KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />
P R E S I D E N T I T<br />
1987-1988 Eino Perälä<br />
Tämä yksikkö muodosti rungon Seinäjoen ja<br />
Kristiinan ”Krenatööripataljoonille”, joihin kuului<br />
myös Kauhajoen, Kurikan ja Jalasjärven miehiä.<br />
– 27.1.1918 illalla Kurikan suojeluskunta sai hälyytyksen<br />
toimintaa varten Ilmajoelle. Hälyytyksen<br />
piti mennä yhdeksälle miehelle, mutta sen sai vain<br />
kaksi mistä kertojan kotipaikalla. Kertojan isä toimi<br />
kyytimiehenä, kirves aseena. Ilmajoella oli venäläisiä<br />
jalkaväkijoukkoja yksi pataljoona ja tykistöä yksi<br />
patteri. Laaditun suunnitelman mukaan tuli Kurikan<br />
suojeluskunnan varmistaa Ilmajoelta etelään ja Ilmajoen<br />
suojeluskunnan Seinäjoen suunnassa Jalasjärvellä<br />
olleiden joukkojen tehdessä hyökkäyksen<br />
eversti Bergìn johdolla. Tämä oli kuitenkin arka ja<br />
varovainen toimissaan. Vasta 30.1 ryssät antautuivat.<br />
Se tapahtui kuitenkin ilman taistelua. Jääkäriluutnantti<br />
Könni oli konekiväärillä eristänyt vihollisen<br />
jalkaväen tykistöstä. Vihollinen riisuttiin aseista,<br />
vain upseerit saivat pitää aseensa. Suojeluskunnat<br />
saivat huomattavan asetäydennyksen viholliselta.<br />
– Vihollinen oli silloinkin armeijamme huomattava<br />
asehankkija. – Vaikka aseita saatiin, oli aseen käyttö<br />
suojeluskunnissa varsin heikkoa. – Voidaan mainita,<br />
että vielä 27.1 oli viisi miestä, jotka eivät osanneet<br />
käyttää kivääriä.<br />
Kurikan miehet kuljetettiin sitten Vilppulan<br />
rintamalle. 2.2.1918 tulivat ensimmäiset kaatumiset<br />
Vilppulan ja Oulun rintamilla. Kauhajoen miehet<br />
muodostivat taas rungon Satakunnan rintamalla.<br />
Kauhajoen komppanian, jossa oli 45 miestä, sai<br />
tehtäväkseen suojata Haapamäen – Pieksämäen ratasuunnan.<br />
Tässä taisteluvaiheessa tuli kolme kaatunutta.<br />
– Kertoja muisteli sitten, että jo 2.2 laulettiin<br />
”Suojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii”.<br />
Tässä laulussa on ainakin tuhatkunta erilaista säkeistöä.<br />
Kertoja palautti mieleen laulun ensimmäisen säkeistön,<br />
jossa ilmenee hänen näkemyksensä mukaan<br />
suojeluskuntien perusajatus seuraaviin sanoihin<br />
kiteytyneenä:<br />
- järjestystä vaatii – vieraat joukot pois – alas punakaarti<br />
(anarkistijoukko)<br />
Kertoja palautti mieliin myös punakaarti<br />
ja valkokaarti nimitykset, joista edellinen juontaa<br />
juurensa Pietarista suurlakon ajoilta ja jälkimmäinen<br />
lähinnä valkoisesta käsivarsinauhasta. – Kertoja korosti<br />
myös sitä, ettei vapaussota – nimi tai käsite kirkastunut<br />
kaikille suomalaisille. Toisella taholla sitä<br />
pidettiin ja pidetään vieläkin kansalaissotana. Mutta<br />
kertojan ja muiden mukana olleiden mielestä kyseessä<br />
oli selvästi vapaussota, jolloin todella taistellen<br />
ajettiin vieraat joukot pois maasta ja samalla lyötiin<br />
alas niiden tukena ollut anarkistijoukko, punakaarti.<br />
– Talvisota ja sitä seurannut jatkosota turvasivat vapaussodan<br />
miesten vaikeissa olosuhteissa hankkiman<br />
vapauden.<br />
Presidentti kiitti veli Iisakki Lahtiharjua<br />
omakohtaisista ja mielenkiintoisista muistelmista.<br />
Presidentti yhtyi kertojaan korostaen vapaussodan<br />
miesten suurtyötä. Sillä olihan aivan erinomaista<br />
rohkeutta ja päättäväisyyttä niillä miehillä, jotka<br />
ryhtyivät taisteluun aseistamattomina ja kouluttamattomina<br />
koulutettuja ja aseistettuja sotajoukkoja<br />
vastaan.<br />
Veli Kivelä muisteli asekuljetuksia Koivulahdesta<br />
Ilmajoelle, joita tapahtui joulun edellä 1917.<br />
Tällöin mm. kätkettiin Ilmajoen Jäpinnevalle erääseen<br />
latoon käsikranaatteja, josta ryssät ne veivät,<br />
laatikko saatiin kuitenkin takaisin. Käsikranaattien<br />
latauspäivä oli ollut 17.8.1917. Veli Kivelä oli myös<br />
Ilmajoella seurannut Könnin veljesten maaliin ammuntaa<br />
kovasti kiinnostuneena. Hän myös muisteli,<br />
että veli Lahtiharjun mainitsema konekivääri Ilmajoen<br />
valtauksen aikana oli viety naamioituna asemaansa.<br />
5§<br />
Veli Lilja muistutti klubin jäseniä siitä, että<br />
12.2.1958 on SPR:n toimesta järjestetty yleinen<br />
verenluovutustilaisuus, joka liittyy myös VSS:n<br />
toimintaan. Veli Liljan maininnan mukaan pitäisi<br />
paikkakunnalta saada toistasataa verenluovuttajaa.<br />
6§<br />
Kun oli yhteisesti laulettu ”Kytösavun aukeilla<br />
mailla”, kiitti presidentti jäseniä juhlallisesta<br />
kokouksesta ja lopetti kokouksen klo 19.00<br />
Presidentti Kaarlo Pere<br />
Pöytäkirjan laatija A. Yli-Vakkuri<br />
106
Change language