsaari syntyi merestä ja merestä kaupunki sai<br />
elantonsa useiden vuosisatojen ajan. Pietarsaari<br />
perustettiin vuonna 1652 Pedersören keski<strong>aika</strong>iseen<br />
satamapaikkaan. Merenkulku ja laivanrakennus<br />
olivat kaupungin tärkeimpiä elinkeinoja.<br />
Vuosina 1765-1810 Pietarsaaressa oli Suomen<br />
suurin laivanrakennustuotanto.<br />
Teollistuminen alkoi 1800-luvun puolivälissä,<br />
jolloin perustettiin mm. olutpanimo, tulitikkutehdas,<br />
höyrysaha ja sikuritahdas. 1800-luvun<br />
lopulla Strengbergin tupakkatehdas laajensi ja<br />
kasvoi maan suurimmaksi. Tuolloin oli vielä merimiehen<br />
ammatti yleisin, mutta jo 1900-luvun<br />
alussa olivat teollisuustyöntekijät Pietarsaaren<br />
suurin ammattiryhmä. Suuret tehtaat ovat olleet<br />
merkittävässä roolissa, mutta sotien jälkeen<br />
1940-luvulla kasvoi myös pienteollisuuden rooli<br />
nopeasti. Pietarsaaresta tulikin eräs pohjolan teollistuneimmista<br />
kaupungeista. Useat pienteollisuusyritykset<br />
ovat myöhemmin kasvaneet merkittäviksi<br />
vientiyrityksiksi.<br />
1960-luvun alussa laajennettiin Pietarsaaren<br />
selluloosatehdasta rakentamalla myös paperikone.<br />
Tällöin aloitettu laajennusinvestointien sarja<br />
jatkuu edelleen ja tänä päivänä UPM:n Pietarsaaren<br />
tehtaat ovat Suomen suurimpia paperimassan<br />
valmistajia.<br />
Kaupunki on kasvanut ja kehittynyt, mutta<br />
samalla säilyttänyt idyllisen leimansa. Asukasluku<br />
lisääntyi 1970-luvun puoliväliin saakka, jolloin<br />
suurteollisuus toteutti rakennemuutoksen.<br />
Uutta työvoimaa palkattiin lähinnä Järviseudun<br />
suomenkielisistä nuorista. Asuntotuotanto oli<br />
huomattavaa. Aikaisemmin varsin ruotsinkielinen<br />
Pietarsaari muuttui nopeasti kaksikieliseksi.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Pietarsaaren seudulla rakennetaan edelleen purjeveneitä,<br />
joista Nautorin Swan-veneet ja Baltic<br />
Yacht ovat maailmalla tunnettuja. Innovatiivinen,<br />
kansainvälinen ja vientipainotteinen teollisuus<br />
on Pietarsaaren elinkeinoelämän perusta. Kansainvälisesti<br />
suuntautuneen elinkeinoelämänsä<br />
vuoksi Pietarsaari on nykyisin melkein tunnetumpi<br />
ulkomailla kuin Suomessa. Peräti 43 prosenttia<br />
Pietarsaaren työpaikoista on teollisuudessa. Merkittävimpiä<br />
teollisuusyrityksiä ovat puunjalostusteollisuudessa<br />
UPM-Kymmene, joka käynnistää<br />
vuoden 2004 <strong>aika</strong>na Pietarsaaren tehtaillaan<br />
maailman suurimman soodakattilan, Alholmens<br />
Kraft, joka on maailman suurin biopolttoainevoimala,<br />
metalliyrityksistä JARO, Componenta<br />
Pietarsaari Oy ja Rettig Lämpö, muoviteollisuudessa<br />
KWH-Plast ja elintarviketeollisuudessa<br />
Snellman.<br />
Rannikkokaupunkina Pietarsaari on aito kaksikielinen<br />
kaupunki. Asukkaista on ruotsinkielisiä<br />
55 prosenttia, suomenkielisiä 43 prosenttia ja<br />
muita kieliä äidinkielenään puhuu 2 prosenttia.<br />
Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on yli 120<br />
prosenttia ja työp<strong>aika</strong>t ovat jatkuvassa kasvussa.<br />
Pienyrittäjyys on onnistunut korvaamaan ja<br />
jopa lisäämään teollisia työpaikkoja, vaikka suurteollisuus<br />
onkin järkeistänyt toimintansa rakennetta.<br />
Viime vuosina myös matkailuelinkeino on<br />
kehittynyt olennaisesti.<br />
Hyvää elämää<br />
Pietarsaaren asutus on keskittynyttä, 98 prosenttia<br />
asuu taajamassa ja asukkaiden keskimääräinen<br />
työmatka on alle neljä kilometriä. Maanläheinen<br />
asuminen on kuitenkin vallitsevaa. Vain 42 prosenttia<br />
asuu kerrostaloissa. Asuntojen saatavuus<br />
on hyvä ja asuntorakentamisen kaavavaranto on<br />
turvattu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.<br />
Pietarsaaren keskusta on kaupunkimainen ja<br />
elävä, sillä kaupunki on onnistunut säilyttämään<br />
vanhat rakennuksensa ja samalla kehittämään<br />
toiminnallisen keskustan. Keskustan kehittä-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 45 969 47 051 47 982 48 202 48 668 48 343<br />
työp<strong>aika</strong>t 20 501 23 630 21 211 20 686 18 196 20 430<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 12 542 17 655 16 887 16 711 16 789 21 241<br />
korkea-astekoulutettuja 8,2 % 10,4 % 11,9 % 13,8 % 16,6 % 18,4 %<br />
96
misessä Pietarsaari on uranuurtaja. Keskustan<br />
kauppiaiden, yrittäjien, kiinteistönomistajien ja<br />
kaupungin yhteistä kehitystoimintaa koordinoiva,<br />
tapahtumia järjestävä ja aloitteita tekevä Cityryhmä<br />
on toiminut tehokkaasti jo yli 10 vuotta.<br />
Pietarsaaressa on vilkas yhdistys- ja seurakuntaelämä.<br />
Kaupungissa on kaupunginorkesteri,<br />
kaksi vireää harrastajateatteria ja useita harrastajakuoroja.<br />
Kulttuuritapahtumista voidaan mainita<br />
Runeberginviikko helmikuussa ja heinäkuussa<br />
järjestettävät Jaakonpäivät, joka saa seudun asukkaat<br />
kaduille ja toreille.<br />
Nähtävyyksistä mainittakoon mm. kaunis<br />
ydinkeskusta kävelykatuineen ja kahviloineen,<br />
Runebergin tupa, Koulupuisto, Aspegrenin puutarha,<br />
Strengbergin kello, Skatan yli 40 vanhaa<br />
puutalokorttelia, Vanha Satama sekä yritys- ja<br />
yleisöristeilyjä tekevä 1700-luvun tervantuoksuinen<br />
kaljaasi Jakobstads Wapen. Erikoisuus on<br />
myös Suomen ainoa arktinen museo Nanoq, jonka<br />
esikuvana on pohjoisgrönlantilainen turvetalo.<br />
Merellinen Fäboda pitkine hiekkarantoineen<br />
ja kallioineen on kaupunkilaisten ja kävijöiden<br />
suosiossa. Keskuskenttä on kuin kiehuva pata<br />
niinä iltoina, kun kaupungin liigajoukkue FF Jaro<br />
pelaa kotiottelua.<br />
Pietarsaaressa annetaan korkeakoulutasoista<br />
ruotsinkielistä lastentarhanopettajakoulutusta.<br />
Ammattikorkeakoulutusta tarjotaan ulkomaankaupan<br />
ja matkailun, turkkurikoulutuksen sekä<br />
musiikin ammattikoulutuksen aloilla. Lisäksi<br />
kaupungissa on kauppa- ja turkisoppilaitos ja<br />
suuri ruotsinkielinen ammattikoulu. Kaupungissa<br />
on järjestetty molemmille kieliryhmille toisen<br />
kotimaisen kielen kielikylpyopetusta, joka alkaa<br />
päiväkodista jatkuen läpi koko peruskoulun.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kruunupyyn pendelöinti suuntautuu Kokkolaan.<br />
Dynaaminen idylli<br />
Pietarsaaren seutuun kuuluvat Pietarsaaren lisäksi<br />
Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnat<br />
sekä Uudenkaarlepyyn kaupunki. Seudulla on<br />
yhteensä vajaat 50 000 asukasta, joista Pietarsaaressa<br />
lähes 20 000. Pietarsaaren kaupungissa suomen<br />
ja ruotsin kielellinen jakauma on melko tasaväkinen,<br />
mutta seudun muiden kuntien asukkaat<br />
ovat lähes yksinomaan ruotsinkielisiä. Suuren<br />
syntyvyyden vuoksi seudun väestö on suhteellisen<br />
nuorta ja muuttotappio on jäänyt varsin vähäiseksi.<br />
Ruotsinkielinen Pohjanmaa on kuuluisa<br />
hyvinvoivasta, pitkäikäisestä väestöstään, jolle yhteisöllisyys<br />
ja tehokkaat verkostot ovat aina olleet<br />
tärkeitä.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 19 433 28 894 48 327<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 10 457 10 264 20 721<br />
alkutuotanto 1,1 % 20,0 % 10,4 %<br />
teollisuus 35,4 % 30,8 % 33,1 %<br />
yksityiset palvelut 27,6 % 16,0 % 21,8 %<br />
julkiset palvelut 29,4 % 24,9 % 27,2 %<br />
muut 6,6 % 8,3 % 7,5 %<br />
työttömyysaste 12/03 9,6 % 4,9 % 6,9 %<br />
bkt milj. euroa�2001 524 442 966<br />
bkt / asukas euroa 2001 26 888 15 406 20 051<br />
korkea-astekoul. 2002 22,4 % 16,8 % 19,2 %<br />
muuttotase 2003e -2,0 ‰ 1,4 ‰ 0,1 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 30 km<br />
97
kuva: Esa Kyyrö<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Pori – eteenpäin katsova kaupunkiseutu<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Tuhat vuotta sitten Kokemäenjokilaakso oli valtaväylä,<br />
jota pitkin eurooppalaiset kulttuurivaikutteet<br />
kulkivat Satakuntaan ja muuhun läntiseen<br />
Suomeen. Porin kaupunki perustettiin Kokemäenjoen<br />
suulle vuonna 1558. Suomen pohjoisin<br />
kaupunki oli tärkeä kauppapaikka. Porin kehitys<br />
teollisuuskaupungiksi kiihtyi 1870-luvulla. Itsenäisyydenajan<br />
Suomessa Pori on ollut merkittävä,<br />
nopeasti kasvava suurteollisuuden ja satamien<br />
kaupunki.<br />
Porin kaupunkiseutu on Satakunnan veturin<br />
roolissaan tehnyt seudullista yhteistyötä jo<br />
pitkään. Yhteistyö organisoitiin 1999 lopussa<br />
solmitun seutusopimuksen myötä. Kolmiportainen<br />
organisaatio kattaa poliittisen ohjauksen,<br />
toimeenpanon ja hallinnonalakohtaiset valmistelutyöryhmät.<br />
Seutuyhteistyön piirissä toimii<br />
valmistelevien virkamiestyöryhmien lisäksi merkittävä<br />
määrä luottamushenkilöitä ja yhteistyöorganisaatioiden<br />
edustajia. Yhteistyön piirissä on<br />
koko kunnallinen toiminta. Porin kaupunkiseutu<br />
on myös aluekeskusohjelma-alue.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Porin kaupunkiseutu on Suomen seitsemänneksi<br />
suurin, noin 138 700 asukkaan työssäkäynti- ja talousalue,<br />
jossa sijaitsee 6 700 yrityksen toimipaikkaa.<br />
Alue muodostaa Satakunnan maakunnan<br />
ydinalueen. Kaupunkiseudulla on noin 54 500<br />
työpaikkaa.<br />
Kaupunkiseudulla on havaittavissa merkkejä<br />
paremmasta tulevaisuudesta. Vaikka kaupunkiseudun<br />
väestön määrä on tasaisesti vähentynyt<br />
viimeisen 20 vuoden <strong>aika</strong>na, kääntyi Porin väkiluku<br />
vuonna 2003 kasvuun. Porin 1970-luvulla alkanut<br />
elinkeinorakenteen muutos, jota 1990-luvun<br />
alun lama entisestään kiihdytti, on ollut raju.<br />
Uusiutumisprosessi on osittain vielä kesken. Bruttokansantuote<br />
on kaupunkiseudulla alle maan<br />
keskitason ja seudun väestö ikääntyy suhteellisen<br />
voimakkaasti. Korkeana ollut työttömyys on kuitenkin<br />
laskenut keskimääräistä voimakkaammin.<br />
Vaikka kaupunkiseudun koulutustaso on maan<br />
keskiarvoa alhaisempi, korkeakoulutettujen<br />
osuus on kasvamassa. Perinteinen teollisuus- ja<br />
satamakaupunki Pori onkin ripeästi jalostunut<br />
merkittäväksi opiskelukaupungiksi. Porin yliopistokeskuksessa<br />
voi opiskella tekniikkaa, kauppatieteitä,<br />
yhteiskuntatieteitä sekä humanistisia<br />
ja taideaineita. Yli 6 000 opiskelijan Satakunnan<br />
ammattikorkeakoulu on valittu aluekehitysvaikutuksen<br />
huippuyksiköksi. Porissa toimii myös<br />
Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkö.<br />
Porin kaupunkiseutu on vahva palvelutuotannon<br />
keskus ja alueella on myös merkittävä<br />
perinteisen teollisuustuotannon keskittymä. Tärkeimmät<br />
teollisuuden ja talouden toimialat ovat<br />
kuparinjalostus, telakka- ja muu raskas metalliteollisuus,<br />
sähköteollisuus (hienomekaaninen ja<br />
sähkötekninen), energiantuotanto, kemianteollisuus,<br />
informaatioteknologia ja telekommunikaa-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 143 537 145 012 145 580 143 476 142 781 139 762<br />
työp<strong>aika</strong>t 66 299 66 963 63 992 63 080 50 468 54 478<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 384 13 129 13 895 16 292 15 052 18 404<br />
korkea-astekoulutettuja 9,3 % 11,4 % 13,1 % 15,1 % 17,8 % 19,7 %<br />
98
tio, elintarviketeollisuus ja kuljetus sekä monipuoliset<br />
satamapalvelutoiminnot.<br />
Hyvää elämää<br />
Porin kaupunkiseudulla on tarjolla monipuolinen<br />
ja rikas luonto sekä vaihteleva asuinympäristö<br />
kaupunkimaisine sekä maaseutumaisine asuinolosuhteineen<br />
Tonttitarjonta on tarpeisiin nähden<br />
riittävää, ja niin asuntojen kuin tonttienkin<br />
hintataso on valtakunnallisesti erittäin kilpailukykyinen.<br />
Kaupunkiseudulla on hyvä sekä kattava<br />
koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden<br />
tarjonta. Porissa voi opiskella peruskoulusta aina<br />
tohtorin tutkintoon asti. Perinteisempien alojen<br />
lisäksi kaupunkiseudulla voi opiskella esimerkiksi<br />
käsi- ja taideteollisuus- sekä musiikkialaa. Pori<br />
Jazzista on kasvanut menestyvä kansainvälinen<br />
festivaali ja ”Pori-rock” on käsite sinänsä. Seutukunnassa<br />
toimii useita pääsarjatason urheilujoukkueita.<br />
Kaupunkiseudun erityinen vetovoimatekijä<br />
on Yyteri ainutlaatuisine luontoineen.<br />
Muita vetovoimatekijöitä ovat mm. useat kulttuurinähtävyydet<br />
sekä Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston<br />
ja Kokemäenjoen suiston retkeilyreitit<br />
ja lintujen havaintop<strong>aika</strong>t.<br />
Kaupunkiseudun kunnat ovat tiivistäneet<br />
palveluyhteistyötään Hyvinvointia yhteistyöllä<br />
– Karhukuntien palvelustrategia 2008 kautta.<br />
Strategian laatimisen myötä Porin kaupunkiseudun<br />
kunnat tekivät selkeän strategisen valinnan:<br />
palvelujen saatavuutta ja laatua päätettiin parantaa<br />
kehittämällä kuntien keskinäistä yhteistyötä<br />
palvelutuotannossa ja palvelujen järjestämisessä.<br />
Seudullisessa kuntayhteistyössä tulevaisuuden<br />
haasteita aluekehityksen ja vetovoimaisuuden<br />
kannalta ovat laadukkaiden palveluiden lisäksi<br />
mm. turvallisuus, työllisyys sekä kilpailukykyyn<br />
vaikuttavat asiat.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Huittinen ja Vampula muodostavat oman työssäkäyntialueen<br />
Tilastokeskuksen luokituksessa.<br />
Kehittyvä ja eteenpäin katsova<br />
kaupunkiseutu<br />
Tulevaisuuden näkymät koetaan Porin kaupunkiseudulla<br />
valoisina. Kaupunkiseudun kannalta<br />
positiivisia signaaleja antavat yliopistotasoisen<br />
koulutuksen kasvu, positiivinen työpaikkakehitys<br />
sekä Porin väkilukukehitys. Asuminen ja palvelut<br />
ovat laadultaan sekä hinnaltaan kilpailukykyiset<br />
muuhun maahan verrattuna. Lisääntyvän kuntayhteistyön<br />
avulla palveluja kehitetään edelleen.<br />
Aktiivinen elinkeinopolitiikka takaa yrityksille<br />
ja yrittämiselle entistä paremmat menestymisen<br />
mahdollisuudet. Satakuntaan viime aikoina<br />
suuntautuneet merkittävät investointipäätökset<br />
säteilevät positiivista vaikutusta myös Porin kaupunkiseudulle.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 76 207 62 510 138 717<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 32 902 21 552 54 454<br />
alkutuotanto 1,1 % 9,1 % 4,3 %<br />
teollisuus 22,6 % 27,8 % 24,6 %<br />
yksityiset palvelut 35,3 % 24,8 % 31,2 %<br />
julkiset palvelut 32,6 % 28,6 % 31,0 %<br />
muut 8,4 % 9,7 % 8,9 %<br />
työttömyysaste 12/03 18,5 % 13,7 % 16,4 %<br />
bkt milj. euroa 2001 1559 690 2249<br />
bkt / asukas euroa 2001 20 533 10 942 16 182<br />
korkea-astekoul. 2002 21,5 % 19,1 % 20,4 %<br />
muuttotase 2003e 4,4 ‰ -4,3 ‰ 0,5 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 3 km<br />
99
kuva: Juha Loikkanen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Porvoon seutu – kulttuurihistorian<br />
aarreaitta<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Porvoon seutu sai kiinteän asutuksen 1200-luvulla<br />
ja 1300-luvulla. Porvoo sai kaupunkioikeudet<br />
1300-luvulla ja se on Suomen toiseksi vanhin kaupunki.<br />
Vuonna 1740 Porvoossa oli 1 600 asukasta ja<br />
jonkin <strong>aika</strong>a se oli Suomen toiseksi suurin kaupunki.<br />
Suomen kuusisataavuotinen yhteys Ruotsiin<br />
katkesi Suomen sotaan 1808-1809, jonka<br />
jälkeen Suomi liitettiin Venäjään autonomisena<br />
suurruhtinaskuntana. Porvoon tuomikirkossa<br />
maaliskuussa 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I<br />
vahvisti maan uskonnon ja perustuslait sekä säätyjen<br />
ja väestön oikeudet.<br />
Porvoo on suomalaisen kulttuurin kaupunki,<br />
kaupungin taiteilijoita ovat olleet mm. J.L.<br />
Runeberg, Albert Edefelt, Ville Vallgren, Lennart<br />
Segerstråle ja Walter Runeberg.<br />
Porvoo on seutukunnan ja myös koko Itä-<br />
Uudenmaan maakunnan keskus. Nykyinen Porvoon<br />
kaupunki syntyi vuonna 1997 kun silloinen<br />
Porvoon kaupunki ja Porvoon maalaiskunta yhdistettiin.<br />
Kaupungissa korostuu kaksikielinen<br />
kulttuuri, suomenkielisten osuus väestöstä on<br />
64 prosenttia, ruotsinkielisiä on 34 prosenttia ja<br />
muun kielisiä noin 2 prosenttia.<br />
Kuntien yhteistyö on laajaa ja sillä on pitkät<br />
perinteet. Yhteistyötä harjoitetaan pääosin kuntayhtymämallin<br />
pohjalta sairaanhoidossa ja toisen<br />
asteen opetuksessa. Muita merkittäviä yhteistyöasioita<br />
ovat jätehuolto ja aluepelastustoimi.<br />
Seudullisen yhteistyön kehittämistä koordinoi<br />
Itä-Uudenmaan liitto ja yhteistyötä maakunnan<br />
kuntien kanssa tehdään myös Itä-Uudenmaan<br />
aluekeskusohjelman puitteissa mm. elinkeinojen<br />
kehittämisessä, aluemarkkinoinnissa, korkeakoulutuksen<br />
lisäämisessä, sekä kulttuuritoimialalla.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Porvoon seudun väestönkehitys on ollut vakaasti<br />
kasvava jo usean vuosikymmenen ajan. Seudun<br />
asukasluku kasvaa vuosittain noin 0,5 – 1 prosenttia.<br />
Väestön ikärakenne vastaa suurin piirtein<br />
maan keskiarvoa ja noudattaa samaa kehitystä, eli<br />
väestö vanhenee. Alue on muuttovoittoista, mikä<br />
tuo alueelle myös lapsiperheitä. Muuttajat ovat<br />
pääosin pääkaupunkiseudulta, heitä houkuttelee<br />
alueelle miellyttävä asuinympäristö sekä pääkaupunkiseutua<br />
edullisemmat asuntojen hinnat.<br />
Alueella asuu yhteensä noin 54 000 henkeä joista<br />
pääosa, noin 46 000 asuu Porvoon kaupungissa.<br />
Porvoon seudulla on merkittäviä teollisia tuotantolaitoksia<br />
mm. öljynjalostuksen, muoviteknologian,<br />
kirjapainoteollisuuden, sähkötekniikan<br />
ja metalliteollisuuden aloilla. Uusien yritysten<br />
määrä on lisääntynyt useilla sadoilla vuosittain ja<br />
suuri osa yrityksistä syntyy teollisuuden alihankintasektorille<br />
sekä palvelualoille. Palvelualoista<br />
matkailu on erittäin merkittävä ja myös kasvava<br />
toimiala. Toimialan kasvua tukevat mm. kaupungissa<br />
sijaitsevat merkittävät kulttuurikohteet, kartanot<br />
ja museot. Jokakesäinen klassisen musiikin<br />
Avanti! -festivaali on vakiinnuttanut paikkansa<br />
maamme merkittävien kulttuuritapahtumien<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 45 083 46 174 47 602 49 865 51 401 53 137<br />
työp<strong>aika</strong>t 20 008 20 709 21 122 23 500 18 943 21 166<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 13 204 16 831 18 624 21 538 19 023 20 142<br />
korkea-astekoulutettuja 10,3 % 12,6 % 14,9 % 18,0 % 20,7 % 23,5 %<br />
100
joukossa. Porvoon taidetehdas, joka on festivaalin<br />
pääasiallinen tapahtumapaikka, on myös vireä<br />
kuvataiteilijoiden keskus.<br />
Porvoon seutu sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien<br />
varrella. Helsingistä itään ulottuva Porvoon<br />
moottoritie on vilkas mm. työmatkaliikenteen<br />
sekä Venäjälle suuntautuvan rahtiliikenteen<br />
vuoksi. Kesäisin Helsingin ja Porvoon välillä liikennöivät<br />
matkustaja-alukset mm. historiallisesti<br />
arvokas entinen höyrylaiva m/s J.L. Runeberg.<br />
Helsinki-Vantaan lentoasema on vain 50 kilometrin<br />
päässä Porvoosta.<br />
Porvoon seudulla ei ole tiedekorkeakouluyksiköitä,<br />
mutta Porvooseen on vuoden 2003 alusta<br />
sijoitettu Teknillisen korkeakoulun alainen<br />
sähköisen talotekniikan professuuri, ja suunnitelmissa<br />
on sähköisen talotekniikan osaamis- ja<br />
koulutuskeskuksen perustaminen. Korkeakouluyhteistyötä<br />
kehitetään pääkaupunkiseudun<br />
korkeakoulujen kanssa tavoitteena on Itä-Uudenmaan<br />
korkeakoulukeskuksen ja palvelupisteen<br />
perustaminen.<br />
Helia ammattikorkeakoulun Porvoo-Borgå-yksikkö<br />
on valtakunnallisesti merkittävä matkailualan<br />
oppilaitos, muita alueella toimivia ammattikorkeakouluja<br />
ovat Laurea, Stadia ja Arcada.<br />
Hyvää elämää<br />
Porvoon seutu jakaantuu rakenteellisesti ja asumisen<br />
osalta toisaalta selkeästi kaupunkimaiseen<br />
tiiviiseen ja toisaalta maaseutumaiseen väljään<br />
aluerakenteeseen. Asuntotuotannon painopiste<br />
on pääasiassa pientalotyyppisessä rakentamisessa,<br />
mutta Porvooseen valmistuu myös sekä vapaarahoitteisia<br />
että valtion rahoittamia kerrostaloasuntoja<br />
vuosittain. Erikoista asuntorakentamista<br />
harjoitetaan Porvoonjoen länsirannalla, johon<br />
on syntynyt nk. moderni puukaupunki –alue.<br />
Pientaloalueella rakennusmateriaalina on oltava<br />
pääsääntöisesti puuta sen eri muodoissa.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Porvoo kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen. Porvoon<br />
ja Askolan pendelöinti suuntautuu Helsinkiin, Pernajan<br />
pendelöinti suuntautuu Porvooseen.<br />
Porvoon seutu – kulttuurihistorian<br />
aarreaitta<br />
Porvoon seudun ehdoton valttikortti on miellyttävä,<br />
historiallisesti perinteikäs ja kulttuurillisesti<br />
aktiivinen asuinympäristö pääkaupunkiseudun<br />
läheisyydessä. Porvoon Vanha kaupunki vanhoine<br />
taloineen, katuineen ja kujineen sekä käsityön<br />
ja kaupan perinteet luovat ainutlaatuisen miljöön<br />
joka houkuttelee sekä matkailijoita käymään<br />
Porvoossa että asukkaita asettumaan seudulle.<br />
Porvoon seudun miljööstä erottuvat lisäksi autonomian<br />
<strong>aika</strong>na rakennettu empiretyylinen osa<br />
kaupungin keskustaa, sekä perinteiset kylätaajamat<br />
ja laaja maaseutu- ja saaristoalue. Porvoon<br />
jokilaakso omaa sekä vehreätä luonnonkauneutta<br />
että hyvin kauaksi historiaan ulottuvaa asutusperinnettä.<br />
Suomen ensimmäisiä asutuspaikkoja<br />
jo kivikaudelta löytyy jokilaakson varrelta Askolasta.<br />
Meren läheisyys ja erittäin laaja ja kaunis<br />
saaristoalue on myös omiaan nostamaan seudun<br />
kilpailukykyä asumisympäristönä.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 46 224 8 341 54 565<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 19 198 2 115 21 313<br />
alkutuotanto 2,1 % 17,4 % 3,6 %<br />
teollisuus 29,4 % 17,3 % 28,2 %<br />
yksityiset palvelut 30,5 % 21,6 % 29,6 %<br />
julkiset palvelut 27,5 % 25,8 % 27,4 %<br />
muut 10,4 % 18,0 % 11,2 %<br />
työttömyysaste 12/03 8,4 % 8,2 % 8,4 %<br />
bkt milj. �euroa 2001 938 88 1 026<br />
bkt / asukas �euroa 2001 20 585 10 684 19 070<br />
korkea-astekoul. 2002 25,9 % 16,9 % 24,6 %<br />
muuttotase 2003e 7,7 ‰ 6,5 ‰ 7,5 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 44 km (Helsinki)<br />
101
kuva: Harri Hemmilä<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Raahe – yli 350 vuotta vanha kaupunki<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Uusi Raahen kaupunki perustettiin vuoden 2003<br />
alussa, kun Raahe ja Pattijoen kunta yhdistettiin.<br />
Kuntien yhdistäminen oli toinen Raahen historiassa,<br />
sillä Saloinen ja Raahe yhdistettiin vuonna<br />
1973. Tänään Suomen kenraalikuvernööri kreivi<br />
Pietari Brahen vuonna 1649 perustamassa kaupungissa<br />
asuu noin 23 000 asukasta.<br />
Raahe on merikaupunki. Purjelaivakaudella<br />
raahelaisilla laivanvarustajilla oli iso purjelaivasto.<br />
Nykyinen Raahen satama otettiin käyttöön vuonna<br />
1900 ja ympärivuotinen liikenne on jatkunut<br />
noin 30 vuotta. Satama on kokonaistavaraliikennemäärien<br />
perusteella Suomen kuudenneksi vilkkain.<br />
Satamasta on hyvät merikuljetusyhteydet<br />
Euroopan sydänalueille ja Välimerelle.<br />
Noin 35 700 asukkaan Raahen seutukunnan<br />
muodostavat Raahen lisäksi Pyhäjoen, Siikajoen,<br />
Ruukin ja Vihannin kunnat.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Raahe on kasvanut 40 vuodessa Rautaruukin<br />
myötä. Edelleenkin Rautaruukki Oyj:n Raahen<br />
tehdas pitää yllä koko seutukunnan elinvoimaa.<br />
Yhtiö on Pohjoismaiden suurin terästehdas. Työtä<br />
ja toimeentuloa Raahen seutukunnassa tarjoavat<br />
myös alueen muut metallialojen yritykset.<br />
Metalli- ja tietotekniikkaosaamista vahvistetaan<br />
yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja<br />
ICT-alojen (Softpolis) -verkostoon sekä ProMetal<br />
-osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten<br />
voimin. Verkostojen innovatiivisena jäsenenä<br />
Raahessa toimii Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorio,<br />
joka tutkii ja kehittää älykkäitä ohjelmistoratkaisuja.<br />
Teknologiayritysten, alan oppilaitosten<br />
ja tutkimusyksiköiden verkosto kaupungin<br />
pohjoisrannalla toimii aktiivisena jäsenenä Pohjois-Suomen<br />
strategian mukaisessa Multipolis<br />
-verkostossa.<br />
Alueella on tarjolla monipuolista koulutusta.<br />
Yleissivistävän ja toisen asteen ammatillisen<br />
koulutuksen lisäksi Raahessa voi opiskella ammattikorkeakoulussa<br />
ja suorittaa yliopistossa jatkotutkintoja<br />
vaikka tohtorin tutkintoon saakka.<br />
Koneinsinöörien koulutus käynnistyy Raahessa<br />
syksyllä 2004. Insinöörejä koulutetaan metalliklusterin<br />
erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Raahen<br />
tekniikan ja talouden yksikön kone- ja tuotantotekniikan<br />
-koulutuksessa hyödynnetään Raahen<br />
alueen vahvaa metallin osaamista.<br />
Osaamiskeskusohjelmien lisäksi Raahen seutukunnassa<br />
toteutetaan aluekeskusohjelmaa,<br />
johon myös maaseutualueiden kehittäminen<br />
kuuluu. Raahen seutukuntaan on muodostunut<br />
maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vahva<br />
maaseutututkimuksen ja osaamisen keskittymä.<br />
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen<br />
Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema on noussut<br />
MTT:n toimipaikkaverkostossa valtakunnallisesti<br />
merkittäväksi toimijaksi. Oulun yliopiston kans-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 34 327 37 075 38 544 38 347 38 072 36 444<br />
työp<strong>aika</strong>t 14 672 15 974 15 892 15 849 13 796 14 565<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 522 13 860 14 403 14 213 18 050 19 188<br />
korkea-astekoulutettuja 8,3 % 10,7 % 12,1 % 13,4 % 16,0 % 17,3 %<br />
102
sa yhteistyössä saatu maaseutuprofessuuri vahvistaa<br />
maaseutututkimusta koko seutukunnan ja<br />
Pohjois-Suomen alueella.<br />
Ruukissa sijaitseva maaseudun osaamisverkosto<br />
Oras toimii linkkinä maaseudun elinkeinotoiminnan<br />
asiantuntija- ja neuvontapalveluihin,<br />
rahoituspalveluihin, yrityshautomopalveluihin<br />
sekä luonnonvara-alan ja yrittäjyyden koulutukseen.<br />
Raahen seutukunta osallistuu erilaisiin kehittämishankkeisiin<br />
koko Perämeren alueella.<br />
Hyvää elämää<br />
Raahen asemaa vahvistetaan koko seutukunnan<br />
vetovoimaisena aluekeskuksena. Lähtökohtana<br />
on elinkeinorakenteeltaan riittävän monipuolinen<br />
ja elinvoimainen seutukunta, joka luo edellytykset<br />
toimeentuloon, koulutukseen sekä asumista<br />
ja vapaa-ajan viettoa palvelevalle toiminnalle.<br />
Kuntalaisten näkökulmasta peruspalveluiden<br />
saatavuus ja laatu ovat etusijalla koko seutukunnan<br />
kehittämistyössä. Palveluiden tavoitteena on<br />
hyvinvoiva ihminen. Kuntalaisen osallisuudesta<br />
on päätetty tehdä menettelytapa, joka tarkoittaa<br />
siirtymistä tuottaja- ja hallintolähtöisestä ajattelusta<br />
asiakkaasta lähtevään palvelujen tarjontaan,<br />
palveluprosesseihin ja palvelujen organisointiin.<br />
Merikaupunki Raahe<br />
Nyky<strong>aika</strong>inen - koulu- ja teräskaupunkina tunnettu<br />
- Raahe sijaitsee Perämeren rannalla omaleimaisen<br />
saariston edustalla. Raaheen on hyvä<br />
tulla joko maantietä pitkin, junalla tai lentäen.<br />
Kaupunki sijaitsee valtatie 8:n ja kantatie 88:n risteyksessä,<br />
Oulun kansainvälinen lentokenttä on<br />
70 kilometrin päässä ja Vihannin rautatieasemalle<br />
on matkaa noin 30 kilometriä.<br />
Oman erikoisleimansa Raahen kaupungille<br />
antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneitä suomalaisia<br />
1800-luvun puukaupunkeja.<br />
Merellisyys näkyy vanhassa merikaupungissa.<br />
Raahen edustalla sijaitsevissa saarissa on useita<br />
vanhoja merenkulkua varten rakennettuja tunnusmajakoita.<br />
Alkuperäisillä paikoillaan lähes<br />
muuttumattomina säilyneet majakat eli pookit,<br />
ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia<br />
ja muodostavat olennaisen osan Suomen<br />
merenkulun rakennusperinnöstä.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 22 590 12 884 35 474<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 10 594 3 498 14 092<br />
alkutuotanto 1,2 % 23,2 % 6,6 %<br />
teollisuus 45,6 % 14,5 % 37,9 %<br />
yksityiset palvelut 22,3 % 20,1 % 21,8 %<br />
julkiset palvelut 23,8 % 30,4 % 25,4 %<br />
muut 7,0 % 11,8 % 8,2 %<br />
työttömyysaste 12/03 17,2 % 14,5 % 16,3 %<br />
bkt milj. euroa 2001 547 183 730<br />
bkt / asukas euroa 2001 23 864 14 062 20 314<br />
korkea-astekoul. 2002 20,3 % 12,8 % 17,6 %<br />
muuttotase 2003e -15,4 ‰ -3,9 ‰ -11,2‰<br />
etäisyys lentokentälle 70 km (Oulu)<br />
103
kuva: Rauman kaupunki / Kai Jalonen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Vauras Rauman seutu<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki syntyi<br />
luostarin ja sataman ympärille. Kaupunkioikeudet<br />
Rauma sai vuonna 1442. Kaupunki käsitti<br />
Vanhan Rauman alueen ja sataman aina 1800-luvun<br />
lopulle saakka, jolloin alkoi voimakas kasvu.<br />
Varustamoilla oli maan suurin purjelaivatonnisto<br />
ja kaupunki rakensi oman rautatien. Teollistuminen<br />
alkoi 1800-luvun puolivälissä.<br />
Sotien jälkeen näkyi seuraava elpyminen. Satama<br />
laajeni ja laivanrakennusteollisuus sijoittui<br />
paikkakunnalle. Uusi kasvukausi koettiin 1960luvun<br />
lopulla ja 1970-luvun alussa teollisuuden<br />
laajentuessa. Rauman kaupungin ja Rauman<br />
maalaiskunnan kuntaliitos toteutui vuonna<br />
1993, jolloin lama oli meneillään ja koko seudun<br />
väestö vähenemässä.<br />
Rauman seudun kunnilla on ollut vapaaehtoista<br />
seutuyhteistyötä koko 1990-luvun ajan.<br />
Uudelle tasolle seutuyhteistyö nousi syksyllä 2001<br />
