lapin elyn infrahankinnan kehittäminen palvelun - Rovaniemen ...

Kari Parikka
Workshop-tilaisuus on luova, innovatiivinen ja vuorovaikutteinen ryhmätyömenetelmä,
jossa eri toimijoiden näkökulmat tulevat esille ja johon liittyy myös voimakas
intuition elementti. Tilaisuuden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon
ideoita, joista pyritään saamaan kaikki oleellinen irti. Mitä enemmän ideoita on
saatu kerättyä, niin sitä helpompaa on niiden yhdistely hyvän idean löytämiseksi
(Reunanen 2007, 203). Vastaavanlaisista menetelmistä löytyy paljon samantapaista,
mutta myös erilaista ja toisiaan täydentävää kirjallisuutta, sekä tietoa Internetissä.
Näitä menetelmiä on myös mahdollista soveltaa käytäntöön monin eri tavoin.
Mielestäni tunnetuimpina Workshop-tyyppisinä ryhmätyötapoina voidaan pitää
mm. aivoriihiä, työpajaa ja tuumatalkoita. Workshopin suomennoskin on työpaja,
työryhmä, verstas ja korjaamo (Google kääntäjä 2010). Lisäksi Workshop on mielestäni
Suomessa käytetty englanninkielinen ja nykyaikainen yleisnimike osallistavista
ryhmäideointimenetelmistä.
Reunasen mukaan ideointi vaatii osallistujien asiantuntemuksen lisäksi luovaa
ajattelua, joka onnistuu paremmin aiheista, jotka he tuntevat perusteellisesti. Siksi
asiantuntijoiden ideat ovatkin luotettavampia kuin ulkopuolisten osallisten. Lisäksi
ideointi sujuu myös paremmin, kun sen sytyttäminen ja virittäminen osataan oikealla
lailla käynnistää. Luova ideointi liitetään usein aivoriiheen tai vastaavanlaisiin
menetelmiin, kuten tuumatalkoisiin ja tuplatiimiin, joissa osallistujia kannustetaan
esittämään jopa hullujakin ideoita. Lisäksi tällaisten ryhmäideointien tärkeimpänä
sääntönä on kritiikin kieltäminen. Näin tottumatonkin saadaan ”kynnystä madaltamalla”
ideointiin mukaan. Kun henkilöitä kutsutaan ideoimaan, niin samalla se on
myös viesti siitä, että heidän ideansa otetaan huomioon. (Reunanen 2007, 5, 128–129,
168, 199–200, 204–205.)
Esimerkiksi tunnetuimpana menetelmänä käytetyn aivoriihen (brainstorming
eli aivomyrsky) on kehittänyt yhdysvaltalainen Alex Osborn yli 70 vuota sitten
(Solatie–Mäkeläinen 2009, 132–133). Aivoriihi kehittää osallistujien itseluottamusta
omiin luoviin kykyihinsä, parantaa kuuntelutaitoa ja toisten ideoiden arvostusta
sekä kykyä tuottaa yksilöllisiä ja tasokkaita ideoita ongelmanratkaisutaidon osana.
Aivoriihi sopii ongelmiin, jotka ovat selkeästi rajattuja, konkreettisia ja joihin
löytyy monenlaisia ratkaisuja. Ongelman taustat voidaan antaa osallistujille muutamaa
päivää ennen istuntoa. Lisäksi osallistujille on ilmoitettava ongelman myöhemmästä
käsittelystä. Ryhmällä on puheenjohtaja, joka huolehtii vapaan ilmaisun
sallivasta ja turvallisesta ilmapiiristä, aktiviteetin ylläpidosta sekä toimintaohjeiden
noudattamisesta. Ryhmällä on myös sihteeri, joka kirjaa kaikki syntyvät ideat muistiin.
Lisäksi aivoriihen säännöt on kerrattava ennen istuntoa ja taukoja on pidettävä
riittävästi. Menetelmän tarkoituksena on saada 4–10 henkilön ryhmä aktiiviseksi ja
tuottamaan paljon luovia ideoita, jolloin kaikki ”villitkin” ideat kirjataan ylös yksilö-
ja ryhmätyöskentelyvaiheissa. Kritiikkiä siirretään ja rohkaistaan spontaaniin ide-
79