20.08.2014 Views

KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1987-1988 Eino Perälä<br />

Eräs tammisunnuntain jälkeinen<br />

klubikokous<br />

Pöytäkirja Kauhajoen Rotaryklubin kokouksesta<br />

tammikuun 30 päivänä 1958. Saapuvilla<br />

tavanmukaisessa viikkokokouksessa, joka<br />

pidettiin klubin vakinaisessa kokouspaikassa<br />

olivat muut klubin jäsenet paitsi Vanhanen,<br />

T. Lahtiharju ja Kangasniemi, jotka olivat<br />

esteestä ilmoittaneet.<br />

Puhetta johti presidentti Pere ja sihteerinä<br />

Ratalahti. Pöytäkirjan laati Yli-Vakkuri.<br />

1§<br />

Presidentti avasi kokouksen toivottaen klubin<br />

jäsenet tervetulleiksi täysivaltaiseen kokoukseen.<br />

Presidentti onnitteli tänään vuosia täyttävää pöytäkirjan<br />

laatijaa, joka hiljaisella huokauksella vuosien<br />

kulumisesta otti onnittelut vastaan. Tätä ennen oli<br />

kuitenkin klubin sihteeri käynyt onnittelemassa<br />

allekirjoittanutta ja ojentanut samalla puhtaan paperin<br />

pöytäkirjan kirjoittamista varten. – Tietenkään en<br />

hennonut kieltää.<br />

2§<br />

Merkittiin, että Iisakki Lahtiharju oli<br />

23.1.1958 paikannut poissaolonsa saman päivän<br />

kokouksessa Vaasan eteläisessä Rotaryklubissa ja<br />

Yli-Vakkuri oli 23.1.1958 paikannut poissaolonsa<br />

klubin 16.1.1958 pidetyssä kokouksessa. Tyytyväisin<br />

mielin sihteeri totesi 16.1.1958 pidetyn kokouksen<br />

olleen 100%:nen.<br />

3§<br />

Sihteeri luki veli Palmenin laatiman edellisen<br />

kokouksen pöytäkirjan, joka kiitollisuudella<br />

hyväksyttiin. Sihteeri luki edelleen kuvernöörin<br />

asiapitoisen kuukausikirjeen, jossa mm. käsiteltiin<br />

kansainvälisen palvelun alaan kuuluvia nuorisovaihtokysymyksiä<br />

ja siihen liittyviä tehtäviä. –Kuukausikirjeessä<br />

oli niin paljon asiaa, että presidentti katsoi<br />

aiheelliseksi kutsua klubin johtokunnan pitämään<br />

kokousta seuraavan klubin kokouksen jälkeen.<br />

4§<br />

Veli Iisakki Lahtiharju puhui vapaussodan<br />

muistoista, jolloin hän mm. lausui seuraavaa:<br />

Tammisunnuntaita, 28.1 pidetään vapaussotamme<br />

virallisena alkamispäivänä. Vuoden 1918 tammisunnuntain<br />

vastaisena yönä hälyytettiin Etelä-Pohjanmaan<br />

suojeluskunnat toimintaan äsken julistetun<br />

vapautemme säilyttämiseksi ja turvaamiseksi, sillä<br />

anarkia oli päässyt valloilleen maassamme. Punaiset<br />

olivat toimeenpanneet murhia ja elintarvikeryöstöjä.<br />

Svoboda aika, pahempi kuin konsanaan kommunistivalpon,<br />

vallitsi maassamme. Työt olivat seisauksissa,<br />

nuori itsenäisyytemme näytti olevan vaarassa. Suojeluskuntien<br />

syntyminen näissä oloissa oli ymmärrettävää<br />

ja niissä oli silloin pelastuksemme. Olihan<br />

maassamme noin 100000 venäläistä, siis vieraan<br />

vallan sotilasta, vaarana itsenäisyydellemme. Voitaneen<br />

sanoa, että Etelä-Pohjanmaa muodosti suojeluskuntien<br />

tärkeän tukialueen. Täällä oli noin 6-7000<br />

venäläistä sotilasta, joista suojeluskuntien toimesta<br />

vangittiin noin <strong>50</strong>00 ja passitettiin pois. - Vapaussota<br />

oli alkanut jo muuallakin maassamme – kansannousulla.<br />

– Kurikan suojeluskunta, jossa kertoja silloin<br />

toimi, sai 20.1.1918 hälytyksen Ilmajoelle. Nuorukaisilla<br />

oli silloin kova halu lähteä sotaan ja suoran<br />

toiminnan tielle. – Ehkä järjestäytynyt toiminta<br />

yhtenäisen johdon alaisena sittenkin oli parempi<br />

menetelmä. – Vaikka Etelä-Pohjanmaan suojeluskunnilla<br />

oli yleensä parempi aseistus kuin muilla, ei<br />

Kurikan suojeluskunnalla ollut kuitenkaan kuin yksi<br />

sotilaskivääri. Sen lisäksi oli noin 100 ampuma-asetta,<br />

Grafton kivääreitä ja muita, pikemminkin metsästysaseita.<br />

Etelä-Pohjanmaan suojeluskunnat saivat<br />

aseita rannikolta, jota etua ei muilla suojeluskunnilla<br />

ollut. – Jalasjärvellä oli eversti Berg`in johdolla<br />

perustettu ”Suomen Tasavallan Vartiosto”, jolla oli<br />

käytettävissään 34 sotilaskivääriä.<br />

105

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!