kaikkien seudun kahdeksan kunnan valtuustojen<br />
hyväksyessä seutuyhteistyön organisoinnin,<br />
päätehtävät sekä ensimmäisen seutustrategian.<br />
Myös osallistuminen aluekeskusohjelmaan on<br />
syventänyt seutuyhteistyötä.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Rauman seutu on asukasluvultaan Suomen 19.<br />
suurin kaupunkiseutu. Seudun väestökehitystä<br />
on viime vuosikymmenet leimannut muuttotappio.<br />
1980-luvun tasosta seutu on menettänyt 4 000<br />
asukasta. Seudun haasteena onkin muuttotappion<br />
pysäyttäminen.<br />
Seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen.<br />
Jalostuksen työpaikkojen osuus on noin<br />
40 prosenttia kaikista työpaikoista. Tärkeimmät<br />
teollisuuden toimialat ovat metsäteollisuus, telakka-<br />
ja muu metalliteollisuus, elintarviketeollisuus<br />
ja energiantuotanto. Seutu tarjoaa myös monipuoliset<br />
satama- ja muut logistiikkapalvelut.<br />
Laman seurauksena seudun työpaikkamäärä<br />
väheni 1990-luvun alussa, mutta vuodesta 1994<br />
lähtien työpaikkamäärä on kääntynyt kasvuun.<br />
Työttömien määrä on vuoden 1993 tasosta vuoteen<br />
2002 lähes puolittunut. Seudun haasteena<br />
tulevaisuudessa on työpaikkojen luominen nuorille<br />
koulutetuille ihmisille.<br />
Rauman satama on Suomen tärkeimpiä vientisatamia.<br />
Laajasti tunnettu kilpailukyky ja palvelutaso<br />
ovat tehneet Rauman satamasta Suomen<br />
johtavan paperiteollisuussataman ja länsirannikon<br />
suurimman konttisataman.<br />
Rauma on kemiallisen metsäteollisuuden<br />
keskus. Myös monet kansainväliset suuryritykset<br />
ovat valinneet Rauman seudun sijaintip<strong>aika</strong>kseen.<br />
Bruttokansantuote asukasta kohti on seudulla<br />
korkeampi kuin maassa keskimäärin.<br />
Seudun elinkeinopalvelut saivat tehokkuutta,<br />
volyymiä ja näkyvyyttä seudullisen elinkeinoyhtiön,<br />
Rauman Seudun Kehitys Oy:n, aloitettua<br />
toimintansa vuoden 2004 alusta. Yhtenä seudun<br />
elinkeinoelämän lähitulevaisuuden vahvuutena<br />
ja toisaalta haasteena on lisäydinvoiman rakentaminen<br />
Eurajoen Olkiluotoon.<br />
Elinkeinotoiminnan ja koulutuksen yhteistyöhön<br />
on satsattu viime vuosina. Tästä esimerk-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 70 028 71 097 71 733 70 557 70 226 67 986<br />
työp<strong>aika</strong>t 33 027 33 088 32 374 31 694 26 365 27 769<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 13 514 14 924 17 130 17 792 17 237 22 249<br />
korkea-astekoulutettuja 10,1 % 12,2 % 14,1 % 15,9 % 18,6 % 20,9 %<br />
104
keinä ovat Turun yliopiston merenkulkualan koulutus-<br />
ja tutkimusyksikkö ja Tampereen teknillisen<br />
yliopiston tutkimusyksiköt. Turun yliopiston<br />
Rauman opettajankoulutuslaitos, monialainen<br />
Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Länsi-Suomen<br />
kesäyliopisto ovat merkittäviä korkea-asteen<br />
opetuksen ja myös tutkimuksen yhteistyötahoja<br />
Rauman seudulla.<br />
Hyvää elämää<br />
Rauman seudun väestöstä 55 prosenttia asuu<br />
Raumalla. Kaupunkirakenne on varsin tiivis; lähes<br />
kolme neljästä raumalaisesta asuu kolmen<br />
kilometrin etäisyydellä torista. Liikenne sujuu<br />
joustavasti eikä ruuhkia ole. Lyhyiden etäisyyksien<br />
vuoksi ajansäästö on entistä merkittävämpi<br />
elämänlaatua nostava tekijä.<br />
Vanha Rauma on edelleen koko kaupungin<br />
sydän. Se on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä<br />
säilynyt keski<strong>aika</strong>isperäinen puukaupunkialue.<br />
Vuonna 1991 alue liitettiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.<br />
Vanhassa Raumassa asuminen,<br />
työnteko ja sosiaalinen elämä yhdistyvät<br />
toimivaksi kokonaisuudeksi. Koko keskustaa on<br />
viimeaikoina kehitetty asukkaiden ”yhteiseksi<br />
olohuoneeksi”.<br />
Yhdyskuntarakentamisessa on tehty tiivistä<br />
yhteistyötä p<strong>aika</strong>llisen teollisuuden kanssa. Kaupungin<br />
hallitseman vesihuoltojärjestelmän lisäksi<br />
on p<strong>aika</strong>llisen metsäteollisuuden tarpeita varten<br />
rakennettu järjestelmät, jotka palvelevat osittain<br />
myös kaupungin vesihuoltoa. Pääosa kaupungin<br />
omistaman energiayhtiön myymästä kaukolämmöstä<br />
ja osa sähköstä tuotetaan metsäteollisuuden<br />
kanssa yhteisessä biovoimalaitoksessa.<br />
Rauman seudulla asutaan väljästi ja turvallisesti.<br />
Elin- ja toimintaympäristön hinta/laatu<br />
– suhde on erinomainen. Seutu tarjoaa meri- ja<br />
järvimaisemineen vaihtelevan ja turvallisen asumisympäristön<br />
sekä kaupunkimaiseen että maaseutumaiseen<br />
asumiseen.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Eura, Kiukainen, Köyliö ja Säkylä muodostavat oman työssäkäyntialueen<br />
Tilastokeskuksen luokituksessa.<br />
Vauras Rauman seutu<br />
Rauman seutu on vaurasta, teollista ja merellistä<br />
Länsi-Suomea, jossa yhteistyötä maustaa kuntien<br />
oma vahva identiteetti. Teollisuus- ja viljelyseutua<br />
leimaa rikas kulttuuriperintö. Vanhan Rauman<br />
lisäksi Unescon maailmanperintökohteisiin<br />
kuuluu Lapissa sijaitseva Sammallahden pronssikautinen<br />
muinaisjäännösalue. Eurassa sijaitsee<br />
Pohjoismaiden suurin tunnettu rautakautinen<br />
kalmisto.<br />
Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen<br />
yritystoimintaan. Seudulla on hyvät<br />
julkiset peruspalvelut sekä laadukas koulutus-,<br />
kulttuuri ja vapaa-ajan palveluluiden tarjonta.<br />
Aktiivinen elinkeinopolitiikka takaa yrittämiselle<br />
hyvät edellytykset. Hyvää yritysympäristöä<br />
tukevat vahva vientiteollisuus, keskeinen sijainti,<br />
erityisosaamisalueet sekä eri toimijoiden välinen<br />
tiivistyvä yhteistyö.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 36 873 30 200 67 073<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 16 510 11 525 28 035<br />
alkutuotanto 1,2 % 10,9 % 5,2 %<br />
teollisuus 33,1 % 31,7 % 32,5 %<br />
yksityiset palvelut 32,6 % 19,4 % 27,2 %<br />
julkiset palvelut 24,2 % 23,2 % 23,8 %<br />
muut 8,9 % 14,7 % 11,3 %<br />
työttömyysaste 12/03 14,3 % 10,1 % 12,5 %<br />
bkt milj. euroa 2001 945 592 1 537<br />
bkt / asukas euroa 2001 25 518 19 480 22 797<br />
korkea-astekoul. 2002 23,9 % 17,2 % 20,9 %<br />
muuttotase 2003e -3,8 ‰ -3,0 ‰ -3,4 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 49 km (Pori)<br />
105
kuva: Anna-Maija Ahola<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Riihimäki – keskellä kaikkea<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Riihimäki sijaitsee 70 kilometriä Helsingistä pohjoiseen.<br />
Matka pääkaupungista taittuu alle tunnissa<br />
Helsinki - Tampere -reittiä pitkin. Lasinpuhalluksen<br />
ohella Riihimäellä on pitkät perinteet<br />
valtion rautateiden ja siihen liittyvän teollisuuden<br />
kanssa. Ensimmäinen ratayhteys Helsingistä<br />
Hämeenlinnaan ja Helsinki - Pietari -radan avaus<br />
vuonna 1870 vaikuttivat vahvasti kaupungin<br />
kehittymiseen yhdeksi kaupanteon keskukseksi<br />
Suomessa. Rautatie toi paikkakunnalle teollisuuden,<br />
varuskunnan ja vankilan.<br />
Vuonna 1919 Riihimäestä muodostettiin ns.<br />
taajaväkinen yhdyskunta, jolla oli oma valtuusto<br />
ja oikeus asettaa virkamiehiä ja toimikuntia.<br />
Vuonna 1922 perustettiin Riihimäen kauppala,<br />
joka tuli kaupungiksi 1.1.1960.<br />
Riihimäen seutukuntaan kuuluu Riihimäki,<br />
Hausjärvi ja Loppi. Seudulla oli vuoden 2003<br />
alussa 42 000 asukasta. Seutukunta muodostaa<br />
yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa yli 85 000<br />
asukkaan yhtenäisen talousalueen.<br />
Alueellisen yhteistyön perinteet ovat pitkät.<br />
Perinteisesti yhteistyötä on tehty terveydenhuol-<br />
lon, ammatillisen koulutuksen, yritystoimen,<br />
jätehuollon, sosiaalitoimen, hankintatoimen,<br />
yleisen edunvalvonnan velkaneuvonnan sekä pelastustoimen<br />
sektoreilla.<br />
Lisäpontta alueellinen yhteistyö sai vuonna<br />
2002, jolloin Hyvinkään - Riihimäen seutu lähti<br />
mukaan valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan.<br />
Ohjelman puitteissa on muodostettu työryhmiä<br />
ja erilaisia foorumeita vauhdittamaan seutuistumisprosessia.<br />
Talousalueen yhteinen, vuoteen<br />
2010 ulottuva strategia hyväksyttiin vuoden 2003<br />
alussa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Riihimäki on tänä päivänä voimakkaasti kehittyvä<br />
kaupunki, jonka asukasluku on ylittänyt<br />
26 600 asukkaan rajan. Asukasluku on kasvanut<br />
vuosikymmenet tasaisesti, mutta erityisesti viimeisen<br />
vuoden <strong>aika</strong>na kehitys on lähtenyt voimakkaaseen<br />
kasvuun ja rakentamisen tunnusluvut,<br />
rakennuslupien ja luovutettujen tonttien<br />
määrä, ennustavat <strong>kasvun</strong> jatkuvan. Riihimäki<br />
on vireänä, luonnonläheisenä pikkukaupunkina<br />
houkutteleva asuinpaikkavaihtoehto pääkaupunkiseudun<br />
suurille kaupungille.<br />
Kaupungin peruspalvelut toimivat ja elinkeinopolitiikka<br />
on aktiivista. Laadukkaat peruspalvelut,<br />
monipuolinen vapaa-ajan harrastustoiminta,<br />
tasokas kulttuuritarjonta, vireä yhdistystoiminta,<br />
kehittyvä yritystoiminta ja vahvat oppilaitokset<br />
ovat osa Riihimäen julkista kuvaa.<br />
Seutukunnan vahva teollinen perinne perustuu<br />
metalli-, puu- ja elintarviketeollisuuteen perhe-<br />
ja pienyrittäjyyden rinnalla. Julkisen sektorin<br />
osuus työpaikoista on alueella ollut suuri johtuen<br />
kuntien ja valtion kuten VR:n, vankilan ja varuskunnan<br />
työpaikoista. Työp<strong>aika</strong>t ovat edelleen<br />
lisääntyneet valtion virastojen alueellistamisen<br />
myötä hyvän logistisen aseman johdosta. Ympäristöosaaminen<br />
on seutukunnalla vahvaa liittyen<br />
Riihimäellä sijaitsevaan Ekokemin tuotantolaitokseen.<br />
Viimeisen vuosikymmenen <strong>aika</strong>na Riihimäki<br />
on kehittynyt vahvaksi ammattikorkeakoulukaupungiksi.<br />
Hämeen ammattikorkeakoulussa<br />
toimii kone- ja tuotantotekniikan lisäksi digitaalisen<br />
median osaamiskeskittymä Dimeus, joka<br />
hyödyntää mm. mediatekniikan, tietotekniikan<br />
ja markkinoinnin koulutusohjelmia.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 38 378 37 926 38 636 40 348 41 487 41 858<br />
työp<strong>aika</strong>t 15 597 15 893 15 938 15 779 13 573 15 123<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 265 13 627 15 086 15 538 13 754 14 950<br />
korkea-astekoulutettuja 9,0 % 11,3 % 13,7 % 16,1 % 18,8 % 20,8 %<br />
106
Nosto- ja siirtotoimiala muodostaa kansainvälisesti<br />
ja kansallisesti ainutlaatuisen osaamisklusterin,<br />
jonka kehitysnäkymät saattavat hyvinkin<br />
vastata IT-alan ja bioteknologian kehitysvisioita.<br />
Alan kehittämisvastuu on yhdessä alan yritysten<br />
ja oppilaitosten kanssa Hyvinkäällä sijaitsevalla-<br />
TechVilla Oy:llä, joka on osa kansallista osaamiskeskusverkostoa.<br />
Osaamiskeskuksen avulla kehitetään<br />
talousalueen teknologiaa, siihen liittyvää<br />
yritystoimintaa, alihankintaa ja koulutusta.<br />
Hyvää elämää<br />
Kaupungissa on helppo liikkua kävelemällä ja<br />
pyörällä kaupunkirakenteen tiiviyden ja kevyen<br />
liikenteen verkoston ansiosta. Kaupungin palvelujen<br />
saavutettavuus on hyvä, koska etäisyydet<br />
ovat lyhyet. Kaupungin vihreää imagoa kehitetään<br />
määrätietoisesti puistoalueita kehittämällä.<br />
Kaupungin asuntokanta on nuorta, 77 prosenttia<br />
asunnoista on rakennettu vuoden 1960<br />
jälkeen. Noin 60 prosenttia asuntokunnista asuu<br />
kerrostaloissa. Asuntokunnat ovat myös suhteellisen<br />
pieniä, 70 prosenttiin asuntokunnista kuuluu<br />
yksi tai kaksi henkeä.<br />
Viihtyisän pikkukaupunkimiljöön lisäksi uudet<br />
asukkaat muuttavat Riihimäelle edullisten<br />
asumiskustannusten sekä palveluiden saatavuuden<br />
vuoksi. Asuntojen hinnat ovat suhteellisen<br />
edullisia verrattuna pääkaupunkiseudun tasoon.<br />
Yksityisten asuntojen lisäksi on tarjolla osaomistusasuntoja,<br />
asumisoikeusasuntoja ja kaupungin<br />
vuokra-asuntoja.<br />
Kulttuuritarjonnan parhaita esimerkkejä<br />
ovat Riihimäen Taidemuseo, ammattiteatteri,<br />
nuorisoteatteri sekä Riihimäen kesäkonsertit.<br />
Parillisina vuosina järjestettävät Kansainväliset<br />
Erämessut ja vuosittain järjestettävät Valtakunnalliset<br />
Pihamessut tuovat kaupunkiin runsaasti<br />
alan harrastajia.<br />
Riihimäen kaupunki on erityisesti tunnettu<br />
lasiosaamisesta. Lasitehtaiden perinteitä jatkaa<br />
vielä muutamat yksityisyrittäjät. Suomen lasimu-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Riihimäki kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen.<br />
Riihimäen pendelöinti suuntautuu Helsinkiin, Hausjärven<br />
ja Lopen pendelöinti suuntautuu Riihimäelle.<br />
seossa voi perehtyä lasin valmistukseen ja lasin<br />
historiaan.<br />
Harrastusmahdollisuudet Riihimäellä ovat<br />
moninaiset johtuen runsaasta sadasta yhdistyksestä,<br />
jotka tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi<br />
teatteri-, sana-, tanssi- , musiikki- ja kuvataideharrastuksiin.<br />
Keskellä kaikkea<br />
Riihimäki sijaitsee logistisessa optimipisteessä.<br />
Logistiikka-alan kehittäminen talousalueella perustuu<br />
olemassa olevaan infrastruktuuriin: valtakunnan<br />
vilkkaimmin liikennöityyn Helsinki<br />
- Tampere -moottoritiehen, päärataan ja Hangon<br />
rataan sekä Riihimäen järjestelyratapihaan.<br />
Edullinen sijainti houkuttelee kaupunkiin<br />
yrityksiä ja asukkaita. Pieni etäisyys pääkaupunkiseudusta<br />
takaa kuitenkin sen, että Riihimäki<br />
kehittyy omat erityispiirteensä omaavana pikkukaupunkina,<br />
jonka monipuolinen palveluvarustus<br />
merkitsee asumisen, elämisen ja harrastamisen<br />
mahdollisuuksia omassa kotikaupungissa<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 26 644 16 029 42 673<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 10 626 4 174 14 800<br />
alkutuotanto 0,7 % 15,5 % 4,9 %<br />
teollisuus 18,9 % 17,5 % 18,5 %<br />
yksityiset palvelut 38,9 % 26,7 % 35,4 %<br />
julkiset palvelut 33,7 % 27,8 % 32,0 %<br />
muut 7,9 % 12,4 % 9,2 %<br />
työttömyysaste 12/03 11,9 % 9,1 % 10,9 %<br />
bkt milj. euroa 2001 433 172 605<br />
bkt / asukas euroa 2001 16 461 10 902 14 377<br />
korkea-astekoul. 2002 23,6 % 18,2 % 21,6 %<br />
muuttotase 2003e 9,7 ‰ 12,4 ‰ 10,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 45 km (Helsinki)<br />
107
kuva: Rovaseutu kuntayhtymä<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Rovaniemi – Lapin sykkivä sydän<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Pysyvä asutus Rovaniemen alueelle tuli 1000-luvulla<br />
ja 1800-luvulta lähtien Rovaniemestä alkoi<br />
kehittyä kansainvälinen Lapin hallinnon, kaupan,<br />
kulttuurin ja osaamisen keskus. Rovaniemen<br />
keskeinen asema kahden valtajoen, Kemi- ja Ounasjoen,<br />
yhtymäkohdassa on tehnyt siitä Lapin<br />
luonnollisen keskusp<strong>aika</strong>n. Rovaniemen kirkonkylästä<br />
tuli kauppala vuonna 1929 ja kaupunki<br />
vuoden 1960 alusta. Rovaniemen nyky<strong>aika</strong>inen<br />
ilme on syntynyt toisen maailmansodan jälkeen,<br />
kun sodassa tuhoutuneen kaupungin uudelleen<br />
rakentaminen aloitettiin vuonna 1946 Alvar Aallon<br />
suunnitteleman poronsarvi-asemakaavan<br />
pohjalta.<br />
Väestön määrä kasvoi erityisen voimakkaasti<br />
sotien jälkeen. 1990-luvun alun laman jälkeen<br />
kasvua on edelleen jatkunut aina 1990-luvun loppupuolelle<br />
saakka.<br />
Rovaniemen seudun kuntien (Rovaniemen<br />
kaupunki, maalaiskunta ja Ranua) yhteisenä tavoitteena<br />
on kehittyä Suomen seitsemänneksi<br />
huippuosaamisen alueeksi vuoteen 2005 mennessä.<br />
Kehittämisen ohjelmallisia välineitä ovat aluekeskusohjelma<br />
ja osaamiskeskusohjelma. Seudun<br />
kehittäjäverkostojen toiminnalla on pitkät yhteistyöperinteet<br />
ja yhteistoiminta viranomaisten ja<br />
muiden toimijoiden välillä on sujuvaa ja perustuu<br />
lujaan keskinäiseen luottamukseen.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Rovaniemen seudun väestömäärä oli vuonna<br />
2002 yhteensä 61 797. Muuttotappiot ovat olleet<br />
todellisuutta 2000-luvulla myös Rovaniemen seu-<br />
dulta. Tuoreimmat tilastot kuitenkin osoittavat<br />
muuttotahdin hiipumista. Rovaniemen seudun<br />
väestö on nuorta ja hyvin koulutettua. Väestö on<br />
täälläkin nopeassa tahdissa ikääntymässä sekä<br />
keskittymässä taajamiin ja niiden lähialueille.<br />
Tästä seuraa haasteita niin asuntopolitiikalle<br />
kuin muullekin palvelutuotannolle. Työikäisiä on<br />
väestöstä noin 67prosenttia.<br />
Työpaikkojen määrä on kokonaisuudessaan<br />
kääntynyt nousuun 1990-luvun laman jälkeen.<br />
Seutu on työpaikoiltaan omavarainen. Työttömyys<br />
on jo pitkään pysynyt korkeana ollen lähes<br />
kaksinkertaista koko maan tilanteeseen verrattuna.<br />
Työttömyyden kehitys on viimeisen vuoden<br />
<strong>aika</strong>na ollut vahvasti aleneva.<br />
Rovaniemen seutu on Lapin kansainvälisen<br />
matkailun keskipiste sijaintinsa ja erinomaisten<br />
liikenneyhteyksiensä vuoksi. Matkailun ohella<br />
kärkiklustereita on ICT-ala, joka on kehittynyt<br />
vajaan kymmenen vuoden <strong>aika</strong>na nykyisiin mittoihinsa.<br />
Klusterin sisällä seudun tavoitteena on<br />
erikoistua turva-alaan. Kylmä- ja talviteknologian<br />
ja osaamisen kehittämiselle on maantieteellisestä<br />
sijainnista johtuen Rovaniemen seudulla luonnolliset<br />
lähtökohdat. Kehittyviä klustereita ovat<br />
myös kaivostoimiala, elämysteollisuus, kylmä ja<br />
talvi sekä puutuote- ja elintarvikeala.<br />
Julkinen sektori on seudulla suurin työllistäjä.<br />
Kärkityöllistäjiin kuuluu mm. matkailualan, kuljetusalan<br />
ja puutuotealan yrityksiä. Seudun saavutettavuus<br />
on hyvä niin lento-, rautatie- ja tieliikenteenkin<br />
osalta. Matkailuelinkeino luo vahvan<br />
pohjan kansainvälisen lentoliikenteen edelleen<br />
kehittämiselle.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 52 228 53 659 57 336 59 669 62 620 62 305<br />
työp<strong>aika</strong>t 22 163 24 317 25 869 27 558 21 299 23 493<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 13 058 14 333 15 148 16 727 15 089 16 954<br />
korkea-astekoulutettuja 11,2 % 13,9 % 16,9 % 19,8 % 22,9 % 24,8 %<br />
108
Hyvää elämää<br />
Kaupunkitasoisen palveluvarustuksen lisäksi seutu<br />
tarjoaa luonnonkauniin ja innovatiivisen toiminta-<br />
ja asumisympäristön. Seudulla on monipuoliset<br />
koulutus, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelut<br />
ja virkistäytymismahdollisuudet. Kaupunkimaisen<br />
ympäristön lähituntumassa on mahdollista<br />
kokea erämaisen luonnon rauha metsästysmaineen<br />
ja kalastusvesineen.<br />
Ripeästi kehittyvät yliopistolaitos ja ammattikorkeakoulu<br />
sekä muu koulutus antavat merkittävän<br />
panoksen seudun ja laajemmankin alueen<br />
kehittämiseen ja ovat siten luonnollinen perusta<br />
seudun innovaatiojärjestelmän toiminnassa.<br />
Osaaminen rakentuukin vahvalle yhteistyölle yliopiston<br />
ja alueen oppilaitosten kanssa.<br />
Asuntopolitiikan vahvuutena ovat tonttien<br />
ja asuntojen kohtuulliset hinnat. Asumisen laatu<br />
on seudulla korkea, sillä asuntokanta on nuorta<br />
ja pientalovaltaista. Asumisväljyys on hyvä. Asuntojen<br />
tarjonta vastaa sekä omistusasumisen että<br />
vuokra-asumisen tarpeisiin. Asumisympäristöä<br />
kehitetään yhteistyössä asukkaiden ja muiden<br />
toimijoiden kanssa. Seudulla on oltu aktiivisia<br />
asuntopoliittisten ja maapoliittisten erityisvälineiden<br />
käyttämisessä (mm. rakentamiskehotukset,<br />
maankäyttösopimukset ja kaupunginosakohtaiset<br />
erillisprojektit).<br />
Seudulla on useita merkittäviä kulttuuri- ja<br />
matkailutapahtumia. Ylivoimaisesti kiinnostavimpia<br />
kohteita ovat Napapiiri, Ounasvaara<br />
sekä Ranuan eläinpuisto. Seudun monipuolinen<br />
kulttuuritarjonta (mm. alueteatteri, maakuntamuseo,<br />
taidemuseo, maakuntakirjasto, kamariorkesteri)<br />
pohjautuu omaleimaiseen pohjoiseen<br />
osaamiseen ja lappilaisuuteen. Tuoreimpana esimerkkinä<br />
kansainvälisistä kulttuurihankkeista<br />
mainittakoon The Snow Show -tapahtuma. Kulttuuritarjonnan<br />
monipuolisuutta tukee tiivis kalotti-<br />
ja lähialueyhteistyö.<br />
Julkisten palveluiden tuotannossa tavoitteena<br />
on mm. sähköisten asiointivälineiden avulla lisätä<br />
asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia<br />
ja poistaa haja-asutusalueilla etäisyydestä<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
aiheutuvia esteitä. Sähköistä asiointia kehitetään<br />
seutuyhteistyönä. Kuntalaisilla on koska tahansa<br />
mahdollisuus saada internetin kautta ajantasainen<br />
ja yksityiskohtainen tieto maankäytön suunnittelusta<br />
koko seudun osalta.<br />
Lapin sykkivä sydän<br />
Rovaniemen seutu tunnetaan osaamisintensiivisestä<br />
yritystoiminnasta, ainutlaatuisesta ympärivuotisesta<br />
matkailusta, kulttuuri- ja koulutustarjonnasta,<br />
kaupunkitasoisista monipuolisista<br />
palveluista, rohkeudesta ja elämän laadusta. Rovaniemi<br />
on Lapin pääkaupunkiseutu, Joulupukin<br />
kotipaikka, matkailukeskus ja korkean osaamisen<br />
paikka.<br />
Rovaniemen korkea osaaminen kumpuaa<br />
menestyvistä yrityksistä, laadukkaista korkeakouluista<br />
sekä nousevista Aurora Borealiksen<br />
teknologiakeskuksen yksiköistä, joita ovat Campus<br />
Borealis, Santa’s Technology Park sekä Ranuan<br />
Infopolis. Lapin yliopisto tarjoaa ainoana<br />
Suomessa tiede-taidekoulutusta ja Rovaniemen<br />
ammattikorkeakoulu tunnetaan korkeasta teknologiaosaamisestaan.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 35 085 26 750 61 835<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 17 059 6 384 23 443<br />
alkutuotanto 2,4 % 11,0 % 4,8 %<br />
teollisuus 6,9 % 6,5 % 6,7 %<br />
yksityiset palvelut 38,5 % 26,0 % 35,1 %<br />
julkiset palvelut 42,7 % 45,7 % 43,5 %<br />
muut 9,5 % 10,9 % 9,9 %<br />
työttömyysaste 12/03 17,7 % 15,8 % 16,9 %<br />
bkt milj. �euroa 2001 779 271 1 050<br />
bkt / asukas �euroa 2001 22 163 10 148 16 975<br />
korkea-astekoul. 2002 28,4 % 21,9 % 25,7 %<br />
muuttotase 2003e -4,3 ‰ 0,5 ‰ -2,2 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 10 km<br />
109
kuva: LPR:n kaupungin kuvapankki<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Aluekeskus Saimaankaupunki<br />
Aluekeskus Saimaankaupunki<br />
Lappeenrannan ja Imatran seuduista – Aluekeskus<br />
Saimaankaupungista – rakennetaan vahvaa<br />
yli 100 000 asukkaan kasvukeskusta. Maakunnasta<br />
ja sen ydinalueesta tehdään kuntayhteistyön<br />
ja verkostoitumisen mallialue. Tehostetun<br />
yhteistyön avulla parannetaan koko maakunnan<br />
kilpailukykyä ja luodaan pohja kuntapalvelujen<br />
monipuoliselle ja kattavalle tarjonnalle.<br />
Lappeenrannan ja Imatran seudut sekä koko<br />
Etelä-Karjalan maakunta erottuvat maailmanlaajuisesti<br />
ainutlaatuisen metsäteollisuuden sekä<br />
siihen liittyvän tutkimustoiminnan keskittymänä.<br />
Aluekeskus Saimaankaupunki tarjoaa hyvin<br />
yhteyksiä Euroopan unionin alueelta Venäjälle:<br />
useiden autoliikenneylityspaikkojen lisäksi mm.<br />
rautatieyhteyden suoraan Pietariin ja edelleen<br />
Moskovaan sekä vesiliikenneväylän Saimaan kanavaa<br />
pitkin. Kolmas merkittävä ominaispiirre<br />
onkin Saimaa – ainutlaatuinen sisävesistö, joka<br />
kytkeytyy tiiviisti ja monipuolisesti alueen asukkaiden<br />
ja vierailijoiden elämään.<br />
Aluekeskuksen synty ja kasvu<br />
Lappeenrannan-Imatran alue on ollut vuosisatoja<br />
kauttakulkureittinä Venäjälle ja päinvastoin. Saimaan<br />
vesistöreitit olivat kaupan, kulttuurin sekä<br />
teknologian tuotteiden kulkureitteinä.<br />
Lappeenranta perustettiin vuonna 1649 vanhan<br />
Lapweden kauppap<strong>aika</strong>n ja puolustuslinnoituksen<br />
ympärille. Vientituotteita olivat terva ja<br />
110<br />
turkikset. Imatran seutu tuli tunnetuksi koskestaan<br />
jo 1700-luvun lopulla. Matkailuelinkeinolla<br />
on alueella pitkä historia, sillä Imatran koski oli<br />
Suomen ensimmäinen kansainvälisestikin tunnettu<br />
turistikohde. Lappeenranta puolestaan<br />
tunnettiin varuskunta-, kauppa- ja kylpyläkaupunkina.<br />
Myös alueen metsät ovat kautta aikojen<br />
tuoneet oman merkittävän sisällön suomalaiseen<br />
kulttuuriperintöön ja -maisemaan.<br />
Vuoksen jokilaakson koskivoima ja Saimaan<br />
alueen metsävarat loivat Etelä-Karjalan teollisuuden<br />
veturit: kemiallisen ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden<br />
Lappeenrantaan, Imatralle<br />
ja Joutsenoon jo 1800-luvun loppupuolella.<br />
Saimaan kanavan valmistuminen vuonna 1856<br />
vauhditti myös maatalouden kehittymistä. Vesivoima,<br />
metsä-, teräs- ja kemianteollisuus loivat<br />
alueelle vahvan teollisuuskeskittymän, joka tunnettiin<br />
”Suomen Ruhrina”. Imatralle syntyi vahva<br />
metalliteollisuuden keskittymä 1900-luvun ensimmäisinä<br />
vuosikymmeninä. Saimaan kanava,<br />
rautatiet ja maayhteyksien kehittyminen olivat<br />
suuria edistysaskeleita. 1900-luvun alkupuolella<br />
rakennetut liikenneväylät ovat edelleen tärkeä osa<br />
alueen infrastruktuuria.<br />
Historiallisesti Etelä-Karjala on ollut pitkiä<br />
ajanjaksoja osa Viipurin lääniä. Viipuri on ollut<br />
sen hallinnollinen, taloudellinen ja henkinen keskus.<br />
Yhteydet Pietariin toivat taloudellista hyvinvointia<br />
ja valtavasti kulttuurisia virikkeitä.<br />
Viime sodat keskeyttivät Vuoksenlaakson ja
Lappeenrannan alueen suotuisan kehityksen,<br />
seutukunta pirstaloitui ja yhteydet Kannaksen<br />
alueelle katkesivat. Etelä- Karjalan maakunta<br />
syntyi toisen maailmansodan seurauksena, kun<br />
lähes koko Viipurin lääni jäi rajan taakse. Imatra<br />
muodostettiin kauppalaksi jäljelle jääneistä Ruokolahden,<br />
Joutsenon ja Jääsken kunnista kolmen<br />
teollisuustaajaman ympärille vuonna 1948. Kaupungiksi<br />
se tuli vuonna 1971.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Lappeenranta on Kaakkois-Suomen suurin kaupunki,<br />
joka muodostaa yhdessä Imatran kaupungin,<br />
Joutsenon, Ruokolahden, Taipalsaaren ja<br />
Rautjärven kuntien kanssa Suomen kaakkoisrajalle<br />
vetovoimaisen kasvukeskuksen. Väestönkasvu<br />
keskittyy tällä hetkellä Lappeenrantaan, jossa<br />
kasvu on ollut vuosi vuodelta kiihtyvää.<br />
Lappeenrannan-Imatran seudun suurimpia<br />
työnantajia ovat puunjalostusteollisuuden yritykset.<br />
Ainutlaatuinen metsäteollisuuden keskittymä<br />
muodostuu Suomen kolmen suurimman<br />
metsäteollisuusyrityksen tuotantolaitoksista,<br />
Stora-Enson ja UPM-konsernin tutkimusyksiköistä,<br />
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta<br />
ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta sekä<br />
metsäklusteria täydentävistä ja palvelevista pkyrityksistä.<br />
Alueella on tarjolla ammatillista peruskoulutusta<br />
lukuisille eri aloille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu<br />
toimii sekä Lappeenrannassa että<br />
Imatralla yhdistäen ja tukien molempien seutujen<br />
kehitystä. Ammattikorkeakoulun kautta kanavoituu<br />
alueen yritysten vahva Venäjän kaupan<br />
ja logistiikan osaaminen myös uusille yrittäjille.<br />
Venäjän kauppaa tukee myös kaupungin omistama<br />
Lappeenranta FreeZone Ltd, joka tarjoaa vientiä<br />
ja tuontia harjoittaville yrityksille vapaa-alue-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Alueella on kaksi työssäkäyntialuetta (Lappeenrannan ja<br />
Imatran). Joutsenon ja Taipalsaaren pendelöinti suuntautuu<br />
Lappeenrantaan. Lappeenrannan työssäkäyntialueeseen<br />
kuuluvat lisäksi Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Ylämaa.<br />
Rautjärven ja Ruokolahden pendelöinti suuntautuu<br />
Imatralle.<br />
palveluita Mustolan logistiikkakeskuksessa, jossa<br />
sijaitsee myös Itä-Suomen piiritullikamari.<br />
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on<br />
yli 4 500 opiskelijaa, ja se on keskittynyt tekniikan<br />
ja kauppatieteen koulutukseen ja tutkimukseen.<br />
Yliopisto ja Teknologiakeskus Kareltek varmistavat,<br />
että monet tieteellisen tutkimuksen tulokset<br />
muuntuvat tuotteiksi ja tuotannoksi. Lappeenranta<br />
toimiikin kansallisena osaamiskeskuksena<br />
metsäklusteriin liittyvän informaatioteknologian,<br />
korkean teknologian metallirakenteiden, logistiikan<br />
sekä Venäjän liiketoimintaympäristön<br />
osaamisaloilla.<br />
Etelä-Karjalan monipuolinen koulutustarjonta<br />
ulottuu myös perusopetukseen. Esimerkiksi<br />
IB-lukion myötä Etelä-Karjalassa voi suorittaa<br />
koulun ala-asteelta aina lukion loppuun saakka<br />
englannin kielellä. Itä-Suomen koulu puolestaan<br />
tarjoaa opetuksensa suomen ja venäjän kielillä.<br />
Kansainvälisyys onkin osa monikulttuurista Etelä-Karjalaa.<br />
Lappeenrannassa on noin 1 650 ulkomaan<br />
kansalaista (2,7 % asukkaista), joista liki 1<br />
200:lla on venäläisjuuret. Imatralla ulkomaalaisten<br />
osuus on 1,6 prosenttia.<br />
Myös kaupan ala ja julkisen sektorin laitokset,<br />
kuten sairaalat ja koulut, ovat merkittäviä työllistäjiä.<br />
Sekä Lappeenranta että Imatra ovat vetovoimaisia<br />
matkailu- ja ostosmatkailukeskuksia.<br />
Venäläismatkailijoiden kasvava määrä on lisännyt<br />
tuntuvasti kaupan alan palveluiden kysyntää ja työpaikkoja.<br />
Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen<br />
kautta rajan ylittää vuosittain miljoonia matkustajia.<br />
Vuoden 2003 <strong>aika</strong>na venäläisten arvioidaan<br />
kuluttaneen Etelä-Karjalassa noin 100 miljoonaa<br />
euroa. Tämä ostovoiman lisäys näkyy Etelä-Karjalassa,<br />
jossa on Suomen maakunnista eniten myymälätilaa<br />
asukaslukuun suhteutettuna.<br />
Imatra muodostaa yhdessä 18 000 asukkaan<br />
111
