pattitilanteeseen löydettäisiin ratkaisu. Aloitteellisia olemme olleet aiemminkin vastaavan tyyppisissä tilanteissa ja olemme sitä vastakin. Suurin ja ratkaisevin osa työstämme tehdään poissa julkisuudesta, koska asiat ovat herkkiä ja monisyisiä. Julkisuus vain toisi lisää paineita, mikä vaikeuttaisi ratkaisun saavuttamista. On syytä muistaa, että ratkaisu on aina yhdessä rakennettu kompromissi. Ratkaisut syntyvät vain niin, että kaikki osapuolet kuuntelevat toisia osapuolia, ymmärtävät toisten tarpeet ja motiivit ja kunnioittavat niitä. Jos niin ei ole, luottamusta ei synny. Sen kaikki vähänkään pitempään työmarkkinaratkaisuissa mukana olleet tietävät. Luottamus lisää luottamusta, epäluottamus lisää ja ruokkii epäluottamusta. Irtisanomissuojaa koskevaan lainsäädäntöesitykseen sisältyy perusteluja, joiden todenperäisyydestä ei ole mitään näyttöä. Siksi niiden käyttäminen ei lisää luottamusta. Lain valmisteluun ja motiiveihin kohdistuu epäluuloja: arvellaan, että todellinen motiivi on aivan muuta kuin työllisyys. Se ei lisää luottamusta. Lakiesityksen jotkut puolustajat toimivat tai ovat käyttäytyneet niin, ettei sekään lisää luottamusta. Luottamus on aina ratkaisujen avain. Se syntyy vain yhdessä tekemällä. Jos siihen ei olla valmiita, syntyy konflikti. Konfliktin ratkaiseminen on aina helpompaa silloin, kun sen tulon voi ennakoida, vaikeampaa silloin kun se on päällä. Luottamuksellisella, rakentavalla yhteistyöllä sekin on kuitenkin ratkaistavissa. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Kuntokortti <strong>2018</strong> Kuntokorttikisan <strong>2018</strong> arvontavoitot (3): Taina Inkeri, Johanna Lohi ja Saara Kokko på det rådande dödläget i frågan, precis som hittills också i samma typ av situationer. Och så även i fortsättningen. Den största och mest avgörande delen sker utanför offentligheten, vilket måste göras för att frågorna är känsliga och komplexa. Publicitet skulle ge ännu mera press som skulle försvåra läget. En lösning är alltid en kompromiss som parterna tillsammans har utarbetat. Lösningar nås bara då alla parter lyssnar till varandra, förstår varandras behov och motiv samt respekterar dem. Om så inte är fallet uppstår inget förtroende. Alla som har varit lite längre med om arbetsmarknadsuppgörelser känner till det här. Förtroende ökar förtroendet, misstro ökar och göder misstro. Lagförslaget om uppsägningsskyddet innehåller motiveringar som saknar bevis på sanningsenlighet, vilket inte ökar förtroendet. Det råder misstankar om att motiven till lagberedningen är helt andra än sysselsättningen, vilket inte heller ökar förtroendet. En del som försvarar lagförslaget agerar eller har agerat så att inte heller det ökar förtroendet. Förtroende är alltid nyckeln till lösningar och förtroende uppstår bara genom att jobba tillsammans. Om man inte är beredd på det här, uppstår en konflikt. Konfliktlösning är alltid lättare när en konflikt är i sikte, men svårare under en pågående konflikt. Men med förtroendefullt konstruktivt samarbete kan också det lösas. Olli Luukkainen Ordförande Kuntokorttikisaan <strong>2018</strong> osallistuneiden Top 10 liikkujaa: Taina Inkeri 100,33 h Saara Kokko 95,10 h Tuula Sillanpää 75,10 h Mervi Anttila 68,5 h Susanne Kotkamaa 68 h Leena Koivisto 66,16 h Timo Järvinen 65,5h Minttu Koivunen 65,5h Ann-Marie Smeds 64h Felix De Silva 60 h Ammattikoulujen soveltuvuustestit tulossa takaisin? Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta ovat vuonna 2015 käytöstä poistetut opiskelijoiden soveltuvuustestit tekemässä paluuta. Opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi poistetuttuja testejä on toki voitu uudistuksenkin jälkeen käyttää, mutta niiden perusteella ei ole voinut päättää, kuka pääsee opiskelemaan. Soveltuvuustestien puuttuminen on koettu ongelmaksi erityisesti hoito- ja turvallisuusalalla. Alan ammattiopettajien mukaan esimerkiksi lähihoitaja- ja vartijakoulutukseen valitaan henkilöitä, joita he eivät uskalla lähettää edes työharjoitteluun tai koulutussopimusjaksolle, kuten termi nykyään kuuluu. Opettajien mukaan lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isoja oppimisvaikeuksia ja heikot peruskoulussa hankitut pohjatiedot. Ammatillisten opettajien mukaan oppimisvaikeudet eivät kuitenkaan ole kaikkein suurin ongelma. Heikolla peruskoulun päättötodistuksella opiskelemaan pääsevien kanssa kyllä pärjättäisiin, jos oppitunteja olisi riittävästi käytössä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa tapahtuneesta opetuksen siirrosta työpaikoille kärsivät erityisesti ne opiskelijat, joilla on heikko peruskoulun päättötodistus. Sekä hoitotyön että turvallisuusalan opettajien mielestä motivaation lisäksi myös soveltuvuus alalle on tärkeää. Tällä hetkellä liian moni opiskelee vaativaa alaa pakon edessä tai epämääräisin perustein. Tilannetta pahentaa entisestään ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusmalli. Kun aiemmin ammatilliset oppilaitokset saivat rahaa opiskelijamäärien mukaan, OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> aluetoimisto Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa ma–pe klo 9–16 Puh. 050 533 9949 taina.saikkonen@netikka.fi nyt yhä suurempi osa rahoituksesta määräytyy suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osien perusteella. Ajatus on sinänsä hyvä, mutta tilanne johtaa pahimmillaan ammattikoulutuksen laadun heikentymiseen. Tutkinnon suorittaneiden joukossa on silloin vääjäämättä sellaisia, jotka eivät ole osanneet kokeissa riittävän hyvin tai eivät sovellu alalle. Ammatillisen koulutuksen nykytila huolestuttaa myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta. Grahn-Laasonen ilmoitti lokakuun lopulla Helsingin Sanomissa ilmestyneessä haastattelussa haluavansa palauttaa ammattikouluille mahdollisuuden valita opiskelijoita soveltuvuustesteillä vielä tämän hallituskauden kuluessa. Grahn-Laasosen mukaan oppilaitoksilta poistettu mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella todettiin toimimattomaksi heti tuoreeltaan. Granh- Laasosen mukaan ammattikoulutuksessa nykyään kohdattaviin oppimis- ja syrjäytymisongelmiin voidaan puuttua panostamalla enemmän varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Grahn-Laasonen haluaa myös vahvistaa erityispedagogiikan osuutta ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Hyvää loppuvuotta kaikille <strong>Pohjanmaan</strong> opettajan lukijoille! Lasse Mansikka-aho päätoimittaja lassema@suomi24.fi www.oajpohjanmaa.fi 6 2/<strong>2018</strong> 2/<strong>2018</strong> 7