KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta 11. SYYSKUUTA 2001<br />
nousi Dullesin lentokentältä Washingtonista American<br />
Airlinesin kone. Siinä oli 58 matkustaja ja 6<br />
miehistön jäsentä ja sekin oli Boeing 757.<br />
American Airlines lento 11 törmäsi World Trade<br />
Centerin pohjoistornin pohjoispuoleen kello 8.46<br />
paikallista aikaa (Suomessa 14.46). Useat TV-kanavat<br />
näyttivät suoraa kuvaa onnettomuuspaikalta.<br />
Törmäyksen syystä ei aluksi ollut varmuutta, mutta<br />
United Airlinesin lennon 175 törmätessä etelätorniin<br />
kello 9.03 tekojen tahallisuus alkoi olla ilmeistä.<br />
Molemmat WTC:n 110-kerroksiset tornit leimahtivat<br />
liekkeihin ja myöhemmin romahtivat, etelätorni<br />
kello 09.54 ja pohjoistorni kello 10.28.<br />
Puoli tuntia toisen törmäyksen jälkeen American<br />
Airlinesin lento 77 törmäsi Pentagoniin 9.37. Osa<br />
Pentagonista tuhoutui. Neljäs kaapattu kone United<br />
Airlinesin lento 93, putosi pellolle Pennsylvaniassa<br />
lähellä Shanksvillea. Teorian mukaan kone putosi<br />
matkustajien ja miehistön ryhtyessä kamppailemaan<br />
koneen kaappaajia vastaan. Yhdestäkään kaapatusta<br />
lentokoneesta ei ollut henkiinjääneitä.<br />
Raporttien mukaan joka koneessa oli useampia<br />
kaappaajia, joista yhteensä 19 tunnistettiin. Nimetyistä<br />
kaappareista ainakin 7 on edelleen elossa [1]<br />
(http://www.whatreallyhappened.com/hijackers.<br />
html), mikä ei kuitenkaan ole saanut FBI:tä korjaamaan<br />
tiedonantoaan. Teorioiden mukaan kaappaajat<br />
ottivat koneet haltuunsa uhkaamalla pahviveitsillä<br />
ja ainakin yhdessä koneessa jonkinlaisella kaasulla.<br />
Ainakin kahdessa koneessa kaappaajat väittivät<br />
pitävänsä hallussaan pommeja. Jotkin matkustajista<br />
pystyivät soittamaan puheluja kaapatuista lentokoneista.<br />
Välittömästi tapahtuman jälkeen Yhdysvallat ja<br />
monet muut maat asettivat voimaan turvatoimia lisähyökkäysten<br />
estämiseksi, Yhdysvalloissa julistettiin<br />
täydellinen siviili-ilmailun kielto syyskuun 13.<br />
päivään asti. Myös Lontoossa asetettiin samanlainen<br />
rajoitus.<br />
Iskuilla oli merkittäviä poliittisia seurauksia. Monissa<br />
maissa kovennettiin terrorismin vastaisia lakeja<br />
jopa niin rajusti, että viranomaisten toiminnan<br />
nähtiin rajoittavan kansalaisoikeuksia. Pian iskujen<br />
jälkeen kiireellä valmisteltu USA PATRIOT -laki<br />
(Uniting and Strengthening America by Providing<br />
Appropriate Tools for Intercepting and Obstructing<br />
Terrorism) antoi viranomaisille oikeuden pidättää<br />
kansalliseksi uhaksi oletetun ulkomaalaisen henkilön<br />
määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä<br />
tai oikeuksia. Tämä mahdollistaa Taliban- ja al<br />
Qaida -epäiltyjen pidon Kuubassa Guantanamon<br />
vankileirillä.<br />
Lisätietoja hyökkäysten suunnittelusta saatiin kahden<br />
al Qaidan jäsenen, Khalid Shaikh Mohammedin<br />
ja Ramzi Binalshibhin, pidätyksen jälkeen. Kuulustelujen<br />
perusteella Khalid Mohammed oli hyökkäysten<br />
pääsuunnittelija. Hyökkäykseen kuului useita<br />
muitakin kohteita, mutta Osama bin Laden rajoitti<br />
kaapattavien koneiden määrän neljään.<br />
Neljännen koneen määränpäänä oli Capitol, Yhdysvaltain<br />
kongressin rakennus. Valkoista taloa pidettiin<br />
liian pienenä ja vaikeasti osuttavana kohteena.<br />
Kaappaajia oli tarkoitus olla 20, mutta Ramzi Binalshibhin<br />
pääsy maahan kiellettiin. Toisena ehdokkaana<br />
oli Zacarias Moussaoui, mutta al Qaida piti häntä<br />
epäluotettavana. Hänellä olisi saattanut olla osuus<br />
sarjassa jatkoiskuja, joita ei koskaan suoritettu. Zacarias<br />
Moussaouilla oli tiettävästi yhteys Yhdysvaltalaiseen<br />
Nick Bergiin, jonka sähköpostitilin tunnukset<br />
hänellä oli hallussaan.<br />
Zacarias Moussaouin pidätys 16. elokuuta 2001<br />
pakotti kaappaajat nopeuttamaan suunnitelmiaan.<br />
Kaappaaja Mohammed Atta ilmoitti Ramzi Binalshibhille<br />
salakielisellä puhelinsoitolla iskun lopullisen<br />
päivän, 11. syyskuuta.<br />
65
Change language