kuva: Matti Lehto/ Mainoskuva Matti Lehto Oy<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Svetogorskin – entisen Enson – kanssa EU:n ja Venäjän<br />
rajan ylittävän kaksoiskaupungin. Yhteistyötä<br />
tehdään kulttuurivaihdosta ja hallinnon kehittämisestä<br />
aina matkailun ja elinkeinoelämän<br />
kehittämiseen. Alle kymmenen kilometriä toisistaan<br />
sijaitsevat kaupunkien keskustat muodostavat<br />
ainutlaatuisen toimintaympäristön, jossa<br />
päivittäinen asiointi ja työssäkäynti voi tapahtua<br />
rajan yli.<br />
Etelä-Karjalassa tietoyhteiskunnan kehittäminen<br />
on ollut 1990-luvulta lähtien keskeinen<br />
tavoite. Tietomaakunta eKarjala Oy:stä on muodostettu<br />
maakunnan kuntien yhteinen tietoyhteiskuntakehitystä<br />
edistävä tietoverkkopalveluyhtiö.<br />
Sen uusimpana hankkeena on Etelä-Karjalan<br />
kylien laajakaistahanke, jossa toteutetaan ADSLtasoinen<br />
laajakaistayhteys kaikkiin Etelä-Karjalan<br />
kyliin.<br />
Etelä-Karjalan teollisuus on uudistunut voimakkaasti<br />
viimeisten kahden vuosikymmenen<br />
<strong>aika</strong>na. Tätä on tukenut alueen monipuolinen<br />
koulutustarjonta yliopisto-opetuksesta käden<br />
taidon opetukseen. Metsä- ja metalliteollisuuden<br />
klustereissa on investoitu voimakkaasti uuteen<br />
teknologiaan ja teolliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan.<br />
Etelä-Karjalan BKT asukasta kohti<br />
onkin eräs maamme korkeimmista.<br />
Hyvää elämää<br />
Etelä-Karjala on yksi Saimaan maakunnista. Saimaa<br />
on olennainen osa sekä Lappeenrannan että<br />
Imatran seudun asukkaiden kesäistä elämänme-<br />
noa. Yli 8 000 kilometrin rantaviivalla avautuu<br />
runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen vapaaajanviettoon<br />
ja asumiseen.<br />
Saimaan järvialue ulottuu syvälle Sisä-Suomeen<br />
tarjoten erinomaiset purjehdus- ja melontareitit.<br />
Saimaan satamista on kätevä yhteys<br />
Saimaan kanavaa pitkin myös valtamerille. Perinteikkäänä<br />
kylpyläseutuna Lappeenrannan-<br />
Imatran alue tarjoaa nykyisinkin korkeatasoista<br />
palvelua, esimerkiksi Imatran Kylpylässä.<br />
Lappeenrannan-Imatran seutu tarjoaa monenlaisia<br />
vaihtoehtoja asumisympäristön suhteen.<br />
Suurin osa Etelä-Karjalan ydinalueen asutuksesta<br />
on sijoittunut nauhamaisesti pitkin Saimaan etelärantaa.<br />
Kanavansuun asuntomessualue on tästä<br />
valmis esimerkki. Myös Lappeenrannan teknillisen<br />
yliopiston ympärille - aivan Saimaan rantaviivan<br />
tuntumaan - sekä Imatran Vuoksenrantaan<br />
on rakentumassa uusia pientaloalueita.<br />
Kaupunkien ydinkeskustoissa on mahdollisuus<br />
monenhintaisiin ja hyvinkin yksilöllisiin ja<br />
moderneihin asumisratkaisuihin. Kaupunkikeskustan<br />
viihtyvyyteen ja palveluihin on kiinnitetty<br />
viime vuosina erityistä huomiota, ja keskusta on<br />
tiivistynyt asuntorakentamisen myötä.<br />
Maaseutumaista asumista tuetaan mm. aktiivisella<br />
kylätoiminnalla ja kyläsuunnitelmilla<br />
sekä varustamalla kaikki kylät ADSL-tasoisilla<br />
laajakaistayhteyksillä. Nauhamaisen aluerakenteen<br />
ansiosta matka maaseudulta kaupallisiin<br />
keskuksiin on lyhyt.<br />
Viipurin monikulttuurinen ilmapiiri heijas-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 118 620 119 688 118 628 116 980 116 585 115 244<br />
työp<strong>aika</strong>t 54 441 55 907 53 799 53 513 43 123 46 843<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 335 14 977 17 471 20 112 20 196 24 105<br />
korkea-astekoulutettuja 9,0 % 11,1 % 12,9 % 15,3 % 18,2 % 20,0 %<br />
112
tuu myös nykyiseen Etelä-Karjalaan. Kannaksen<br />
taide- ja koko kulttuuriperintö on vahva maakunnan<br />
identiteetin voimavara. Kannaksen perintöä<br />
ovat muun muassa joustavuus, kyky toimia erilaisten<br />
ihmisten kanssa sekä halu hakea kansainvälisiä<br />
kontakteja.<br />
Edellytyksiä Etelä-Karjalan kulttuurin kehittymiselle<br />
loi myös maakunnan voimakas teollistuminen<br />
ja vaurastuminen 1900-luvulla: väestörakenne<br />
mullistui, tuli uusia ihmisiä ja ajatuksia<br />
sekä henkistä energiaa.<br />
Maakunnassa on omaleimaisia kulttuurisia<br />
instituutioita, kuten ammattiteatterit Lappeenrannassa<br />
ja Imatralla, Lappeenrannan kaupunginorkesteri,<br />
josta on kehittymässä maakunnan<br />
yhteinen lippulaiva – Saimaa Sinfonietta, Etelä-<br />
Karjalan museo historiallisessa Lappeenrannan<br />
Linnoituksessa, Imatran kulttuurikeskus ja siellä<br />
Imatran taidemuseo, jossa vaalitaan taidemesenaatti<br />
Jalo Sihtolan Imatran kokoelmaa.<br />
Laitoskulttuurin vastapainona ja täydentäjänä<br />
ovat monet kansainvälisestikin arvostetut<br />
tapahtumat. Niille on leimallista, että ne ovat kehittyneet<br />
monien aktiivisten ihmisten ajatusten ja<br />
tekojen tuloksena. Tapahtumia ovat mm. Imatra<br />
Big Band Festival - Suomen toiseksi suurin jazzfestivaali,<br />
Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut,<br />
jotka osaltaan ammentavat elinvoimaisuuttaan<br />
karjalaisesta lauluperinteestä, Imatran<br />
ympäristötaiteen ja valokuvataiteen biennaalit tai<br />
vaikkapa Linnoituksen Yö -taidetapahtuma.<br />
Taiteen perusopetus maakunnassa, lukuisat<br />
harrastuspiirit ja kulttuurijärjestöt kasvattavat<br />
osaltaan uusia ammattilaisia, harrastajia ja yleisöä<br />
taiteen kenttään.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Tasapainoinen kaupunkiseutu<br />
Lappeenrannan ja Imatran seudulla puunjalostusteollisuus<br />
on ollut vakaan <strong>kasvun</strong> pohja. Tämän<br />
lisäksi yliopisto ja sen myötävaikutuksella<br />
syntyneet korkean teknologian järjestelmiä tuottavat<br />
yritykset takaavat sen, että alueen koulutuksen<br />
ja osaamisen taso pysyy korkealla. Myös kaupankäynti<br />
ja kansainväliset yhteydet varmistavat<br />
sen, että aktiivinen toiminta alueella vain kiihtyy<br />
entisestään.<br />
Asumisen, palveluiden ja vapaa-ajan vieton<br />
suhteen Lappeenrannan ja Imatran seuduilla on<br />
tarjota mitä erilaisempia vaihtoehtoja. Seutu tarjoaa<br />
sekä vilkkaan ja tiiviin kaupunkiympäristön<br />
että maaseudun ja puhtaan erämaaluonnon rauhan<br />
sitä kaipaavalle.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 88 872 26 075 114 947<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 38 947 7 541 46 488<br />
alkutuotanto 1,9 % 10,3 % 3,3 %<br />
teollisuus 23,6 % 28,8 % 24,5 %<br />
yksityiset palvelut 34,4 % 21,4 % 32,3 %<br />
julkiset palvelut 30,7 % 30,6 % 30,7 %<br />
muut 9,4 % 8,8 % 9,3 %<br />
työttömyysaste 12/03 15,7 % 14,3 % 15,4 %<br />
bkt milj. euroa 2001 2 287 432 2 719<br />
bkt / asukas euroa 2001 25 731 16 465 23 619<br />
korkea-astekoul. 2002 21,7 % 18,3 % 21,0 %<br />
muuttotase 2003e 0,6 ‰ 1,4 ‰ 0,8‰<br />
etäisyys lentokentälle 3 km<br />
113
kuva: Kai Fagerström<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Salo – kauppap<strong>aika</strong>sta kansainvälisyyteen<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Meri toi ensimmäiset ihmiset Salon seudulle noin<br />
6 500 - 7 000 vuotta sitten. Noista ajoista maa on<br />
kohonnut, mutta meri rajaa edelleen Salon seudun<br />
etelässä. Myöhemmin meri toi seudulle kauppiaat,<br />
uudisraivaajat ja visionäärit. Vuosisatoja<br />
kauppapaikkana tunnetusta Salosta tuli kauppala<br />
vuonna 1887 keisari Aleksanteri III:n julistuksella.<br />
Heti perustamisensa jälkeen Salon kauppalan<br />
keskeisin osa tuhoutui tulipalossa 15.7.1887.<br />
Uudisrakentamisen yhteydessä päästiin toteuttamaan<br />
keskustan uutta asemakaavaa. Rautatien<br />
saaminen Saloon vuosisadan vaihteessa kiihdytti<br />
kauppalan kehittymistä. Kaupunkioikeudet Salo<br />
sai vuonna 1960.<br />
Kauppapaikkana Salo on säilyttänyt asemansa<br />
näihin päiviin asti ja on talousalueensa vahva<br />
keskus. Salon seutu tunnetaan nykyisin sekä<br />
korkean teknologisen osaamisen että perinteisen<br />
maatalouden tyyssijana. Elektroniikkateollisuuden<br />
menestyksen pohja luotiin 1960-luvulla.<br />
Laman jälkeen 1990-luvun puolivälissä nimenomaan<br />
elektroniikkateollisuuden voimakas ja<br />
nopea kasvu teki Salosta dynaamisen piilaakson,<br />
jona se tänä päivänä tunnetaan Suomessa ja maan<br />
rajojen ulkopuolella.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Salo on laajan ja viljavan alueen liike-, palvelu-,<br />
teollisuus- ja koulukeskus. Kaupungissa asuu nyt<br />
lähes 25 000 asukasta ja kymmenen ympäristökunnan<br />
kanssa se muodostaa kiinteän yli 60 000<br />
asukkaan talousalueen. Salo ja Salon seutu ovat<br />
kuuluneet muuttovoittoalueisiin jo viimeiset parikymmentä<br />
vuotta.<br />
Elektroniikkateollisuudella on Salossa vuosikymmenten<br />
takaiset perinteet. Alansa huippua<br />
edustavan matkapuhelinteollisuuden lisäksi tämän<br />
päivän Salossa on paljon muuta elektroniikka-alan<br />
alihankintatoimintaa. Lisäksi Salossa<br />
toimii pitkälle erikoistunutta muovi- ja metalliteollisuutta<br />
sekä korkealuokkaista ja palkittua<br />
huonekalujen valmistusta. Salossa toimii toinen<br />
Suomen kahdesta sokeritehtaasta.<br />
Salo pyrkii säilyttämään korkean osaamisen<br />
tasonsa panostamalla koulutukseen. Peruskoulu-<br />
ja lukiokoulutuksen lisäksi kaupungissa annetaan<br />
toisen asteen koulutusta, josta vastaavat<br />
Salon ammattioppilaitos sekä Salon kaupan ja<br />
terveyden ammattiopisto. Korkeamman asteen<br />
ammatillisesta opetuksesta vastaa Turun ammattikorkeakoulun<br />
Salon osasto. Myös maisteritason<br />
opetusta annetaan Salossa yhteistyössä korkeakoulujen<br />
kanssa.<br />
Hyvää elämää<br />
Salo on pientalovaltainen kaupunki, jossa kuitenkin<br />
myös kerrostaloasumiseen on luotu luonnonläheiset<br />
ja viihtyisät edellytykset. Omistusasunnoissa<br />
asumisen lisäksi kaupunki on pyrkinyt<br />
tarjoamaan mahdollisuuksia vuokra-asumiseen<br />
rakentamalla ja ylläpitämällä runsaasti kunnallisia<br />
vuokra-asuntoja. Asumisoikeusasunnon hankinta<br />
myös mahdollista.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 58 584 57 927 58 520 59 836 60 816 62 393<br />
työp<strong>aika</strong>t 26 627 25 955 27 011 26 483 25 263 29 061<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 170 11 684 13 522 15 438 18 493 44 300<br />
korkea-astekoulutettuja 7,1 % 9,1 % 11,2 % 13,4 % 16,7 % 19,3 %<br />
114
Uusin asuntoalue Viitannummi on keskustan<br />
eteläpuolella meren välittömässä läheisyydessä.<br />
Alueen suunnittelussa huomioidaan erityisesti<br />
ympäristökysymykset, rakentamisessa noudatetaan<br />
kestävän kehityksen periaatteita ja alueelle<br />
tulevien asukkaiden omat tarpeet ja toiveet pyritään<br />
ottamaan huomioon läpi koko rakennushankkeen<br />
ajan.<br />
Salon vapaa-ajan palveluista tärkeä on lähes<br />
kaupungin keskustassa sijaitseva urheilupuisto.<br />
Se on keidas, joka tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen<br />
liikuntaan. Alueella sijaitsevat jäähallit,<br />
uimahalli, useat eri sisäpalloiluhallit sekä Salohalli.<br />
Urheilukentän yhteydessä toimii myös täysimittainen<br />
golfkenttä. Salon taidemuseo Veturitalli<br />
toimii peruskorjatussa sata vuotta vanhan<br />
veturitallin suojissa. Kulttuurihistoriallinen Meritalon<br />
museo on avoinna kesä<strong>aika</strong>na. Kansainvälistäkin<br />
huomiota ovat saavuttaneet vuosittain<br />
järjestettävät Salon lastenlaulufestivaalit.<br />
Salolaisesta elämänmenosta puhuttaessa ei voi<br />
unohtaa kauppatoria, joka on erityisesti kesäisin<br />
kaupunkilaisille rakas kohtaamispaikka. Kesätorstai-iltojen<br />
ohjelmalliset iltatorit korkeatasoisine<br />
artisteineen keräävät yleisöä sankoin joukoin kauempaakin.<br />
Kolmipäiväiset markkinat syksyllä on<br />
tärkeä ja perinteinen tapahtuma Salossa.<br />
Pieni suuri kaupunki<br />
Salolla on erinomainen sijainti maan lounaisosassa<br />
hyvien liikenneyhteyksien varrella kahden<br />
suomalaisittain suuren kaupungin välissä. Maan<br />
pääkaupunkiin Helsinkiin on runsaan tunnin<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
matka ja maakunnan pääkaupunkiin Turkuun<br />
alle puolen tunnin matka. Liikenneolot paranivat<br />
oleellisesti vuonna 2003, jolloin avattiin uusi<br />
moottoritieyhteys Salon ja Turun välillä. Lähimmät<br />
lentokentät sijaitsevat Turussa ja Helsingissä.<br />
Saloon voi tulla myös meritse vaikkapa kauppatorille<br />
kaupungin sydämeen saakka.<br />
Salolla on pitkät perinteet alueensa palvelutarpeiden<br />
tyydyttäjänä. Kaupungista on tullut<br />
alueensa liike-elämän monipuolinen keskus, jonka<br />
palvelutaso on laajalti tunnettu ja tunnustettu.<br />
Salossa on satoja vähittäiskaupan toimipaikkoja,<br />
joiden tuotevalikoima on laaja ja monipuolinen.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 24 795 37 922 62 717<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 16 616 11 801 28 417<br />
alkutuotanto 1,0 % 16,8 % 7,6 %<br />
teollisuus 49,1 % 25,1 % 39,1 %<br />
yksityiset palvelut 24,7 % 23,0 % 24,0 %<br />
julkiset palvelut 20,8 % 25,5 % 22,8 %<br />
muut 4,4 % 9,6 % 6,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 10,3 % 8,9 % 9,5 %<br />
bkt milj. euroa 2001 2 215 494 2 709<br />
bkt / asukas euroa 2001 89 884 13 039 43 324<br />
korkea-astekoul. 2002 23,8 % 17,6 % 20,1 %<br />
muuttotase 2003e 4,3 ‰ 3,5 ‰ 3,8 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 52 km (Turku)<br />
115
kuva: tekvi/kiinteistöosasto<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Savonlinna – Saimaan helmi<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Savonlinna sijaitsee Saimaan sydämessä Haukiveden<br />
ja Pihlajaveden välisillä saarilla. Ruotsi-Suomen<br />
ja Venäjän välisen rauhattoman rajan turvaksi<br />
alettiin vuonna 1475 rakentaa Olavinlinnaa.<br />
Linnan naapurustoon kohosi pian pieni yhdyskunta,<br />
joka sai kaupunkioikeudet kreivi Pietari<br />
Brahelta vuonna 1639. Kaupungin kehitys sai<br />
ratkaisevan sysäyksen vanhan Saimaan kanavan<br />
rakentamisesta vuonna 1856. Savonlinnasta alkoi<br />
kehittyä matkailukaupunki 1800-luvun lopulla.<br />
Kylpylä, Olavinlinna (ensimmäiset oopperajuhlat<br />
järjestettiin jo 1910-luvulla) ja valkokylkiset matkustajalaivat<br />
houkuttelivat jo tuolloin vieraita<br />
myös Pietarista.<br />
Kaupungin pinta-alasta 40 prosenttia on vettä.<br />
Savonlinna on ollut Saimaan laivaliikenteen<br />
keskus, jonka vesillä ovat seilanneet sadat tervahöyryt,<br />
hinaajat ja matkustajalaivat. Kaupungissa<br />
on ollut useita telakoita ja konepajoja. Laivaliikenne<br />
on yhä vilkasta. Uusi Saimaan kanava palautti<br />
yhteyden Itämerelle vuonna 1968.<br />
Vuonna 1932 kaupunkiin liitettiin osia Säämingistä<br />
ja 1973 pääosa Säämingin kunnasta.<br />
Alueliitosten myötä kaupungin maa-ala moninkertaistui<br />
ja kaupunki sai noin 12 000 uutta asukasta.<br />
Sodan jälkeen kaupunkiin Savonlinnaan ja<br />
Sääminkiin jäi kolmisentuhatta siirtolaista.<br />
Tänään Savonlinnan kaupunki on 27 600<br />
asukkaan vireä kulttuuri-, teollisuus- ja koulukaupunki.<br />
Oopperajuhlat ja Balettijuhlat ovat<br />
maailmankuulut. Puhdas luonto, hyvät palvelut<br />
ja monipuolinen kulttuuritarjonta houkuttelevat<br />
Savonlinnaan vieraita kaikkialta maailmasta.<br />
Savonlinnassa on sekä Joensuun yliopiston että<br />
Mikkelin ammattikorkeakoulun yksiköitä, joissa<br />
on parituhatta opiskelijaa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Savonlinnan (Itä-Savon) seutukunta muodostaa<br />
vajaan 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen, jota<br />
leimaa tasapaino yhtäältä maaseutumaisen, vesistöisyyden<br />
ja luonnonkauneuden ja toisaalta<br />
kaupunkimaisuudessa tiiviisti rakennetun keskustan,<br />
nyky<strong>aika</strong>isten koulutusyksiköiden, kulttuuri-<br />
ja vapaa-<strong>aika</strong>laitosten sekä teollisuusyksiköiden<br />
kesken.<br />
Seutua on useamman vuoden vaivannut<br />
muuttotappio, joka uhkaa vinouttaa ikärakennetta<br />
ja aiheuttaa epätasapainoa työmarkkinoilla<br />
työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaamisessa.<br />
Taloudellinen huoltosuhde seudulla on 1,72 ja<br />
työttömyysaste Savonlinnan kaupungissa noin 14<br />
prosenttia. Yrittäjätalouksien määrä seudullisesti<br />
on noin 7 prosenttia.<br />
Elinkeinorakenne on kohtuullisen monipuolinen,<br />
sillä maaseutuelinkeinojen lisäksi alueella<br />
on metalli- ja puuteollisuutta, jonka ympärille on<br />
keskittynyt vastaavaa pk-sektorin toimintaa. Elinkeinoelämän<br />
kannalta liikenneyhteyksien – erityisesti<br />
lentoliikenteen- toiminnan turvaaminen ja<br />
muiden liikennejärjestelyjen (ohikulkutie, raideliikenne)<br />
ratkaiseminen on kehitykselle merkittävää.<br />
Seudun kehityskuvaa osoittavat indikaattorit<br />
- muuttoliike, työp<strong>aika</strong>t, korkea-astekoulutettujen<br />
muutto, aluetalous - ovat kääntyneet vuosituhannen<br />
vaihteesta positiivisempaan suuntaan.<br />
Kaupunkiseudun osaamisen kehittämisen ja<br />
innovaatioiden lisäämisresurssit nojaavat pitkälti<br />
osaavien yritysten, Joensuun yliopiston yksiköiden<br />
ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun toimintaan<br />
sekä Lappeenrannan ja Oulun teknillisen<br />
yliopiston verkostoyhteistyöhankkeisiin. Seudulla<br />
vaikuttavat osaamiskeskusohjelmat (matkailun<br />
verkosto-osaamiskeskus ja Kaakkois-Suomen<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 53 699 52 934 52 984 52 690 52 185 49 489<br />
työp<strong>aika</strong>t 22 224 23 276 22 669 21 452 17 032 17 127<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 8 780 11 071 11 800 12 783 12 640 14 151<br />
korkea-astekoulutettuja 7,6 % 7,6 % 11,7 % 13,7 % 16,5 % 17,9 %<br />
116
osaamiskeskus/prosessiteollisuus) sekä aluekeskusohjelma<br />
tukevat seudun kehittymistä.<br />
Jatkossakin Savonlinnan seutu mielletään<br />
korkeatasoisen kulttuuritarjonnan tyyssijana<br />
Olavinlinnan, oopperajuhlien, Bolshoi-baletin,<br />
Retretin, Luston, järviluonnonkeskuksen ja Kerimäen<br />
puukirkon vetovoiman sekä näihin liittyvien<br />
kulttuurin ja matkailun oheistoimintojen<br />
ansiosta.<br />
Hyvää elämää<br />
Savonlinnassa asutaan Suomen keskiarvoa väljemmin<br />
ja edullisemmin. Omistusasumisen hinta<br />
on asuntoneliömetriä kohden edullinen (860 euroa<br />
/neliö 2002) ja asumisen taso ja laatu on laadullisten<br />
indikaattorien mukaan keskimääräistä<br />
parempaa. Omakotiasumisessa on pyrkimys<br />
omarantaisten asuintalojen lisääntyvään rakentamiseen,<br />
jolle on sekä kasvavat markkinat että<br />
tarjontapotentiaalia.<br />
Savonlinnassa on erityisesti kesäsesongilla<br />
tarjolla kansallisesti, osin kansainvälisestikin,<br />
arvioiden korkeatasoista kulttuuria oopperan,<br />
baletin ja muun taide-elämän sektoreilla. Kesäisin<br />
kaupunki huokuu kansainvälistä menoa mannermaiseen<br />
tapaan. Kesä<strong>aika</strong>an seudulla olevien<br />
noin 9 000 lomamökin käyttäjät virkistyttävät<br />
niin kaupunkia kuin maaseutumaisia osiakin.<br />
Seudulla on pitkän kokemuksen myötä kehittynyt<br />
toimivia verkostoyhteistyömalleja hyödyntämään<br />
kasvanutta matkailijavirtaa ”paketoimalla”<br />
eri ryhmille kohdennettavia palveluja kysyntää<br />
vastaavasti.<br />
Palveluvarustus ja palvelujen saatavuus koko<br />
seudulla on keskitasoa parempaa. Kulttuuripalvelujen<br />
lisäksi seudulla on luonnon muodostamat<br />
hyvät edellytykset erilaisille luontoaktiviteeteille<br />
kuten kalastukselle ja retkeily-, hiihto- ja vesistöreittien<br />
hyödyntämiselle. Palveluvarustus liikuntapaikkoja<br />
ja pelikenttien osalta on hyvä ja<br />
kattava; mainittakoon erityisesti Tanhuvaaran<br />
urheiluopiston kehittyminen monipuoliseksi ja<br />
nyky<strong>aika</strong>iseksi huippu-urheilun valmennuskes-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
kukseksi, joka soveltuu myös järjestöjen-, yritysten<br />
sekä perheiden käyttöön. Esimerkkinä innovatiivisuudesta<br />
on retkiluistelun kehittäminen<br />
Linnasaaren kansallispuistossa Rantasalmella.<br />
Savonlinnan seutu – hyvän elämän<br />
seutu<br />
Savonlinnan seutu poikkeaa monelta osin Suomen<br />
muista aluekeskuksista johtuen paljolti<br />
luonnonolojen määräämistä reunaehdoista. Käytännössä<br />
koko keskusta on rakentunut tiiviiseen<br />
kaupunkimaiseen tyyliin saarille ”nauhakaupungin”<br />
muotoon. Luonnonkauneuden johdosta<br />
ongelmaksi ovat muodostuneet liikenneyhteydet<br />
tehden seudusta logistisesti ajatellen hankalasti<br />
saavutettavan. Toisaalta seudun kansallispuistot<br />
(Kolovesi, Linnansaari, ehdotettu Pihlajavesi) ja<br />
Olavinlinnan kansallismaisema ja sen identiteettimerkitys<br />
huomioiden eväät hyvään elinympäristöön<br />
ovat vertaansa vailla. Olavinlinnan - Saimaan<br />
kokonaisuutta on ehdotettu UNESCOn<br />
maailmanperintökohteeksi yhdessä Kolin alueen<br />
kanssa.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 27 527 20 810 48 337<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 10 607 6 497 17 104<br />
alkutuotanto 4,0 % 22,2 % 10,9 %<br />
teollisuus 17,9 % 17,5 % 17,7 %<br />
yksityiset palvelut 33,4 % 19,7 % 28,2 %<br />
julkiset palvelut 36,9 % 32,1 % 35,1 %<br />
muut 7,7 % 8,5 % 8,0 %<br />
työttömyysaste 12/03 17,5 % 15,5 % 16,6 %<br />
bkt milj. euroa 2001 440 274 714<br />
bkt / asukas euroa 2001 15 924 12 894 14 607<br />
korkea-astekoul. 2002 21,8 % 14,3 % 18,6 %<br />
muuttotase 2003e -2,7‰ -7,3 ‰ -4,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 15 km<br />
117
kuva: Juha Harju<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Seinäjoki – yrittävän Etelä-Pohjanmaan<br />
kasvukeskus<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Ennen dynamiitin keksimistä Seinäjoen seutu,<br />
keskuksenaan Wasastjernan, Östermyran kartano<br />
Törnävällä, tunnettiin ruudin ja raudan tuottajana.<br />
1800-luvulla kartano toimi <strong>aika</strong>nsa modernina<br />
maa- ja metsätalouden kehittäjänä. Etelä-<br />
Pohjanmaalla maatalous on edelleen merkittävä<br />
elinkeino. Rautatiet toivat Seinäjoelle kehitystä ja<br />
kulttuuria 1800-luvun lopulta lähtien. Nyt kaupunki<br />
on viiden radan risteyspaikka pendolinoyhteyksineen.<br />
Seinäjoki sijaitsee Helsingistä Ouluun<br />
kulkevan pääradan varrella sekä valtateiden<br />
18 ja 19 risteyskohdassa Via Finlandia -väylällä.<br />
Terveydenhuollon keskus Seinäjoesta rakentui<br />
1920 -luvulta lähtien. Sairaala- ja terveyspalvelut<br />
leimaavat kaupunkia nykyäänkin. Entiset<br />
lääninsairaalan rakennukset Seinäjoen varrella<br />
palvelevat nyt osaamista; alueella toimii Seinäjoen<br />
yliopistokeskus.<br />
Seinäjoesta tuli kaupunki vuonna 1960. Samana<br />
vuonna valmistuivat Seinäjoelle akateemikko<br />
Alvar Aallon suunnittelemat Lakeuden Ristin<br />
torni ja kirkko, muutamaa vuotta myöhemmin<br />
kaupungintalo, maakuntakirjasto ja seurakuntakeskus<br />
sekä vuonna 1968 valtion virastotalo, joka<br />
toimii nykyään kaupungin hallintotiloina. Ainutlaatuista<br />
kokonaisuutta täydensi vielä vuonna<br />
1987 kaupunginteatteri. Seinäjoen Aalto-keskus<br />
on kansainvälisestikin arvostettu matkailukohde.<br />
Seinäjoen kaupungin maapinta-ala nelinkertaistuu<br />
kun Seinäjoki ja Peräseinäjoki yhdistyvät.<br />
Näin muodostuva uusi Seinäjoki aloittaa toimintansa<br />
1.1.2005.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Seinäjoki on 200 000 asukkaan Etelä-Pohjanmaan<br />
maakunnan keskus ja Seinäjoen seutu<br />
on tänä päivänä Suomen nopeimmin kasvavia<br />
kaupunkiseutuja. Vuodesta 1960 on Seinäjoen<br />
väestö kaksinkertaistunut ja työp<strong>aika</strong>t kolminkertaistuneet.<br />
Vuotuinen väestönkasvu perustuu<br />
sekä syntyvyyteen että muuttoliikkeeseen. Nuoria<br />
muuttajia Seinäjoen seudulle vetävät hyvät työ- ja<br />
opiskelumahdollisuudet sekä lapsiperheille soveltuvat<br />
asumisvaihtoehdot. Koulutustaso Seinäjoen<br />
seudulla on Suomen korkeimpia.<br />
Kaupunkiseudun elinkeinorakenteessa korostuu<br />
pk-yritysten ja palvelujen osuus. Seinäjoen<br />
kaupunkiseutu on Suomen voimakkaimpia<br />
vähittäis- ja erikoiskaupan keskuksia. Viimeisimmän<br />
vaikutusaluetutkimuksen mukaan Seinäjoen<br />
markkina-alue on Suomen seitsemänneksi<br />
suurin. Erityisen voimakkaina kaupan sektoreina<br />
erottuvat auto- ja vaatetuskauppa. Julkisen sektorin<br />
merkittävin työllistäjä on sosiaali- ja terveydenhuolto.<br />
Maakunnan vahvan elintarvikeketjun monet<br />
tuotteet jalostuvat Seinäjoen seudulla. Elintarviketalous<br />
on seudulla perinteinen vahvuusala,<br />
jota edustavat mm. Atria Oyj ja Valio. Elintarvikeklusterin<br />
osaamisen ja kehittämisen tukena<br />
toimii elintarvikealan osaamiskeskus FOOD-<br />
WEST. Elinkeinotoiminnan kärkialoihin lukeutuvat<br />
myös metalli- ja rakennusala. Perinteisten<br />
toimialojen tueksi ja uudeksi voimakkaaksi ydintoimialaksi<br />
on kasvanut ICT-ala, jota keihäänkärkinä<br />
edustavat terveysteknologia ja älytekniikka,<br />
yritysesimerkkinä Fog Screen Ltd. Näiden alojen<br />
kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat yritysten<br />
ohella älytekniikan osaamiskeskus sekä Seinäjoen<br />
terveysteknologiakeskus MEDIWEST.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 87 359 90 586 93 487 95 102 96 441 96 189<br />
työp<strong>aika</strong>t 37 732 41 237 41 419 41 967 34 806 39 613<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 023 11 787 13 325 15 478 13 566 17 391<br />
korkea-astekoulutettuja 8,5 % 11,5 % 13,8 % 16,2 % 19,1 % 21,3 %<br />
118
Seinäjoen seudulla on panostettu pitkäjänteisesti<br />
osaamisrakenteen kehittämiseen. Näkyvin<br />
esimerkki tästä on Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä<br />
TRIANO.<br />
Koulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen<br />
ydin on viiden yliopiston muodostama<br />
Seinäjoen yliopistokeskus, monialainen Seinäjoen<br />
ammattikorkeakoulu sekä Seinäjoen seudun<br />
osaamiskeskus (elintarvikeala ja älytekniikka).<br />
EPANET –tutkimusprofessoriverkostossa toimii<br />
jo toistakymmentä professoria tutkimusaloilla,<br />
jotka tukevat maakunnan elinkeinoelämää.<br />
Hyvää elämää<br />
Seinäjoella yhdistyvät monipuoliset asumismahdollisuudet,<br />
laaja koulutustarjonta, korkealuokkaiset<br />
palvelut sekä vilkas kulttuuri- ja vapaa-ajan<br />
toiminta. Väkiluvun voimakas kasvu on pitänyt<br />
asuntotuotannon määrän korkeana myös valtakunnallisesti<br />
verrattuna. Seinäjoella voi asua<br />
modernisti ydinkeskustassa tai rauhallisilla asuntoalueilla;<br />
esimerkiksi Hallilanvuoren maisemissa<br />
tai joen rannalla.<br />
Seinäjoki on vireä kulttuuri- ja tapahtumakaupunki.<br />
Suuret tapahtumat Tangomarkkinat<br />
ja Provinssirock tunnetaan kaikkialla. Vilkasta<br />
kulttuurielämää tukee Seinäjoelle perustettu kulttuurin<br />
innovaatiokeskus. Elämyksiä voi hankkia<br />
ympäri vuoden kaupunginteatterin, kuvataiteen<br />
ja konserttien tarjonnasta. Tärkeänä kulttuurielämän<br />
ja musiikkitaiteen kehittäjänä toimii Sibelius-Akatemian<br />
Seinäjoen toimipiste.<br />
Runsaaseen vapaa-ajan tarjontaan Seinäjoen<br />
seudulla kuuluvat mm. golfkentät, raviurheilukeskus<br />
sekä Jouppilanvuoren laskettelu- ja hiihtokeskus.<br />
Vapaa-ajasta voi nauttia myös vaikkapa<br />
Kaanaa-Linesin jokilaivaristeilyllä tai kauniin Kalajärven<br />
matkailukeskuksessa. Vehmaita puistoalueita<br />
ja kulttuurihistoriaa edustavat Törnävän<br />
kartanopuisto ja Kampusalue.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Seinäjoki haluaa korostaa myös täyden palvelun<br />
kokous-, kongressi- ja messuvalmiuksiaan.<br />
Suurin tapahtumapaikoista on Seinäjoki Areena,<br />
jossa voidaan toteuttaa 10 000 henkilön tilaisuuksia.<br />
Etelä-Pohjanmaan kasvukeskus<br />
Seinäjoki on myös tulevaisuudessa Etelä-Pohjanmaan<br />
koulutus- ja työssäkäyntikeskus. Kasvun<br />
yhtenä mahdollistajana on vahva yrittäjyys. Maakunnan<br />
pitkä puutuote-, elintarvike- ja metalliosaamisen<br />
perinne on Seinäjoen seudulla jalostunut<br />
uusia teknologioita ja tuotantomenetelmiä<br />
hyödyntäväksi ICT:n terveysteknologian ja elintarvikealan<br />
osaamiseksi. Tähän liittyvä kauppa- ja<br />
palvelusektori takaa suotuisan kaupunkiseudun<br />
kehityksen myös jatkossa.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 31 714 65 780 97 494<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 17 365 22 035 39 400<br />
alkutuotanto 1,1 % 14,7 % 8,7 %<br />
teollisuus 11,1 % 28,4 % 20,7 %<br />
yksityiset palvelut 39,8 % 22,5 % 30,1 %<br />
julkiset palvelut 39,6 % 24,6 % 31,2 %<br />
muut 8,3 % 9,7 % 9,1 %<br />
työttömyysaste 12/03 12,0 % 10,0 % 10,7 %<br />
bkt milj. euroa 2001 798 871 1 669<br />
bkt / asukas euroa 2001 25 831 13 257 17 278<br />
korkea-astekoul. 2002 28,8 % 18,7 % 22,0 %<br />
muuttotase 2003e 13,1‰ -0,6 ‰ 3,8 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 8 km<br />
119
kuva: Vidar Lindqvist<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Tammisaari – kaupunki, jossa maa kohtaa<br />
meren<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Tammisaaren kaupunki sai kaupunkioikeutensa<br />
kuningas Kustaa Vaasalta vuonna 1546. Kaupunki<br />
on kehittynyt pienestä kalastajakylästä länsiuusmaalaisten<br />
kuntien talousalueeksi. Tammisaaren<br />
kaupunki on pinta-alaltaan Uudenmaan<br />
maakunnan suurin kunta, maapinta-alaa on 721<br />
km 2 ja vesialuetta 995 km 2 sekä vähintään hehtaarin<br />
kokoisia saaria kokonaista 698. Tämä tekee<br />
kaupungista saaristokunnan, jossa on rantaviivaa<br />
1 671 kilometriä. Sopivia maihinnousupaikkoja<br />
ja suojaisia ankkurilahtia on runsaasti. Kaupungissa<br />
on Kuusamon jälkeen toiseksi eniten vapaaajan<br />
asuntoja Suomessa – vajaat 5 000.<br />
