aakusti

Suomen sodan ajan marssi
1808 – 1809
Napoleonin valta lyö, Tilsitissä salatyö:
Venäjä saa Suomenmaan, Ruotsi sulkee Mannermaan.
Hyökkää Idän uhka tuo, Klingspor kutsuu joukot luo:
Viapori nyt jäädä saa, miehet pakoon marssittaa.
Marssii joukot kahtaalle mustan mielen suunnalle
kautta Savon Pohjanmaan, Oulu on jo vastassaan.
Esiin astuu Adlercreutz, häpeää ei kestää vois´:
Suomi ei nyt jäädä saa! Käännös päin! Mua seuratkaa!
Tulirinta harmaahaps, Ukko Lode Harjulan,
everstinä Herran eess´, siunaa sodan alkavan.
Luodinsuora luonteensa, Totuus, Oikeus lippunaan,
aina jälkeen taistelun uhreja käy hoivaamaan.
Kaikuu jo sodan tahti, Döbelnin lisämahti:
Siikajoki, Alavus, Lapualla suunta uus´!
Sandelsin on Savon tie, prikaatin myös taistoon vie:
Savon suunnan puhdistaa, Kuopion Malm valloittaa.
Rautavaaran rautainen, urhee Olli Tiainen
päällikkönä sissien, kauhu Itäkorpien!
Suojaa taustaa Sandelsin, sissijoukko liikkuvin,
Pielisrannan avoin tie, taistellen myös voiton vie.
Juhannus on taikayö, Sandels Duncker kilpaa lyö
kahden puolen Kallaveen, Toivalaan taas valleilleen.
Itä lisää lyö iestä, taudit lyö Suomen miestä:
Oravaisten murtuu tie, Sandelsinkin taapäin vie.
Koljonvirta kuohuva lupaa ei se luopua:
Prikaatilla Savonmaan sisu syttyy palamaan.
Syöksyy Itä sillalle, salamana Sven jo lyö!
Jyskää tykit Sandelsin: Dolgorukin päättyy työ!
Vaikka vaihtaa Itä, läns` Suomen yllä vuoroaan
Toivoo Suomi yhä viel`: Aamu kerran sarastaa.
Koljonvirta voittonsa viestinä vie tulevaan:
Suomelle kun sydän lyö, vieraat voimat voitetaan!
AAKUSTI 4/2009
Sanat: Hilja Merioja
Sävel: Riitta Hämeen-Anttila