aakusti
Aakusti 4/2009 (PDF)
Aakusti 4/2009 (PDF)
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Onpa herätelty raivaaja-aiheisen patsaan<br />
saamista kirkonkylän keskeiselle<br />
paikalle. Kiurukkaat ehtivät saada omansa<br />
kirkon edustalle.<br />
Verolla tasattiin kustannuksia<br />
Eniten siirtolaisia asettui Luhille, Lammakkeelle,<br />
Lahdenperälle, Karvasalmeen<br />
ja kirkonkylään Väärnin pappilan alueelle.<br />
Lapinlahden viljelys- ja asuntoviljelystiloista<br />
lähes puolet oli ns. kylmiä<br />
tiloja. Se tarkoittaa taloja, joilla valmista<br />
viljelysmaata oli enintään niin paljon, että<br />
sen tuoton voitiin katsoa vastaavan kymmenen<br />
prosenttia siitä tuotosta, mikä tilan<br />
koko maatalousmaan tuotto tuli olemaan<br />
täyteen tuotantokuntoon raivattuna.<br />
Siirtoväen sijoittamisen kustannusten<br />
tasaamiseksi koko kansalle joutuivat<br />
säädetyn lain mukaan omaisuuden luovutusveroa<br />
- ns. karjalaisveroa - kantasuomalaiset<br />
maksamaan 20 prosenttia<br />
omaisuudestaan.<br />
Muodostettavista tilatyypeistä suurin<br />
oli viljelystila, johon tuli kuulua maatalousmaata<br />
6 -15 ha ja lisäksi metsämaata.<br />
Kunnallisvaaleihin<br />
omana vaalipiirinä<br />
Heti sodan jälkeen pidettiin kunnallisvaalit,<br />
joihin siirtoväki osallistui omana<br />
vaalipiirinään. Äänioikeutettuja siirtolaisia<br />
Lapinlahdella oli 1158, mutta jostain syystä<br />
kunnan asioitten<br />
hoito ei<br />
vielä tuolloin<br />
kiinnostanut,<br />
koska äänest<br />
y s a k t i i v i -<br />
suus ylitti vaivoin 20 prosenttia.<br />
Tiedemiehiäkin siirtolaisten sopeutuminen<br />
uusiin oloihin on kiinnostanut.<br />
Otava julkaisi Heikki Variksen tutkimuksen<br />
siirtoväen sopeutumisesta jo<br />
vuonna 1952. Tutkimusta on myöhemmin<br />
jatkettu: Faina Jyrkilän tutkimusryhmä<br />
1970-luvulla selvitteli sopeutumista kylmillä<br />
ja lämpimillä tiloilla.<br />
Lapinlahtelaisten vertailuryhmänä tutkittiin<br />
Varsinais-Suomessa Perttelin pitäjään<br />
sijoitettuja karjalaisia.<br />
Hyvin o mänt`, totesivat Pertteliin sijoitetut<br />
karjalaiset.<br />
Jyväskylän yliopiston tutkija Arja Laitinen<br />
kertoi omista poikkitieteellisistä tutkimuksistaan.<br />
Hänen menetelmänään on<br />
Metsästä otettiin mies- ja hevosvoimin<br />
puuta, sahattiin ja veistettiin hirsiksi ja<br />
rakennettiin taloja ja eläinsuojia.<br />
Peltoa<br />
raivattiin<br />
ja suota<br />
kuokittiin<br />
miesvoimin<br />
noin 75 000<br />
hehtaaria.<br />
AAKUSTI 4/2009 19