Tammisaaressa on toteutettu kaksi kuntaliitosta:<br />
Snappertunan kunta ja Tammisaaren maalaiskunta<br />
liitettiin kaupunkiin vuonna 1977 ja<br />
Tenholan kunta vuonna 1993.<br />
Asukkaita kaupungissa on runsaat 14 500.<br />
Heistä runsaalla 82 prosentilla on ruotsi äidinkie-<br />
lenään, minkä vuoksi kaupunkia onkin kutsuttu<br />
”ruotsinkielisen Suomen pääkaupungiksi”.<br />
Työpaikkojen rakenne on Tammisaaressa<br />
noudattanut maan yleistä kehitystä: teollisuuden<br />
työp<strong>aika</strong>t ovat vähentyneet ja palveluelinkeinojen<br />
työp<strong>aika</strong>t lisääntyneet.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Kaupungin väestö on <strong>aika</strong>isemmin kasvanut hillitysti<br />
– suurimmaksi osaksi paikkakunnalle muuton<br />
ansiosta. Viime vuosina väestönkehitys on<br />
kuitenkin näyttänyt pysähtyvän. Nuoret tulevat<br />
Tammisaareen opiskelemaan ja varttuneemmat<br />
tulevat viettämään eläkeläisvuosiaan idyllisessä<br />
ja luonnonläheisessä ympäristössä. Lasten päivähoito<br />
ja vanhustenhuolto ovat kaupungissa hyvin<br />
järjestetyt.<br />
Elinkeinoelämä muodostuu pienestä ja keskisuuresta<br />
teollisuudesta. Suurin teollisuustyönantaja<br />
on saniteettiposliinia valmistava IDO Kylpyhuone<br />
Oy Ab, jossa on noin 320 työntekijää.<br />
Matkailusta on viime vuosina Tammisaaressa ja<br />
seudulla tullut yhä tärkeämpi elinkeinoala. Julkisen<br />
alan työpaikkojen osuus on suhteellisen suuri.<br />
Kaupungin molemmat sairaalat – Länsi-Uudenmaan<br />
sairaala ja Tammiharjun sairaala – ovat<br />
myös suuria työllistäjiä, noin 740 työntekijää.<br />
Maamme ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto eli<br />
Uudenmaan Prikaati työllistää noin 200 henkeä<br />
ja ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto Ab Utbildning<br />
Sydväst noin 150 henkeä.<br />
Länsiuusmaalaiset kunnat eli Tammisaari,<br />
Hanko, Inkoo, Karjaa ja Pohja ovat solmineet<br />
Raaseporin seudulle aluekeskusohjelman, jonka<br />
painopisteenä on yrittäjäpalvelukeskuksen perustaminen<br />
ja kunnallisen yhteistyön syventäminen<br />
palvelutuotannoissa. Aluekeskusohjelmalla<br />
pyritään luomaan sellainen seutu, jossa on hyvä<br />
toimia yrittäjänä ja jossa asuinympäristö vastaa<br />
asukkaiden hyvinvointi- ja virkistystarpeita.<br />
Tammisaari on perinteinen koulukaupunki.<br />
Uusimpia oppilaitoksia ovat Yrkeshögskolan Sydväst<br />
(ammattikorkeakoulu) ja Yrkesinstitutet Sydväst<br />
(ammattiopisto). Ammattikorkeakouluun<br />
kuuluu myös Forsknings- och utvecklingsinstitutet<br />
ARONIA (tutkimus- ja kehittämiskeskus<br />
ARONIA), jota ylläpidetään yhdessä Åbo Akademin<br />
kanssa. Sen toimialueita ovat pienyritystoiminta<br />
ja ympäristötaito.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 44 016 44 195 44 579 44 746 44 192 43 353<br />
työp<strong>aika</strong>t 19 996 20 951 20 759 20 444 16 589 17 347<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 12 231 14 967 16 711 17 098 14 029 15 988<br />
korkea-astekoulutettuja 9,2 % 11,4 % 13,5 % 16,0 % 18,5 % 20,6 %<br />
120
Hyvää elämää<br />
Maapolitiikka on hallittua. Ympäristöllä ja perinteillä<br />
on huomattava asema kunnan strategisessa<br />
suunnittelussa. Koska Tammisaaren kaupunki<br />
on pinta-alaltaan suuri ja koska asukkaita on<br />
suhteellisen vähän, kaupungilla on erinomaiset<br />
mahdollisuudet harjoittaa haja-asutusta. Tammisaaressa<br />
on keskustan lisäksi kaikkiaan 11 suurempaa<br />
taajamaa.<br />
Saaristokylissä harjoitetaan maatalous-, kalastus-<br />
ja palveluelinkeinoa. Niissä on ala-asteen<br />
koulu, seuraintalo, kauppa, kahvila ja palvelusatama.<br />
Kyliä on eri saaristohankkein kehitetty<br />
elävän saariston keskuksina.<br />
Useimmat asuinalueet on suunniteltu omakotitaloille.<br />
Kerrostaloja on rakennettu ja rakennetaan<br />
vain keskustaan. Kaupunki omistaa kiinteistöosakeyhtiön<br />
kautta lukuisia kiinteistöjä,<br />
joissa on yhteensä runsaat 400 vuokra-asuntoa.<br />
Keskikaupungin laitamien ja elinvoimaisten kylien<br />
asuintonttivaranto on lähes valmiiksi suunniteltu.<br />
Kulttuuritarjonta on runsasta ja vaihtelevaa.<br />
Kaupungissa toimii satoja kulttuuri-, kotiseutu-<br />
ja harrastusyhdistyksiä. Monet vuosittain toistuvat<br />
musiikkitapahtumat antavat leimansa koko<br />
kaupungille – etenkin kesällä. Koska noin parillakymmenellä<br />
suomenruotsalaisella kirjailijalla<br />
on kytkentä kaupunkiin, myöhäissyksyllä järjestetystä<br />
kirjallisuustapahtumasta on tullut hyvin<br />
suosittu.<br />
Tammisaaren museon lisäksi kaupungissa on<br />
Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. Kuvataidekokoelmia<br />
ylläpitävän Pro Artibus -säätiön toimipaikka<br />
on Tammisaaressa.<br />
Suuri saaristo tarjoaa luonnonelämyksiä ja<br />
virkistystä. Tammisaaren kaupungin kansallis-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Tammisaari on työssäkäyntialueen keskus. Karjaan ja<br />
Pohjan pendelöinti suuntautuu Tammisaareen, Inkoon<br />
pendelöinti suuntautuu Helsinkiin. Hanko on oma työssäkäyntialueensa.<br />
puisto, joka on suuruudeltaan 55 km², on perustettu<br />
vuonna 1989 ja se ulottuu avomereltä sisäsaaristoon.<br />
Kaupunki, jossa maa kohtaa meren<br />
Tammisaaren kaupunki sijaitsee 90 kilometrin<br />
päässä Helsingistä ja 105 kilometrin päässä Turusta.<br />
Yhteydet molempiin kaupunkeihin ovat<br />
hyvät. Tämän vuoksi monet ovat valinneet Tammisaaren<br />
asuinp<strong>aika</strong>kseen ja matkustavat täältä<br />
työhön lähinnä Helsingin seudulle. Monet tekevät<br />
myös etätyötä. Turvallisen kaukana suurkaupunkien<br />
kiireestä, mutta kuitenkin maantieteellisesti<br />
lähellä, voi näin ollen yhdistää menestyksekkään<br />
yrittäjyyden harmoniseen yksityiselämään.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 24 411 19 066 43 477<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 10 910 6 412 17 322<br />
alkutuotanto 3,2 % 6,4 % 4,4 %<br />
teollisuus 26,9 % 23,8 % 25,8 %<br />
yksityiset palvelut 28,9 % 26,9 % 28,2 %<br />
julkiset palvelut 32,9 % 30,6 % 32,0 %<br />
muut 8,1 % 12,3 % 9,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 8,7 % 8,8 % 8,8 %<br />
bkt milj. euroa 2001 468 254 722<br />
bkt / asukas euroa 2001 19 069 13 404 16 601<br />
korkea-astekoul. 2002 21,2 % 21,6 % 21,4 %<br />
muuttotase 2003e -1,9 ‰ 3,6 ‰ 0,5 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 93 km (Helsinki)<br />
121
kuva: © Tampereen kaupunki<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kaikem paree Tampere<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Tampere sijaitsee kauniissa järvi- ja harjumaisemissa<br />
Näsi- ja Pyhäjärven välisellä kannaksella.<br />
Kaupungin historia juontaa juurensa vuoteen<br />
1779, jolloin Kustaa III allekirjoitti Tampereen<br />
kaupungin perustuskirjan. Kaupungin syntymän<br />
<strong>aika</strong>an pinta-ala oli vaatimattomat 3,2 km². Tämän<br />
jälkeen on tehty lukuisia alueliitoksia, viimeisin<br />
1970-luvulla. Nykyisin kaupungin kokonaispinta-ala<br />
on lähes 700 km².<br />
Vielä 1800-luvun alussa väkiluku oli alle 500<br />
henkilöä, mutta Tampere kaupungistui teollistumisen<br />
myötä 1800-luvun lopulla. Asukasluku<br />
nousi vuosisadan vaihteessa 35 000:een ja kaupunki<br />
oli Suomen kolmanneksi suurin. Tällä<br />
hetkellä Tampereella on yli 200 000 asukasta ja<br />
Tampere on yhä kolmanneksi suurin kaupunki<br />
Suomessa.<br />
James Finlayson perusti puuvillatehtaan<br />
vuonna 1820 ja tuolloin Tampere sai ensimmäisenä<br />
vapaakaupunkioikeudet maassa. Kaupungin<br />
tärkein elinkeino 1800-luvun lopulla oli tekstii-<br />
liteollisuus. 1900-luvun alussa Tampellan ensimmäiset<br />
veturit sysäsivät liikkeelle laajan konepajatuotannon.<br />
Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin<br />
metalliteollisuus sai toisen suuren sysäyksen<br />
sotakorvaustöistä, tamperelaiset paperikoneet<br />
valtasivat maailmanmarkkinoita ja jopa paperiteollisuuskin<br />
kasvoi vientivetoisena kaupungin<br />
tekstiiliteollisuuden ohitse.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Nykyään Tampere tunnetaan teollisuuden lisäksi<br />
myös tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, urheilun<br />
ja yritystoiminnan keskuksena.<br />
Tampereen seutukuntaan kuuluvat Tampere,<br />
Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja<br />
Ylöjärvi. Seutukunta on elinvoimainen ja houkutteleva<br />
kasvukeskus ja väestö kasvaakin noin 4 000<br />
hengellä vuosittain. Tällä hetkellä seutukunnan<br />
väkiluku on lähes 310 000 ja ennusteiden mukaan<br />
vuonna 2020 Tampereen seutukunnassa asuu jopa<br />
360 000 ihmistä.<br />
Seutukunnan sisäinen muuttoliike on ollut<br />
viime vuosina Tampereelle tappiollinen. Tämä koskee<br />
lähinnä lapsiperheitä ja perustuu asumissyihin.<br />
Tampereen muuttovoitto kertyy pääasiassa nuorten<br />
(15-24 v) muuttaessa kaupunkiin opiskelemaan.<br />
Seutukunnan koulutustaso on koko maan tasoa<br />
korkeampi. Koulutettujen muuttosuhde on<br />
ollut positiivinen. Tampereella tutkinnon suorittaneita<br />
on 67 prosenttia väestöstä, kun koko maassa<br />
vastaava luku on 60 prosenttia.<br />
Teollisuudessa on tapahtunut rakennemuutos,<br />
missä korkeanteknologian teollisuus on korvannut<br />
vanhaa ns. savupiipputeollisuutta. Teollisuuden<br />
työpaikkojen osuus Tampereella onkin alentunut<br />
20 vuodessa 38 prosentista 21 prosenttiin. Palvelusektorin<br />
työpaikkojen osuus on vastaavasti lisääntynyt<br />
54 prosentista 71 prosenttiin. Tulevaisuudessa<br />
suurin osa uusista työpaikoista syntynee tälle<br />
sektorille.<br />
Työttömyysaste Tampereella on tällä hetkellä yli<br />
2 prosenttiyksikköä koko maan tasoa korkeampi.<br />
Taloudellisen huoltosuhteen kehitys on kuitenkin<br />
positiivinen ja lähestyy hiljalleen 1990-luvun lamaa<br />
edeltävää tasoa. 1990-luvun lamasta Tampere ja<br />
seutukunta ovat selvinneet kohtalaisen hyvin; kaupunkiseudulle<br />
on laman jälkeen syntynyt yli 30 000<br />
työpaikkaa.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 242 100 246 999 257 076 267 198 280 389 297 655<br />
työp<strong>aika</strong>t 116 938 119 691 121 965 129 197 110 546 135 285<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 12 387 13 732 16 176 18 652 17 722 22 211<br />
korkea-astekoulutettuja 11,8 % 14,2 % 16,7 % 20,1 % 23,6 % 26,5 %<br />
122
Hyvää elämää<br />
Tamperelainen palvelujärjestelmä turvaa asukkaiden<br />
tarvitsemat hyvinvointipalvelut perhe- ja<br />
elämäntilanteen, iän sekä toimintakyvyn muutosten<br />
mukaan. Sivistys-, kulttuuri- ja vapaaajan<br />
palvelut ovat omaleimaisia ja virikkeellisiä.<br />
Palvelutarpeen kasvuun vastataan kehittämällä<br />
rinnakkain kunnallisia, yksityisiä ja kolmannen<br />
sektorin palveluja toisiaan täydentämään. Kuntalaiset<br />
osallistuvat palvelujen kehittämiseen mm.<br />
internetin välityksellä.<br />
Tampereelle on viime vuosina muuttanut<br />
runsaasti uusia asukkaita, joten asuntojen rakentaminen<br />
onkin ollut vilkasta. Tiivistämisrakentamista<br />
toteutettaessa asuntorakentamisessa<br />
painotetaan pienkerrostalo- ja rivitaloasumista.<br />
Tampereella kerrostaloja onkin yli 70 prosenttia<br />
asuntokannasta. Asumisessa ja liikenneyhteyksien<br />
kehittämisessä ympäristönsuojelun tavoitteet<br />
ovat vahvasti esillä ja kaikille kaupunkilaisille varmistetaan<br />
hyvät ulkoilu- ja virkistäytymismaastot.<br />
Kaupungin keskusseutu on miellyttävästi<br />
saavutettavissa. Palveluja on runsaasti ja keskustan<br />
kohteet ovat kävelyetäisyydellä. Tampereen<br />
kulttuuritarjonta on erittäin monipuolista. Kaupungissa<br />
voi nauttia useiden eri teattereiden näytelmistä,<br />
konserttitarjonta on kattavaa ja ympäri<br />
vuoden järjestetään eri teemojen ympärille rakennettuja<br />
festivaaleja. Museoita ja nähtävyyksiä on<br />
lukuisia ja luonnon muovaama muistomerkki,<br />
Pyynikinharju on itsessään nähtävyys. Tampereen<br />
kuuluisimpia matkailukohteita on Särkänniemen<br />
elämyspuisto, jossa vuosittain käy lähes<br />
800 000 vierailijaa.<br />
Tampere on myös tutkimuksen ja koulutuksen<br />
keskus. Tampereen yliopisto sekä teknillinen<br />
yliopisto vastaavat ylimmän asteen koulutuksesta<br />
ja tutkimuksesta, lisäksi on kaksi ammattikorkeakoulua<br />
sekä useita ammatillista koulutusta<br />
tarjoavia oppilaitoksia. Näiden lisäksi tutkimustyötä<br />
tehdään VTT:n Tampereen yksikössä, UKKinstituutissa<br />
sekä Tampereen yliopistollisessa sai-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Tampereen työssäkäyntialueeseen kuuluvat lisäksi Hämeenkyrö,<br />
Juupajoki, Kuhmalahti, Kuru, Kylmäkoski,<br />
Mouhijärvi, Orivesi, Pälkäne, Sahalahti, Toijala, Viiala ja<br />
Viljakkala.<br />
raalassa. Tampereella on lisäksi käynnissä merkittäviä<br />
kehittämishankkeita, näistä mainittakoon<br />
eTampere ja BioneXt.<br />
Peruspalvelut on turvattu kaupunkilaisille<br />
ja lisäksi uusia innovaatioita toteutetaan myös<br />
käytännössä. Tästä esimerkkinä mm. Tampereen<br />
kotisairaalatoiminta, jossa ideana on antaa sairaalatasoista<br />
hoitoa kotona.<br />
”Kaikem paree Tampere”<br />
Tampere on kestävällä tavalla kasvava kansalaisten<br />
tietoyhteiskunta ja osaamisen keskus. Sen<br />
toiminta perustuu rohkeaan aloitteellisuuteen,<br />
hyvään palveluun, laajaan verkottumiseen ja seutuyhteistyöhön.<br />
Näin on määritelty Tampereen<br />
visio uudessa kaupunkistrategiassa.<br />
Palvelujen toimivuus lisää kuntalaisten sitoutumista<br />
tamperelaisuuteen. Päätöksiä tehdään<br />
yhdessä ja niiden vaikutuksia arvioidaan muun<br />
muassa kestävän kehityksen, palvelukokonaisuuden<br />
toimivuuden, asukkaiden lähiympäristön ja<br />
koko kaupungin kannalta. Myös monikulttuurisuus<br />
on Tampereen voimavara, ja se merkitsee eri<br />
kulttuurien välistä yhteistyötä, rinnakkaiseloa ja<br />
kunnioitusta.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 200 980 108 608 309 588<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 104 504 32 844 137 348<br />
alkutuotanto 0,3 % 2,8 % 0,9 %<br />
teollisuus 21,4 % 31,5 % 23,8 %<br />
yksityiset palvelut 38,9 % 25,3 % 35,7 %<br />
julkiset palvelut 31,2 % 30,2 % 30,9 %<br />
muut 8,2 % 10,3 % 8,7 %<br />
työttömyysaste 12/03 14,7 % 11,2 % 13,5 %<br />
bkt milj. euroa 2001 5 441 1 379 6 820<br />
bkt / asukas euroa 2001 27 369 13 092 22 424<br />
korkea-astekoul. 2002 28,6 % 25,6 % 27,6 %<br />
muuttotase 2003e 3,3 ‰ 16,0 ‰ 7,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 15 km<br />
123
kuva: Suomen Ilmakuva Oy<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Turku – Suomen portti länteen<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Maamme ensimmäistä kaupunkia Turkua ei ole<br />
tarvinnut nykytietämyksen mukaan erikseen perustaa<br />
mutta sen ikä on tapana laskea vuodesta<br />
1229, jolloin piispanistuimen katsotaan säilyneiden<br />
dokumenttien perusteella siirtyneen Turun<br />
nykyisen keskustan tuntumaan keskelle maan<br />
kehittyneimpiin kuulunutta rautakaudelta periytyvää<br />
asutuskeskittymää. Jo 1200-luvulla nähtiin<br />
Aurajoen mataluuden takia välttämättömäksi<br />
varmistaa Hansa-<strong>aika</strong>kauden kehittyvän merenkulkuteknologian<br />
vaatimat logistiset yhteydet<br />
Itämerelle ja siirtää kaupunkia alajuoksun suuntaan<br />
nykyisille sijoilleen.<br />
Mereen lipuva Aurajoki tarjoaa kilometrien<br />
mittaisine rantakatuineen tarkasteltavaksi yli 700<br />
vuotta eurooppalaista kulttuurihistoriaa: Tuomiokirkon,<br />
kaupungin entisen hallintokeskuksen<br />
Vanhan Suurtorin ja Linnan. Nämä kansallisesti<br />
tärkeät keski<strong>aika</strong>iset monumentaalirakennukset<br />
ja yhteiskunnan organisointimallit ilmentävät<br />
symbolisestikin maamme nykyiselle kehitystasolle<br />
välttämätöntä edellytystä, sitoutumista Itämeren<br />
alueen läntisen ja eteläisen korkeakulttuurin<br />
piiriin. Viime vuosina edennyt eurooppalainen integraatiokehitys<br />
on uudelleen herättänyt suomalaisen<br />
yhteiskunnan tietoisesti katsomaan kohti<br />
juuriaan, ydin-Eurooppaa.<br />
Kaupungin uudemman historian tärkein virstanpylväs<br />
iskettiin maahan vuonna 1812, jolloin<br />
maamme Ruotsilta valloittaneen Venäjän yksinvaltias<br />
tsaari poisti tärkeimmän hallintokaupungin<br />
aseman Turulta ja siirrätti sen lähemmäs Venäjää,<br />
helpommin kontrolloitavaan Helsinkiin.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Vuosituhannen vaihduttua voidaan edelleen todeta,<br />
että Suomen Turulla, kaupunkiseudulla ja<br />
maallemme osan itsestään, oman nimensä, luovuttaneella<br />
(Varsinaisella) Suomella on hyvät edellytykset<br />
menestyä nykyisessä tutkimus- ja koulutusorientoituneessa,<br />
vahvasti vientiin suuntautuneessa<br />
taloudellisessa toimintaympäristössä.<br />
Teollisuus ja erityisesti vienti ovat nousseet<br />
uudelleen kansantalouden tukipilareiksi Suomen<br />
hyvän kilpailukyvyn ansiosta. Varsinais-Suomen<br />
osuus koko maan teollisuuden viennistä oli 15<br />
prosenttia vuonna 2001, joka oli lähes kaksinkertainen<br />
maakunnan väkilukuosuuteen verrattuna.<br />
Korkean teknologian tuotannonalojen osuus tästä<br />
oli hallitseva.<br />
Osaamisen kärjessä on Turku Science Parkiksi<br />
nimetty laaja, alueellisesti tiivis ja monipuolinen<br />
tutkimuksen, koulutuksen ja teknologiayritysten<br />
keskittymä. Teknologiakeskuksen painopisteitä<br />
ovat bioteknologia, ICT-alat ja materiaalitutkimus.<br />
Kasvavaan, liikenteellisesti erinomaisesti<br />
saavutettavaan kokonaisuuteen kuuluvat kaupungin<br />
kolme yliopistoa (Turun yliopisto, ruotsinkielinen<br />
pääyliopistomme Åbo Akademi sekä<br />
Turun kauppakorkeakoulu), osa maakunnallisesta<br />
ammattikorkeakoulusta sekä laajeneva teknologiayritysten<br />
ryväs.<br />
Alueella on useita korkean teknologian kasvualoja<br />
käsittävän tuotannon rakenteensa ja hyvien<br />
kansallisten ja kansainvälisten logististen yhteyksiensä<br />
takia todennäköisesti maan keskimäärää<br />
paremmat menestymismahdollisuudet tulevaisuudessakin.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 239 253 245 050 252 568 259 414 270 141 283 160<br />
työp<strong>aika</strong>t 115 708 119 890 125 483 129 227 109 888 128 153<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 13 477 14 046 16 946 19 177 18 172 20 104<br />
korkea-astekoulutettuja 13,4 % 15,8 % 17,9 % 20,3 % 23,4 % 25,5 %<br />
124
Hyvää elämää<br />
Turussa ja Turun seudulla viihtymisen edellytykset<br />
ovat hyvät mm. perinteisen kaupunkimiljöön<br />
laadukkuuden ja maamme oloissa tiiviin<br />
aluerakenteen ansiosta. Viime vuosina tehtyjen<br />
kaavoitus- ja liikenneväyläratkaisujen myönteiset<br />
vaikutukset ovat nähtävissä vasta osittain, mutta<br />
esim. nopeusrajoitusten laskeminen, keskustan<br />
uudet kävelykatu- ja kevytliikenneväylähankkeet<br />
sekä modernina katutilan uusiokäytön muotona<br />
lukuisat katukahvilat ja -terassit nostanevat<br />
useimpien mielestä elämisen laatua. Turun suurta<br />
suosiota nauttivana erityispiirteenä on Aurajoen<br />
rantojen käyttö maamme suurimman terassilaivaston<br />
kotisatamana.<br />
Turun ja Turun seudun mahdollisuudet tarjota<br />
nykyisille ja tuleville asukkailleen houkuttelevia<br />
asumismahdollisuuksia ovat oivat. Seudun<br />
varantoihin kuuluu urbaanin keskusta-asumisen<br />
lisäksi sekä vehmasta kulttuurimaisemaa että<br />
Itämeren rantojen merihenkistä asumista huomattavasti<br />
esim. pääkaupunkiseutua kohtuullisempaan<br />
hintaan - ja selvästi vähemmän elämisen<br />
laatua uhmaavien välimatkojen päässä alueen<br />
keskuksesta. Myös Turun kaupunki on strategisten<br />
tavoitteidensa mukaisesti siirtänyt kaavoituksensa<br />
painopisteen pientaloasumista suosivaksi.<br />
Varsinkin kaupungin edustan saarilla on runsaasti<br />
potentiaalia edustaville asuinmiljöille.<br />
Portti länteen<br />
Pohjolan kolmioksi kutsuttu monen liikennemuodon<br />
järjestelmä kuuluu eurooppalaiseen<br />
TEN-verkkoon ja se on tärkein yhdysväylä Keski-Euroopan,<br />
muiden Pohjoismaiden ja Venäjän<br />
välillä. E 18-tien Suomen osuus Turusta (ja Naantalista)<br />
pääkaupunkiseudun kautta itärajalle on<br />
tämän liikennejärjestelmän keskiössä.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Turun työssäkäyntialueeseen kuuluvat lisäksi Aura,<br />
Iniö, Karinainen, Korppoo, Marttila, Mietoinen, Mynämäki,<br />
Parainen, Pöytyä, Taivassalo, Tarvasjoki, Vehmaa<br />
ja Yläne.<br />
Suomea voidaan tämän kokonaisuuden osana<br />
vain hieman liioitellen kuvata meren Eurooppaan<br />
yhdistämäksi saareksi, jonka yhteyksistä muihin<br />
Pohjoismaihin ja edelleen manner-Eurooppaan<br />
Turku keskeisellä tavalla huolehtii. Turusta on<br />
maan parhaat henkilö- ja tavarankuljetusyhteydet<br />
(non-stop-tyyppinen autolauttaliikenne ja<br />
maan ainoana junalauttasatamana myös junalauttayhteys)<br />
Ruotsiin, jonne Turusta ja muualta<br />
maakunnasta on totuttu perinteisesti luomaan<br />
taloudellisia ja kulttuurisia kontakteja ja joka<br />
kansallisvaltioiden merkityksen jatkuvasti vähetessä<br />
tarjonnee Turunkin alueelle luontaisen integraatiosuunnan.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 175 019 114 260 289 279<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 92 025 37 165 129 190<br />
alkutuotanto 0,5 % 4,8 % 1,7 %<br />
teollisuus 17,3 % 24,2 % 19,3 %<br />
yksityiset palvelut 40,2 % 32,0 % 37,8 %<br />
julkiset palvelut 34,5 % 25,5 % 32,0 %<br />
muut 7,5 % 13,4 % 9,2 %<br />
työttömyysaste 12/03 13,2 % 8,0 % 11,1 %<br />
bkt milj. euroa 2001 4 249 1 731 5 980<br />
bkt / asukas euroa 2001 24 398 15 381 20 858<br />
korkea-astekoul. 2002 26,7 % 25,8 % 26,4 %<br />
muuttotase 2003e 2,2 ‰ 6,4 ‰ 3,9 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 8 km<br />
125
kuva: Hannu Vallas<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Uusikaupunki – vetoa ja voimaa<br />
Vakka-Suomeen<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Uusikaupunki on nimestään huolimatta vanha<br />
kaupunki. Kuningas Kustaa II Aadolf perusti sen<br />
vuonna 1617 Vakka-Suomen alueen kaupan ja merenkulun<br />
keskukseksi. Uusikaupunki on Suomen<br />
kymmenenneksi vanhin kaupunki. Kaupungin<br />
keskusta sijaitsee 70 kilometriä Turusta luoteeseen<br />
ja 50 kilometriä Raumalta etelään. Suomen<br />
historiaan kaupunki on erityisesti jäänyt vuonna<br />
1721 solmitusta Uudenkaupungin rauhasta, joka<br />
päätti Ruotsin ja Venäjän välisen Ison vihan.<br />
Vakka-Suomi on saanut nimensä puuastioista,<br />
vakoista, jotka ovat olleet alueen tärkeä ulkomaankaupan<br />
vientiartikkeli jo keskiajalla. Kauppa ja merenkulku<br />
ovat olleet vuosisatojen ajan tärkeitä seudulle.<br />
Merenkulun kukoistuskausi ajoittuu 1800luvulle,<br />
jolloin Uudessakaupungissa oli maamme<br />
toiseksi suurin kauppalaivasto. Uusikaupunki on<br />
edelleen tärkeä satamakaupunki.<br />
Teollistuminen alkoi 1960-luvulla, jolloin lannoitetehdas<br />
Rikkihappo Oy (nyk. Kemira Grow-<br />
How) sekä henkilöautotehdas Saab-Valmet (nyk.<br />
Valmet Automotive) aloittivat toimintansa.<br />
Kaupunki on kasvanut kuntaliitosten myötä,<br />
kun Uuteenkaupunkiin on liitetty Uudenkaupungin<br />
maalaiskunta, Pyhämaa, Lokalahti ja Kalanti.<br />
Uusikaupunki on seutukunnan keskus, johon<br />
kuuluvat myös Laitilan kaupunki, Kustavi,<br />
Mietoinen, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa sekä<br />
Mynämäki (vuoden 2004 loppuun). Seudullista<br />
yhteistyötä Vakka-Suomessa on eri toimialoilla<br />
tehty jo useita vuosikymmeniä.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Uudessakaupungissa asukkaita on noin 16 400<br />
ja seutukunnassa noin 40 500. Seudun väestön<br />
määrä on viime vuosina pienentynyt.<br />
Työttömyysaste on varsin korkea useimmissa<br />
seudun kunnissa. Työp<strong>aika</strong>t ovat vähentyneet erityisesti<br />
autotehtaalla ja elektroniikkateollisuudessa.<br />
Korvaavia työpaikkoja ei ole saatu riittävästi,<br />
vaikka aktiivinen elinkeinopolitiikka on tuonut<br />
seudulle uusia yrityksiä.<br />
Kauppa ja merenkulku ovat edelleenkin merkittäviä<br />
elinkeinoja modernin teollisuuden, kalastuksen<br />
ja maatalouden ohella. Vakka-Suomessa<br />
valmistettuja tuotteita viedään noin 50 maahan.<br />
Auto-, metalli- ja kemianteollisuus, laivanrakennus<br />
sekä kalanjalostus ovat Uudenkaupungin<br />
merkittävimmät teollisuudenhaarat. Laitilan erikoisuutena<br />
on kanatalouteen liittyvä toiminta.<br />
Tulevaisuuden menestys perustuu teolliseen<br />
osaamiseen, kalatalouteen, matkailuun sekä erikoistuneeseen<br />
kasvinviljelyyn.<br />
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
turvaamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä<br />
Vakka-Suomen Sairaalan ja seudun terveyskeskusten<br />
kanssa. Ammatillista koulutusta on tarjolla<br />
Uudessakaupungissa, Laitilassa ja Mynämä-<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 41 624 42 032 42 886 43 729 42 561 41 389<br />
työp<strong>aika</strong>t 17 996 18 145 18 738 18 809 14 289 15 980<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 11 077 12 723 14 451 15 952 14 649 16 542<br />
korkea-astekoulutettuja 7,3 % 9,5 % 11,4 % 13,3 % 15,3 % 16,9 %<br />
126
essä. Korkeakouluopetusta järjestää Turun Ammattikorkeakoulun<br />
Uudenkaupungin yksikkö.<br />
Alueella on kolme lukiota. Erityisesti panostetaan<br />
elinkeinoelämän ja koulutuksen väliseen vuorovaikutukseen.<br />
Hyvää elämää<br />
Asumisolosuhteita ajatellen Uusikaupunki ja<br />
seutukunta tarjoaa monipuoliset asumismahdollisuudet<br />
niin kaupunkikeskustoissa, maaseudulla<br />
kuin meren rannallakin.<br />
Uusin ja tasokkain omakotialue on Ykskoivu,<br />
jossa lähes kaikilla tonteilla on oma ranta.<br />
Alue sijaitsee kuitenkin lähellä Uudenkaupungin<br />
keskustaa. Laadukas asuminen merellisessä ympäristössä<br />
onkin eräs merkittävistä vetovoimatekijöistä.<br />
Seutukunnassa onkin pyritty edesauttamaan<br />
sitä, että ympärivuotiseen asumiseen sopivat<br />
loma-asunnot voidaan muuttaa vakituisiksi<br />
asunnoiksi.<br />
Asuntojen hinnat ovat erittäin edullisia ja<br />
asumisväljyys suuri. Luonto on lähellä jopa kaupunkikeskustassa.<br />
Tarjolla on hyvätasoiset ja<br />
monipuoliset liikunta ja muut harrastusmahdollisuudet.<br />
Kesä<strong>aika</strong>an loma-asukkaat lisäävät seudun<br />
väkimäärää ja vilkastuttavat elämää. Veneilijät<br />
ovat toinen merkittävä matkailijaryhmä seudun<br />
rannikkoalueella (Uusikaupunki, Kustavi ja Tai-<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Mietoisen, Mynämäen, Taivassalon ja Vehmaan pendelöinti<br />
suuntautuu Turkuun. Pyhärannan pendelöinti<br />
suuntautuu Raumalle. Uusikaupunki on oma työssäkäyntialueensa.<br />
vassalo) ja osittain heidän ansiostaan palvelutarjonta<br />
on lisääntynyt ja monipuolistunut. Myös<br />
merkittävät kulttuuritapahtumat Crusell-musiikkiviikko<br />
ja Volter Kilpi -kirjallisuuspäivät houkuttelevat<br />
matkailijoita muualta Suomesta.<br />
Harrastustarjonta kattaa niin kulttuurin<br />
kuin urheilunkin tarpeet. Alueella on mm. kaksi<br />
jäähallia ja uimahallia sekä golfkenttä. Koripalloa<br />
pelataan SM-tasolla.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 16 402 24 055 40 457<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 7 315 8 483 15 798<br />
alkutuotanto 5,6 % 16,5 % 11,5 %<br />
teollisuus 38,1 % 25,0 % 31,0 %<br />
yksityiset palvelut 21,8 % 21,0 % 21,4 %<br />
julkiset palvelut 25,6 % 24,9 % 25,2 %<br />
muut 8,9 % 12,6 % 10,9 %<br />
työttömyysaste 12/03 17,3 % 9,3 % 12,7 %<br />
bkt milj. euroa 2001 342 361 703<br />
bkt / asukas euroa 2001 20 389 14 928 17 165<br />
korkea-astekoul. 2002 19,5 % 16,1 % 17,5 %<br />
muuttotase 2003e -16,8 ‰ -1,5 ‰ -7,7‰<br />
etäisyys lentokentälle 70 km (Turku)<br />
127
kuva: Svenna Martens<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Energinen Vaasanseutu<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Vaasan historia alkaa 1300-luvulta, jolloin Keski-<br />
Ruotsin merenkulkijat nousivat maihin nykyisessä<br />
Vanhassa Vaasassa ja varsinaissuomalaiset<br />
erämaanomistajat tulivat vartioimaan alueitaan.<br />
Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606<br />
vanhalle kauppa- ja satamap<strong>aika</strong>lle Mustasaaren<br />
kirkonkylään. Vaasan palon jälkeen kaupunki<br />
siirrettiin nykyiselle p<strong>aika</strong>lle vuonna 1862.<br />
Kaupunki sijaitsee Merenkurkun kapeimmalla<br />
kohdalla, jossa matka Ruotsiin on vain noin 80<br />
kilometriä. Tämä on perinteisesti luonut yhteydet<br />
Ruotsiin ja kasvattanut kansainvälisyyden sisään<br />
kaupungin toimintoihin.<br />
Meriyhteyksien ansiosta laivanrakennus ja<br />
kaupankäynti, erityisesti tervakauppa, oli vilkasta<br />
1600-luvulta lähtien. Satamia on jouduttu siirtämään<br />
useamman kerran, sillä maan kohoaminen<br />
on erikoisen nopeaa Vaasan seudulla, lähes metri<br />
sadassa vuodessa.<br />
Kaupungin <strong>kasvun</strong> perusta on säilynyt ajan<br />
kuluessa samana: kaupankäynti ja teollisuus.<br />
Kansainvälisten yritysten on helppo toimia seudulla,<br />
jossa maan kolmanneksi vilkkaimmalta ulkomaanliikenteen<br />
lentoasemalta lennetään Tukholmaan<br />
useita kertoja päivässä ja laivaliikenne<br />
toimii ympärivuoden Uumajaan.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Vaasanseudun 11 kunnan väkiluku on noin<br />
110 000. Väkiluku on pysynyt suhteellisen vakaana<br />
ja sen odotetaan lievästi kasvavan tulevina vuo-<br />
sina. Seudun väestöstä noin 62 prosenttia puhuu<br />
äidinkielenään suomea ja 36 prosenttia ruotsia.<br />
