KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI

Recommendations

Info

Kauhajoen rotarit 50 vuotta Yrittäminen on positiivista energian käyttöä P R E S I D E N T I T 2000-2001 Seppo Kullas Yrittäjyys tarkoittaa positiivista asennetta työhön ja ympäristöön. Tavoitteena on, että työ hyödyttäisi itse yrittäjää ja lisäksi koko yhteisöä. Parhaimmillaan yrittäjyys on antautumista täysillä tekemään sitä mitä osaa, nauttimista onnistumisista yhdessä läheisiensä ja yhteisönsä kanssa, sanoi Erkki Jyllilä, Kauhajoki-Aro RK:sta juhlapuheessaan D1380 piirikokouksessa Kauhajoella. Yrittäjyys on tila, jossa ihminen panee itsensä likoon. Saa tyydytystä Maslovin tarvehierarkian ylimmältä tasolta, itsensä toteuttamisesta. Nauttii siitä, että saa jotain aikaan. On hinku. Avaa silmät - tartu toimeen. Vuoden tunnuslause on sopiva herättäjä ruususen unesta. Avaa silmät – tutustu toimintaan. Palautin mieleeni rotaryn pääaktiviteetit ja projektit, arvokkaita asioita, jotka kumma kyllä eivät ole sykähdyttäneet likikään sillä teholla kuin niiden olisi pitänyt. Kullas Seppo, PHF, liikk harjoit, 13.10.1950, 1985, Mikontie 10 as 5, Top Sound, Kauhajoen Elokuvat, Musiikkikauppa Avaa silmät – olisiko niin, että Rotaryn ”kruununjalokivet” ovat liian kaukaisia herättääkseen innostusta ja aktiivisuutta ja aitoa kunnioitusta järjestöämme kohtaan? Harrastukseen, jonka pitäisi käsittääkseni olla innostava ja haluttava, ei niinkään velvoittava. Avaa silmät tulevaisuuteen - tavoitepuolella saa sen vaikutelman, että yhä enemmän keskitytään ja velvoitetaan massiivisiin kansainvälisiin operaatioihin. Ihmistä ja paikallisuutta ei painoteta. Erityisesti minua huolestuttaa, että en enää löydä mainintaa veljeydestä. Tähän tilanteeseen tunnuslauseemme jälkimmäinen osa ”tartu toimeen” tuntui istuvan todella napakasti. Olen toiminut yrittäjänä kohta 30 vuotta ja minulle tällaisessa paikassa alkavat kellot soimaan. Yrittäjyys on henkinen tila 48 Tarkoitan yrittäjyydellä henkistä tilaa, asennetta, joka tähtää asioiden tehokkaaseen eteenpäinviemiseen. Se tarkoittaa ikuista varuillaanoloa ja valppautta huomaamaan uhkia ja mahdollisuuksia. Yrittäjyys kalvaa kuin mato sielussa ja ajaa koko ajan ottamaan erilaisia haasteita ja riskejä. Eikä ole harvinaista, että riskit myös toteutuvat ja johtavat epätoivoisiin, katkeriin taistoihin mahdottomissa olosuhteissa. Mutta yrittäjyys tarkoittaa myös positiivista asennetta työhön ja ympäristöön. Tavoitteena on, että työ hyödyttäisi itseä ja lisäksi koko yhteisöä. Parhaimmillaan yrittäjyys on antautumista täysillä tekemään sitä mitä osaa, nauttimista onnistumisista yhdessä läheisiensä ja yhteisönsä kanssa. Yrittäjyys on tila. jossa ihminen panee itsensä likoon. Nauttii siitä, että saa jotain aikaan. Yrittäjällä on hinku. Jostakin syystä meillä on kuitenkin taipumusta suhtautua negatiivisesti yrittäviin ihmisiin. Lienee enemmän sääntö kuin poikkeus, että koululainen, joka on innostunut opiskelusta ja haluaa tehdä tehtävänsä kunnolla nimetään pingoksi. Tai työntekijä joka haluaa tehdä työnsä tunnollisesti on pyrkyri tai ruskeakielinen. Näyttää siltä, että vain urheilussa
Kauhajoen rotarit 50 vuotta ja viihdemaailmassa selkeitä huippuja voi ihailla ja arvostaa avoimesti ja ehdoitta. Tykätään keihäänheitosta, rallista, F1:stä, jääkiekosta aina sen mukaan kuka kulloinkin pärjää, keneen kulloinkin voi samaistua positiivisesti. Siellä myös todella isojen rahojen tienaaminen on hyväksyttyä arkipäivää ja amerikkalaiseen tyyliin ansiotasolla mitataan hyvyys ja ansiot. Urheilun ja viihdemaailman huipulla se hyväksytään, mutta elinkeinoelämässä, jossa yrityksen menestyminen selkeästi säteilee menestystä ja hyvinvointia myös ympäristöönsäkin, koetaan henkilöiden merkittävä palkitseminen vääräksi. Kun rahoista ei saakaan lisähyötyä Tavallisesti kansalaisilta jää myös huomaamatta, että viimeistään muutaman miljoonan tienaamisen jälkeen raha ei enää ole rahaa perinteisessä mielessä, ostovälineenä. Se on enemmänkin arvon tai onnistumisen mitta. Varmasti Schumacher