24.04.2013 Views

lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...

lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...

lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

90<br />

Lapin ELYn <strong>infrahankinnan</strong> <strong>kehittäminen</strong>...<br />

L-puolen <strong>palvelun</strong>tuottajilla ei ole tietoa ELY-kokonaisuudesta eli mitä kaikkea ELYkeskus<br />

hoitaa. He eivät tunne riittävän hyvin vastuualueiden toimintaa, koskien erityisesti<br />

Y-puolta ja sen hankkeita. Palveluntuottajat kokevat Y-puolen olevan tulevien<br />

hankintojen osalta selkeä mahdollisuus. Kuitenkin tilaajan olisi saatava rivinsä<br />

kuntoon erityisesti hankintatoimen yhdistämisessä. Aluehallinnon uudistuksessa<br />

ei heidän mielestään ole mitään järkeä, jolleivät L- ja Y-vastuualueet yhdistä toimintojaan.<br />

Valtakunnallisestikin ollaan menossa yhteisiin hankintayksiköihin ja isoihin<br />

organisaatiokokonaisuuksiin, joten jatkossa voi olla yksi tilaaja, jonka sisällä kaikki<br />

työt tilataan. Kulttuurieroja pidettiin huimina, joten <strong>palvelun</strong>tuottajien mielestä yhdistyminen<br />

tulee kestämään kauan, eikä näy heti selkeänä asiana heidän näkökulmastaan.<br />

Näistä johtuen L- ja Y-puolen pitäisi määritellä yhteiset tavoitteet.<br />

5.1.2 isot yhteiset hankkeet<br />

Laajoihin ja pitkäkestoisiin yhteisiin hankkeisiin <strong>palvelun</strong>tuottajat suhtautuivat hiukan<br />

eri tavoin. Valtakunnallisista toimijoista esimerkiksi konsultit, voisivat toimittaa<br />

koko hankintaketjun, toimialasta riippumatta, esimerkiksi maankäytön suunnittelusta<br />

aina rakennuttamiseen saakka ns. ”avaimet käteen” -periaatteella. Joka<br />

tapauksessa hankkeiden pitäisi olla sellaisia, että siellä on monipuolista työtä ja<br />

osaamista, koko infran hallintaa, jotta toimintaa pystyisi kehittämään. Näissä hankkeissa<br />

aikatauluttaminen on omissa käsissä, jolloin pystytään hyödyntämään materiaali-<br />

ja alihankintaa. Laajemmissa projektikokonaisuuksissa resurssien saatavuus<br />

voi kuitenkin tuottaa ongelmia erityisesti pienillä ja keskisuurilla (pk) yrityksillä.<br />

Valtakunnallisilla ja isoilla toimijoilla osaavien resurssien puute ei kuitenkaan olisi<br />

ongelma. Palveluntuottajat käyttävät näissä hankinnoissa verkostoitunutta toimintaa<br />

eli yhteistyöverkkoa, jota he pitivät yleensäkin hyvänä asiana ja joka edellyttää<br />

myös sitoutumista yhteistyöhön. Yhteistyö, jopa valtakunnallisella tasolla, antaa<br />

mahdollisuuden näyttää yritysten osaamisen tason, joka myös kehittyy tällaisten<br />

hankintojen kautta. Erikoistuneet yritykset toimivat yhdistelmähankkeissa yleensä<br />

alihankkijoina, esimerkiksi materiaalien toimittajina.<br />

Heikkoutena pitkissä sopimuksissa, esimerkiksi 3-5 vuotta, pidettiin mahdollista<br />

konsultin vaihtumista, mikä aiheuttaa erimielisyyttä toiminnassa. Lisäksi jos yritys<br />

ei ole päässyt mukaan hankkeeseen, niin menee pitkä aika, ennen kuin seuraavan<br />

kerran pääsee ”rinkiin” mukaan. Erityisesti pienet, ja osa keskisuuristakin yrityksistä,<br />

olivat huolissaan siitä, etteivät he pääse koskaan kiinni tällaisiin laajoihin ja yhteisiin<br />

hankkeisiin mm. vähäisistä resursseista (henkilöstö ja kalusto) johtuen. Osa pienistä<br />

yrityksistä piti suuriin kokonaisuuksiin siirtymistä jopa tuhoisana toimintana,<br />

ja joka rajoittaa kilpailua. Kuitenkin yhtenä keinona he pitivät yhteistyötä muiden<br />

yritysten kanssa toimimalla verkostoitumisen kautta esimerkiksi alihankkijoina.<br />

Lisäksi pieniä hankkeita ei saa unohtaa, vaan niitä tulee olla tarjolla ”täyteurakoina”,<br />

joilla paikataan työtilannetta. Ns. sisääntulo-, tai alalletulourakoita ja -toimeksianto-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!