Vaasanseutu esiintyy bruttokansantuotetilastoissa<br />
eräänä maan kärkialueista ja työllisyystilanne<br />
on pysynyt maan toiseksi parhaana. Vaasanseudun<br />
yritystoiminta on monipuolista ja vilkasta.<br />
Suurin osa toimipaikoista on pieniä, alle viiden<br />
työntekijän yrityksiä, mutta joukkoon mahtuu<br />
myös suuria yrityksiä. Alueen teollisuuden vetureina<br />
toimivat energiaklusterin kansainvälistyneet<br />
suuryritykset, sekä kemianteollisuuden ja muoviteollisuuden<br />
kärkiyritykset. Energiateknologian<br />
parissa työskenteleviä yrityksiä on 800 ja alan tuotanto<br />
työllistää alueella noin 10 000 henkilöä.<br />
Seudun erikoistunutta osaamista edustavat<br />
lisäksi maan voimakkain huonekalualan toimialakeskittymä<br />
ja metalliteollisuuden erikoistuneet<br />
tuotantoyksiköt. Alueella sijaitsee myös merkittävä<br />
autokaupan keskittymä. Alkutuotannon<br />
vahvuuksia ja erikoisuuksia ovat lasinalaisviljely,<br />
rannikkokalastus, turkistarhaus sekä Kyrönmaan<br />
vankka maatalous jatkojalostustoimintoineen.<br />
Yritystoiminta Vaasassa keskittyy kolmeen<br />
yrityspuistoon, jotka tukeutuvat perinteiseen<br />
teollisuuspuistoon, lentokenttään sekä yliopiston<br />
ja ammattikorkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen.<br />
Vaasalaista yrittämistä kuvaa voimakas<br />
tuotekehitys: noin 250 yritystä panostaa merkittävän<br />
osan liikevaihdostaan tuotekehitykseen.<br />
Yhteistyö Vaasanseudulla on viime vuosina<br />
tiivistynyt aluekeskusohjelman ja sen konkreettisten<br />
hankkeiden muodossa. Ohjelman keskeiset<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 104 618 105 729 108 708 108 459 110 116 110 242<br />
työp<strong>aika</strong>t 46 871 49 400 51 073 50 532 42 522 48 312<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 820 14 286 15 847 17 018 16 986 20 510<br />
korkea-astekoulutettuja 10,6 % 13,5 % 15,9 % 18,2 % 21,7 % 24,1 %<br />
128
toiminta-alueet ovat seudullisen elinkeinopolitiikan<br />
kehittäminen, Vaasa Parks –toimintamallin<br />
kehittäminen, koulutuksen ja tutkimuksen<br />
kehittäminen, hyvinvointipalvelut, media-alan<br />
keskittymä ja seudullisen imagon kehittäminen.<br />
Vuoden 2004 <strong>aika</strong>na yhteistyö saavuttaa uuden<br />
vaiheen, kun seudullinen elinkeino- ja kehitysyhtiö<br />
aloittaa toimintansa.<br />
Alueen koulutustarjonta on monipuolista.<br />
Edustettuina ovat kaikki koulutustasot yliopistosta<br />
ja tiede- ja ammattikorkeakouluista päiväkotien<br />
kielikylpyluokkiin asti.<br />
Yritysten ja oppilaitosten välinen tiivis yhteistyö<br />
luo tuntuvasti niin koulutuskysyntää kuin<br />
työtilaisuuksiakin. Vaasa tunnetaan vireänä ja<br />
kansainvälisenä yliopistokaupunkina, jossa joka<br />
viides vastaantulija on korkeakouluopiskelija.<br />
Hyvää elämää<br />
Vaasanseudulla kaikki asumisvaihtoehdot ovat<br />
mahdollisia, kaupungin keskustaan rakennetaan<br />
uutta kerrostalotuotantoa ja luonnon rauhaa löytyy<br />
pientaloalueilta. Seudun pitkä rantaviiva tarjoaa<br />
viihtyisää ranta-asumista.<br />
Vilkas kulttuurielämä saa arvoisensa puitteet<br />
niin aidossa kaupunkimiljöössä kuin maaseutuympäristössäkin.<br />
Vaasan keskusta sisältää monia<br />
rakennustaiteen helmiä ja esim. Isonkyrön keski<strong>aika</strong>inen<br />
kivikirkko edustaa seudun vanhaa historiaa.<br />
Suomen- ja ruotsinkieliset teatterit, ooppera,<br />
taidekokoelmat sekä alueen monet museot, mm<br />
”Nuukuuren museo” Laihialla, ovat osa alueen<br />
monipuolista kulttuuritarjontaa. Täysimittainen<br />
golf-kenttä, jää- ja uimahalli, jättikokoinen<br />
Botniahalli, lukuisat ulkokentät ja vilkas seuratoiminta<br />
eri lajien parissa tarjoaa koko perheelle<br />
runsaasti harrastusmahdollisia.<br />
Vaasan yliopiston johdolla alueen oppilaitoksia<br />
peruskoulusta ja päiväkodista lähtien on mukana<br />
yrittäjyyskasvatusohjelmassa, johon kuuluu<br />
sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden periaatteita.<br />
Kansainvälisellä tasolla, aina Japania myöten,<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Jurvan kunta on mukana myös Aluekeskusohjelman Kauhajoen<br />
seudun verkostopilotissa.<br />
opiskelijat ja opettajat voivat suorittaa yrittäjyyskasvatukseen<br />
liittyvää työharjoittelua sekä osallistua<br />
vaihto-ohjelmiin.<br />
Energinen Vaasanseutu<br />
Vaasa on turvallinen, ihmisen kokoinen kaupunki,<br />
josta pääsee suorin yhteyksin maailmalle. Suomen<br />
yli 50 000 asukkaan kaupungeista Vaasa on<br />
ainoa, joka toimii aidosti molemmilla kotimaisilla<br />
kielillä. Perinteisen pohjalaisen ja suomenruotsalaisen<br />
elämänlaadun ja kulttuurin yhteiselo antaa<br />
seudulle omaleimaisuutta.<br />
Perinteet ja nyky<strong>aika</strong> kohtaavat Vaasassa:<br />
pohjalainen yritteliäisyys, kaksi kieltä, kansainvälinen<br />
teollisuus. Seutu on kansainvälisestikin<br />
mitattuna edelläkävijä erityisesti metalli-, energia-<br />
ja elektroniikkateollisuudessa. Teollisuuden<br />
vieressä on vahvaa perhe- ja pienyrittäjyyttä ja perinteistä<br />
maataloustuotantoa, luomutuotantoon<br />
ja maaseutumatkailuun erikoistuneita maatiloja<br />
sekä runsaasti kotiseutuyrittäjyyttä.<br />
Seudun ehdoton valttikortti on läntinen rannikko<br />
ja ainutlaatuinen saaristo, joka on ehdolla<br />
maailman luonnonperintöluetteloon.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 56 953 53 462 110 415<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 32 279 16 018 52 365<br />
alkutuotanto 0,7 % 19,8 % 8,0 %<br />
teollisuus 25,0 % 19,9 % 23,0 %<br />
yksityiset palvelut 31,6 % 23,7 % 28,6 %<br />
julkiset palvelut 35,9 % 27,7 % 32,7 %<br />
muut 6,8 % 9,0 % 7,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 11,3 % 7,0 % 9,1 %<br />
bkt milj. euroa 2001� 1 623 612 2 235<br />
bkt /asukas �euroa 2001 28 489 11 457 20 737<br />
korkea-astekoul. 2002 29,1 % 19,7 % 24,2 %<br />
muuttotase 2003e -3,0 ‰ 0,8 ‰ -1,0 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 12 km<br />
129
kuva: Hannu Vallas<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Valkeakoski – todellinen mansikkapaikka<br />
Kaupungin kasvu ja synty<br />
Valkeakosken seudulla on asuttu kauan, sen<br />
emäpitäjässä Sääksmäellä jo 5 000 vuotta sitten.<br />
Sijainti kahden vesireitin yhtymäkohdassa on vaikuttanut<br />
Valkeakosken kehitykseen. Keskiajalla<br />
Valkeakoski oli tunnettu myllykylä. Vuonna 1869<br />
valmistuneen kanavan rakentaminen antoi alkusysäyksen<br />
Valkeakosken kasvulle merkittäväksi<br />
teollisuuskaupungiksi.<br />
Valkeakoski kasvoi teollistumisen myötä. Kasvu<br />
oli erityisen voimakasta toisen maailmasodan<br />
jälkeen. Valkeakoskea rakennettiin tuolloin paperiyhtiön<br />
ja kaupungin kiinteällä yhteistyöllä.<br />
Vuoden 1963 alusta Valkeakoski sai kaupunkioikeudet<br />
ja kymmenen vuotta myöhemmin vanha<br />
emäpitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen.<br />
Vuosikymmeniä vahvana jatkunut väestönkasvu<br />
taittui vuonna 1984. Myöhemmin alkaneen taloudellinen<br />
laman seurauksena Valkeakosken<br />
työttömyys nousi vuonna 1993 peräti 20 prosenttiin.<br />
Tämän jälkeen alueen teollisuus lähti kuitenkin<br />
voimakkaaseen nousuun. Yritysten tuotantomäärät<br />
kasvoivat ennätystahtiin, teollisuuden<br />
tuotantorakenne monipuolistui, työttömyys laski,<br />
kaupalliset ja julkiset palvelut kehittyivät.<br />
Kaupunkiseudulla seutuyhteistyö on nykyisin<br />
tiivistä mm. tietohallinnossa, koulutus-,<br />
kulttuuri-, terveydenhuolto- ja yrityspalveluissa.<br />
Valkeakoski tekee kuntayhteistyötä myös seutu-<br />
ja maakuntarajojen yli mm. jätehuollossa ja ammattikorkeakouluopetuksessa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Valkeakosken kaupunkiseutu sijaitsee Suomen<br />
tärkeimmän kehitysväylän (Helsinki – Hämeenlinna<br />
- Tampere) varrella. Pääradan raideliikenteen<br />
kehittäminen ja Helsinki - Tampere -moottoritien<br />
rakentaminen ovat lisänneet alueen vetovoimaa:<br />
seudun asukasluku kasvaa ja alueelle hakeutuu<br />
uusia yrityksiä.<br />
Väestö on suhteellisen nuorta ja sen koulutusaste<br />
on korkea. Kaupunki kehittää omaa koululaitostaan<br />
ja alueen oppilaitoksia yhä kilpailukykyisemmiksi.<br />
Väestö ikääntyy ja yli 75-vuotiaiden<br />
määrä on voimakkaassa kasvussa. Muuttovoitto<br />
pitää kuitenkin väestöpyramidin terveenä. Työttömyys<br />
on nyt laskussa.<br />
Valkeakosken seutu on eräs Suomen teollistuneimmista<br />
kaupunkiseuduista. Valkeakoski<br />
on maailmalla tunnettu paperiteollisuudestaan.<br />
Kaupunkiseudulle on sijoittunut myös kansainvälistyneitä<br />
kemian-, metalli-, elintarvike- ja pakkausteollisuuden<br />
yrityksiä.<br />
Valkeakoskelle suunnitellaan käynnissäpidon<br />
ja automaation tutkimuskeskusta (MAC). Sen<br />
ytimen muodostavat Hämeen ammattikorkeakoulun<br />
AutoMaint –osaamiskeskittymä ja Tampereen<br />
teknillisen korkeakoulun Hydrauliikan ja<br />
automatiikan laitos. Erityisenä kehittämiskohteena<br />
ovat paperi- ja pakkausteollisuus, metalli- ja<br />
elintarviketeollisuuden klusteriin integroituneet<br />
yritykset, it-teollisuus ja osaamisintensiiviset palvelut.<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 45 565 45 005 44 507 43 901 43 049 42 141<br />
työp<strong>aika</strong>t 20 810 20 320 19 701 18 269 15 276 16 177<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 251 13 312 13 167 14 936 17 369 17 839<br />
korkea-astekoulutettuja 9,1 % 11,1 % 12,5 % 14,0 % 16,6 % 18,3 %<br />
130
Hyvää elämää<br />
Valkeakosken kaupungin sijainti Mallasveden<br />
ja Vanajaveden yhtymäkohdassa on oleellisesti<br />
vaikuttanut kaupunkirakenteen muodostumiseen.<br />
Toisaalta vesistöt ovat rajanneet kaupungin<br />
kasvusuuntia ja toisaalta ne ovat antaneet mahdollisuuden<br />
luoda puistomainen vesistöihin tukeutuva<br />
kaupunkikeskusta, jolle on ominaista<br />
viihtyvyys, palvelujen läheisyys ja tasapainoinen<br />
rakenne. Asuinalueet ovat pientalovaltaisia ja tiiviitä.<br />
Etäisyydet ovat lyhyitä ja palvelut helposti<br />
saavutettavissa.<br />
Valkeakoski on kokoonsa nähden vireä koulu-<br />
ja sivistyskaupunki. Peruskoulujen, lukion ja<br />
aikuislukion lisäksi kaupungissa sijaitsevat myös<br />
Hämeen ammattikorkeakoulun oppilaitos, Valkeakosken<br />
seudun ammatillinen oppilaitos ja aikuiskoulutuskeskus<br />
sekä Päivölän kansanopisto.<br />
Paperiteollisuuden ammattilaisia kouluttaa Lotilan<br />
teollisuusoppilaitos.<br />
Valkeakoski-opiston siipien alla toimivat<br />
työväenopisto, baletti- ja liikuntakoulu, käsityökoulu,<br />
sanataidekoulu, teatteri-ilmaisun koulu<br />
ja kotitalousneuvonta. Kaupungissa toimii myös<br />
kuvataidekoulu ja musiikkiopisto sekä vireä teatteri.<br />
Erilaisia orkestereita ja kuoroja on toistakymmentä.<br />
Kaupungissa järjestetään runsaasti<br />
kulttuuritapahtumia. Kaupungissa sijaitsee Voipaalan<br />
taide- ja lastenkulttuurikeskus, Emil Wikströmin<br />
museo, kotiseutumuseo sekä Myllysaaren<br />
museot: Suomen Jalkapallomuseo, Suomen<br />
Paperituotemuseo ja kaupunginmuseo.<br />
Kaupungissa on yli 130 rekisteröityä liikuntapaikkaa.<br />
Harrastustoimintaa palvelee mm.<br />
jäähalli, urheilutalo, hiihto- ja laskettelukeskus,<br />
urheilupuisto, jalkapalloa varten lämmitettävä<br />
hiekkatekonurmi ja maapohjahalli.<br />
Kaupungissa on hyvät päivähoito- ja perusterveydenhuollon<br />
palvelut. Erikoissairaanhoitopalveluja<br />
tuottaa Valkeakosken aluesairaala.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan pendelöinti suuntautuu<br />
Tampereelle. Valkeakoski on oma työssäkäyntialueensa.<br />
Todellinen mansikkapaikka<br />
Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien<br />
palveluiden asuin- ja yrityskaupunki - todellinen<br />
mansikkapaikka. Kaupunki tarjoaa asukkailleen<br />
turvallisen elämän, viihtyisän ympäristön ja<br />
<strong>kasvun</strong> mahdollisuudet.<br />
Valkeakosken kaupunkiseutu kuuluu menestyvien<br />
kaupunkiseutujen joukkoon. Erinomainen<br />
liikenteellinen sijainti, valtakunnanosakeskuksena<br />
toimivan Tampereen läheisyys, kansainvälinen<br />
elinkeinoelämä, kattava koulutustarjonta, vilkas<br />
kulttuurielämä ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet<br />
takaavat kaupungille vahvat kilpailuedellytykset.<br />
Monet taiteilijat, kirjailijat, säveltäjät,<br />
valtiomiehet ja yritysjohtajat ovat ottaneet<br />
Valkeakosken kodikseen - henkisesti ja fyysisesti.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 20 477 21 824 42 301<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 8 921 7 307 16 228<br />
alkutuotanto 1,8 % 8,3 % 4,8 %<br />
teollisuus 47,1 % 35,3 % 41,8 %<br />
yksityiset palvelut 19,4 % 23,8 % 21,4 %<br />
julkiset palvelut 26,2 % 24,5 % 25,5 %<br />
muut 5,5 % 8,1 % 6,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 13,8 % 14,2 % 14,0 %<br />
bkt milj. euroa 2001 594 310 904<br />
bkt / asukas euroa 2001 29 087 14 303 21 475<br />
korkea-astekoul. 2002 21,4 % 16,7 % 19,0 %<br />
muuttotase 2003e 4,2 ‰ 7,3 ‰ 5,8 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 41 km (Tampere)<br />
131
kuva: Hannu Vallas<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Varkaus – Itä-Suomen kansainvälinen<br />
teollisuuskeskus<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Varkauden seutu on ollut asuttu ainakin 1400luvulta<br />
lähtien. Varkauden teollisuus syntyi 1800luvun<br />
alussa ruukki- ja sahateollisuutena. Taipaleen<br />
ja Saimaan kanavien valmistuttua 1840 ja<br />
1856 avautuivat tiet vähitellen meritse koko maailmaan.<br />
Uusi teollisuuden muoto, laivateollisuus,<br />
syntyi tuona <strong>aika</strong>na Varkauteen. Suuri muutos<br />
Varkauden teollisuuteen tuli kun A. Ahlström Oy<br />
osti Varkauden tehtaat ja aloitti laajamittaisen<br />
puunjalostusteollisuustuotannon.<br />
Itsenäiseksi kunnaksi Varkaus tuli vuonna<br />
1929 ja kaupunkioikeudet se sai vuonna 1962. Yli<br />
20 000 asukkaan määrän Varkaus ylitti jo 1960luvulla,<br />
1980-luvun puolivälissä asukasluku ylitti<br />
25 000, josta se laman <strong>aika</strong>na ja teollisuudessa<br />
tapahtuneiden muutosten jälkeen nopeasti alkoi<br />
laskea. Vuonna 2003 asukasluku on jälleen noin<br />
23 000 henkeä, ja Kangaslammin kuntaliitoksen<br />
toteutuessa väestö hieman kasvaa.<br />
Teollisuus koki rajut muutokset 1980-luvun<br />
puolivälistä alkaen, kun A. Ahlström ryhtyi myymään<br />
tuotantolaitoksiaan muille yhtiöille. Teollisuustoiminta<br />
on Varkaudessa täysin kansainvälistynyttä.<br />
Uusi teknologia, tietotekniikka ja erikoistuminen<br />
ovat lamasta huolimatta pitäneet Varkauden<br />
hengissä ja auttaneet uuteen nousuunkin. Tällä<br />
hetkellä kaupungissa rakennetaan niin teollisuuden,<br />
kaupungin itsensä kuin valtionkin toimesta.<br />
Varkaus on edelleen, kuten koko viime vuosisadankin,<br />
Itä-Suomen teollistunein paikkakunta.<br />
Seutuyhteistyöllä on melko pitkät perinteet<br />
Varkaudessa, sillä se aloitettiin Keski-Savon seu-<br />
tuyhteiskunnan puitteissa jo 1950-luvulla, ja nykyisin<br />
Varkauden talousalueen yhteistyö on laajenemassa<br />
käsittämään perinteisen Keski-Savon<br />
alueen.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Varkaus on Keski-Savon talousalueen keskus, jonka<br />
liikenteellinen saavutettavuus yhdessä Pieksämäen<br />
kanssa on hyvä. Varkauden keskustassa risteävät<br />
valtatiet 5 ja 23, Joensuu – Tampere - Turku<br />
-rautatie sekä Saimaan syväväylä. Koko Keski-Savoa<br />
palveleva lentokenttä sijaitsee Joroisten kirkonkylällä<br />
16 kilometriä Varkauden keskustasta.<br />
Talousalueen väestömäärä oli 50 370 vuonna<br />
2002 (Varkaudessa 22 938). Pieksänmaa ja Pieksämäki<br />
huomioiden Keski-Savon väestömäärä<br />
on yhteensä 67 347 henkilöä. Väestön ikärakenne<br />
muuttuu valtakunnallisen kehityssuunnan mukaisesti.<br />
Laman<strong>aika</strong>isesta työpaikkojen vähenemisestä<br />
huolimatta Varkauden rooli talousalueen keskuksena<br />
on vahvistunut ja talousalueen työmarkkinat<br />
ovat tiivistyneet. Niinpä Varkaus onkin merkittävä<br />
pendelöintikeskus.<br />
Varkaus on kansainvälisten yritysten teollisuus-<br />
ja teknologiakaupunki sekä Itä-Suomen<br />
teollisen toiminnan keskus, jonka keskeisiin osaamisalueisiin<br />
kuuluvat metsä-, metalli- ja graafinen<br />
teknologia sekä energia- ja ympäristöteknologia.<br />
Suurteollisuuden luoma osaamispohja on toimivien<br />
yritysverkostojen ohella koko Keski-Savon<br />
alueen selkeä vahvuus. Varkauden talousalue on<br />
metallialan osaamis- ja tuotantokeskittymä.<br />
Talousalue on tulevaisuudessa kiinnostava<br />
sijaintipaikka tutkimus- ja tuotekehitysintensiiviselle<br />
liiketoiminnalle. Alueella panostetaan voimakkaasti<br />
elinkeinojen kehittämiseen ja yliopistollisen<br />
tieto-taidon tuomiseen alueen yritysten<br />
tarpeisiin.<br />
Hyvää elämää<br />
Koko Keski-Savon vetovoimaisuutta lisäävät<br />
edulliset omistusasuntojen hinnat. Omakotitalot<br />
muodostavatkin yleisimmän asumismuodon ja<br />
vuosittaisesta asuntotuotannosta 60 prosenttia<br />
on Varkaudessa pientalorakentamista.<br />
Keski-Savon luonto on varkautelaisen henkireikä,<br />
joista saadaan voimaa arkiselle aherrukselleen.<br />
Virkistystä on kalaverkkojen kokeminen<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 50 688 50 138 50 150 49 869 48 810 46 433<br />
työp<strong>aika</strong>t 20 750 21 883 20 949 20 041 15 802 17 147<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 575 12 530 12 880 15 877 17 480 18 685<br />
korkea-astekoulutettuja 7,8 % 10,1 % 12,3 % 14,5 % 16,7 % 18,3 %<br />
132
laajan Saimaan selillä, perhokalastus kaupungin<br />
sydämessä, purjehdus kanavien kehystämillä vesillä,<br />
saunan lämmitys omalla kesämökillä. Sitä on<br />
pilkintä talvisena pakkaspäivänä, hiihto vaihtelevissa<br />
maastoissa tai laskettelu pujottelurinteissä.<br />
Leppävirralle piakkoin valmistuva ”Lumileppis ”<br />
hiihtoputkineen mahdollistaa hiihtämisen ympäri<br />
vuoden.<br />
Joukkueurheilu monine lajeineen (lentopallo,<br />
jääkiekko, jääpallo, pesäpallo jne.) sekä yksilöurheilulajit<br />
golfista ratsastukseen ovat talousalueella<br />
laajasti edustettuna.<br />
Kulttuuritarjonnasta vastaavat mm. Varkauden<br />
Teatteri, Keski-Savon musiikkiopisto ja<br />
alueen monet museot. Vuosittaiset Joroisten Musiikkipäivät<br />
tarjoavat kesäisin konsertti- ja kamarimusiikin<br />
ystäville korkeatasoisia elämyksiä.<br />
Maamme ainoat luostarit Uusi Valamo ja Lintula<br />
Heinävedellä antavat mahdollisuuden hiljentymiseen,<br />
lepoon ja rauhaan mutta myös monipuoliseen<br />
opiskeluun lähinnä ortodoksisuuteen<br />
liittyen.<br />
Warkaus-sali ja Pieksämäen Poleeni muodostavat<br />
Keski-Savon taide-, konsertti-, seminaari- ja<br />
kongressitapahtumien lippulaivan, jonka sijainti<br />
Itä-Suomen keskiössä on etu.<br />
Tietoyhteiskunta ulottuu Varkauteen, laajakaista<br />
ja nopeat valokaapeliyhteydet luovat edellytyksensä<br />
niin liike-elämän kuin kansalaisaktiivisuuden<br />
kehittämiseen.<br />
Kansainvälinen teollisuuskeskus<br />
Varkauden talousalueen ja koko Keski-Savon tulevaisuus<br />
kiinnittyy kansainvälisesti kilpailukykyisen<br />
teollisuutemme mahdollisuuksiin menestyä<br />
maailmantalouden kilpailussa. Teollisuuden<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
ytimessä ovat metallin, metsän ja ympäristöteknologian<br />
kehittyvä osaaminen, joka täydentyy<br />
prosessiteollisuudelle tuotettavan automaation<br />
ja muun osaamisen avulla.<br />
Kasvavia tutkimus- ja kehittämispanostuksia<br />
hyödyntäen alue tarjoaa myös korkeasti koulutetulle<br />
työvoimalle lisää uusia työpaikkoja. Näin<br />
edistetään ohjelmallisen aluepolitiikan yhteistyötä<br />
ja synergiaa.<br />
Aluekeskusohjelman laajennus Pieksämäen<br />
seutuun, yritysverkostojen ja palvelutuotannon<br />
yhteistyö sekä elinkeinorakenteiden täydentävyys<br />
edesauttavat Varkaus-Pieksämäki –akselin kehittymistä<br />
entistä vahvemmaksi ja toisiaan hyödyntäviksi<br />
kahden keskuskaupungin yhteistyöalueeksi<br />
Suomen aluerakenteessa.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 22 770 22 820 45 590<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 10 293 6 878 17 171<br />
alkutuotanto 0,9 % 17,9 % 7,7 %<br />
teollisuus 29,8 % 25,1 % 27,9 %<br />
yksityiset palvelut 28,2 % 20,7 % 25,2 %<br />
julkiset palvelut 27,5 % 27,9 % 27,6 %<br />
muut 13,7 % 8,4 % 11,6 %<br />
työttömyysaste 12/03 15,4 % 12,2 % 13,9 %<br />
bkt milj. euroa 2001 579 304 883<br />
bkt / asukas euroa 2001 25 142 13 231 19 193<br />
korkea-astekoul. 2002 21,7 % 16,6 % 19,1 %<br />
muuttotase 2003e -5,5 ‰ -0,6 ‰ -3,0 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 20 km<br />
133
kuva: Pekka Soininen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Äänekoski kuuluu kauas<br />
Kaupungin synty ja kasvu<br />
Äänekosken seudulle saapui 1500-luvulla idästä<br />
väestöä, joka alkoi harjoittaa paikkakunnalla pysyvää<br />
maataloutta. Lohistaan tunnetun, etelään<br />
johtavan Kymijoen vesistön sekä itä-länsi -suunnassa<br />
kulkeneen Pietari Brahen luoman kauppareitin<br />
yhtymäkohtaan Koiviston kylään muodostui<br />
1700-luvulla Keski-Suomen keskuspaikka.<br />
Kylässä toimi maakunnan vanhin postiasema,<br />
apteekki, sairaala ja kestikievari. Äänekosken<br />
monisatavuotinen kauppapaikkaperinne jatkuu<br />
Hirvaskankaan liikennep<strong>aika</strong>lla, joka on yksi<br />
maamme vilkkaimmista.<br />
Saha- ja paperiteollisuuden nousu maamme<br />
kasvavan talouden tukirangaksi synnytti Äänekosken<br />
nykyisen keskustaajaman 1800-luvun lopulla.<br />
Keiteleen eteläpää tarjosi tukki- ja pienpuuta<br />
käyttävälle teollisuudelle ihanteellisen sijaintip<strong>aika</strong>n,<br />
josta rautatieyhteyden kautta tuotteet<br />
kuljettiin vientisatamiin. Kansainvälinen metsäteollisuus<br />
on säilynyt Äänekosken tärkeimpänä<br />
elinkeinona yli 100 vuoden ajan.<br />
Äänekoskesta tuli oma kunta 1911, joka jakautui<br />
1932 Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi<br />
sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Maalaiskunta<br />
liitettiin kauppalaan 1969. Vuonna 1973 Äänekoski<br />
sai kaupunkioikeudet. Kuntaliitoksessa<br />
1993 Konginkangas liittyi osaksi kaupunkia.<br />
Asukkaita Äänekoskella on vajaat 14 000.<br />
Ääneseudun muodostavat neljä kuntaa: Äänekoski<br />
Suolahti, Konnevesi ja Sumiainen. Seutukunnallista<br />
yhteistyötä kunnat tekevät elinkeinotoimen,<br />
pelastustoimen, terveydenhuollon<br />
ja koulutuksen alueella. Lisäksi Äänekoski on<br />
mukana Keski-Suomen kolmen pohjoisen seutukunnan<br />
yhteistyössä, osallistuu aktiivisesti maakuntaliiton<br />
toimintaan sekä toimii yhteistyössä<br />
Jyväskylän eri organisaatioiden kanssa.<br />
Nykykuva ja tulevaisuus<br />
Väkiluvun liikahdukset ovat olleet vähäisiä ja viimeisimmät<br />
indikaattorit kertovat väestön hienoisesta<br />
lisäyksestä. Teollisuuspaikkakunnan rakenteesta<br />
johtuen on työttömyys ollut korkeahko.<br />
Alueen luonnonvaroihin nojautuva kansainvälinen<br />
perusteollisuus on luonut ympärilleen<br />
muuta teollisuutta ja palveluyrityksiä. Äänekoski<br />
oli ensimmäisten joukossa luomassa jo 1970-luvulla<br />
uutta elektroniikkateollisuutta maahamme<br />
onnistuen saavuttamaan nopeasti korkean teknologiaimagon.<br />
Suhdanteille erittäin herkästi reagoivana<br />
alana on elektroniikkateollisuus tuonut<br />
mukanaan nousut ja laskut, joista pahin koettiin<br />
700 työp<strong>aika</strong>n menetyksenä 2000-2002. Vahvana<br />
teollisuuspaikkakuntana maailman talouden<br />
suhdanneriippuvuudesta on totuttu selviämään.<br />
Äänekoski kuuluu seitsemän kärkeen korkeateknologian<br />
seutukuntien joukossa maassamme.<br />
Kaupunki valittiin myös Suomen innovatiivisimmaksi<br />
kunnaksi vuonna 1995. Uutta teknologista<br />
ajattelua korostaa myös kaupungin erikoistuminen<br />
ympäristöteemaan. Teollisuuspaikkakunnan<br />
vanha imago on muuttumassa myönteiseksi määrätietoisen<br />
toiminnan myötä.<br />
Seutukunnan yhteistyön näkyvin hanke on<br />
yhteisen elinkeinoyhtiön perustaminen. Ääneseudun<br />
Kehitys Oy aloittaa toimintansa vuoden<br />
2004 alussa. Koulutuskuntayhtymän pääpaikka<br />
Kaupunkiseutu 1975 1980 1985 1990 1995 2000<br />
väkiluku 23 948 23 991 24 227 24 556 24 517 23 930<br />
työp<strong>aika</strong>t 10 314 10 577 10 514 10 382 8 885 9 791<br />
alueellinen bkt euroa/asukas 10 366 11 969 15 927 16 709 19 943 27 259<br />
korkea-astekoulutettuja 6,9 % 8,3 % 10,1 % 12,5 % 14,8 % 16,8 %<br />
134
sijaitsee Äänekoskella, jossa annetaan opetusta<br />
neljällä eri koulutusalalla.<br />
Äänekosken työpaikkaomavaraisuusaste on<br />
yli sata prosenttia.<br />
Erikoistumisvalinnan mukaan Äänekoskesta<br />
rakennetaan ympäristöasioiden ja osaamisen<br />
laatukaupunkia. Siinä keskeisintä on koulutus<br />
ja osaamistason nostaminen, elinkeinorakenteen<br />
monipuolistaminen, laadukkaat hyvinvointipalvelut<br />
ja terve kuntatalous. Näiden kehittämisellä<br />
ja ylläpitämisellä pyritään vähentämään työttömyyttä,<br />
lisäämään työpaikkaomavaraisuutta ja<br />
luomaan viihtyisyyttä.<br />
Hyvää elämää<br />
Keskellä maata sijaitseva Äänekoski on luonnonläheinen<br />
asumisympäristö, jonka viihtyisyyttä<br />
lisäävät hyvät kulkuyhteydet Suomen valtaväylän<br />
nelostietä sekä poikittaista tieverkkoa, hyvää lentoyhteyttä<br />
ja Keiteleen kanavaa hyödyntäen. Tavaraliikenne<br />
hoituu myös rautateitse.<br />
Äänekosken keskusta on saari, jonne tullaan<br />
siltojen kautta. Omarantaisten tonttien<br />
kaavoitusta ja rakentamista on hyödynnetty<br />
sekä taajamassa että maaseudulla. Äänekosken<br />
asuntokannasta kaksi kolmasosaa on jo pitkään<br />
muodostunut omakotitaloista ja pientaloista.<br />
Omistusasuntojen korkeasta osuudesta johtuen<br />
asumisen laatutaso on hyvä ja hinta-laatusuhde<br />
kohdallaan.<br />
Äänekoskelaisten vapaa-<strong>aika</strong>an liittyy vahvasti<br />
urheilu ja kulttuuri. Kaupungin yleisurheilijat ja<br />
koripalloilijat ovat maan huipputasoa ja joukossa<br />
on runsaasti myös kansainvälisiä tähtiä. Kulttuuripalveluita<br />
tarjoavat kirjastotoimi, kaupunginmuseo,<br />
teatteritilat Halliwood ja KinoMikko sekä<br />
lukuisat yhdistykset. Kaupungintalon valtuustosali<br />
on suosittu konsertti- ja tapahtumasali. Jokakesäinen<br />
KeiteleJazz on saavuttanut arvostetun<br />
festivaaliprofiilin. Äänekoski tunnetaan myös<br />
elokuvaohjaaja Mikko Niskasen kotiseutuna sekä<br />
vuonna 2001 kuvatun Joki-elokuvan kuvauspaikkana.<br />
Äänekoski pystyy tarjoamaan väestölleen laadultaan<br />
hyvätasoiset kunnalliset peruspalvelut.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Väestöstä kolme neljännestä asuu taajamassa<br />
ja loput elinvoimaisissa maaseutukylissä, joissa<br />
useimmissa on edelleen toimiva kyläkoulu sekä<br />
monia muita palveluita. Väestöstä noin 85 prosenttia<br />
on alle eläkeikäisiä.<br />
Äänekoski kuuluu kauas<br />
Äänekoski on omaleimainen pieni kaupunki,<br />
jonka vahvuuksia ovat teollisuus, maaseutu,<br />
luonnonvarat, väestöpohja, teknologian osaaminen<br />
ja kansainvälisyys. Yhteydet kotimaahan ja<br />
maailmalle ovat hyvät. Kaupunki on tieverkoston<br />
solmukohta ja lentäen on Helsinkiin nopea<br />
yhteys. Erilaisia bussivuoroja on päivittäin yli 40<br />
edestakaisin Jyväskylään. Logistisesti tärkein lähiajan<br />
tavoite on saada nelostienä tunnetun valtatie<br />
E 75:n perusparannus käyntiin väliltä Äänekoski<br />
- Jyväskylä.<br />
Äänekoski kuuluu kauas. Puhtaana vetenä,<br />
lohien nousupaikkana, taidepainopaperina maailman<br />
johtavissa kustantamoissa, teknologiaosaajana,<br />
maakunnan omaleimaisena pohjoisena<br />
keskuksena ja kotiseudustaan aidosti ylpeiden<br />
ihmisten äänenä.<br />
keskus kehys yhteensä<br />
väkiluku 2003e 13 702 9 930 23 632<br />
työp<strong>aika</strong>t 2001 5 494 3 948 9 442<br />
alkutuotanto 3,6 % 7,7 % 5,3 %<br />
teollisuus 36,8 % 38,4 % 37,5 %<br />
yksityiset palvelut 22,9 % 14,9 % 19,5 %<br />
julkiset palvelut 27,0 % 31,6 % 28,9 %<br />
muut 9,6 % 7,3 % 8,7 %<br />
työttömyysaste 12/03 18,5 % 17,0 % 17,9 %<br />
bkt milj. euroa 2001 401 157 558<br />
bkt / asukas euroa 2001 29 423 15 602 23 553<br />
korkea-astekoul. 2002 18,7 % 14,7 % 17,0 %<br />
muuttotase 2003e 4,9 ‰ -8,3 ‰ -0,7 ‰<br />
etäisyys lentokentälle 25 km (Jyväskylä)<br />
135
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
III Tilasto-osio<br />
Euroopan komission Urban Audit II -hankkeessa on mukana 258 suurta ja keskisuurta<br />
kaupunkiseutua laajentuvasta Euroopasta. Suomesta tiedot on kerätty Helsingistä, Tampereelta,<br />
Turusta ja Oulusta.<br />
Urban Audit II:ssa on 333 muuttujaa, jotka jakautuvat yhdeksään teemaan:<br />
- Väestö<br />
- Sosiaaliset olot<br />
- Taloudelliset olot<br />
- Kansalaisten osallistuminen<br />
- Koulutus ja opiskelu<br />
- Ympäristö<br />
- Liikenne<br />
- Tietoyhteiskunta<br />
- Kulttuuri ja turismi<br />
Tähän III osioon on valittu keskeisiä tietoja suomalaisista kaupunkiseuduista. Tiedot on<br />
myös luokiteltu kaupunkiluokittain (ks. taulukko 1 s. 21), jossa<br />
A = Helsingin metropolialue<br />
B = monipuoliset yliopistoseudut<br />
C = keskisuuret kaupunkiseudut<br />
D = teolliset kaupunkiseudut<br />
E = alkutuotantovaltaiset aluekeskukset<br />
K = kaupunkiseudut yhteensä (ml. Maarianhamina, lisäksi erottelu keskuskaupun-<br />
keihin ja kehyskuntiin)<br />
M = kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet<br />
Urban Audit II:n muuttujalista sekä tiedot 39 suomalaiselta kaupunkiseudulta on<br />
