lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...
lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...
lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
76<br />
Lapin ELYn <strong>infrahankinnan</strong> <strong>kehittäminen</strong>...<br />
kirjastoista että erilaisista tarkentavista asiantuntijahaastatteluista saamani materiaalit.<br />
Edellä mainittua erilaisten aineistojen ja materiaalien keruumenetelmää sekä<br />
niiden käyttämistä samassa tutkimuksessa kutsutaan myös aineistotriangulaatioksi<br />
(Eriksson–Koistinen 2005, 27, 42; Laine ym. 2007, 23–24). Muita triangulaatiomuotoja<br />
ovat menetelmä-, teoria-, tutkija- sekä kerrannaistriangulaatiot (Laine ym. 2007,<br />
24–26). Mielestäni nämä muut triangulaatiomuodot eivät soveltuneet tutkimukseni<br />
tarkoitukseen. Edellä mainitun tietoperustan ja aineistopohjan avulla pyrin saamaan<br />
riittävän laajapohjaista, yksityiskohtaista sekä luetettavaa tietoa tutkimustani varten.<br />
Tapaustutkimus koetaan yleensä haasteelliseksi ja työlääksi sen moninaisen kysymyksenasettelun<br />
sekä laajan että erilaisen aineiston vuoksi. Lisäksi tapaustutkimus<br />
on toistuva ja tarkentuva sekä hyvin monivaiheinen prosessi, joka ei aina etene ihan<br />
suunnitellusti. Tutkija käy läpi eri vaiheita, palaa tarkentaen takaisin, keskusteluttaa<br />
kerättyä monipuolista aineistoa sekä kehittää vuoropuhelua tieto- ja kokemusperustan<br />
välillä. Tapaustutkimusta on myös arvosteltu siitä, että sillä ei pystytä tekemään<br />
tilastollisia yleistyksiä. Eriksson ja Koistinen viittaavat Staken v. 1995 teokseen, jonka<br />
mukaan tapaustutkimuksen päätarkoituksena onkin tuottaa yksityiskohtaista tarkentavaa<br />
tietoa aiheesta itse tapauksen avulla, joten se on tärkeä ymmärtää perusteellisesti<br />
itsessään. (Eriksson–Koistinen 2005, 19, 34, 43.) Kuitenkin yleistämiseen<br />
pyrittäessä on tutkimuksen primaarina tavoitteena erittelevä ja analyyttinen yleistäminen<br />
eli teorioiden yleistäminen sekä laajentaminen. Hyvin kuvattu ja käsitteellistetty<br />
tutkimus sekä tapauksen huolellinen erittely antavat mahdollisuuden yleistämiseen.<br />
Tulosten vertailu antaa myös mahdollisuuden kyseistä tutkimusta laajempaan<br />
hyödyntämiseen sekä ns. tulosten siirrettävyyteen. (Aaltola–Valli 2007a, 189.) Lisäksi<br />
triangulaation soveltaminen laajapohjaisella aineistolla sekä ymmärrys siitä, mistä<br />
kyseinen tapaus on tapaus, mahdollistavat yleistämisen (Laine ym. 2007, 27, 133).<br />
4.2 Kvalitatiivinen tutkimus<br />
Kvalitatiivisen tutkimuksen muina termeinä käytetään sanoja laadullinen, ymmärtävä,<br />
pehmeä ja ihmistutkimus (Tuomi–Sarajärvi 2009, 23). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa<br />
on erilaisia variaatioita aineiston tiedonkeruuseen, analyysimenetelmiin sekä tulkintoihin<br />
liittyen (vrt. luku 4.4), joten tutkimusta voi tehdä monin tavoin. Laadullinen<br />
tutkimus onkin aina yksilöllinen versio tutkittavasta aiheesta, mikä mahdollistaa<br />
differentit ratkaisut. Tutkimuksen ominaisuuksiin kuuluu myös mm. tutkittavien eri<br />
näkökantojen huomiointi, aineistolähtöisyys ja sen laadullis-induktiivinen eli yksittäisestä<br />
yleiseen päättelevä analyysi, sekä järjestelmällisyys. Lisäksi tutkijan pitäisi pyrkiä<br />
tutkimuksessaan etenemään ilman ennakko-oletuksia tutkimuksen tuloksista, toisin<br />
sanoen tulisi pyrkiä ns. hypoteesittomuuteen. (Saaranen-Kauppinen–Puusniekka<br />
2009, 3, 5, 12, 14.) Kvalitatiivista tutkimusta pidetään myös prosessina ja oppimistapah-
Change language