Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2000:
Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2000:
Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2000:
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
69<br />
3. MERKITTÄVIEN JA KALLIIDEN LÄÄKKEIDEN MÄÄRITTE-<br />
LY JA HARVINAISLÄÄKKEIDEN KORVATTAVUUSKYSYMYS<br />
Selvitysmiehen kolmas tehtävä oli selvittää i) merkittävien <strong>ja</strong> kalliiden lääkkeiden määrittely<br />
sekä ii) harvinaislääkkeiden korvattavuuskysymys.<br />
Sairausvakuutuslain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään merkittävistä <strong>ja</strong> kalliista<br />
lääkkeistä <strong>ja</strong> sairauksista, joiden hoidossa ne korvataan. Merkittävien <strong>ja</strong> kalliiden<br />
lääkkeiden korvaaminen peruskorvattunakin edellyttää erillisselvityksellä osoitettua<br />
riittävää hoidollista perustetta. Kansaneläkelaitos päättää, mitkä ovat ne erityiset käyttöaiheet,<br />
joilla näiden lääkkeiden korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltu ottaen<br />
huomioon lääkkeen hoidollisen arvon. Sairausvakuutusasetuksen mukaan näiden lääkkeiden<br />
tarve on aina osoitettava Kansaneläkelaitoksen päättämällä erillisselvityksellä<br />
(B-lausunto).<br />
Harvinaislääkkeet on määritetty Euroopan parlamentin <strong>ja</strong> neuvoston asetuksella. Suomessa<br />
harvinaislääkkeiden rekisteriä pitää Lääkelaitos. Varsinaisia harvinaislääkkeitä paljon<br />
enemmän meillä käytetään Suomessa rekisteröimättömiä eli erityisluvan varaisia lääkkeitä.<br />
Siksi selvitysmies on sisällyttänyt selvitystehtäväänsä myös näiden lääkkeiden<br />
korvattavuuskysymyksen.<br />
3.1. Merkittävien <strong>ja</strong> kalliiden lääkkeiden määrittely <strong>ja</strong> korvattavuus. Selvitysmiehen<br />
ehdotukset<br />
Selvitysmiehen näkemyksen mukaan kalliit <strong>ja</strong> vain erityisin käyttöaihein määrättävät<br />
lääkkeet tulisi perus- <strong>ja</strong> erityiskorvata lähtökohtaisesti samoissa sairauksissa <strong>ja</strong> samoin<br />
periaattein kuin muutkin lääkkeet. Näin korvausluokka määräytyisi a) sairauden laadun,<br />
b) lääkkeen tarpeellisuuden <strong>ja</strong> c) taloudellisuuden sekä d) hoidollisen arvon perusteella.<br />
Ehdotukset lääkeaineiden erityiskorvausluokkaan pääsemisen edellytyksistä <strong>ja</strong> arviointimenettelystä<br />
on tehty toisaalla tässä selvityksessä (ks. kohta .2., ss. 62-66).<br />
Selvitysmies ehdottaa:<br />
1) Koska "Merkittävät <strong>ja</strong> kalliit lääkkeet" korvataan kaikissa sairauksissa vain erityisin<br />
käyttöaihein, niistä tulisi käyttää nimikettä Kalliit <strong>ja</strong> vain erityisin käyttöaihein korvattavat<br />
lääkkeet.<br />
2) Kalliilla lääkkeellä tarkoitetaan tässä vähintään peruskorvaukseen oikeuttavaa lääkettä,<br />
josta asianmukaisessa lääketieteellisessä käytössä potilaalle syntyy vuosittain oikeus lisäkorvaukseen.<br />
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun peruskorvattavan lääkkeen vuosittainen<br />
omavastuu ylittää lisäkorvauskynnyksen, tämän ylittävältä osalta lääke on potilaalle ilmainen<br />
<strong>ja</strong> sen korvauksista kokonaisuudessaan vastaa Kansaneläkelaitos. Myös harvinaislääke tai<br />
erityisluvallinen lääke voi olla kallis lääke.<br />
Esim.<br />
Jos lääkkeen ostokertakohtainen omavastuu on 10 €, sen ylittävän osan omavastuu 40 % <strong>ja</strong> vuosittainen<br />
omavastuukatto 600 €, neljä kertaa vuodessa lääkettä ostettaessa lisäkorvauskynnys ylittyy, kun lääkkeen<br />
ulosmyyntihinta ylittää 1 540 € vuodessa. Näin keskimääräisellä vuosikulutuksella kalliin lääkkeen hintakynnykseksi<br />
käytännössä voitaisiin asettaa n. 1 500 € (~9 000 mk ) vuodessa.
Change language