esitetty osoitteessa www.intermin.fi/aluekeskusohjelma. Lisäksi www-sivulta löytyvät<br />
kaupunkiseutukohtaiset ikäpyramidit sekä tietoa työssäkäynnin suuntautumisesta sekä<br />
äänestyskäyttäytymisestä kaupunkiseuduilla.<br />
136
Teema 1: Väestö<br />
1.1 Väkiluku kaupunkiseuduilla 2003e<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Oulu<br />
Jyväskylä<br />
Lahti<br />
Pori<br />
Kuopio<br />
keskiarvo<br />
Saimaankaupunki<br />
Vaasa<br />
Joensuu<br />
Kouvola<br />
Seinäjoki<br />
Hämeenlinna<br />
Ylivieska<br />
Kotka-Hamina<br />
Mikkeli<br />
Rauma<br />
Iisalmi<br />
Salo<br />
Rovaniemi<br />
Kemi-Tornio<br />
Kajaani<br />
Porvoo<br />
Lohja<br />
Kokkola<br />
Savonlinna<br />
Pietarsaari<br />
Varkaus<br />
Tammisaari<br />
Riihimäki<br />
Valkeakoski<br />
Uusikaupunki<br />
Forssa<br />
Raahe<br />
Kuusamo<br />
Jämsä<br />
Kauhajoki<br />
Äänekoski<br />
� ������ ������� ������� ������� ������� ������� �������<br />
keskus kehys<br />
��������<br />
�������<br />
�����<br />
����<br />
���������<br />
�����<br />
����<br />
� �����<br />
���������<br />
���������������<br />
�����<br />
�������<br />
� ������<br />
���������<br />
�����������<br />
���������<br />
� �����������<br />
�������<br />
�����<br />
�������<br />
����<br />
���������<br />
� ����������<br />
� ������<br />
������<br />
�����<br />
� ������<br />
����������<br />
�����������<br />
�������<br />
����������<br />
���������<br />
�����������<br />
������������<br />
������<br />
�����<br />
� ������<br />
�����<br />
� ��������<br />
� ��������<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
� ������� ������� ������� ��������� ���������<br />
137<br />
Lähde: Tilastokeskus
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
1.2 Väestönmuutokset kaupunkiseuduilla 2003e<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
Oulu<br />
Jyväskylä<br />
Turku<br />
Kuopio<br />
Seinäjoki<br />
Porvoo<br />
Riihimäki<br />
Lahti<br />
Joensuu<br />
Lohja<br />
Hämeenlinna<br />
Salo<br />
Valkeakoski<br />
Pietarsaari<br />
Vaasa<br />
Rovaniemi<br />
Äänekoski<br />
Kokkola<br />
Kotka-Hamina<br />
Tammisaari<br />
Pori<br />
Forssa<br />
Saimaankaupunki<br />
Jämsä<br />
Kauhajoki<br />
Kemi-Tornio<br />
Mikkeli<br />
Varkaus<br />
Rauma<br />
Raahe<br />
Kajaani<br />
Kuusamo<br />
Uusikaupunki<br />
Savonlinna<br />
Kouvola<br />
Ylivieska<br />
Iisalmi<br />
138<br />
������ ������ � ����� ����� ����� ����� ����� ����� ����� ����� �����<br />
����������� ��������������������������<br />
Lähde: Tilastokeskus
1.3 Ulkomaiden kansalaisten osuus kaupunkiseudun väkiluvusta 2002<br />
Helsinki<br />
Turku<br />
Salo<br />
Porvoo<br />
Saimaankaupunki<br />
Tammisaari<br />
Tampere<br />
Lahti<br />
Vaasa<br />
koko maa<br />
Kotka-Hamina<br />
Jyväskylä<br />
Pietarsaari<br />
Kouvola<br />
Joensuu<br />
keskiarvo<br />
Lohja<br />
Mikkeli<br />
Hämeenlinna<br />
Kemi-Tornio<br />
Oulu<br />
Riihimäki<br />
Rovaniemi<br />
Kuopio<br />
Savonlinna<br />
Forssa<br />
Kokkola<br />
Pori<br />
Kajaani<br />
Jämsä<br />
Raahe<br />
Kuusamo<br />
Rauma<br />
Äänekoski<br />
Varkaus<br />
Valkeakoski<br />
Uusikaupunki<br />
Seinäjoki<br />
Kauhajoki<br />
Iisalmi<br />
Ylivieska<br />
Väkiluku Muuttoliike<br />
Luonnollinen<br />
väestönmuutos<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
����� ����� ����� ����� �����<br />
1.4 Väkiluku ja väkiluvun muutokset 2003e ja ulkomaiden kansalaisia 2002 kaupunkiluokittain<br />
Ulkomaiden<br />
kansalaisia<br />
A 1 383 261 3 197 6 802 51 173<br />
B 1 293 693 6 278 4 821 24 574<br />
C 985 097 867 -641 13 281<br />
D 548 663 -1 203 -5 6 268<br />
E 291 668 -1 757 -459 1 886<br />
K 4 528 719 7 466 10 514 98 526<br />
keskukset 2 854 768 2 364 7 917 83 255<br />
kehyskunnat 1 673 951 5 102 2 597 15 271<br />
M 690 915 -1 894 -2 747 5 156<br />
koko maa 5 219 634 5 572 7 767 103 682<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
139
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
1.5 Yksin asuvien yli 64-vuotiaiden osuus kaikista asuntokunnista kaupunkiseuduilla 2000<br />
140<br />
Kaupunkiseutu Osuus asuntokunnista Miehiä Naisia<br />
Oulu 8,9 % 1 562 5 566<br />
Helsinki 10,1 % 10 828 44 505<br />
Rovaniemi 10,2 % 627 2127<br />
Raahe 10,7 % 408 1134<br />
Kuusamo 11,0 % 414 958<br />
Kokkola 11,3 % 484 1 868<br />
Jyväskylä 11,4 % 1 671 6 300<br />
Kuopio 11,4 % 1 116 4 814<br />
Porvoo 11,8 % 591 2 069<br />
Kemi-Tornio 11,9 % 846 2 417<br />
Tampere 12,0 % 3 144 13 227<br />
Lohja 12,3 % 633 2 126<br />
Joensuu 12,6 % 1 272 4 644<br />
Äänekoski 12,8 % 349 987<br />
Vaasa 13,0 % 1 430 4 822<br />
Turku 13,0 % 3 519 13 885<br />
Seinäjoki 13,1 % 1 160 4 067<br />
Kajaani 13,2 % 829 2 607<br />
Ylivieska 13,2 % 1 208 3 250<br />
Saimaankaupunki 13,5 % 1 425 5 752<br />
Lahti 13,7 % 2 000 7 866<br />
Pori 13,7 % 1 868 6 835<br />
Riihimäki 13,8 % 580 1 993<br />
Rauma 13,9 % 919 3 255<br />
Pietarsaari 14,1 % 547 2 050<br />
Uusikaupunki 14,6 % 585 2 050<br />
Forssa 14,6 % 564 1 782<br />
Kouvola 14,7 % 1 468 5 212<br />
Hämeenlinna 14,8 % 1 221 4 651<br />
Mikkeli 14,9 % 1 298 4 349<br />
Kotka-Hamina 15,0 % 1 462 4 741<br />
Tammisaari 15,1 % 696 2 192<br />
Varkaus 15,2 % 769 2 390<br />
Savonlinna 15,3 % 724 2 672<br />
Salo 15,4 % 1 057 3 244<br />
Iisalmi 15,4 % 1 103 3 159<br />
Jämsä 15,5 % 454 1 372<br />
Valkeakoski 15,6 % 638 2 322<br />
Kauhajoki 16,2 % 495 1 236<br />
Lähde: Tilastokeskus
Teema 2: Sosiaaliset olot<br />
2.1 Asuntokanta talotyypin mukaan kaupunkiseuduilla 2002<br />
Erillinen<br />
pientalo<br />
Kaupunkiseutu Keskus Kehys<br />
Rivi- ja<br />
ketjutalo<br />
Asuinkerrostalo<br />
Muu /<br />
tuntematon<br />
Erillinen<br />
pientalo<br />
Helsinki 20 % 10 % 68 % 1 % 14 % 9 % 75 % 1 % 44 % 17 % 38 % 2 %<br />
Porvoo 51 % 10 % 37 % 2 % 46 % 9 % 43 % 2 % 80 % 14 % 3 % 3 %<br />
Lohja 49 % 15 % 33 % 2 % 42 % 14 % 42 % 2 % 64 % 16 % 16 % 3 %<br />
Riihimäki 46 % 11 % 41 % 3 % 32 % 8 % 57 % 2 % 72 % 15 % 10 % 3 %<br />
Tampere 26 % 12 % 59 % 3 % 15 % 10 % 71 % 3 % 52 % 17 % 30 % 2 %<br />
Turku 25 % 14 % 58 % 2 % 12 % 13 % 72 % 3 % 52 % 16 % 30 % 2 %<br />
Oulu 35 % 17 % 45 % 2 % 22 % 14 % 61 % 2 % 67 % 24 % 7 % 2 %<br />
Lahti 32 % 9 % 58 % 2 % 20 % 6 % 72 % 2 % 55 % 14 % 29 % 2 %<br />
Jyväskylä 34 % 15 % 49 % 2 % 15 % 10 % 73 % 2 % 58 % 20 % 19 % 2 %<br />
Pori 52 % 12 % 33 % 2 % 41 % 10 % 46 % 2 % 66 % 15 % 15 % 3 %<br />
Kuopio 29 % 15 % 54 % 2 % 20 % 12 % 66 % 2 % 61 % 24 % 14 % 2 %<br />
Vaasa 44 % 10 % 42 % 3 % 21 % 7 % 69 % 3 % 75 % 15 % 6 % 3 %<br />
Kouvola 48 % 14 % 35 % 2 % 34 % 12 % 51 % 2 % 65 % 16 % 15 % 3 %<br />
Joensuu 44 % 19 % 35 % 2 % 23 % 16 % 58 % 2 % 67 % 23 % 8 % 3 %<br />
Kotka-Hamina 42 % 13 % 43 % 2 % 32 % 10 % 56 % 2 % 61 % 17 % 20 % 2 %<br />
Saimaankaupunki 44 % 9 % 45 % 2 % 38 % 7 % 53 % 2 % 67 % 16 % 14 % 3 %<br />
Seinäjoki 56 % 19 % 23 % 2 % 30 % 22 % 46 % 2 % 71 % 17 % 9 % 3 %<br />
Hämeenlinna 43 % 15 % 40 % 2 % 27 % 14 % 57 % 1 % 62 % 17 % 19 % 3 %<br />
Mikkeli 48 % 16 % 34 % 3 % 36 % 13 % 48 % 3 % 62 % 20 % 15 % 3 %<br />
Kemi-Tornio 51 % 13 % 33 % 2 % 44 % 12 % 41 % 3 % 73 % 17 % 8 % 2 %<br />
Rovaniemi 40 % 14 % 42 % 4 % 21 % 11 % 63 % 5 % 72 % 19 % 7 % 2 %<br />
Salo 52 % 19 % 26 % 2 % 33 % 19 % 46 % 2 % 66 % 19 % 13 % 2 %<br />
Rauma 53 % 13 % 31 % 2 % 38 % 12 % 48 % 2 % 73 % 15 % 9 % 3 %<br />
Kajaani 45 % 17 % 35 % 3 % 34 % 15 % 48 % 3 % 63 % 20 % 14 % 3 %<br />
Kokkola 56 % 13 % 27 % 4 % 49 % 10 % 37 % 4 % 74 % 19 % 4 % 3 %<br />
Savonlinna 46 % 17 % 34 % 3 % 31 % 14 % 52 % 3 % 67 % 22 % 8 % 3 %<br />
Pietarsaari 63 % 9 % 25 % 4 % 43 % 8 % 44 % 4 % 79 % 9 % 9 % 3 %<br />
Varkaus 48 % 19 % 30 % 2 % 34 % 18 % 46 % 2 % 63 % 21 % 13 % 3 %<br />
Tammisaari 52 % 10 % 34 % 4 % 49 % 10 % 37 % 4 % 57 % 10 % 29 % 3 %<br />
Valkeakoski 49 % 13 % 35 % 3 % 40 % 11 % 46 % 2 % 58 % 16 % 24 % 3 %<br />
Raahe 61 % 16 % 20 % 3 % 53 % 14 % 30 % 3 % 76 % 20 % 2 % 3 %<br />
Jämsä 54 % 17 % 27 % 3 % 51 % 17 % 30 % 3 % 58 % 17 % 23 % 2 %<br />
Äänekoski 52 % 13 % 32 % 2 % 50 % 11 % 38 % 2 % 56 % 17 % 25 % 3 %<br />
Uusikaupunki 58 % 16 % 23 % 3 % 43 % 18 % 38 % 1 % 69 % 15 % 12 % 4 %<br />
Iisalmi 57 % 17 % 23 % 3 % 42 % 13 % 43 % 3 % 66 % 20 % 11 % 3 %<br />
Forssa 51 % 10 % 36 % 3 % 33 % 8 % 55 % 3 % 73 % 13 % 11 % 3 %<br />
Kauhajoki 72 % 21 % 5 % 3 % 68 % 22 % 7 % 3 % 76 % 19 % 2 % 3 %<br />
Kuusamo 64 % 16 % 17 % 4 % 57 % 17 % 22 % 3 % 71 % 15 % 10 % 4 %<br />
Ylivieska 66 % 20 % 11 % 3 % 56 % 13 % 28 % 2 % 68 % 21 % 8 % 3 %<br />
Rivi- ja<br />
ketjutalo<br />
Asuinkerrostalo<br />
2.2 Asuntokanta talotyypin mukaan kaupunkiluokittain 2002<br />
Erillinen pientalo Rivi-ja ketjutalo<br />
Muu /<br />
tuntematon<br />
Asuinkerrostalo<br />
Erillinen<br />
pientalo<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Rivi- ja<br />
ketjutalo<br />
Asuinkerrostalo<br />
Muu /<br />
tuntematon<br />
Muu/tuntematon<br />
A 23 % 11 % 65 % 2 %<br />
B 31 % 14 % 52 % 2 %<br />
C 45 % 13 % 40 % 2 %<br />
D 54 % 14 % 29 % 3 %<br />
E 59 % 17 % 21 % 3 %<br />
K 36 % 13 % 48 % 2 %<br />
keskukset 24 % 11 % 63 % 2 %<br />
kehyskunnat 61 % 17 % 19 % 2 %<br />
M 64 % 17 % 16 % 3 %<br />
koko maa 40 % 14 % 44 % 2 %<br />
141<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Lähde: Tilastokeskus
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
2.3 Asuntokanta hallintaperusteen mukaan kaupunkiseuduilla 2002<br />
2.4 Asuntokanta hallintaperusteen mukaan ja asuntokauppojen lukumäärä kaupunkiluokittain 2002<br />
142<br />
Kauhajoki<br />
Pietarsaari<br />
Uusikaupunki<br />
Rauma<br />
Salo<br />
Valkeakoski<br />
Raahe<br />
Seinäjoki<br />
Pori<br />
Ylivieska<br />
Forssa<br />
Kouvola<br />
Kokkola<br />
Riihimäki<br />
Lohja<br />
Iisalmi<br />
Jämsä<br />
Hämeenlinna<br />
Varkaus<br />
Kotka-Hamina<br />
Kuusamo<br />
Kajaani<br />
Porvoo<br />
Saimaankaupunki<br />
Äänekoski<br />
Kemi-Tornio<br />
Mikkeli<br />
Savonlinna<br />
Vaasa<br />
Joensuu<br />
Tammisaari<br />
Lahti<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Oulu<br />
Kuopio<br />
Jyväskylä<br />
Helsinki<br />
Rovaniemi<br />
��� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� �����<br />
�������������<br />
������������������������<br />
Omistaa<br />
talon<br />
Omistaa<br />
asunnon<br />
osakkeet<br />
Vuokraasunto<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
�������������<br />
������������������<br />
����������������������������������<br />
Asumisoikeusasunto<br />
Muu tai<br />
tuntematon<br />
hallintaperuste<br />
Asuntokauppojen<br />
lukumäärä<br />
A 14,2 % 36,7 % 39,3 % 2,2 % 7,6 % 23 953<br />
B 24,7 % 30,6 % 34,8 % 1,6 % 8,3 % 20 804<br />
C 35,1 % 25,5 % 29,6 % 0,8 % 9,0 % 12 376<br />
D 43,1 % 20,6 % 26,6 % 0,0 % 9,6 % 4 989<br />
E 45,7 % 17,1 % 25,0 % 0,0 % 12,2 % 2 058<br />
K 27,5 % 29,1 % 33,3 % 1,3 % 8,7 % 64 255<br />
keskukset 17,0 % 33,9 % 39,4 % 1,6 % 8,1 % 50 261<br />
kehyskunnat 48,1 % 19,7 % 21,5 % 0,8 % 9,8 % 13 994<br />
M 49,5 % 15,1 % 22,4 % 0,0 % 13,0 % 3 857<br />
koko maa 30,4 % 27,3 % 31,9 % 1,1 % 9,3 % 68 112<br />
Lähde: Tilastokeskus
2.5 Asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset kauppahinnat (euroa/neliö) kaupunkiseudun<br />
kunnissa keskimäärin (sekä kallein ja halvin kunta) 2002<br />
Helsinki<br />
Porvoo<br />
Tampere<br />
Oulu<br />
Lohja<br />
Turku<br />
Tammisaari<br />
Jyväskylä<br />
Riihimäki<br />
Saimaankaupunki<br />
Lahti<br />
Hämeenlinna<br />
keskiarvo<br />
Pietarsaari<br />
Ylivieska<br />
Uusikaupunki<br />
Äänekoski<br />
Rauma<br />
Seinäjoki<br />
Vaasa<br />
Kuopio<br />
Kokkola<br />
Pori<br />
Salo<br />
Valkeakoski<br />
Jämsä<br />
Kotka-Hamina<br />
Rovaniemi<br />
Kauhajoki<br />
Joensuu<br />
Mikkeli<br />
Forssa<br />
Kouvola<br />
Kemi-Tornio<br />
Kajaani<br />
Savonlinna<br />
Varkaus<br />
Raahe<br />
Iisalmi<br />
Kuusamo<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�������������<br />
�������������<br />
���������������<br />
��������<br />
�����������<br />
�������������<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
143<br />
�����<br />
Lähde: Tilastokeskus
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
2.6 Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus kaupunkiseuduilla 2001 (promillea alle 65-vuotiaista)<br />
144<br />
Pietarsaari �����������<br />
Porvoo ������<br />
Ylivieska ���������<br />
Oulu ����<br />
Vaasa �����<br />
Tampere �������<br />
Raahe �����<br />
Kokkola �������<br />
Helsinki ��������<br />
Rauma �����<br />
Seinäjoki ���������<br />
Rovaniemi ���������<br />
Kuopio ������<br />
Jyväskylä ���������<br />
Kauhajoki ���������<br />
Tammisaari ���������<br />
Uusikaupunki<br />
������������<br />
keskiarvo ���������<br />
Turku �����<br />
Kuusamo �������<br />
Lahti �����<br />
�������� koko maa<br />
Valkeakoski �����������<br />
Riihimäki ���������<br />
Lohja �����<br />
Salo ����<br />
Jämsä �����<br />
Pori ����<br />
Hämeenlinna �����������<br />
Saimaankaupunki<br />
������������<br />
Iisalmi �������<br />
Joensuu �������<br />
Äänekoski ���������<br />
Kouvola �������<br />
Forssa ������<br />
Kemi-Tornio �����������<br />
Savonlinna ����������<br />
Mikkeli �������<br />
Varkaus �������<br />
Kajaani �������<br />
Kotka-Hamina<br />
������������<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
���<br />
Lähde: Tilastokeskus
2.7 Rikoksia tuhatta asukasta kohden kaupunkiseuduilla 2002<br />
Pietarsaari �����������<br />
Kauhajoki ���������<br />
Ylivieska ���������<br />
Savonlinna ����������<br />
Raahe �����<br />
Kuusamo �������<br />
Jämsä �����<br />
Kokkola �������<br />
����������� Valkeakoski<br />
Varkaus �������<br />
���������������<br />
Saimaankaupunki<br />
Hämeenlinna<br />
�����������<br />
Joensuu �������<br />
Salo ����<br />
Rauma �����<br />
Rovaniemi ���������<br />
������� Tampere<br />
keskiarvo ���������<br />
Porvoo ������<br />
�����������<br />
Kemi-Tornio<br />
Mikkeli �������<br />
Kuopio ������<br />
Lohja �����<br />
Vaasa �����<br />
Seinäjoki ���������<br />
Kajaani �������<br />
�������� koko maa<br />
������������<br />
Uusikaupunki<br />
Pori ����<br />
Oulu ����<br />
Jyväskylä ���������<br />
Äänekoski ���������<br />
Tammisaari ���������<br />
Kouvola �������<br />
Iisalmi �������<br />
Riihimäki ���������<br />
Lahti �����<br />
������������<br />
Kotka-Hamina<br />
Helsinki ��������<br />
Forssa ������<br />
Turku �����<br />
� �� �� �� �� ��� ��� ���<br />
2.8 Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus 2001 ja rikoksia tuhatta asukasta kohden kaupunkiluokittain 2002<br />
Alle 65-vuotiaiden<br />
kuolleisuus (promillea)<br />
Rikoksia tuhatta asukasta kohden<br />
A 2,14 119<br />
B 2,19 102<br />
C 2,74 101<br />
D 2,40 83<br />
E 2,50 84<br />
K 2,33 103<br />
keskukset 2,35 116<br />
kehyskunnat 2,30 81<br />
M 2,97 74<br />
koko maa 2,41 99<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
145
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Teema 3: Taloudelliset olot<br />
3.1 Työttömyysaste, nuorten (alle 25 v.), pitkä<strong>aika</strong>istyöttömien (työttömyys jatkunut yli vuoden) ja<br />
naisten osuus työttömistä kaupunkiseuduilla joulukuussa 2003<br />
Työttömyysaste<br />
Työttömistä<br />
nuoria<br />
Työttömistä<br />
pitkä<strong>aika</strong>istyöttömiä<br />
Työttömistä naisia<br />
Pietarsaari 6,9 % 9,3 % 25,5 % 55,0 %<br />
Helsinki 8,2 % 8,5 % 27,8 % 43,0 %<br />
Porvoo 8,4 % 10,4 % 27,4 % 44,8 %<br />
Lohja 8,6 % 12,0 % 23,8 % 46,1 %<br />
Tammisaari 8,8 % 8,4 % 29,7 % 49,0 %<br />
Vaasa 9,4 % 15,8 % 21,8 % 46,3 %<br />
Salo 9,5 % 10,9 % 23,9 % 46,5 %<br />
Seinäjoki 10,7 % 15,7 % 16,3 % 50,3 %<br />
Riihimäki 10,9 % 10,9 % 30,4 % 45,2 %<br />
Hämeenlinna 11,0 % 12,8 % 25,7 % 48,7 %<br />
Turku 11,1 % 13,8 % 21,6 % 45,4 %<br />
Forssa 12,0 % 11,2 % 26,4 % 48,1 %<br />
koko maa 12,0 % 12,3 % 23,6 % 46,0 %<br />
Ylivieska 12,2 % 14,6 % 18,0 % 44,6 %<br />
Rauma 12,5 % 13,7 % 22,5 % 51,3 %<br />
Uusikaupunki 12,7 % 11,2 % 15,5 % 51,0 %<br />
Kauhajoki 12,9 % 13,8 % 15,7 % 52,8 %<br />
Kokkola 13,0 % 15,2 % 21,3 % 51,8 %<br />
Oulu 13,1 % 17,7 % 23,0 % 47,6 %<br />
Kuopio 13,3 % 15,0 % 18,4 % 44,3 %<br />
keskiarvo 13,3 % 13,0 % 23,1 % 47,1 %<br />
Tampere 13,5 % 13,2 % 26,3 % 49,4 %<br />
Mikkeli 13,6 % 12,2 % 23,1 % 43,3 %<br />
Kouvola 13,7 % 13,2 % 23,9 % 47,2 %<br />
Kotka-Hamina 13,8 % 11,0 % 27,9 % 50,0 %<br />
Varkaus 13,9 % 11,3 % 20,6 % 45,7 %<br />
Valkeakoski 14,0 % 12,7 % 26,8 % 49,2 %<br />
Lahti 14,3 % 12,0 % 30,3 % 47,7 %<br />
Jyväskylä 14,8 % 15,3 % 24,9 % 48,6 %<br />
Jämsä 15,0 % 12,1 % 32,5 % 50,7 %<br />
Saimaankaupunki 15,4 % 14,9 % 22,9 % 47,5 %<br />
Raahe 16,3 % 15,3 % 21,6 % 47,1 %<br />
Pori 16,4 % 13,4 % 23,0 % 49,7 %<br />
Iisalmi 16,4 % 14,2 % 18,7 % 42,3 %<br />
Kemi-Tornio 16,5 % 14,7 % 17,1 % 50,4 %<br />
Savonlinna 16,6 % 11,3 % 21,6 % 45,2 %<br />
Joensuu 16,8 % 13,6 % 22,7 % 45,4 %<br />
Rovaniemi 16,9 % 15,6 % 23,3 % 42,7 %<br />
Kajaani 17,6 % 15,3 % 17,9 % 42,0 %<br />
Äänekoski 17,9 % 14,1 % 31,7 % 43,1 %<br />
Kuusamo 20,6 % 11,4 % 10,4 % 36,6 %<br />
3.2 Työttömyysaste, nuorten (alle 25 v.), pitkä<strong>aika</strong>istyöttömien (työttömyys jatkunut yli vuoden) ja<br />
naisten osuus työttömistä kaupunkiluokittain joulukuussa 2003<br />
146<br />
Työttömyysaste Työttömistä nuoria<br />
Työttömistä<br />
pitkä<strong>aika</strong>istyöttömiä<br />
Työttömistä naisia<br />
A 8,3 % 8,8 % 27,7 % 43,3 %<br />
B 12,9 % 14,7 % 23,3 % 47,2 %<br />
C 14,3 % 13,5 % 24,1 % 47,3 %<br />
D 12,7 % 12,8 % 23,0 % 49,3 %<br />
E 14,8 % 13,0 % 18,4 % 44,0 %<br />
K 11,7 % 12,6 % 24,1 % 46,3 %<br />
keskukset 12,2 % 13,3 % 25,5 % 46,2 %<br />
kehyskunnat 10,8 % 11,2 % 21,3 % 46,5 %<br />
M 14,0 % 10,3 % 20,7 % 44,0 %<br />
koko maa 12,0 % 12,3 % 23,6 % 46,0 %<br />
Lähde: Työministeriö<br />
Lähde: Työministeriö
3.3 Arvonlisäys (miljoonaa euroa) kaupunkiseuduilla 2001<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Oulu<br />
Jyväskylä<br />
Lahti<br />
Saimaankaupunki<br />
Salo<br />
Pori<br />
Kouvola<br />
Vaasa<br />
Kuopio<br />
Joensuu<br />
Kotka-Hamina<br />
Seinäjoki<br />
Hämeenlinna<br />
Rauma<br />
Kemi-Tornio<br />
Mikkeli<br />
Ylivieska<br />
Lohja<br />
Rovaniemi<br />
Porvoo<br />
Kajaani<br />
Pietarsaari<br />
Kokkola<br />
Iisalmi<br />
Valkeakoski<br />
Varkaus<br />
Raahe<br />
Tammisaari<br />
Jämsä<br />
Savonlinna<br />
Uusikaupunki<br />
Forssa<br />
Riihimäki<br />
Äänekoski<br />
Kuusamo<br />
Kauhajoki<br />
�<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
��������<br />
�������<br />
�����<br />
����<br />
���������<br />
�����<br />
���������������<br />
����<br />
����<br />
�������<br />
�����<br />
������<br />
�������<br />
������������<br />
���������<br />
�����������<br />
�����<br />
�����������<br />
�������<br />
���������<br />
�����<br />
���������<br />
������<br />
�������<br />
�����������<br />
�������<br />
�������<br />
�����������<br />
�������<br />
�����<br />
����������<br />
�����<br />
����������<br />
������������<br />
������<br />
���������<br />
���������<br />
�������<br />
���������<br />
�<br />
�����<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
keskus kehys<br />
147<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong>
3.4 Bruttokansantuote asukasta kohden kaupunkiseudulla, keskuskaupungissa/keskuskaupungeissa<br />
ja kehyskunnissa (euroa) 2001<br />
Salo<br />
Helsinki<br />
Jämsä<br />
Oulu<br />
Kouvola<br />
Saimaankaupunki<br />
Äänekoski<br />
Kemi-Tornio<br />
Rauma<br />
Tampere<br />
Valkeakoski<br />
Turku<br />
Vaasa<br />
Lohja<br />
Raahe<br />
Pietarsaari<br />
keskiarvo<br />
Kotka-Hamina<br />
Varkaus<br />
Porvoo<br />
Pori<br />
Forssa<br />
Hämeenlinna<br />
Jyväskylä<br />
Kuopio<br />
Kokkola<br />
Lahti<br />
Joensuu<br />
Seinäjoki<br />
Uusikaupunki<br />
Rovaniemi<br />
Tammisaari<br />
Kajaani<br />
Mikkeli<br />
Savonlinna<br />
Iisalmi<br />
Riihimäki<br />
Ylivieska<br />
Kuusamo<br />
Kauhajoki<br />
�����<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
��������������<br />
������<br />
�������������<br />
������<br />
�����<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
��������������<br />
����<br />
��������<br />
�����<br />
����<br />
�������<br />
���������������<br />
���������<br />
�����������<br />
�����<br />
�������<br />
�����������<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
�����������<br />
���������<br />
������������<br />
�������<br />
������<br />
����<br />
������<br />
�����������<br />
���������<br />
������<br />
�������<br />
�����<br />
�������<br />
���������<br />
������������<br />
���������<br />
����������<br />
�������<br />
�������<br />
����������<br />
�������<br />
���������<br />
���������<br />
�������<br />
��������� Lähde: Tilastokeskus<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
148
3.5 Yrittäjien (pl. maa- ja metsätalousyrittäjät) osuus työllisestä työvoimasta<br />
kaupunkiseuduilla 2000<br />
�����<br />
Kauhajoki<br />
Kuusamo<br />
Uusikaupunki<br />
Mikkeli<br />
Savonlinna<br />
Iisalmi<br />
Lohja<br />
Porvoo<br />
Tammisaari<br />
Ylivieska<br />
Seinäjoki<br />
Pori<br />
Riihimäki<br />
Varkaus<br />
Lahti<br />
Kokkola<br />
keskiarvo<br />
Forssa<br />
Rauma<br />
Hämeenlinna<br />
Jämsä<br />
Salo<br />
Valkeakoski<br />
Kemi-Tornio<br />
Joensuu<br />
Rovaniemi<br />
Kotka-Hamina<br />
Pietarsaari<br />
Kajaani<br />
koko maa<br />
Saimaankaupunki<br />
Kouvola<br />
Vaasa<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Jyväskylä<br />
Raahe<br />
Kuopio<br />
Äänekoski<br />
Oulu<br />
Helsinki<br />
�����<br />
�����<br />
Arvonlisäys miljoonaa<br />
euroa<br />
�����<br />
�����<br />
3.6 Arvonlisäys (miljoonaa euroa) 2001, yritysten toimipaikkoja 2001 sekä työlliset ammattiaseman<br />
mukaan 2000 kaupunkiluokittain<br />
Yritysten<br />
toimipaikkoja<br />
�����<br />
�����<br />
Palkansaajia<br />
Yrittäjiä (pl. maa- ja<br />
metsätalousyrittäjät)<br />
Maa- ja<br />
metsätalousyrittäjiä<br />
Yrittäjiä (pl. maa- ja<br />
metsätalousyrittäjät)<br />
työvoimasta<br />
A 40 747 72 102 660 081 40 086 3 339 5,7 %<br />
B 26 710 58 062 495 156 37 536 10 356 6,9 %<br />
C 18 829 45 059 341 765 31 020 15 491 8,0 %<br />
D 12 788 25 907 191 251 17 546 11 615 8,0 %<br />
E 4 347 12 243 84 463 9 399 12 334 8,9 %<br />
K 104 194 215 132 1 785 946 136 681 53 770 6,9 %<br />
keskukset 80 352 140 959 1 358 008 78 895 9 395 5,5 %<br />
kehyskunnat 23 842 74 173 427 938 57 786 44 375 10,9 %<br />
M 10 417 35 642 190 621 24 935 28 316 10,2 %<br />
Suomi 114 611 250 774 1 976 567 161 616 82 086 7,3 %<br />
�����<br />
�����<br />
�����<br />
������<br />
������<br />
������<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
������<br />
������<br />
������<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
149<br />
Lähde: Tilastokeskus
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
3.7 <strong>Kaupunkiseutujen</strong> toimialarakenne 2001<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Oulu<br />
Lahti<br />
Jyväskylä<br />
Saimaankaupunki<br />
Kemi-Tornio<br />
Kuopio<br />
Porvoo<br />
Kotka-Hamina<br />
Lohja<br />
Pori<br />
Tammisaari<br />
koko maa<br />
Valkeakoski<br />
Rovaniemi<br />
Riihimäki<br />
Hämeenlinna<br />
Rauma<br />
Joensuu<br />
Äänekoski<br />
Kouvola<br />
Jämsä<br />
Vaasa<br />
keskiarvo<br />
Raahe<br />
Kajaani<br />
Kokkola<br />
Forssa<br />
Salo<br />
Varkaus<br />
Seinäjoki<br />
Mikkeli<br />
Pietarsaari<br />
Savonlinna<br />
Uusikaupunki<br />
Kuusamo<br />
Ylivieska<br />
Kauhajoki<br />
Iisalmi<br />
���<br />
����<br />
����<br />
3.8 Toimialarakenne sekä informaatiosektorin työp<strong>aika</strong>t kaupunkiluokittain 2001<br />
Työp<strong>aika</strong>t<br />
Alkutuotanto<br />
����<br />
����<br />
����<br />
������������ ���������� ������������������� ����������������� ����<br />
Teollisuus<br />
Yksityiset<br />
palvelut<br />
Julkiset<br />
palvelut Muut<br />
����<br />
����<br />
Informaatiosektorin<br />
työpaikkoja<br />
����<br />
����<br />
�����<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Informaatiosektorin<br />
työpaikkojen osuus<br />
kaikista työpaikoista<br />
A 714 789 0,7 % 13,5 % 47,7 % 30,9 % 7,3 % 112 937 15,8 %<br />
B 549 107 2,5 % 20,2 % 34,6 % 33,8 % 8,9 % 57 423 10,5 %<br />
C 389 593 5,2 % 21,5 % 31,5 % 32,6 % 9,2 % 17 965 4,6 %<br />
D 221 353 6,7 % 32,0 % 24,8 % 27,2 % 9,3 % 14 056 6,4 %<br />
E 105 722 14,2 % 20,0 % 25,8 % 30,2 % 9,7 % 4 534 4,3 %<br />
K 1 995 837 3,5 % 19,2 % 37,2 % 31,6 % 8,5 % 207 448 10,4 %<br />
keskukset 1 465 804 0,9 % 17,6 % 41,5 % 32,4 % 7,6 % 188 328 12,9 %<br />
kehyskunnat 530 033 10,6 % 23,8 % 25,5 % 29,2 % 10,9 % 19 120 3,6 %<br />
M 239 480 14,8 % 20,5 % 24,8 % 30,0 % 9,9 % 6 711 2,8 %<br />
koko maa 2 235 317 4,7 % 19,4 % 35,9 % 31,4 % 8,7 % 214 159 9,6 %<br />
150<br />
Lähde: Tilastokeskus
Teema 4: Kansalaisten osallistuminen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
4.1 <strong>Kaupunkiseutujen</strong> äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus ja äänien jakauma puolueittain<br />
eduskuntavaaleissa 2003<br />
Kaupunkiseudut<br />
Äänestysaktiivisuus<br />
SDP KESK KOK VAS VIHR RKP KD PS MUUT<br />
Seinäjoki 71,5 % 18,8 % 45,0 % 18,3 % 2,5 % 2,0 % 0,2 % 6,0 % 5,7 % 1,0 %<br />
Pietarsaari 71,2 % 16,4 % 3,5 % 2,5 % 5,3 % 1,1 % 54,6 % 14,6 % 0,6 % 0,8 %<br />
Forssa 69,6 % 28,1 % 31,5 % 13,5 % 15,2 % 3,6 % 0,0 % 4,4 % 0,3 % 2,1 %<br />
Helsinki 69,1 % 24,3 % 10,7 % 25,0 % 7,8 % 14,8 % 6,8 % 3,6 % 3,2 % 2,7 %<br />
Salo 69,0 % 28,3 % 27,1 % 26,4 % 5,1 % 6,6 % 1,0 % 3,1 % 0,2 % 1,4 %<br />
Lohja 69,0 % 28,2 % 17,0 % 17,0 % 21,5 % 6,5 % 2,1 % 2,7 % 0,6 % 3,0 %<br />
Turku 68,6 % 25,2 % 11,4 % 27,9 % 12,4 % 10,5 % 3,8 % 4,4 % 0,2 % 3,5 %<br />
Kauhajoki 68,1 % 6,8 % 64,6 % 15,1 % 3,7 % 1,0 % 0,3 % 2,7 % 4,3 % 1,0 %<br />
Tampere 68,1 % 25,6 % 11,1 % 24,6 % 12,3 % 12,2 % 0,0 % 6,1 % 0,4 % 6,9 %<br />
Hämeenlinna 67,8 % 34,1 % 16,0 % 25,0 % 6,5 % 6,9 % 0,0 % 7,2 % 0,3 % 3,0 %<br />
Porvoo 67,6 % 27,4 % 11,7 % 11,5 % 6,5 % 7,1 % 29,4 % 2,3 % 0,7 % 2,6 %<br />
Pori 67,3 % 29,4 % 23,3 % 18,1 % 18,1 % 4,0 % 0,0 % 3,8 % 1,4 % 1,0 %<br />
Uusikaupunki 67,2 % 28,7 % 29,2 % 22,7 % 8,8 % 3,1 % 0,4 % 3,3 % 0,5 % 2,4 %<br />
Rauma 66,9 % 35,6 % 23,2 % 16,8 % 11,6 % 3,2 % 0,0 % 6,3 % 1,5 % 1,0 %<br />
Kokkola 66,4 % 19,7 % 35,1 % 5,6 % 5,8 % 2,6 % 9,7 % 15,7 % 3,9 % 1,1 %<br />
Jyväskylä 66,2 % 26,1 % 28,3 % 16,8 % 9,0 % 9,0 % 0,0 % 8,0 % 0,2 % 1,8 %<br />
Riihimäki 65,9 % 36,7 % 15,3 % 17,3 % 7,2 % 5,1 % 0,0 % 14,1 % 0,5 % 2,6 %<br />
Kuusamo 65,8 % 9,0 % 69,1 % 5,4 % 11,1 % 2,3 % 0,2 % 0,9 % 0,3 % 0,8 %<br />
Saimaankaupunki 65,6 % 38,9 % 24,4 % 20,3 % 3,2 % 4,1 % 0,0 % 5,9 % 0,4 % 1,8 %<br />
Ylivieska 65,4 % 13,2 % 60,8 % 6,9 % 8,3 % 2,8 % 0,1 % 3,5 % 1,7 % 2,0 %<br />
Kouvola 65,4 % 33,4 % 27,0 % 20,8 % 4,8 % 4,9 % 0,0 % 6,0 % 0,3 % 1,7 %<br />
Joensuu 65,4 % 33,7 % 32,3 % 11,7 % 6,3 % 8,5 % 0,0 % 4,6 % 0,8 % 1,3 %<br />
Oulu 65,1 % 16,6 % 33,4 % 13,3 % 14,7 % 10,4 % 0,2 % 8,0 % 0,5 % 2,1 %<br />
Äänekoski 64,5 % 26,0 % 31,0 % 8,3 % 21,5 % 3,1 % 0,0 % 7,7 % 0,3 % 1,1 %<br />
Vaasa 64,5 % 20,3 % 13,9 % 12,4 % 6,7 % 3,6 % 33,1 % 6,2 % 2,2 % 0,8 %<br />
Raahe 64,5 % 12,8 % 43,3 % 8,8 % 23,4 % 2,9 % 0,1 % 2,6 % 0,5 % 4,8 %<br />
Iisalmi 64,4 % 11,7 % 50,9 % 6,8 % 13,4 % 3,6 % 0,0 % 10,2 % 0,9 % 1,7 %<br />
Rovaniemi 64,3 % 16,8 % 42,4 % 15,9 % 18,3 % 3,3 % 0,2 % 0,7 % 0,2 % 1,5 %<br />
Kuopio 64,3 % 23,4 % 30,6 % 16,5 % 11,1 % 8,6 % 0,0 % 7,3 % 0,5 % 1,3 %<br />
Tammisaari 64,2 % 29,8 % 4,6 % 5,3 % 6,8 % 4,5 % 43,6 % 1,9 % 0,4 % 1,9 %<br />
Kajaani 64,1 % 13,4 % 45,6 % 7,7 % 24,3 % 2,8 % 0,1 % 3,4 % 0,5 % 1,4 %<br />
Valkeakoski 64,0 % 32,0 % 15,8 % 20,1 % 16,6 % 5,0 % 0,0 % 4,2 % 0,6 % 4,8 %<br />
Kotka-Hamina 64,0 % 34,0 % 17,4 % 21,4 % 15,6 % 5,0 % 0,0 % 3,7 % 0,3 % 1,4 %<br />
Mikkeli 64,0 % 29,0 % 41,6 % 15,3 % 1,8 % 5,0 % 0,0 % 4,7 % 0,5 % 1,3 %<br />
Savonlinna 63,9 % 35,1 % 38,6 % 12,3 % 3,3 % 3,5 % 0,0 % 4,5 % 0,6 % 1,1 %<br />
Varkaus 63,4 % 29,6 % 27,4 % 9,6 % 12,6 % 2,9 % 0,0 % 15,8 % 0,5 % 0,9 %<br />
Lahti 62,7 % 30,4 % 15,0 % 22,8 % 9,5 % 6,2 % 0,0 % 11,9 % 0,4 % 2,8 %<br />
Jämsä 62,6 % 32,7 % 30,8 % 14,5 % 11,4 % 2,8 % 0,0 % 4,7 % 0,3 % 1,7 %<br />
Kemi-Tornio 61,8 % 17,6 % 38,6 % 8,1 % 29,8 % 1,7 % 0,2 % 0,6 % 0,2 % 2,2 %<br />
4.2 Äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus ja äänien jakauma puolueittain eduskuntavaaleissa 2003<br />
kaupunkiluokittain<br />
Tilastokeskus<br />
Lähde:<br />
Äänestysaktiivisuus<br />
SDP KESK KOK VAS VIHR RKP KD PS MUUT<br />
A 68,9 % 25,0 % 11,1 % 24,0 % 8,3 % 14,0 % 7,3 % 3,9 % 3,0 % 2,7 %<br />
B 66,6 % 24,3 % 20,1 % 20,0 % 11,2 % 9,8 % 3,8 % 6,2 % 0,6 % 3,3 %<br />
C 65,7 % 29,1 % 27,6 % 19,3 % 9,8 % 4,6 % 0,0 % 5,9 % 1,1 % 1,7 %<br />
D<br />
E<br />
K<br />
keskukset<br />
kehyskunnat<br />
M<br />
koko maa<br />
65,7 %<br />
65,7 %<br />
66,8 %<br />
66,3 %<br />
67,6 %<br />
66,0 %<br />
66,7 %<br />
25,7 %<br />
17,3 %<br />
25,1 %<br />
26,7 %<br />
22,4 %<br />
18,7 %<br />
24,3 %<br />
25,3 %<br />
52,6 %<br />
21,6 %<br />
15,4 %<br />
32,4 %<br />
43,2 %<br />
24,5 %<br />
12,8 %<br />
9,2 %<br />
19,4 %<br />
21,6 %<br />
15,6 %<br />
11,9 %<br />
18,4 %<br />
12,7 %<br />
9,4 %<br />
10,0 %<br />
10,3 %<br />
9,4 %<br />
8,8 %<br />
9,8 %<br />
3,3 %<br />
3,0 %<br />
8,7 %<br />
10,8 %<br />
5,0 %<br />
3,2 %<br />
7,9 %<br />
9,8 %<br />
0,1 %<br />
4,6 %<br />
4,6 %<br />
4,4 %<br />
4,7 %<br />
4,6 %<br />
6,8 %<br />
4,9 %<br />
5,4 %<br />
5,2 %<br />
5,6 %<br />
4,9 %<br />
5,3 %<br />
0,9 %<br />
1,3 %<br />
1,5 %<br />
1,7 %<br />
1,1 %<br />
1,9 %<br />
1,6 %<br />
1,9 %<br />
1,6 %<br />
3,0 %<br />
2,9 %<br />
3,0 %<br />
1,8 %<br />
2,8 %<br />
Keskuskaupunkien ja kehyskuntien äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus ja äänien jakauma<br />
