Periglasiaalisten ilmiöiden alueellinen ... - Helda - Helsinki.fi

2. Periglasiaaliset ilmiöt
2.1 Geomorfologia tieteenalana
Geomorfologia tutkii maanpinnan muotoja ja niiden syntyyn vaikuttaneita prosesseja.
Perimmiltään muodot ovat peräisin veden ja kiven kierroista, rapautumisesta ja
sedimentaatiosta sekä tektoniikasta, eroosiosta ja ilmastosta (Huggett 2007: 31).
Alueellisella ja paikallisella tasolla tärkeimmät prosesseihin vaikuttavat tekijät voivat
olla vaikeita selvittää (Hjort 2006: 1). Geomorfiset prosessit mielletään usein
muuttumattomiksi, kunnes ne vaikuttavat jollakin, esimerkiksi katastrofaalisella tavalla
ihmisten elämään. Oikeastaan maisemat ja maanpinnan muodot voidaan katsoa olevan
jatkuvassa muutoksessa (Phillips 2009: 17). Pohjimmiltaan geomorfologia tutkii sitä,
miten maanpinnan muodot ja maisemat reagoivat muuttuviin olosuhteisiin ja erilaisiin
häiriötekijöihin. Myös se on tärkeää, miten geomorfinen prosessi kehittyy ilmaston,
ekosysteemin, maaperän sekä muiden ympäristötekijöiden kanssa (Phillips 2009: 28;
Tucker & Hancock 2010).
Yhä enemmän geomorfologisessa tutkimuksessa otetaan huomioon ihmisen ja
maanpinnan muotojen vuorovaikutus (Huggett 2007: 11). Ihmiset levittäytyvät
jatkuvasti marginaalialueille, joissa todennäköisyys joutua jonkin luonnon hasardin
vaikutuksen alaiseksi on suurempi. Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta on
maanvyöryjen esiintymisen mallintaminen (Dai & Lee 2002; Ermini et al. 2005; Carrara
& Pike 2008). Ihmiskunta muokkaa tänä päivänä niin paljon omaa elinympäristöään,
että Hooken (2000) mukaan ihminen on yksi tärkeimmistä geomorfisiin prosesseihin
vaikuttavista tekijöistä.
2.2 Periglasiaalinen viitekehys ja globaalimuutos
Termi periglasiaalinen viittaa erilaisiin kylmiin, ei-glasiaalisiin prosesseihin (French
2000: 41; French 2007: 5). Periglasiaalisilla alueilla maiseman kehitystä ohjaavat
pääosin maaperän jäätymis-sulamismekanismit niin sanotussa aktiivikerroksessa, joka
on kesäisin sulava osa jäätyneestä maaperästä (Washburn 1979: 57; Andrė 2003: 149).
Tärkein yksittäinen muotoja synnyttävä prosessi on roudan toiminta. Taulukossa 1 on
esitetty eräs periglasiaalisten prosessien luokittelu perustuen Frenchin (2007) teokseen.
6