KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI

Recommendations

Info

Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S I D E N T I T 1987-1988 Eino Perälä Tämä yksikkö muodosti rungon Seinäjoen ja Kristiinan ”Krenatööripataljoonille”, joihin kuului myös Kauhajoen, Kurikan ja Jalasjärven miehiä. – 27.1.1918 illalla Kurikan suojeluskunta sai hälyytyksen toimintaa varten Ilmajoelle. Hälyytyksen piti mennä yhdeksälle miehelle, mutta sen sai vain kaksi mistä kertojan kotipaikalla. Kertojan isä toimi kyytimiehenä, kirves aseena. Ilmajoella oli venäläisiä jalkaväkijoukkoja yksi pataljoona ja tykistöä yksi patteri. Laaditun suunnitelman mukaan tuli Kurikan suojeluskunnan varmistaa Ilmajoelta etelään ja Ilmajoen suojeluskunnan Seinäjoen suunnassa Jalasjärvellä olleiden joukkojen tehdessä hyökkäyksen eversti Bergìn johdolla. Tämä oli kuitenkin arka ja varovainen toimissaan. Vasta 30.1 ryssät antautuivat. Se tapahtui kuitenkin ilman taistelua. Jääkäriluutnantti Könni oli konekiväärillä eristänyt vihollisen jalkaväen tykistöstä. Vihollinen riisuttiin aseista, vain upseerit saivat pitää aseensa. Suojeluskunnat saivat huomattavan asetäydennyksen viholliselta. – Vihollinen oli silloinkin armeijamme huomattava asehankkija. – Vaikka aseita saatiin, oli aseen käyttö suojeluskunnissa varsin heikkoa. – Voidaan mainita, että vielä 27.1 oli viisi miestä, jotka eivät osanneet käyttää kivääriä. Kurikan miehet kuljetettiin sitten Vilppulan rintamalle. 2.2.1918 tulivat ensimmäiset kaatumiset Vilppulan ja Oulun rintamilla. Kauhajoen miehet muodostivat taas rungon Satakunnan rintamalla. Kauhajoen komppanian, jossa oli 45 miestä, sai tehtäväkseen suojata Haapamäen – Pieksämäen ratasuunnan. Tässä taisteluvaiheessa tuli kolme kaatunutta. – Kertoja muisteli sitten, että jo 2.2 laulettiin ”Suojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii”. Tässä laulussa on ainakin tuhatkunta erilaista säkeistöä. Kertoja palautti mieleen laulun ensimmäisen säkeistön, jossa ilmenee hänen näkemyksensä mukaan suojeluskuntien perusajatus seuraaviin sanoihin kiteytyneenä: - järjestystä vaatii – vieraat joukot pois – alas punakaarti (anarkistijoukko) Kertoja palautti mieliin myös punakaarti ja valkokaarti nimitykset, joista edellinen juontaa juurensa Pietarista suurlakon ajoilta ja jälkimmäinen lähinnä valkoisesta käsivarsinauhasta. – Kertoja korosti myös sitä, ettei vapaussota – nimi tai käsite kirkastunut kaikille suomalaisille. Toisella taholla sitä pidettiin ja pidetään vieläkin kansalaissotana. Mutta kertojan ja muiden mukana olleiden mielestä kyseessä oli selvästi vapaussota, jolloin todella taistellen ajettiin vieraat joukot pois maasta ja samalla lyötiin alas niiden tukena ollut anarkistijoukko, punakaarti. – Talvisota ja sitä seurannut jatkosota turvasivat vapaussodan miesten vaikeissa olosuhteissa hankkiman vapauden. Presidentti kiitti veli Iisakki Lahtiharjua omakohtaisista ja mielenkiintoisista muistelmista. Presidentti yhtyi kertojaan korostaen vapaussodan miesten suurtyötä. Sillä olihan aivan erinomaista rohkeutta ja päättäväisyyttä niillä miehillä, jotka ryhtyivät taisteluun aseistamattomina ja kouluttamattomina koulutettuja ja aseistettuja sotajoukkoja vastaan. Veli Kivelä muisteli asekuljetuksia Koivulahdesta Ilmajoelle, joita tapahtui joulun edellä 1917. Tällöin mm. kätkettiin Ilmajoen Jäpinnevalle erääseen latoon käsikranaatteja, josta ryssät ne veivät, laatikko saatiin kuitenkin takaisin. Käsikranaattien latauspäivä oli ollut 17.8.1917. Veli Kivelä oli myös Ilmajoella seurannut Könnin veljesten maaliin ammuntaa kovasti kiinnostuneena. Hän myös muisteli, että veli Lahtiharjun mainitsema konekivääri Ilmajoen valtauksen aikana oli viety naamioituna asemaansa. 5§ Veli Lilja muistutti klubin jäseniä siitä, että 12.2.1958 on SPR:n toimesta järjestetty yleinen verenluovutustilaisuus, joka liittyy myös VSS:n toimintaan. Veli Liljan maininnan mukaan pitäisi paikkakunnalta saada toistasataa verenluovuttajaa. 6§ Kun oli yhteisesti laulettu ”Kytösavun aukeilla mailla”, kiitti presidentti jäseniä juhlallisesta kokouksesta ja lopetti kokouksen klo 19.00 Presidentti Kaarlo Pere Pöytäkirjan laatija A. Yli-Vakkuri 106
Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S I D E N T I T 1986-1987 Mikko Korpela Pöytäkirja Kauhajoen Rotaryklubin kokouksesta, joka pidettiin Kauhajoen Osuuskassan kokoushuoneessa 6.3.1958 klo 18. Läsnä olivat kaikki rotarit paitsi Saha, Ulvas, Vanhanen, Yli-Vakkuri ja Iisakki Lahtiharju, jotka kaikki olivat poissaolostaan ilmoittaneet. Puhetta johti presidentti Pere, sihteerinä oli veli Ratalahti ja pöytäkirjan kirjoitti Tapani Lahtiharju. 1§ Presidentti avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2§ Todettiin, että veli Yli-Vakkuri oli 4.3.1958 osallistunut Vaasan ja Iisakki Lahtiharju 28.2 Kampin sekä 4.3 Helsingin rotaryklubien kokouksiin ja että he olivat siten paikanneet poissaolonsa 27.2 ja tämän päivän kokouksista. 3§ Sihteeri luki 6.2.1958 pidetyn kokouksen sekä edellisen kokouksen pöytäkirjat, jotka molemmat kiitoksella hyväksyttiin. 4§ Sihteeri luki kutsun saapua Seinäjoen rotaryklubin järjestämään intercity kokoukseen, joka pidetään Seinäjoen lyseolla 24.3 klo 18. Ilmoittautua tulee 17.3 mennessä. Kokouksen ohjelmasta mainittakoon mm opetusneuvos Antero Rautavaaran esitelmä: ”Työelämän demokratia, utopia tai realiteetti”. Tämä tuntui herättävän veljissä suurta mielenkiintoa, sillä ainakin veljet Kangasniemi, Laurila, Reko, Risku ja Pere ilmoittautuivat kohta ehdollisesti. Mikko Korpela + millään virittäytyä juhlatunnelmaan. Kun muutenkin osoittautui, ettei paikkaa ja aikaa voida näin nopeasti yksimielisesti ratkaista, päätettiin asettaa komitea asiaa tutkimaan. Tähän komiteaan valittiin yksimielisesti klubimestarin lisäksi veli Risku. 6§ Kun aikaa oli kulunut jo niin paljon, ettei esitelmää olisi enää ehditty pitää, presidentti lopetti kokouksen klo 18.50 Kauhajoella 6.3.1958 Kaarlo Pere Tapani Lahtiharju 5§ Presidentti esitti kysymyksen vuosijuhlan järjestämisestä. Tätä seuranneessa melko vapaassa keskustelussa se päätettiin yksimielisesti pitää. Juhlapaikaksi esitettiin mm Raumaa, Poria, Kristiinaa, Kaskista, Vaasaa ja Seinäjokea. Viimeksi mainitun mahdollisuuden tosin veli Risku kohta tyrmäsi lausumalla valikoiduin sanoin, että hän ei voi Seinäjoella sen lohduttoman arkisen ulkonäön vuoksi 107
Page 1 and 2:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta KAUHAJO
Page 3 and 4:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta PROLOGI
Page 5 and 6:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta 1 9 0 5
Page 7 and 8:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta J U H L
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta 1. Rota
Page 37 and 38:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta Rotarys
Page 45 and 46:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta PHF:T J
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Kauhajoen rotarit 50 vuotta ja viih
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56: Kauhajoen rotarit 50 vuotta PIIRIKO
Page 57 and 58: Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S
Page 61 and 62: Kauhajoen rotarit 50 vuotta ja se o
Page 65 and 66: Kauhajoen rotarit 50 vuotta 11. SYY
Page 67 and 68: Pe 7.4.2000 Kauhajoen rotarit 50 vu
Page 95 and 96: Kauhajoen rotarit 50 vuotta ROTARIN
Page 97 and 98: Kauhajoen rotarit 50 vuotta NEUVOST
Page 99 and 100: Kauhajoen rotarit 50 vuotta Kauhajo
Page 105: Kauhajoen rotarit 50 vuotta P R E S
Page 109 and 110: Kauhajoen rotarit 50 vuotta Mäkel
Page 111 and 112: Kauhajoen rotarit 50 vuotta Neljän
Page 135 and 136: Kauhajoen rotarit 50 vuotta meidän
Page 137 and 138: Kauhajoen rotarit 50 vuotta V A I H
Page 139 and 140: Kauhajoen rotarit 50 vuotta V A I H
Page 141: Kauhajoen rotarit 50 vuotta ... ja
show all

KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?