lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...
lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...
lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
90<br />
Lapin ELYn <strong>infrahankinnan</strong> <strong>kehittäminen</strong>...<br />
L-puolen <strong>palvelun</strong>tuottajilla ei ole tietoa ELY-kokonaisuudesta eli mitä kaikkea ELYkeskus<br />
hoitaa. He eivät tunne riittävän hyvin vastuualueiden toimintaa, koskien erityisesti<br />
Y-puolta ja sen hankkeita. Palveluntuottajat kokevat Y-puolen olevan tulevien<br />
hankintojen osalta selkeä mahdollisuus. Kuitenkin tilaajan olisi saatava rivinsä<br />
kuntoon erityisesti hankintatoimen yhdistämisessä. Aluehallinnon uudistuksessa<br />
ei heidän mielestään ole mitään järkeä, jolleivät L- ja Y-vastuualueet yhdistä toimintojaan.<br />
Valtakunnallisestikin ollaan menossa yhteisiin hankintayksiköihin ja isoihin<br />
organisaatiokokonaisuuksiin, joten jatkossa voi olla yksi tilaaja, jonka sisällä kaikki<br />
työt tilataan. Kulttuurieroja pidettiin huimina, joten <strong>palvelun</strong>tuottajien mielestä yhdistyminen<br />
tulee kestämään kauan, eikä näy heti selkeänä asiana heidän näkökulmastaan.<br />
Näistä johtuen L- ja Y-puolen pitäisi määritellä yhteiset tavoitteet.<br />
5.1.2 isot yhteiset hankkeet<br />
Laajoihin ja pitkäkestoisiin yhteisiin hankkeisiin <strong>palvelun</strong>tuottajat suhtautuivat hiukan<br />
eri tavoin. Valtakunnallisista toimijoista esimerkiksi konsultit, voisivat toimittaa<br />
koko hankintaketjun, toimialasta riippumatta, esimerkiksi maankäytön suunnittelusta<br />
aina rakennuttamiseen saakka ns. ”avaimet käteen” -periaatteella. Joka<br />
tapauksessa hankkeiden pitäisi olla sellaisia, että siellä on monipuolista työtä ja<br />
osaamista, koko infran hallintaa, jotta toimintaa pystyisi kehittämään. Näissä hankkeissa<br />
aikatauluttaminen on omissa käsissä, jolloin pystytään hyödyntämään materiaali-<br />
ja alihankintaa. Laajemmissa projektikokonaisuuksissa resurssien saatavuus<br />
voi kuitenkin tuottaa ongelmia erityisesti pienillä ja keskisuurilla (pk) yrityksillä.<br />
Valtakunnallisilla ja isoilla toimijoilla osaavien resurssien puute ei kuitenkaan olisi<br />
ongelma. Palveluntuottajat käyttävät näissä hankinnoissa verkostoitunutta toimintaa<br />
eli yhteistyöverkkoa, jota he pitivät yleensäkin hyvänä asiana ja joka edellyttää<br />
myös sitoutumista yhteistyöhön. Yhteistyö, jopa valtakunnallisella tasolla, antaa<br />
mahdollisuuden näyttää yritysten osaamisen tason, joka myös kehittyy tällaisten<br />
hankintojen kautta. Erikoistuneet yritykset toimivat yhdistelmähankkeissa yleensä<br />
alihankkijoina, esimerkiksi materiaalien toimittajina.<br />
Heikkoutena pitkissä sopimuksissa, esimerkiksi 3-5 vuotta, pidettiin mahdollista<br />
konsultin vaihtumista, mikä aiheuttaa erimielisyyttä toiminnassa. Lisäksi jos yritys<br />
ei ole päässyt mukaan hankkeeseen, niin menee pitkä aika, ennen kuin seuraavan<br />
kerran pääsee ”rinkiin” mukaan. Erityisesti pienet, ja osa keskisuuristakin yrityksistä,<br />
olivat huolissaan siitä, etteivät he pääse koskaan kiinni tällaisiin laajoihin ja yhteisiin<br />
hankkeisiin mm. vähäisistä resursseista (henkilöstö ja kalusto) johtuen. Osa pienistä<br />
yrityksistä piti suuriin kokonaisuuksiin siirtymistä jopa tuhoisana toimintana,<br />
ja joka rajoittaa kilpailua. Kuitenkin yhtenä keinona he pitivät yhteistyötä muiden<br />
yritysten kanssa toimimalla verkostoitumisen kautta esimerkiksi alihankkijoina.<br />
Lisäksi pieniä hankkeita ei saa unohtaa, vaan niitä tulee olla tarjolla ”täyteurakoina”,<br />
joilla paikataan työtilannetta. Ns. sisääntulo-, tai alalletulourakoita ja -toimeksianto-