puolueittain eduskuntavaaleissa 2003 (samanlaisena taulukkona kuin 4.1) saatavilla osoitteesta<br />
www.intermin.fi/aluekeskusohjelma<br />
151<br />
Lähde: Tilastokeskus
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Teema 5: Koulutus ja opiskelu<br />
5.1 Keski- ja korkea-asteen opiskelijat kaupunkiseuduilla 2002<br />
�<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Oulu<br />
Jyväskylä<br />
Kuopio<br />
Vaasa<br />
Joensuu<br />
Lahti<br />
Saimaankaupunki<br />
Pori<br />
Rovaniemi<br />
Seinäjoki<br />
Hämeenlinna<br />
Mikkeli<br />
Kemi-Tornio<br />
Kouvola<br />
Kotka-Hamina<br />
Ylivieska<br />
Kajaani<br />
Rauma<br />
Kokkola<br />
Savonlinna<br />
Porvoo<br />
Iisalmi<br />
Salo<br />
Lohja<br />
Raahe<br />
Forssa<br />
Varkaus<br />
Riihimäki<br />
Pietarsaari<br />
Valkeakoski<br />
Tammisaari<br />
Uusikaupunki<br />
Kauhajoki<br />
Äänekoski<br />
Jämsä<br />
Kuusamo<br />
152<br />
�����<br />
������<br />
������<br />
������<br />
korkea-aste keskiaste<br />
������<br />
��������<br />
�������<br />
�����<br />
����<br />
���������<br />
������<br />
�����<br />
�������<br />
�����<br />
���������������<br />
����<br />
���������<br />
���������<br />
�����������<br />
�������<br />
�����������<br />
�������<br />
������������<br />
���������<br />
�������<br />
�����<br />
�������<br />
����������<br />
������<br />
�������<br />
����<br />
�����<br />
�����<br />
������<br />
�������<br />
���������<br />
�����������<br />
�����������<br />
����������<br />
������������<br />
���������<br />
���������<br />
�����<br />
�������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
�<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
�������<br />
�������<br />
�������<br />
�������<br />
�������<br />
�������<br />
�������<br />
Lähde: Tilastokeskus
5.2 Väestön koulutustaso kaupunkiseuduilla 2002<br />
���<br />
Helsinki<br />
Oulu<br />
Tampere<br />
Jyväskylä<br />
Kuopio<br />
Turku<br />
Rovaniemi<br />
Vaasa<br />
Porvoo<br />
Hämeenlinna<br />
Joensuu<br />
Seinäjoki<br />
Riihimäki<br />
Lahti<br />
Tammisaari<br />
Lohja<br />
Saimaankaupunki<br />
Rauma<br />
Kajaani<br />
Kotka-Hamina<br />
Pori<br />
Salo<br />
Mikkeli<br />
Kokkola<br />
Kouvola<br />
Kemi-Tornio<br />
Jämsä<br />
Pietarsaari<br />
Varkaus<br />
Valkeakoski<br />
Forssa<br />
Savonlinna<br />
Raahe<br />
Uusikaupunki<br />
Äänekoski<br />
Iisalmi<br />
Ylivieska<br />
Kuusamo<br />
Kauhajoki<br />
����<br />
����<br />
����<br />
����<br />
5.3 Keski- ja korkea-asteen opiskelijat ja yli 15-vuotiaiden koulutustaso kaupunkiluokittain 2002<br />
����<br />
����<br />
����<br />
��������� ��������� �����������<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Opiskelijat Koulutustaso<br />
Keskiaste Korkea-aste Perusaste Keskiaste Korkea-aste<br />
A 76 022 94 142 34,4 % 33,7 % 31,9 %<br />
B 78 115 131 387 34,5 % 38,8 % 26,7 %<br />
C 58 371 42 210 40,5 % 38,1 % 21,4 %<br />
D 30 903 12 881 43,4 % 37,1 % 19,5 %<br />
E 17 417 5 455 45,4 % 38,5 % 16,1 %<br />
K 261 881 286 401 37,6 % 36,9 % 25,5 %<br />
keskukset 200 890 278 356 35,0 % 36,7 % 28,3 %<br />
kehyskunnat 60 991 8 045 42,2 % 37,2 % 20,6 %<br />
M 29 572 4 678 47,5 % 36,7 % 15,8 %<br />
koko maa 291 453 291 079 39,0 % 36,8 % 24,2 %<br />
����<br />
����<br />
�����<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
153
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Teema 6: Ympäristö<br />
Urban Audit II:ssa kerättävät tilastotiedot ympäristöstä käsittelevät ilmastoa, ilman laatua, juomaveden<br />
laatua, jätteitä, maankäyttöä ja energian käyttöä. Ympäristön tilasta kertovan tiedon kerääminen perustuu<br />
pitkälti erillisiin selvityksiin ja/tai pistemittauksiin. Kaupunkiseudun sisällä erot saattavat olla<br />
huomattavasti suurempia kuin kaupunkiseutujen välillä. Alueiden välisen vertailun tekee haasteelliseksi<br />
tiedon hakeminen useasta lähteestä ja tiedon keräämisessä käytettävät erilaiset metodit.<br />
Valtakunnallisella tasolla tietoa ympäristöstä tuottaa ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.<br />
Ympäristöministeriössä kestävän kehityksen indikaattoreiden kehitystyö aloitettiin 1998. Tällä<br />
hetkellä on käytössä 82 indikaattoria 19:ssa eri teemassa. Työ kaupunkiseutujen ympäristöjen tilaa<br />
kuvaavien vertailukelpoisten tilastojen työstämiseksi jatkuu yhdessä ympäristöministeriön kanssa.<br />
Alueellisella tasolla palvelee Suomen 13 ympäristökeskusta. P<strong>aika</strong>llisella tasolla paras tiedon lähde on<br />
kuntien ympäristötoimi (ympäristökeskukset ja -virastot).<br />
Teema 7: Liikenne<br />
Urban Audit II:ssa liikenneteemaan kuuluvat mm. liikennemuotojen käyttöön työmatkaliikenteessä<br />
liittyvät tilastot, autojen ja liikenneonnettomuuksien määrä sekä saavutettavuus. Saavutettavuuteen<br />
liittyviä tietoja oli kerätty Aluekeskukset – koko kuva -julkaisuun (2002). Liikenneteemaan kuuluu<br />
myös työssäkäynnin suuntautuminen (pendelöinti). Tähän liittyvää tietoa on esitetty kaupunkiseutujen<br />
kuvauksen yhteydessä olevissa kartoissa osiossa II. Lisää tietoa työssäkäynnin suuntautumisesta<br />
sekä keskukseen että kehyskuntiin löytyy sivulta www.intermin.fi/aluekeskusohjelma.<br />
154
Teema 8: Tietoyhteiskunta<br />
8.1 Informaatiosektorin työp<strong>aika</strong>t, osuus työpaikoista ja sektorin työpaikkojen jakautuminen<br />
tavaroiden valmistukseen, palveluihin ja sisältötuotantoon kaupunkiseuduilla 2001<br />
Kaupunkiseudut<br />
Informaatiosektorin<br />
työpaikkoja<br />
Osuus<br />
työpaikoista<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Informaatiosektorin työpaikkojen jakautuminen<br />
Tavaroiden valmistus Palvelut Sisältötuotanto<br />
Salo 6 795 23,9 % 88,4 % 3,1 % 8,5 %<br />
Oulu 14 897 17,9 % 60,5 % 20,2 % 19,4 %<br />
Helsinki 109 257 16,6 % 15,0 % 39,8 % 45,1 %<br />
Tampere 17 304 12,6 % 31,2 % 29,4 % 39,4 %<br />
Jyväskylä 6 518 10,1 % 15,6 % 38,9 % 45,5 %<br />
Forssa 1 483 9,8 % 11,9 % 8,7 % 79,4 %<br />
Turku 10 379 8,0 % 15,3 % 29,3 % 55,4 %<br />
Kuopio 3 473 7,4 % 3,8 % 40,7 % 55,5 %<br />
Lohja 1 501 7,3 % 59,6 % 12,7 % 27,7 %<br />
Äänekoski 666 7,1 % 79,3 % 2,6 % 18,2 %<br />
Rovaniemi 1 591 6,8 % 2,6 % 31,0 % 66,4 %<br />
Porvoo 1 436 6,7 % 11,1 % 10,0 % 78,9 %<br />
Varkaus 1 106 6,4 % 54,9 % 17,5 % 27,7 %<br />
Kajaani 1 331 6,3 % 42,9 % 20,3 % 36,8 %<br />
Vaasa 2 701 5,6 % 8,0 % 41,2 % 50,7 %<br />
Joensuu 2 151 5,5 % 1,2 % 37,3 % 61,5 %<br />
Mikkeli 1 725 5,4 % 3,9 % 22,1 % 74,0 %<br />
Hämeenlinna 1 866 5,4 % 1,2 % 27,1 % 71,7 %<br />
Raahe 750 5,3 % 37,7 % 28,8 % 33,5 %<br />
Riihimäki 743 5,0 % 2,8 % 40,5 % 56,7 %<br />
Lahti 3 132 4,8 % 3,9 % 42,5 % 53,6 %<br />
Pori 2 612 4,8 % 0,7 % 36,6 % 62,7 %<br />
Kokkola 927 4,4 % 13,1 % 31,8 % 55,1 %<br />
Savonlinna 747 4,4 % 4,4 % 21,3 % 74,3 %<br />
Saimaankaupunki 1 948 4,2 % 1,6 % 49,3 % 49,1 %<br />
Kuusamo 391 3,8 % 1,0 % 47,1 % 51,9 %<br />
Seinäjoki 1 506 3,8 % 5,0 % 32,4 % 62,5 %<br />
Rauma 1 069 3,8 % 13,1 % 26,3 % 60,6 %<br />
Kouvola 1 403 3,6 % 10,5 % 28,1 % 61,4 %<br />
Ylivieska 1 145 3,6 % 44,9 % 20,7 % 34,4 %<br />
Pietarsaari 733 3,5 % 18,0 % 38,1 % 43,9 %<br />
Kemi-Tornio 748 3,3 % 7,6 % 22,6 % 69,8 %<br />
Tammisaari 501 2,9 % 13,0 % 20,2 % 66,9 %<br />
Kauhajoki 233 2,6 % 47,6 % 10,3 % 42,1 %<br />
Kotka-Hamina 851 2,5 % 3,1 % 35,5 % 61,5 %<br />
Iisalmi 535 2,4 % 12,1 % 18,7 % 69,2 %<br />
Uusikaupunki 338 2,1 % 5,3 % 39,3 % 55,3 %<br />
Valkeakoski 290 1,8 % 18,6 % 17,9 % 63,4 %<br />
Jämsä 133 1,3 % 0,8 % 18,0 % 81,2 %<br />
155<br />
Lähde: Tilastokeskus
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Teema 9: Kulttuuri ja turismi<br />
9.1 Teattereissa, museoissa, sinfoniakonserteissa ja elokuvissa kävijöitä kaupunkiseuduilla 1999<br />
156<br />
Kaupunkiseutu Teatterit Museot Sinfoniakonsertit Elokuvat<br />
Helsinki 1 227 882 1 989 572 395 512 2 895 087<br />
Tampere 349 166 247 990 67 532 636 074<br />
Turku 198 217 421 164 47 924 471 304<br />
Oulu 85 505 90 365 30 702 300 266<br />
Jyväskylä 63 603 116 065 26 505 288 108<br />
Kuopio 93 027 79 106 32 568 152 887<br />
Lahti 93 918 32 467 24 116 170 985<br />
Saimaankaupunki 58 114 52 230 16 785 165 452<br />
Rovaniemi 40 641 163 412 9 169 72 984<br />
Vaasa 86 522 74 232 11 573 107 462<br />
Pori 55 836 63 823 15 369 143 753<br />
Hämeenlinna 41 501 106 571 563 88 926<br />
Joensuu 35 094 61 779 23 341 111 401<br />
Seinäjoki 72 815 11 557 20 194 124 201<br />
Mikkeli 36 466 37 805 9 744 94 723<br />
Kouvola 38 007 14 048 10 859 107 642<br />
Kotka-Hamina 40 810 27 023 10 859 90 693<br />
Savonlinna 19 984 68 646 3 591 42 954<br />
Kemi-Tornio 21 517 64 969 4 174 41 812<br />
Riihimäki 23 648 71 832 0 31 969<br />
Rauma 12 152 45 344 0 61 829<br />
Lohja 0 44 851 8 362 42 098<br />
Kokkola 19 807 18 570 11 447 40 856<br />
Kajaani 35 179 17 838 0 26 436<br />
Salo 0 27 418 0 51 994<br />
Varkaus 22 633 19 158 0 34 954<br />
Tammisaari 0 35 169 0 39 993<br />
Porvoo 0 19 261 0 54 660<br />
Äänekoski 61 101 770 0 4 053<br />
Pietarsaari 0 17 048 0 34 980<br />
Valkeakoski 0 21 215 0 27 527<br />
Iisalmi 0 11 766 0 36 780<br />
Forssa 0 4 762 0 34 203<br />
Raahe 0 12 780 0 23 178<br />
Ylivieska 0 0 0 28 947<br />
Uusikaupunki 0 6 419 0 14 862<br />
Jämsä 0 0 0 21 195<br />
Kauhajoki 0 0 0 18 930<br />
Kuusamo 0 0 0 6 745<br />
Lähde: Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen sinfoniaorkesterit ry, Suomen elokuvasäätiö
9.2 Matkustajia lentoasemilla 2003<br />
Helsinki<br />
Matkustajia lentoasemalla<br />
9 712 495<br />
Oulu 669 882<br />
Rovaniemi 364 898<br />
Tampere 304 025<br />
Turku 298 545<br />
Kuopio 267 760<br />
Vaasa 248 924<br />
Jyväskylä 165 966<br />
Joensuu 158 689<br />
Kemi-Tornio 103 038<br />
Kokkola/Pietarsaari* 100 487<br />
Kajaani 98 441<br />
Kuusamo 97 119<br />
Pori 65 919<br />
Saimaankaupunki 52 012<br />
Savonlinna 34 723<br />
Seinäjoki (2002) 27 018<br />
Varkaus 25 443<br />
Mikkeli (2002) 13 822<br />
* Kruunupyyn lentoasema palvelee sekä Kokkolan että<br />
Pietarsaaren seutuja.<br />
Lähde: Ilmailulaitos<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
9.3 Etäisyys lentoasemalle niistä keskuksista,<br />
joiden seudulla ei ole lentoasemaa<br />
Kaupunkiseutu Etäisyys Lentoasema<br />
Porvoo 44 km Helsinki<br />
Lohja 57 km Helsinki<br />
Riihimäki 45 km Helsinki<br />
Lahti 89 km Helsinki<br />
Kouvola 128 km Helsinki<br />
Kotka-Hamina 127 km Helsinki<br />
Hämeenlinna 91 km Helsinki<br />
Salo 52 km Turku<br />
Rauma 49 km Pori<br />
Tammisaari 93 km Helsinki<br />
Valkeakoski 41 km Tampere<br />
Raahe 70 km Oulu<br />
Jämsä 58 km Jyväskylä<br />
Äänekoski 25 km Jyväskylä<br />
Uusikaupunki 70 km Turku<br />
Iisalmi 80 km Kuopio<br />
Forssa 106 km Helsinki<br />
Kauhajoki 58 km Seinäjoki<br />
Ylivieska 123 km Oulu<br />
9.4 Teattereissa, museoissa, sinfoniakonserteissa ja elokuvissa kävijät 1999 ja lentoliikenne 2003<br />
kaupunkityypeittäin<br />
Kävijöitä Lentoliikenne<br />
Teatterit Museot Sinfoniakonsertit Elokuvat<br />
A 1 251 530 2 125 516 403 874 3 023 814 9 712 495<br />
B 911 134 1 090 701 240 145 2 067 502 2 113 791<br />
C 513 287 526 774 117 658 1 085 795 622 110<br />
D 137 210 268 860 15 621 397 233 229 328<br />
E 19 984 85 174 3 591 168 559 131 842<br />
K 2 833 145 4 097 025 780 889 6 759 952 12 868 071<br />
keskukset 2 833 145 3 780 951 779 079 6 335 372<br />
kehyskunnat 0 316 074 1 810 424 580<br />
M 0 203 730 0 274 827 365 957<br />
koko maa 2 833 145 4 300 755 780 889 7 034 779 13 234 028<br />
Lähde: Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen sinfoniaorkesterit ry, Suomen elokuvasäätiö, Ilmailulaitos<br />
157<br />
Lähde: Tiehallinto ja kaupungit
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Metatiedot<br />
Teema 1: Väestö<br />
Väkiluku: Kaupunkiseudun kunnissa vakinaisesti<br />
asuva väestö. Vuoden 2003 tieto on ennakkotieto.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Muuttoliike: Kokonaisnettomuutto, joka on nettosiirtolaisuuden<br />
ja kuntien välisen nettomuuton<br />
summa. Vuoden 2003 tieto on ennakkotieto. Lähde:<br />
Tilastokeskus.<br />
Väestönmuutos: Luonnollinen väestönmuutos<br />
on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Lähde:<br />
Tilastokeskus.<br />
Ulkomaiden kansalaisia: Ulkomaiden kansalaisten<br />
määrä vuoden lopussa. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Asuntokunnat: Asuntokunnan muodostavat<br />
kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti<br />
asuvat henkilöt. Kuvaajaan 1.5 on kerätty tiedot<br />
yhden hengen asuntokunnista, joissa asukas on<br />
vähintään 65-vuotias. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Teema 2: Sosiaaliset olot<br />
Talotyyppi: Taulukko sisältää tiedot asuntokannasta<br />
talotyypin ja mukaan. Asunnolla eli asuinhuoneistolla<br />
tarkoitetaan yhden tai useampia<br />
asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen<br />
tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala<br />
on vähintään seitsemän neliömetriä ja<br />
joka sisältää keittiön, keittokomeron tai keittotilan.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Hallintaperuste: Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen<br />
mukaan seuraavasti:<br />
Omistusasunto (asunnon haltija omistaa talon<br />
158<br />
tai asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet),<br />
vuokra-asunto (aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto<br />
tai muu vuokra-asunto), asumisoikeusasunto,<br />
muu hallintaperuste (esim. syytinki<br />
tai sukulaisuus) tai hallintaperuste tuntematon.<br />
Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty<br />
myös ei vakinaisessa asuinkäytössä olevalle asunnolle<br />
silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokra-asunnossa<br />
tai asumisoikeusasunnossa.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset<br />
kauppahinnat (euroa/neliö) ja kauppojen lukumäärä<br />
vuonna 2002: Mukana uudet, vanhat<br />
ja tuntemattomat asunnot, mutta ei ao. vuonna<br />
ja sitä edeltäneenä vuonna valmistuneet. Lähde:<br />
Tilastokeskus.<br />
Rikollisuus: <strong>Poliisi</strong>n tietoon tullut rikollisuus.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Teema 3: Taloudelliset olot<br />
Työttömyysaste: Työttömien työnhakijoiden<br />
osuus työvoimasta. Nuorten osuus työttömistä:<br />
15-24-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä<br />
työnhakijoista. Pitkä<strong>aika</strong>istyöttömät:<br />
työttömyys kestänyt yli vuoden. Tilastoinnin<br />
ajankohta 31.12.2003. Lähde: Työministeriö.<br />
Alueellinen bruttokansantuote: Bruttoarvonlisäys<br />
perushintaan kiintein vuoden 2000 hinnoin.<br />
Alueellinen bkt on laskettu asukasta kohti<br />
(keskiväkiluku). Lähde: Tilastokeskus.<br />
Yrittäjien osuus työllisistä: Työllinen on henkilö,<br />
joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä<br />
jonkin verran (vähintään tunnin) rahapalkkaa,<br />
luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Yrit-
täjäksi luetaan henkilö, joka omistamiaan tuotantopanoksia<br />
hyväksikäyttäen harjoittaa taloudellista<br />
toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla.<br />
Yrittäjä voi olla freelancer, yksinäisyrittäjä<br />
tai hänellä voi olla palkattua työvoimaa. Osakeyhtiössä<br />
toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä<br />
kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä,<br />
luetaan yrittäjäksi. Kuvaajaan 3.5 ei sisälly yrittäjäperheenjäsenet<br />
eivätkä maataloudessa toimivat<br />
yrittäjät. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Toimialarakenne: Työssäkäyntitilaston tietoja<br />
alueella työssäkäyvien määristä (työp<strong>aika</strong>t) toimialoittain<br />
2001 (toimialaluokitus TOL 2002).<br />
Alkutuotantoon on luettu mukaan luokat A ja<br />
B (maa-, riista-, metsä- ja kalatalous), teollisuuteen<br />
luokka D, yksityisiin palveluihin luokat G-K<br />
(kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus,<br />
varastointi ja tietoliikenne, rahoitus-, vakuutus-<br />
ym. toiminta), julkisiin palveluihin luokat<br />
L-Q (yhteiskunnalliset palvelut). Luokkaan muut<br />
kuuluvat C (kaivostoiminta ja louhinta), E (sähkö-,<br />
kaasu- ja vesihuolto), F (rakentaminen) ja X<br />
(tuntematon). Lähde: Tilastokeskus.<br />
Teema 4: Kansalaisten osallistuminen<br />
Eduskuntavaalien 2003 tulokset ja tietoa<br />
vaaliosallistumisesta: Eduskuntavaalit 2003<br />
toimitettiin 16.03.2003. Tilastossa on esitetty<br />
Sosialidemokraattinen puolue (SDP), Suomen<br />
Keskusta (KESK), Kokoomus (KOK), Vasemmistoliitto<br />
(VAS), Vihreä liitto (VIHR), Ruotsalainen<br />
kansanpuolue (RKP), Suomen Kristillisdemokraatit<br />
(KD), Perussuomalaiset (PS). Luokkaan<br />
muut kuuluvat puolueet: Rauhan ja Sosialismin<br />
puolesta, Kommunistinen Työväenpuolue, Suomen<br />
Kommunistinen Puolue, Liberaalit, Kirjava<br />
‘Puolue’ - Elonkehän Puolesta, Eläkeläiset Kansan<br />
Asialla, Muutosvoimat Suomi, Suomi Nousee -<br />
Kansa Yhdistyy, Köyhien Asialla, Suomen Kansan<br />
Sinivalkoiset ja Yhteisvastuu Puolue sekä muut<br />
ääniä saaneet. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Teema 5: Koulutus ja opiskelu<br />
Opiskelijat: Keskiasteen opiskelijoita ovat ammatillisen<br />
koulutuksen (toinen aste, opistoaste)<br />
ja ammatillisten ja yleissivistävien oppilaitosten<br />
tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen<br />
kalenterivuoden opiskelijat. Korkea-asteen opiskelijoihin<br />
luetaan vakinaisissa ja väli<strong>aika</strong>isissa<br />
ammattikorkeakouluissa 20.9.2002 kirjoilla olleet<br />
tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat<br />
sekä yliopistoissa 31.12.2002 kirjoilla olleet tutkintoon<br />
johtavan koulutuksen opiskelijat. Lähde:<br />
Tilastokeskus.<br />
Koulutusaste: Tietoja väestön koulutusrakenteesta<br />
vuodelta 2002. Tilaston henkilöperusjoukon<br />
muodostaa 15 vuotta täyttänyt väestö. Keskiasteen<br />
tutkintoihin luetaan 2-3 vuotta koulutusta<br />
eli noin 11-12 vuotta koulutusta peruskoulun<br />
aloittamisesta saaneet (ylioppilastutkinnot,<br />
1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset<br />
perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot<br />
esim. merkantti, perushoitaja).<br />
Korkea-astekoulutettuihin on laskettu kaikki<br />
Koulutusluokitus 2002:n luokat 5-8. Korkea-asteentutkinnon<br />
suorittaneisiin luetaan tiettyihin<br />
erikoisammatteihin valmistuneet sekä ammattikorkeakouluissa,<br />
yliopistoissa ja korkeakouluissa<br />
tutkinnon suorittaneet. Alimmalla korkea-asteella<br />
(luokka 5) koulutus kestää pääsääntöisesti<br />
2-3 vuotta keskiasteen jälkeen eli yhteensä 13-14<br />
vuotta peruskoulun aloittamisesta lukien. Alimman<br />
korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm.<br />
teknikon, agrologin, hortonomin, artenomin ja<br />
sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.<br />
Alemman korkeakoulutusasteen<br />
koulutuksen suorittaminen vaatii 3-4<br />
vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen.<br />
Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen<br />
vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista<br />
opiskelua keskiasteen jälkeen. Tutkijakoulutusasteen<br />
suorittaminen edellyttää itsenäisen ja<br />
julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan<br />
tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin<br />
ja tohtorin tutkintoja. Koulutustiedot perustuvat<br />
Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Muut kuin<br />
keski- tai korkea-asteen koulutuksen saaneet yli<br />
15-vuotiaat on luettu perusasteeseen kuuluviksi.<br />
Teema 8: Tietoyhteiskunta<br />
Informaatiosektorin työpaikkoihin on laskettu<br />
tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon (laaja määritelmä)<br />
toimialoilla työskentelevien määrä. Lähde:<br />
Tilastokeskus.<br />
Teema 9: Kulttuuri ja turismi<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kulttuuritilastot: Teattereihin lukeutuvat ammattiteatterit<br />
ja valtionavun piirissä olevat puheteatterit.<br />
Teatteritilastot tuottaa Teatterin<br />
tiedotuskeskus. Museotilastoon ovat mukana<br />
valtionosuuden piirissä olevat museot ja muut<br />
päätoimisesti hoidetut museot. Museotilastot<br />
tuottaa Museovirasto. Sinfoniakonserttitilastoihin<br />
on luettu mukaan Suomen Sinfoniaorkesterit<br />
ry:n jäsenorkestereiden esiintymisten kuulijat.<br />
Elokuvatilastot perustuvat Suomen elokuvasäätiön<br />
tilastoihin.<br />
Matkustajat lentoasemilla: kotimaan ja kansainvälisen<br />
(ei kauttakulku) liikenteen matkustajat<br />
lentoasemilla vuonna 2003. Lähde: Ilmailulaitos.<br />
159
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
IV Hyviä indikaattorikäytäntöjä<br />
160
Hyvän elämän indikaattorit – työkalu<br />
Leena Uosukainen & Jussi Salmela<br />
Savonlinnan seutu on aluekeskusohjelmassaan<br />
halunnut profiloitua hyvän elämän seutuna. Saimaan<br />
vesistöt lukuisine saarineen tarjoavat jo<br />
luonnostaan puitteet, jossa puhtaaseen luontoon<br />
liittyvät arvot ja hyvän elämän mahdollisuudet<br />
tulevat esille. “Hyvän elämän indikaattorit” -<br />
hanke lähti tarpeesta etsiä Savonlinnan seudulla<br />
indikaattoreita, joilla olisi kuvattu aluekehitystä<br />
juuri hyvän elämän ja samalla “pehmeämmästä”<br />
näkökulmasta kuin tällä hetkellä käytössä<br />
olevat aluekehityksen indikaattorit. Mikkelin<br />
ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikkö tuli<br />
yhteistyökumppaniksi hankkeen toteutukseen.<br />
Alkuvaiheesta asti hanketta suunniteltiin ja toteutettiin<br />
yhteistyössä sisäasiainministeriön aluekehitystyössä<br />
mukana olevien tutkijoiden kanssa.<br />
Hanke laajeni sisäasiainministeriön toiveesta ja<br />
siihen saatiin mukaan kolme muuta aluekeskusta:<br />
Koillis-Suomi, Lahden seutu ja Pietarsaaren<br />
seutu. Prosessin tuloksena on tässä artikkelissa<br />
esiteltävä hyvän elämän indikaattorit -työkalu.<br />
Sen kehittelyä jatketaan edelleen saatujen kokemusten<br />
perusteella.<br />
Työkalun rakentaminen<br />
Lähtökohtana oli tarkastella hyvää elämää kuvaavaa<br />
indikaattoritietoa kokemus-, asiantuntija-<br />
ja tilastotiedon avulla. Hyvä elämä määriteltiin<br />
hankkeessa terveyttä tukevan ympäristön näkökulmasta,<br />
toisin sanoen terveyden edistämisen<br />
ja kestävän kehityksen näkökulmista käsin. Indikaattoreiden<br />
kehittämisessä haluttiin korostaa<br />
myös kokemuksellisuutta, minkä vuoksi kehittämisen<br />
pohjaksi kerättiin myös laadullista aineistoa<br />
väestölle ja yrittäjille tehtyjen kyselyjen avulla.<br />
Työkalun rakentamisessa hyödynnettiin myös<br />
ryhmähaastatteluja.<br />
Tilastotietoa kerättiin terveyden edistämiseen<br />
ja kestävään kehitykseen liittyvistä tilastoista.<br />
Indikaattoreista koottiin lomake, joka jaoteltiin<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
kestävän kehityksen ulottuvuuksien (ekologinen,<br />
sosiaalinen ja kulttuurinen sekä taloudellinen)<br />
avulla. Aluekeskusohjelmatyössä mukana olevat<br />
osallistuivat sopivien tilastoindikaattoreiden valintaan<br />
aluekehityksen näkökulmasta.<br />
Työkalun kehittämisessä tarvittavan kokemuksellisen<br />
tiedon hankkimiseksi tehtiin ns. focus<br />
group –ryhmähaastatteluja, joihin osallistujat<br />
valittiin seudun väestöprofiilin (sukupuolen,<br />
asuinkunnan, iän ja työmarkkina-aseman) mukaan.<br />
Ryhmähaastatteluiden ote oli laadullinen<br />
ja ne koostuivat väljästi hyvään elämään liittyvistä<br />
eri teemoista. Ryhmähaastattelut analysoitiin<br />
sisällön analyysillä ja niistä etsittiin avainsanoja<br />
hyvän elämän indikaattoriaihioiksi.<br />
Ryhmähaastatteluiden ja tilastoindikaattoreiden<br />
aineistojen pohjalta tuotettiin valitut indikaattoriaihiot,<br />
joista rakennettiin työkalun kaksi<br />
keskeistä osaa, lopullinen väestökyselylomake<br />
(liite 2) ja ns. kovien tilastoindikaattoreiden paketti<br />
(liite 4). Molemmat indikaattorilistat luokiteltiin<br />
näkökulmiin, joihin sekä kyselylomakkeen<br />
väittämät (liite 1) että indikaattorit ryhmiteltiin.<br />
Aineistosta esiin nousseet näkökulmat ovat:<br />
1. Fyysinen ympäristö hyvän elämän mahdollistajana<br />
sisältäen<br />
-tietoisuuden tason ympäristöstä (abstraktisuus<br />
- konkreettisuus fyysisestä ympäristöstä)<br />
-logus of control -tarkastelun suhteessa ympäristöön<br />
(mikä ohjaa toimintaani: minä vai<br />
muut?)<br />
2. Toimintaympäristö hyvän elämän tuottamisessa<br />
sisältäen<br />
-hyvän elämän toiminta-areenat (globaalit -<br />
p<strong>aika</strong>lliset asiat tärkeitä)<br />
161
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
- elämän kiinnittymisen (työ- tai kotiorientaatiopainotteisena)<br />
3. Käsitys kunnan/omasta roolista hyvän elämän<br />
mahdollistumisessa sisältäen<br />
- hyvää elämää mahdollistavia tekijöitä (perustarpeet<br />
- muut tarpeet korostuvat hyväksi<br />
koetussa elämässä)<br />
- omien mahdollisuuksien merkitys (osallistuminen<br />
- osallistumattomuus).<br />
Väestökyselyn pilottivaihe toteutettiin laadittua<br />
kyselylomaketta käyttäen Savonlinnan seudulla.<br />
Aineisto kerättiin kyläyhdistysten, merkittävien<br />
työnantajien ja seutuportaalin avulla.<br />
Työkalun kolmanneksi osaksi rakennettiin<br />
yrityskyselylomake. Yrityskyselyn kehittämisessä<br />
käytettiin aluksi soveltaen Lyytisen (2002) tuottamaa<br />
kyselypohjaa, jossa taustaorientaationa oli<br />
oppivan alueen/oppivan organisaation teoriat.<br />
Ajatuksena oli löytää alueen yrityselämän sosiaaliseen<br />
pääomaan liittyvä potentiaali, jolla on merkitystä<br />
hyvää elämää edistävälle aluekehitykselle.<br />
Yrityskysely toteutettiin yrityksen johtajalle tehtynä<br />
sähköpostikyselynä ja syventävänä haastatteluna.<br />
Laadullisen aineiston sisällön analyysi ohjasi<br />
löytämään lopulliseen väittämistä koostuvaan<br />
yrityskyselylomakkeeseen indikaattorit ja niistä<br />
johdetut väittämät (liite 3). Aineistosta nousi yksi<br />
keskeinen yrityksen toiminnan ohjautumiseen<br />
liittyvä näkökulma, johon liittyy kaksi tarkastelunäkökulmaa:<br />
Mikä ohjaa yrityksen toimintaa?<br />
- millainen toimintafi losofi a on yrityksessä<br />
(ihmiskeskeisyys - tuloskeskeisyys)<br />
- millainen on alueellinen tietostrategia<br />
(tiedon yhteisöllisyys - tieto ankkuroituu<br />
yksilöihin)<br />
Alueellinen tietostrategia kuvaa tiedon ymmärtämistä<br />
joko yhteisöön ja alueeseen tai yksilöihin<br />
ja yksittäisiin toimijoihin ankkuroituvana.<br />
Strategia tulee ilmi yritysten välisessä yhteistyössä.<br />
Yrityskyselyn pilottivaihe toteutettiin Etelä-<br />
Savossa maakunnallisesti Etelä-Savon yrittäjien<br />
välityksellä sähköpostitse.<br />
Väestö- ja yrityskyselyiden lomakkeiden testaus<br />
tehtiin pilottivaiheen aineistolla, jota tarkasteltiin<br />
SPSS -AMOS -rakenneanalyysiohjelmalla.<br />
Tarkastelussa havaittiin määriteltyjen näkökulmien<br />
toimivan ja väittämien pääsääntöisesti kuvaavan<br />
ilmiöitä onnistuneesti.<br />
Kuvaan 1 on koottu hyvän elämän indikaattorit<br />
–työkalu ja sen sisältämät elementit: I väestökysely,<br />
II yrityskysely ja III tilastoindikaattoripaketti.<br />
Työkalua voidaan käyttää kokonaisuudessaan<br />
tai haluttaessa vain joitakin osia siitä.<br />
Kyselylomakkeet ovat liitteinä, samoin kovien<br />
tilastoindikaattoreiden paketti, jota voi käyttää<br />
162<br />
��������������<br />
�������������������<br />
�������������<br />
���������������<br />
�����������<br />
���������������<br />
�������������������<br />
��������������<br />
����������������<br />
������������������<br />
���������������������<br />
������������������<br />
�����������������<br />
�����������������<br />
����������������������<br />
������������������<br />
�������������������������<br />
��������������������<br />
�������������<br />
��������������������<br />
������������<br />
����������������������<br />
�����������<br />
����������<br />
�������������������<br />
�����������������<br />
�����������<br />
��������������<br />
�����������������������<br />
����������������<br />
������������������<br />
����������������������<br />
�������<br />
Kuva 1. Hyvän elämän indikaattorit -työkalu.<br />
Hyvää elämää edistävän aluekehityksen keskeiset<br />
näkökulmat<br />
ilman lisäkyselyjä keräämällä tiedon nykyisistä<br />
tietokannoista.<br />
Tulosten analysointimalli<br />
Hyvän elämän indikaattoreiden kyselylomakkeita<br />
voidaan käyttää kahdella tavalla. Yhtäältä<br />
yksittäinen seutu voi seurata indikaattorien kehitystä<br />
omalla alueellaan tekemällä kyselyt tietyin<br />
väliajoin. Toisaalta kyselyiden väittämiä voidaan<br />
lähestyä yksittäin: minkälaisen keskiarvon tietty<br />
väittämä saa omalla alueella (seutukunta, aluekeskus)<br />
verrattuna muihin alueisiin. Näin kannattaa<br />
tehdä, jos on kiinnostunut vain muutamasta väittämästä.<br />
Helpoimmin kokonaiskuvan saa vertaamalla<br />
oman alueen tuloksia työkalun osana laaditun<br />
kuuden summamuuttujan avulla. Kukin summamuuttuja<br />
pitää sisällään viidestä kuuteen väittämää,<br />
jotka kuvaavat yhtä hyvän elämän näkökulmaa<br />
kahdelta suunnalta. Seuraavassa on käytetty<br />
esimerkkinä väestötarkastelun elämän kiinnittymistä<br />
mittaavaa summamuuttujaa. Sen sisältämistä<br />
väittämistä kolme liittyy työhön ja kolme kotiin<br />
(kuva 2).<br />
Summamuuttuja muodostetaan kolmessa<br />
vaiheessa: 1) laskemalla työtä kuvaavien väittämien<br />
arvot yhteen ja jakamalla summa kolmella
�������������������������������<br />
�������������������������������������������<br />
������������������������<br />
������������������������������<br />