kokee olevansa tuplasti parempi kuski kuin Häkkinen sillä perusteella että tienaa tuplasti enemmän. Suurien rahasummien hallinnoiminen ja sijoittaminen on kovaa työtä, eikä tuo omistajalleen mitään varsinaista lisähyötyä. Lisähyöty hyvin sijoitetuista varoista tulee kiihtyneen taloudellisen aktiviteetin kautta meille veronmaksajille. Jopa kulutuksessakin täytyisi pitää mielessä, että Lamborghinin ostaja lihottaa verottajan kukkaroa tulonhankkimisvero ja autovero huomioiden likimain auton hinnalla. P R E S I D E N T I T 2000-2001 Seppo Kullas Monilta tahoilta on todettu, että yhteiskuntamme tarvitsee lisää yksilöitä, jotka ovat kehityksen moottoreita. Se on totta, mutta sekään ei riitä. Välttämätön on myös suuren massan yrittäjyys. Massan joka jaksaa puurtaa ja tehdä. Jokaista yrittäjää kohti tarvitaan leegio yrittäjähenkisiä motivoituneita henkilöitä, jotka kokevat työnsä mielekkäänä, tekevät sitä ahkerasti ja vastuullisesti. Pitää huolehtia myös siitä, että muurarit eivät luule, että ovat vain latomassa kiviä päällekkäin vaan tietävät rakentavansa katedraalia tai kunnan kesätyöntekijät eivät vain leikkaa nurmikkoa, vaan siistivät keskustan viheralueet kaupunkitasoiseksi. Motivoituneet ja innostuneet työntekijät eivät koe stressiä negatiivisena eivätkä tunne loppuun palamista. Työikäiselläkään ihmisellä työaika ei ole edes 20 % kokonaisajasta. Siinä ajassa ei mielenkiintoinen työ ehdi uuvuttaa. Masentava, ahdistava ilmapiiri sen sijaan aiheuttaa psyykevaurioita jo hyvinkin nopeasti. Avaa silmät - tartu toimeen. - olemmeko etääntymässä alkuperäisestä ajatuksesta, olemmeko etääntymässä ihmisestä, olemmeko unohtamassa olevamme veljiä ja siskoja keskenämme? Piirikokouksessa on korostettu, että klubit ovat tärkeimmät. Minä menisin vielä syvemmälle. Veljet ja siskot ovat tärkeimmät. Veljeys ratkaisee kaiken. Esko Jyllilä piirikokouksessa: ”Veljet ja siskot ovat tärkeimmät. Veljeys ratkaisee kaiken”. Hyvin ansaitsevista henkilöistä puhuttaessa nostetaan aina esiin vain yksi puoli, raha ja elintaso. Kolikolla on kuitenkin aina toinen puoli. Menestykseen ja elintasoon liittyy aina myös työnteko, vastuunkanto, kiire ja stressi, jotka voimakkaasti pudottavat elämisentasoa. Kun seuraa ja analysoi uutistapahtumia eri lähteistä ei voi olla hämmästelemättä niiden negatiivisuutta ja yksipuolisuutta. Seurataan palkkaeroja ja tulonjakoa. Kakun kasvattamista pidetään toisarvoisena, kakun tasan jakaminen on tärkeintä. Ei huomata, että jos pystyisimme luomaan kolme Nokiaa lisää olisivat kaikki Suomen köyhäksi tilastoidut nykyisien keskituloisten tasalla. Motivoiva työ ei uuvuta 49
Page 1 and 2: Kauhajoen rotarit 50 vuotta KAUHAJO
Page 3 and 4: Kauhajoen rotarit 50 vuotta PROLOGI
Page 5 and 6: Kauhajoen rotarit 50 vuotta 1 9 0 5
Page 7 and 8: Kauhajoen rotarit 50 vuotta J U H L
Page 35 and 36: Kauhajoen rotarit 50 vuotta 1. Rota
Page 37 and 38: Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S
Page 43 and 44: Kauhajoen rotarit 50 vuotta Rotarys
Page 45 and 46: Kauhajoen rotarit 50 vuotta PHF:T J
Page 47: Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S
Page 55 and 56: Kauhajoen rotarit 50 vuotta PIIRIKO
Page 61 and 62: Kauhajoen rotarit 50 vuotta ja se o
Page 65 and 66: Kauhajoen rotarit 50 vuotta 11. SYY
Page 67 and 68: Pe 7.4.2000 Kauhajoen rotarit 50 vu
Page 95 and 96: Kauhajoen rotarit 50 vuotta ROTARIN
Page 97 and 98: Kauhajoen rotarit 50 vuotta NEUVOST
Page 99 and 100:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta Kauhajo
Page 101 and 102:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta Mäkel
Page 111 and 112:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta Neljän
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta meidän
Page 137 and 138:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta V A I H
Page 139 and 140:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta V A I H
Page 141:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta ... ja
show all

KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?