aakusti
Aakusti 4/2009 (PDF)
Aakusti 4/2009 (PDF)
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lemetissä, Kelivaarassa ja Lavajärvellä.<br />
Talvisodan historia-kirjan (Sotatieteen<br />
laitos, XVI:3, WSOY 1978) mukaan IV<br />
armeijakunta ryhmittyi vuoden vaihteessa<br />
1939/40 uudelleen taisteluosastoiksi. Isäni<br />
ErP 8 oli osa TstOs Mehiläistä ja sen ryhmä<br />
Keihästä. Tehtäväksi määrättiin hyökkäys<br />
Lemettiin, jolloin suuri vihollisen<br />
joukko jäisi saarroksiin.<br />
Taistelut alkoivat loppiaisena 1940. Viisi<br />
vuorokautta myöhemmin yötä päivää<br />
jatkuneet taistelut johtivat tavoitteen saavuttamiseen.<br />
Vihollisjoukot olivat saarroksissa<br />
eivätkä enää pyrkineet etenemään<br />
kohti Sortavalaa ja edelleen saartamaan<br />
Kannaksen suomalaisia taistelujoukkoja.<br />
Viestikeskus sai nimen Motti<br />
Isäni toimi Lemetin taisteluiden käynnistyessä<br />
TstOs:n ja Ryhmän viestiupseerina.<br />
Tuolle alueelle pystytettiin viestikeskus<br />
ja sille annettiin peitenimeksi<br />
Motti. Pidän varsin luontevana, että juuri<br />
24 vuotta täyttänyt Metsähallituksen Loimolan<br />
hoitoalueen metsänhoitaja antoi<br />
tuon nimen, josta sitten muodostui yleisesti<br />
käytetty sotilastermi – ja myöhemmin<br />
laajemminkin käytetty sana.<br />
Motin käyttöä kirjallisuudessa<br />
Ensimmäisenä tuon ajankohdan ja paikan<br />
ilmaisi everstiluutnantti Aksel Suvantola<br />
Sotilasaikakausi-lehdessä vuonna<br />
1952 muistellessaan Motti-sanan alkuperää.<br />
Simo Hämäläisen Sotilasslangin sanakirjassa<br />
10 vuotta myöhemmin on lueteltu<br />
tammikuun puolivälin jälkeisiä päivämääriä,<br />
jolloin eri henkilöt muistelevat sanan<br />
kuulleensa tai sitä käyttäneensä puhelimessa.<br />
Kirjallinen lähde näistä muisteluista<br />
on esimerkiksi pakinoitsija nimimerkki<br />
Serp pari vuotta myöhemmin ilmestyneessä<br />
sanomalehdessä.<br />
Varhaisin tarkka kirjallinen merkintä<br />
Motti-sanan käytöstä on sotapäiväkirjoissa<br />
24.1.1940 kello 16, jolloin TstOs Mehiläinen<br />
(13. D:n) antoi käskyn mm ErP 8:<br />
Lemetin motti on nyt turistikohde.<br />
lle ”tiedustella mottien paikat.” Motti-sanan<br />
on siis tuolloin jo vakiintunut Lemetin<br />
tienoilla taistelevien joukkojen sanastoon.<br />
Selkeästi asia ilmaistaan Woldemar<br />
Hägglundin elämänkerrassa (Eeva-Liisa<br />
Ahtiainen: Woldemar Hägglund, Kollaan<br />
kenraali, Otava 2009, sivut 205 – 211):<br />
”Sana (motti) syntyi Syskyjärveltä johtaneen<br />
tien varteen rakennetusta puhelinkeskuksesta<br />
joka sai peitenimen ”Motti”<br />
– halkokuutio…<br />
Motti syntyi lähellä Lemetin ympäristössä<br />
olleita vihollisjoukkoja, ja kun nämä<br />
joutuivat saarroksiin, ruvettiin Lemetin<br />
saarretusta joukosta käyttämään mottisanaa.<br />
Puskaradion levityksessä motti<br />
yleistyi tarkoittamaan kaikkia saarrettuja<br />
joukkoja.<br />
Aksel Suvantola toteaa Motti-sanan<br />
merkityksen muuttumisesta edellä mainitussa<br />
artikkelissaan ”..ei näitä asioita<br />
ehtinyt ajattelemaan, kun oli muutakin tekemistä<br />
ja vähäinen vapaa-aika oli käytettävä<br />
nukkumiseen.”<br />
Esko Länsimies,<br />
professori emer., Kuopio<br />
AAKUSTI 4/2009 11