������������������<br />
���������������������������������<br />
�������������<br />
����������������������������������<br />
���������������<br />
Kuva 2. Elämän kiinnittymistä kuvaava summamuuttuja<br />
������������<br />
��<br />
�� � �<br />
��������������������������������������������������������������������������<br />
�<br />
�<br />
�����������������������������������<br />
���������������������������������<br />
�����������<br />
����������������������������������<br />
�������������������������������<br />
������������������������������������������<br />
�������������<br />
����� �����<br />
(=väittämien lukumäärä), 2) laskemalla kodin<br />
merkitystä kuvaavien väittämien arvot yhteen ja<br />
jakamalla summa kolmella (=väittämien lukumäärä)<br />
ja 3) vähentämällä ’työ-luvusta’ ’koti-luku’.<br />
Tuloksena on luku vaihteluväliltään +6 – -6. Jos<br />
luku on positiivinen, vastaajat ovat enemmän työ-<br />
kuin kotiorientoituneita. Negatiivinen keskiarvo<br />
merkitsee kotiorientoitumista. Muodostamisessa<br />
käytetään apuna liitteen 1 ryhmittelyä, jossa<br />
kunkin kuuden näkökulman (summamuuttujan)<br />
sisältämät väittämät on ryhmitelty kahteen<br />
lähestymissuuntaan. Summamuuttujia voidaan<br />
tarkastella kolmessa nelikentässä, joissa kussakin<br />
kuvataan yhtä päänäkökulmaa ja sen sisältämiä<br />
tarkastelunäkökulmia (1. fyysinen ympäristö, 2.<br />
toimintaympäristö ja 3. käsitys kunnan/omasta<br />
roolista hyvän elämän mahdollistajana/tuottajana).<br />
Ohessa on esimerkkinä toimintaympäristöä<br />
(sisältäen hyvän elämän toiminta-areenat sekä<br />
elämän kiinnittymisen) kuvaava nelikenttä Savonlinnan<br />
aineiston pohjalta (kuva 3).<br />
Savonlinnalaisten hyvän elämän toimintaareena<br />
on tarkastelun perusteella hieman enemmän<br />
p<strong>aika</strong>llinen kuin globaalinen ja he ovat<br />
enemmän koti- kuin työorientoituneita. Vertailu<br />
muihin alueisiin tai koko maahan on mahdollista<br />
tehdä, kun tuloksia on kerätty useammalta alueelta.<br />
Kuva 3. Toimintaympäristö hyvän elämän<br />
tuottamisessa Savonlinnassa<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Yritystarkastelussa kyselylomakkeen 17 väittämää<br />
kuvaavat kahta näkökulmaa, joita on mahdollisuus<br />
tarkastella samalla periaatteella kuin<br />
väestön osalta. Summamuuttujat muodostetaan<br />
liitteen 1 avulla yrityskyselyosion väittämäjaottelun<br />
mukaisesti.<br />
Tilastoindikaattoripaketin tuottamasta aineistosta<br />
voidaan laatia nelikenttätarkastelu samaan<br />
tapaan kuin kyselylomakkeiden aineistosta.<br />
Tilastoindikaattorit tukevat väestökyselyllä saatavaa<br />
tietoa hyvästä elämästä ja päinvastoin, väestökyselyllä<br />
tavoitetaan tilastojen ulottumattomissa<br />
olevia asioita. Joihinkin näkökulmiin löytyy vain<br />
heikosti valmista tilastotietoa. Kyselyä tukeva tilastoindikaattoritarkastelu<br />
on vielä kehittelyvaiheessa,<br />
eikä sitä ole vielä kokeiltu alueilla kuten<br />
kyselyä.<br />
Kehittelytyö jatkuu<br />
Hyvän elämän indikaattorit -työkalu on alueiden<br />
vapaasti testattavissa ja käytettävissä. Kokemusten<br />
perusteella voidaan arvioida myöhemmin, tuleeko<br />
siitä vakiintunut työväline. Analyysimallin<br />
kehittäminen jatkuu vielä Savonlinnan seudulla,<br />
jolloin mallinnetaan lomakekyselyn ja tilastoista<br />
saatavan tiedon yhteensovittamista. Työkalun kehittelytyötä<br />
jatketaan, ja palautetta siitä voi antaa<br />
ao. yhteystietojen kautta.<br />
Leena Uosukainen<br />
Mikkelin ammattikorkeakoulu,<br />
Savonlinnan yksikkö<br />
leena.uosukainen@mikkeliamk.fi<br />
Lähteet:<br />
Lyytinen, Heikki K. (2002). Ammattikorkeakoulut oppivien<br />
alueiden kehittäjänä. Artikkeli kirjassa H. Katajamäki & T.<br />
Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.<br />
Korkeakoulujen arviointineuvosto, Julkaisuja 11:2002.<br />
Uosukainen, Leena (2004). Hyvän elämän indikaattorit -<br />
aluekehityksen seurantamittareiden kehittämishanke. Mikkelin<br />
ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Tutkimuksia ja<br />
selvityksiä. Käsikirjoitus julkaistavaksi vuoden 2004 <strong>aika</strong>na.<br />
(Julkaisussa on kirjallisuuskatsaus, johon artikkelin teoreettiset<br />
lähtökohdat perustuvat).<br />
163
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Liite 1<br />
Työkalun väestö- ja yrityskyselyn näkökulmat ja indikaattorit<br />
Väestökysely<br />
Näkökulmat Indikaattorit Kyselylomakkeen väittämät<br />
Logus of control suhteessa<br />
ympäristöön<br />
(mikä ohjaa toimintaani -<br />
minä - muut?)<br />
Omien mahdollisuuksien merkitys<br />
(osallistuminen -<br />
osallistumattomuus)<br />
Hyvää elämää mahdollistavia<br />
tekijöitä<br />
(perustarpeet - muut tarpeet<br />
korostuvat)<br />
Tietoisuuden taso ympäristöstä<br />
(konkreettisuus - abstraktisuus)<br />
Hyvän elämän toiminta-areena<br />
(globaali - p<strong>aika</strong>llinen)<br />
Mihin elämä kiinnittyy?<br />
(työ - kotiorientoituneisuus)<br />
Yrityskysely<br />
Toimintafilosofia yrityksessä<br />
(ihmiskeskeisyys - tuloskeskeisyys)<br />
Alueellinen tietostrategia<br />
(tiedon yhteisöllisyys - tieto<br />
ankkuroituna yksityisiin toimijoihin)<br />
164<br />
Omien valintojen merkityksellisyys<br />
Kunnan/muiden toimijoiden<br />
ympäristötoimenpiteiden<br />
merkityksellisyys (rajoitukset)<br />
Elämäntavan merkityksellisyys<br />
Vaikuttaminen<br />
Tulevaisuusasenne<br />
Kiinnittyminen asuinpaikkaan<br />
Tiedottamisen merkitys<br />
Luottamus päätöksentekojärjestelmiin<br />
Turvattu toimeentulo/työllisyys<br />
Terveys ja terveyspalvelut<br />
Rikollisuuden ehkäisy<br />
Harrastukset<br />
Kouluttautuminen<br />
Monimuotoisuus<br />
Vesistöjen tila<br />
Ympäristön terveysriskit<br />
Ympäristön virkistyskäyttö<br />
Juomaveden laatu<br />
Ympäristövastuun ymmärtäminen<br />
laajasti<br />
Suvaitsevaisuus<br />
P<strong>aika</strong>llisten tuottajien tuotteiden<br />
suosiminen<br />
Yhteisöllinen toiminta<br />
Työn ja kodin merkityssisällöt<br />
Ihmissuhteiden merkityksellisyys<br />
Välittämisen kokemuksen<br />
merkityksellisyys<br />
Osaamisen hyödyntäminen<br />
Luottamus yrityksen sisällä<br />
Innovaatio- ja kehittämistoiminta<br />
Tiimitoiminta<br />
Henkilöstöstä huolehtiminen<br />
Työilmapiiri<br />
Tuloksellisuusajattelu<br />
Yhteistoimintaverkostot<br />
Luottamus yritysten välillä<br />
Oman roolin löytymisen<br />
merkityksellisyys<br />
Kilpailun merkitys yritykselle<br />
Yhteisvastuullisuus<br />
Seutukunnallinen toiminta<br />
Aluekeskusohjelman mieltäminen<br />
merkitykselliseksi oman yrityksen<br />
kannalta<br />
1, 2, 4 3 ,5 , 25<br />
7, 8, 30 6, 9, 10<br />
11,12, 31 32, 33, 24<br />
34, 27, 29 28, 35<br />
13, 14, 17 15, 16, 26<br />
18, 19, 20 21, 22, 23<br />
1, 2, 5, 6 3, 4, 7, 15<br />
8, 11, 12, 14 9,10,13,16,17
Liite 2<br />
Väestölle tarkoitettu kyselylomake<br />
Aluekeskus:_______________________<br />
Kunta:___________________________<br />
Sukupuoli: nainen __ , mies __<br />
Ikäryhmä: nuori __, työikäinen __, yli 65-vuotias __<br />
Ammatti:_________________________<br />
Arvioi seuraavien väittämien paikkansa pitävyyttä<br />
1.Vältän auton tyhjäkäyntiä sen vuoksi, että se saastuttaa<br />
luontoa<br />
2. Yksityisen ihmisen toimenpiteillä on<br />
merkitystä ympäristön hyvinvoinnille<br />
3. On tärkeää, että toimintaamme ohjataan yhteisillä<br />
säädöksillä, jotka edistävät ympäristömme hyvinvointia<br />
4. Ympäristöasioissa tärkeintä on omat elämäntavat ja<br />
niihin liittyvät valinnat<br />
5. Naturan kaltaisia suojeluohjelmia tulisi lisätä, vaikka<br />
kaikki osapuolet eivät niistä pitäisikään<br />
6. Uskon, että mielipiteilläni ei ole merkitystä yhteisten<br />
asioiden hoidossa<br />
7. On ensiarvoisen tärkeää, että meille tiedotetaan<br />
asioista, jotka koskevat elämäämme asuinkunnassa<br />
8. Suhtaudun luottavaisesti asuinseutuni tulevaisuuteen<br />
9. Jos olisin työtön, voisin heti muuttaa työn perässä<br />
muualle, koska asuinseutuni ei ole minulle kovin tärkeä asia<br />
10. Minulla on vahva tunne siitä, että luottamushenkilöt<br />
päättävät yhteisistä asioistamme kuulematta äänestäjiään<br />
11. Kunnan tehtävistä tärkein on taata työtä kaikille<br />
12. Toimiva terveydenhuolto on kunnan ensisijainen<br />
velvoite<br />
13. On väärin ostaa tuotteita, joilla tiedetään olevan<br />
vahingollinen vaikutus valmistusmaan ympäristöön,<br />
vaikkakin tuote on toiselta puolelta maapalloa<br />
14. On samantekevää onko naapurini toisesta kulttuurista<br />
esim. somali, jos hän on vain mukava ihminen<br />
15. On tärkeää ostaa tuotteet oman paikkakunnan<br />
tuottajilta, mikäli niitä on saatavilla<br />
16. Näen tärkeänä osallistua aktiivisesti oman<br />
asuinyhteisöni toimintaan (esim. erilaiset talkoot,<br />
kyläyhdistykset ym.)<br />
17. On ehdottomasti oikein lähettää humanitaarista apua<br />
esim. Venäjälle, vaikka omiakin autettavia on<br />
18. Työtoverit ovat tärkeimpiä ihmisiä elämässäni<br />
19. Osallistun aktiivisesti työni kehittämiseen<br />
20. Voin tarvittaessa heti muuttaa työn perässä muualle ja<br />
olevani kotona vain viikonloppuisin<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
1=täysin eri mieltä 7=täysin samaa mieltä<br />
165
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
21. Kaipaan samanhenkisiä ihmisiä ympärilleni<br />
22. Hyvän elämän keskeisin asia on kokemus välitetyksi<br />
tulemisesta<br />
23. Minulla on tarpeeksi luottamuksellisia ja läheisiä<br />
ihmissuhteita<br />
24. Asuinalueellani on runsaasti minua kiinnostavia<br />
harrastusmahdollisuuksia<br />
25. Kunnan tehtävänä on ensisijaisesti<br />
huolehtia heikoimmassa asemassa olevista<br />
26.Yhdistykset ja seurat ovat asuinalueellani tärkeä<br />
toiminta- ja vaikutusmuoto<br />
27. On tärkeää olla tietoinen ilman laadusta asuinalueella<br />
28. Luonto on paras rauhoittumisen paikka<br />
29. Terveyden kannalta on juomaveden laatu kaikkein<br />
tärkeimpiä asioita<br />
30. Oma tulevaisuuteni näyttää valoisalta<br />
31. <strong>Poliisi</strong>en määrää on ehdottomasti lisättävä<br />
alueellamme<br />
32. Kunnan tulee huolehtia ehdottomasti myös<br />
kansalaisopisto- ja muusta sivistävästä toiminnasta<br />
vaikka se toisi supistuksia johonkin muuhun toimintaan<br />
33. On tärkeää jatkuvasti oppia uusia asioita<br />
osallistumalla erilaiseen koulutukseen sekä vapaa-<strong>aika</strong>na<br />
että työssä<br />
34. On tärkeämpää huolehtia alueen virkistyskäytöstä<br />
ihmisille kuin liito-oravien pesimäalueen säilymisestä<br />
koskemattomana<br />
35. Tärkeintä on tarkastella vesistöjen rehevöitymisen<br />
estämistä yleensä ekosysteemien eikä vain ihmisen<br />
kannalta<br />
166
Liite 3<br />
Yritysjohdon kyselylomake<br />
1. Yrityksemme toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää näkyä,<br />
että henkilöstömme on kaikkein tärkein voimavaramme<br />
2. Keskeisintä toiminnassamme on sisäinen luottamus<br />
3. Henkilöstön kouluttautuminen on jokaisen<br />
oma asia, eikä siihen tule erityisesti panostaa<br />
4. Emme ole valinneet tiimitoimintaa yrityksemme keskeisimmäksi<br />
toimintamalliksi<br />
5. Panostamme monin eri tavoin siihen, että työssä viihdytään,<br />
eikä olla vain työssä<br />
6. Toiminnassamme satsaamme ennen kaikkea uusiin innovaatioihin<br />
ja kehittämistyöhön<br />
7. Jos tulosta ei synny jonkun henkilön kohdalla, on parempi<br />
päästä tällaisesta henkilöstä eroon mahdollisimman nopeasti<br />
8. On tarpeellista tehdä laajaa yhteistyötä, koska yhteistyö<br />
antaa enemmän kuin ottaa<br />
9. Avoimuus tuo tullessaan vain ongelmia yritykselle<br />
10. Kilpailuasetelman vuoksi on täysin mahdotonta tehdä<br />
aitoa yhteistyötä saman alan yritysten välillä<br />
11. Oma rooli ja yrityksen profiloituminen löytyvät vain aktiivisessa<br />
vuorovaikutuksessa toisten yritysten kanssa<br />
12. Yrityksen konkurssi ei ole vain sen oma asia<br />
13. Keskitymme oman osaamisemme vahvistamiseen, eikä<br />
ole tarpeen jakaa omaa osaamistaan muille<br />
14. Aluekeskusohjelmalla on annettavaa yrityksellemme<br />
15. Yrityksemme ei voi olla joustava työntekijän eri elämäntilanteissa<br />
(esim. järjestää lomaa perhetilanteen vuoksi)<br />
16. Yrityksellämme on toimiva suhde kunnan/kaupungin<br />
päätöksentekijöihin<br />
17. Jos yrityksen toiminnan jatkuvuudessa on vakavia ongelmia,<br />
on kunnan/kaupungin velvollisuus etsiä ratkaisua<br />
yhdessä yrityksen kanssa<br />
Kunta: ____________________________________<br />
Yritys:_____________________________________<br />
Vastaajan asema:____________________________<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
1=täysin eri mieltä 7=täysin samaa mieltä<br />
167
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Liite 4<br />
Hyvän elämän indikaattorit<br />
Esimerkkipaketti tilastoista kerättävästä tiedosta<br />
Fyysinen ympäristö hyvän elämän mahdollistajana<br />
1. Tietoisuus ympäristöstä (konkreettisuus - abstraktisuus)<br />
Indikaattorit Mittari Miten tieto saadaan<br />
Ilman laatu Pakokaasumittaukset kaupungeissa<br />
ym.<br />
Päästöt ilmaan (teollisuus)<br />
Ulkoilmanlaatu: Ilmanlaatuindeksi ja<br />
IAP-indeksi<br />
Juomaveden laatu Laatutekijät juomavedessä<br />
Suositusten mukaiset vesinäytteet<br />
Vesistöjen tila<br />
(rehevöityminen)<br />
Luonnonvarat ja niiden<br />
käyttö<br />
Ympäristön terveysriskit<br />
(muu kuin ilma ja vesi)<br />
vuodessa<br />
Vesistöjen laatutekijät<br />
Päästöt veteen<br />
Vesistöjen virkistyskäyttöluokitus<br />
Suojelukohteet pinta-ala prosenttina<br />
kunnan omistamista alueista<br />
Biologisen monimuotoisuuden<br />
säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet<br />
(Natura-toimenpiteet)<br />
Kunnalliset ympäristökustannukset<br />
/ hlö<br />
Kaatopaikkamittaukset<br />
Ympäristöinvestoinnit<br />
Ympäristösertifikaatit<br />
Rakennusten ikärakenne<br />
Lähiympäristön viihtyvyys Suojelukohteiset (kultt.hist.)<br />
rakennukset lkm<br />
Puistojen pinta-ala prosenttia kunnan<br />
maa-alasta<br />
Puistojen saavutettavuus<br />
Liikuntapaikkojen lkm<br />
2. Logus of control - mikä ohjaa toimintaani? (minä - muut )<br />
Elämäntapavalinnat Elämäntapamittarit<br />
(päihteet/tupakointi)<br />
Toimintaympäristö hyvän elämän mahdollistajana<br />
1. Hyvän elämän toiminta-areena (globaali - p<strong>aika</strong>llinen)<br />
Suvaitsevaisuus Koulujen opetussuunnitelmissa<br />
mukana prosenttia kouluista<br />
Koulukiusaaminen<br />
2. Mihin elämä kiinnittyy? (työ- ja kotiorientoituneisuus)<br />
Sosiaaliset suhteet Avioliitot/avioerot<br />
Yksinasuvien osuus (ns. sinkut)<br />
Yksinhuoltajuus<br />
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset<br />
1000 0-17 v kohden<br />
Perhetyypit<br />
Käsitys kunnan/omasta roolista hyvän elämän mahdollistumisessa<br />
Ympäristötoimi<br />
(ympäristösuojelu)<br />
Ympäristötoimi (terveysvalvonta)<br />
Alueellinen ympäristökeskus<br />
Ympäristötoimi (kaavoitus)<br />
Ympäristötoimi<br />
1. Hyvää elämää mahdollistavia tekijöitä (perustarpeet - henkisemmät tarpeet)<br />
Perustarpeiden<br />
tyydyttäminen<br />
168<br />
Toimeentulo<br />
Sosiaaliturvan toimivuus<br />
Elintarvikkeiden alueellinen saatavuus<br />
Elintarvikkeiden laatu<br />
(ilmoitetaan elintarvikevalvonnan<br />
resurssien indeksi)<br />
Terveyspalvelujen laatu<br />
Huono-osaisuusindeksi<br />
Kaupunkisuunnittelu (kaavoitus) ja puisto-osastot<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
KTL/AVTK<br />
Stakes/kouluterveyskysely<br />
Kouluista kerättävissä oleva tieto<br />
Stakes/kouluterveyskysely<br />
Tilastokeskus/henkilötilastot<br />
Tilastokeskus<br />
Sotka/Tilastokeskus/väestötilasto<br />
Stakes/lastensuojelurekisteri<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Tilastokeskus/henkilötilastot<br />
Stakes/toimeentulotukirekisteri, Sotka<br />
Terveysvalvonta, elintarvikevirasto<br />
Kuntatilastot, Sotka<br />
Kela, Stakes
Turvallisuuden tunne Turvallisuuden tunne<br />
Palo- ja pelastustoiminta (kuinka<br />
nopeasti ambulanssi p<strong>aika</strong>lle?)<br />
Rikostilastot (väkivalta-, huume- ja<br />
omaisuusrikollisuus/1000 as kohden)<br />
Huono-osaisuusindeksi<br />
Koti- ja perheväkivalta/hälytyskäyntien<br />
lkm/vuosi<br />
Liikenneonnettomuudet lkm<br />
Työllistyminen Työttömyysaste, työttömien osuus<br />
työvoimasta<br />
Irtisanomiset yrityksissä<br />
Työelämän ja opiskelun ulkopuolelle<br />
jäävät nuoret<br />
Alueella asuvat työlliset<br />
Alueella työssäkäyvät<br />
Työpaikkaomavaraisuus<br />
Pitkä<strong>aika</strong>istyöttömien määrä (yli 12 kk<br />
työttömyys) & osuus työttömistä<br />
Opiskelumahdollisuudet Koulutustasomittain<br />
Oppilaitosten lkm<br />
Koulutusalojen lkm<br />
Asuminen Asunnottomat 1000 asukasta kohden<br />
Erilaiset asumismuotoa kuvaavat<br />
indikaattorit<br />
Ahtaasti asuvat asuntokunnat<br />
prosenttia kaikista asuntokunnista<br />
<strong>Poliisi</strong>n turvallisuusbarometri-kysely<br />
Palo- ja pelastustoimi<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Sotka/Tilastokeskus/henkilötilastot/<br />
Oikeustilastot<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivystystilastot<br />
Kela, Stakes<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivystystilastot<br />
Sotka, Tilastokeskus/henkilötilastot/työssäkäyntitilastot<br />
Yrityksistä kerättävä tieto<br />
Sosiaalitoimi/toimeentulotuki<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Sotka/Tilastokeskus/henkilötilastot<br />
Tilastokeskus/henkilötilastot/tutkintorekisteri<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Kuntatilastot<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Sotka (Tilastokeskus/asuinolot)<br />
Sotka, Tilastokeskus/StatFin<br />
Harrastustoiminta Harrastajajärjestöt alueella<br />
- osallistumisprosentti<br />
Kirjaston käyttö Kuntatilastot, Tilastokeskus/StatFin<br />
2. Omien mahdollisuuksien merkitys (osallistuminen - osallistumattomuus)<br />
Väestökehitys alueella Väestötilastot<br />
Muuttaminen (nettomuutto 1000 as.<br />
Osallistumiskeinot<br />
kuntalaisena<br />
kohden)<br />
Osallistumistilastot -<br />
äänestämisaktiivisuus ym.<br />
Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa<br />
Osallistumisaste nuorisovaltuustoihin<br />
Sotka/Tilastokeskus/väestötilasto<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Tilastokeskus/StatFin<br />
Kunnat/nuorisotoimi<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
169
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> hyviä<br />
indikaattorikäytäntöjä<br />
Erilaistumisen, toimintaympäristön<br />
ja kestävän kehityksen katsaukset<br />
Espoossa<br />
Alueiden segregoitumisen ehkäisyä. Alueiden<br />
tasapuoliseksi kehittämiseksi ja negatiivisen erilaistumisen<br />
ehkäisemiseksi Espoossa seurataan<br />
ja analysoidaan alueiden kehitystä tilastotietojen<br />
avulla. Alueita kuvataan monipuolisesti mm.<br />
työttömyyden, asumistason, vuokra-asuntojen,<br />
väestön sosioekonomisten ominaisuuksien, toimeentulotuen<br />
saamisen, yksin asumisen, vieraskielisen<br />
väestön ja huoltosuhteen avulla.<br />
Espoon tilastoalueet eroavat väestö- ja sosioekonomiselta<br />
rakenteeltaan selvästi toisistaan.<br />
Eroja on lapsiperheiden osuudessa, työllisyystilanteessa,<br />
koulutustasossa, asumistasossa jne.<br />
Käytetyt tiedot eivät ehkä kerro riittävän hyvin<br />
alueiden väestön todellisesta elämästä. Jatkossa<br />
huomioidaan myös lastensuojelutapausten samoin<br />
kuin rikollisuuden alueellinen vaihtelu.<br />
Toimintaympäristön kuvaus. Espoossa laaditaan<br />
vuosittain katsaus Espoon toimintaympäristön<br />
muutoksiin taloussuunnittelun ja talousarvion<br />
laadinnan sekä muun päätöksenteon<br />
taustaksi. Katsauksessa tarkastellaan väestö- ja<br />
työpaikkakehitystä, rakentamista, asuntotuotantoa<br />
ja asuntojen hintoja ja väestön tulo- ja koulutustasoa<br />
sekä hyvinvointia. Katsauksen <strong>aika</strong>jänne<br />
vaihtelee ilmiöstä riippuen poikkileikkausajankohdasta<br />
kymmenen vuotta eteen- ja taaksepäin.<br />
Toimintaympäristö-katsauksessa on esitetty myös<br />
uusimpia Espoota koskevia tai sivuavia tutkimustuloksia.<br />
Kestävä kehitys. Espoossa on laadittu vuosittain<br />
myös katsaus kestävään kehitykseen.<br />
katsauksen tavoitteena on kuvata ympäristöön<br />
kohdistuvan ihmisen toiminnan aiheuttaman rasituksen<br />
tasoa ja muutosta. Katsauksessa seurataan<br />
myös väestön taloudellisessa ja sosiaalisessa<br />
tilassa tapahtuvia muutoksia.<br />
170<br />
Lisätietoja ja lähteitä:<br />
Espoon erilaiset alueet. Taustaselvitys<br />
Espoon alueellisesta segregoitumisesta. Raportteja<br />
Espoosta 1 / 2001. Espoon kaupunki,<br />
palvelukeskus, Tieto- ja tutkimuspalvelut.<br />
Espoon kaupungin Painatus- ja monistuspalvelut<br />
2001.<br />
Paakko, Santeri: Espoon alueellinen erilaistuminen<br />
vuosina 1980-2000. Raportteja<br />
Espoosta 4/2003. Espoon kaupunki, palvelukeskus,<br />
Tieto- ja tutkimuspalvelut. Espoon<br />
kaupungin Painatus- ja monistuspalvelut<br />
2003.<br />
Vuotta 2003 koskeva toimintaympäristökatsaus<br />
ja kestävää kehitystä kuvaava katsaus<br />
ovat luettavissa osoitteessa: www.espoo.fi<br />
kohdasta Tilastot.<br />
Helsinki alueittain –indikaattorit<br />
Helsingin kaupungin tietokeskus on tuottanut<br />
kaupunginosittaista tietoa Helsingistä ja tietoa<br />
kaupunkia ympäröivästä seudusta jo vuodesta<br />
1911. Systemaattinen aluekuvausjärjestelmä<br />
Helsingistä luotiin vuonna 1982, jolloin ilmestyi<br />
ensimmäinen ”Helsinki alueittain” – kirja. Kirjoja<br />
on sittemmin julkaistu parin vuoden välein ja viimeisin<br />
ilmestyi vuoden 2003 lopussa.<br />
Tietotekniikan kehitys mahdollisti alueellisen<br />
tiedon jakamisen käyttäjille myös sähköisessä<br />
muodossa ja ”Helsingin aluesarjat” – tietokanta<br />
avattiin vuonna 1983. Tietokantaan sisältyi aluksi<br />
kirjana julkaistua tietoa Helsingin kaupunginosista.<br />
Tietokantaa on myöhemmin laajennettu<br />
käsittämään kaikki Helsingin seudun kunnat ja<br />
siihen on lisätty linkki pohjoismaiseen Nordstat-<br />
kaupunkitietokantaan. Tietokannan aihealueita<br />
ovat mm. väestö, asuminen, koulutus, työllisyys,
työttömyys ja työp<strong>aika</strong>t sekä väestön tulotaso.<br />
Nykyisellään Helsingin seudun aluesarjat – tilastotietokannassa<br />
on 250 000 tilastollista <strong>aika</strong>sarjaa.<br />
Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin<br />
tietokeskus yhteistyössä pääkaupunkiseudun<br />
kuntien ja yhteistyövaltuuskunnan (YTV) sekä<br />
Uudenmaan liiton kanssa.<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Tietokantaan voi tutustua osoitteessa<br />
www.hel.fi/tietokeskus<br />
171
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
Kuopion asuntoalueiden hyvinvoinnin<br />
seuranta<br />
Kuopiossa kehitettiin asuntoalueiden hyvinvoinnin<br />
seurantajärjestelmä kolmessa projektissa vuosina<br />
1997- 2000.<br />
Asuntoalueiden seurantajärjestelmä -projektissa<br />
hahmoteltiin asuntoalueiden seurantajärjestelmän<br />
kokonaiskehikko (I Tilastot, II Asiantuntijat,<br />
III Asukaspalaute). Projektissa tarkasteltiin<br />
pien- ja kerrostaloalueiden hyvinvointia<br />
paikkatietopohjaisesti väestö-, muutto-, asumis-,<br />
koulutus-, työttömyys-, sosiaali-, osallistumis- ja<br />
ympäristöindikaattorein. Paikkatietopohjainen<br />
seuranta uusittiin vuonna 2003.<br />
Hyvinvointibarometri –projektissa Petosen<br />
alueella toimivat asiantuntijat arvioivat eri väestöryhmien<br />
hyvinvoinnin nykytilannetta ja hyvinvoinnin<br />
tulevaa muutosta sekä kehittämistoimenpiteitä<br />
asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi<br />
alueella. Arvioitavia hyvinvoinnin ulottuvuuksia<br />
oli mukana kuusi: taloudellinen tilanne, tervey-<br />
dentila, sosiaaliset ongelmat, aktiivisuus (osallistumis-<br />
ja harrastusaktiivisuus), turvallisuus ja<br />
hyvinvoinnin kokonaistilanne.<br />
Asukaspalaute koottiin asukaskyselynä Petosen<br />
alueelta ja tavoitteena oli selvittää millainen<br />
asuntoalue on siellä asuvien mielestä. Asukkailta<br />
kysyttiin mielipidettä mm. alueen palveluista,<br />
viihtyisyydestä, turvallisuudesta, asukastoiminnasta,<br />
osallistumisesta ja syrjäytymisestä.<br />
Hyvinvointibarometri ja asukaspalaute syvensivät<br />
paikkatietojen antamaa kuvaa asuntoalueen<br />
hyvinvoinnista.<br />
172<br />
Lisätietoja: Kuopion kaupunki,<br />
keskushallinnon suunnittelutoimisto<br />
(susanna.hyvarinen@kuopio.fi). Raportit<br />
löytyvät osoitteesta www.kuopio.fi<br />
kohdasta suunnittelutoimiston suunnittelusarja,<br />
julkaisuja.<br />
Lahden alueellinen<br />
hyvinvointibarometri<br />
Alueellisen hyvinvointibarometrin tavoitteena<br />
oli saada tietoa päijäthämäläisten hyvinvoinnista<br />
heidän itsensä kokemana. Tilastollisia indikaattoreita<br />
hyvinvoinnin kuvaamiseksi on paljonkin,<br />
mutta <strong>aika</strong>isemmin ei ole ollut tietoa siitä, miten<br />
ihmiset itse kokevat hyvinvointinsa ja mitä asioita<br />
he pitävät tärkeinä oman hyvinvointinsa kannalta<br />
ja minkälaisen merkityksen he antavat hyvinvoinnin<br />
eri osa-alueille.<br />
Tutkimus perustui 2 427 päijäthämäläisen<br />
näkemyksiin. Tutkimus suoritettiin lomakekyselynä.<br />
Kyselyyn vastanneet olivat kahdestatoista<br />
Päijät-Hämeen kunnasta.<br />
Päijät-Hämettä pidetään viihtyisänä ja luonnonkauniina<br />
maakuntana. Ihmisten mielissä<br />
tärkeimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä<br />
ovat suhteet perheenjäseniin, mahdollisuus elää<br />
ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan,<br />
luottamukselliset ihmissuhteet ja terveys. Ihmiset<br />
arvottavat hyvinvointiaan vahvasti inhimillisten<br />
ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Aineelliset tekijät,<br />
kuten tulot, varallisuus ja kulutusmahdollisuudet,<br />
saavat päijäthämäläisten arvostuksissa<br />
pienemmän sijan.<br />
Päijät-Hämeessä ei voi havaita hyvinvoinnin<br />
selkeää alueellista eriytymistä. Tietyissä asioissa<br />
on kuntaryhmittäisiä eroja, mutta ihmisten<br />
elinvaihe selittää tätä paremmin kuin se, että<br />
kaupunki- tai maaseutuasuminen itsessään toisi<br />
mukanaan hyvinvoinnin vajeita tai keskimääräistä<br />
parempaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin toteutumisessa<br />
ja merkityksissä ei havaittu eroja sukupuolten<br />
välillä.<br />
Tutkimusraportti löytyy osoitteesta<br />
www.aluenet.com/julkaisut. Lisätietoja:<br />
paivi.pulkkinen@hut.fi
Liite<br />
Artikkeleiden kirjoittajat<br />
Janne Antikainen: erikoistutkija, sisäasiainministeriö, alueiden ja hallinnon kehittämisosasto<br />
Lewis Dijkstra: PhD, Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto<br />
Antti Karisto: professori, Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos<br />
Asta Manninen: vs. johtaja, Helsingin kaupungin tietokeskus<br />
Paavo Okko: professori, vararehtori, Turun kauppakorkeakoulu, kansantaloustiede<br />
Tarja Pyöriä: ylitarkastaja, sisäasiainministeriö, alueiden ja hallinnon kehittämisosasto<br />
Jussi Salmela: projektipäällikkö, Koillis-Suomen aluekeskus<br />
Jussi Simpura: tilastojohtaja, Tilastokeskus, Elinolot<br />
Leena Uosukainen: yliopettaja, Mikkelin AMK, Savonlinnan yksikkö<br />
Perttu Vartiainen: rehtori, Joensuun yliopisto<br />
Kaupunki-indikaattoriyhteyshenkilöt<br />
Forssa aluekehityspäällikkö Mikko Koivulehto<br />
Espoo tutkija Tuula Miettinen<br />
Helsinki ts. yliaktuaari Sini Askelo<br />
Hämeenlinna suunnittelija Leena Thure<br />
Iisalmi kehittämispäällikkö Riitta Topelius<br />
Imatra tilastosihteeri Merja Hirvonen<br />
Joensuu kehitysjohtaja Risto Väänänen<br />
Jyväskylä suunnittelija Matti Tuosa<br />
Jämsä hallintojohtaja Pirkko Lindström<br />
Kajaani kaupunkisuunnittelupäällikkö Seppo Heikkinen<br />
Kauhajoki kehittämiskoordinaattori Jari Iso-Koivisto<br />
Kemi suunnittelupäällikkö Allan Mikkola<br />
Kokkola suunnittelusihteeri Ilkka Kangas<br />
Kotka suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Hannu Tuittu<br />
Kouvola suunnittelupäällikkö Olli Kalpamaa<br />
Kuopio suunnittelija Katri Hiltunen<br />
Kuusamo koordinaattori Heidi Ahonen<br />
Kuusankoski vs. talousjohtaja Simo Korpelainen<br />
Lahti tutkija Irja Henriksson<br />
Lappeenranta projektipäällikkö Kari Laukkarinen<br />
Lohja talousjohtaja Kari Torikka<br />
Mikkeli kehityspäällikkö Kimmo Airas<br />
Oulu tietohuoltopäällikkö Timo Mäkitalo<br />
Oulun Eteläinen tiedottaja Hanna Perkkiö<br />
Pietarsaari suunnittelusihteeri Kaj Andberg<br />
Pori seutusihteeri Pasi Pitkänen<br />
Porvoo kehittämispäällikkö Martin Söderlund<br />
Raahe kehittämispäällikkö Pertti Malkki<br />
Rauma suunnittelusihteeri Johanna Suokanto<br />
Riihimäki kaupunginkamreeri Aila Ylioja<br />
Rovaniemi suunnittelija Jukka Tunturi<br />
Salo suunnittelupäällikkö Kauko Lindholm<br />
Savonlinna projektisihteeri Anu Kosonen<br />
Seinäjoki suunnittelupäällikkö Marja-Terttu Saari<br />
Tammisaari projektipäällikkö Christer Nyberg<br />
Tampere tutkimussihteeri Sirpa Köppä<br />
Tornio suunnittelupäällikkö Erkki Hiltunen<br />
Turku suunnittelija Kimmo Lemmetyinen<br />
Uusikaupunki talousjohtaja Anne Takala<br />
Vaasa tietotuotantopäällikkö Marja Huovari<br />
Valkeakoski talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varonen<br />
Vantaa tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä<br />
Varkaus kehittämispäällikkö Yrjö Kainulainen<br />
Äänekoski kaupunginjohtaja Hannu Javanainen<br />
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
173
<strong>Kaupunkiseutujen</strong> <strong>kasvun</strong> <strong>aika</strong><br />
174
Change language