suomen geologinen kartta geological map of finland - arkisto.gsf.fi

More documents

Recommendations

Info

Kuva 3. Mannerjaatikon liikuntosuunnat uurteiden (I), kourujen (2) ja kulutustahojen (3) rnukaan. Nuorernpi uurresuunta (4). Fig, 3. Directions of Pow of the continental ice sheet according to striae (l), groove (2) and directions oj erosion. Younger striation /rend (4). nen) samoin kuin pohjoinen suuntaus on havaituissa tapauksissa vanhempi kuin pohjoisluoteinen. Vastaavanlaiset kulutussuunnat nakyvat muuallakin laajoilla alueilla, lahinna Helsingin ymparistossa (Hyyppa 1950) ja Keravan karttalehden alueella (Virkkala 1959). Vanha lantinen suuntaus edustaa huomattavan voimakasta kulutusta, mika nakyy paikoin myos kallioiden kulutustahojen suuntauksesta. Paikallisten jaatikonliikuntojen osuus havaittujen uurteiden muodostamisessa lienee vahainen. Karttalehden lansiosassa, missa uurteiston suuntaus on hajanaisempi, on mahdollisesti kallioperan korkokuvalla ollut siihen vaikutusta samoinkuin jaatikoitymisen loppuvaiheessa Salpausselan muodostumiseen. Merkit em. lantisesta (lansiluoteisesta) kulkusuunnasta mahdollisesti nakyvat myos jaatikonvirtauksen kuljettamasta aineksesta. Karttalehden alueella on vahan hiekkakivea (kivilaskujen mukaan yleensa alle 1 %), tyypiltaan samaa kuin Satakun- nan hiekkakivi. Esiintymat voivat kuulua myos N-NW-liikesuunnan kivilajiviuh- kaan. Paaasiassa harjuaineksesta tehdyt kivilajilaskut osoittavat, etta kivilaji on yleensa lahipaikkaista, enintaan muutamia kilometreja kulkeutunutta. Jaatikon reunan suuntaisissa railoissa ovat kivet vesivirtausten mukana kulkeutuneet poikittain jaan virtaukseen verrattuna.
Kulutusmuodot osoittavat, etta viimeisen jaatikoitymisen aikana on aluksi vallinnut Iantinen jaatikonvirtaus ja voimakas jaatikkoeroosio. Kauimmin vallinnut suuntaus, johon liittyy voimakkain eroosio, on ollut pohjoisluoteesta, mutta ennen taman virtauksen loppuvaihetta on ollut pohjoinen virtaus. Se samoinkuin mahdollisesti vanha koillinen tulosuuntaus, jota ei ole voitu ajoittaa, on todennakoisesti myotaillyt ja kehitellyt nurroslaaksojen suuntauksia. Myos voimakkaimman pohjois- luoteisen jaatikon virtauksen ja kulutuksen suuntaus yhtyy Suomessa yleisimmin esiintyvien murroslinjojen suuntaukseen. (Vrt. Hiirme 1961). MAAPERAKERROSTUMAT Mannerjaatikossa tapahtuneiden liikuntojen tuloksena joutui kallioperasta kulutus- tuotteena syntynytta moreenia jaan sisaan. Jaatikon sulettua jai tasta aineksesta jaljelle moreenikerrostumia. Milloin moreeniaines joutui jaatikkorailoissa virranneiden sulamisvesien kuljettamaksi, lajittui ja kasaantui se harjuiksi. Moreenista huuhtoutu- nut hienoin aines kulkeutui sulamisvesien mukana ulapalle ja kerrostui muodostaen kerrallisia savia. MOREENI LEVINNEISYYS Moreeni on keskimaarin alueen toiseksi yleisin maalaji. Karttalehden itaosassa ovat laajimmat moreenialueet (kuva 4), mutta etela- ja kaakkoisosassa, paikoin myos Iannessa laajat savikot peittavat moreenialueita. Salpausselka katkaisee moreenialueen niilla seuduin, missa se kulltee. Maapinta-alasta moreenia on n 31 %. Yleisin se on Hirvihaaran ja Kaukalammen top. karttojen alueilla (51 ja 47 %). Paatemoreenien (n 2 200 kpl., keskim. pituus 170 m ja leveys 20 m) osuus moreenialasta on n 2 %. Moreeni on yleensa koko alueella pintaosaltaan huuhtoutunutta ja Itameren muinaisrantavaiheiden uudelleen kerrostamaa. Selvimmin huuhtoutuminen nakyy pohjamoreenialueella. Huuhtoutuneen kerroksen paksuus on yleensa 0.5-1 m. Se ilmenee usein moreeniseutujen ojaleikkauksissa silloin, kun pintaosan moreenimaisen aineksen alapuolella on savea. Lukuisat kalliopaljastumat moreeniseuduilla osoittavat myos moreenin huuhtoutumista. Usein huuhtoutumisvyohykkeide~~ alapuolella onkin pienialaisia lajittuneita rantakerrostumia. Huuhtoutuminen ei ole kuitenkaan levitellyt reunamoreeneja eika niiden pintarakennekaan yleensa ole ainakaan huomattavammin huuhtoutunutta. Moreenikerrostuman paksuus pohjamoreenialueella on keskimaaraisesti verraten ohut, mutta reunamoreenialueella huomattavasti paksumpi, Pohjamoreenialueella on tiuhassa kalliopaljastumia ja niiden reunaosia peittaa vain ohut moreenikerros. Notkelmissa, missa pohjamoreeni on paksumpaa, puuttuvat leikkaukset. Keslti-
Page 1 and 2: SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL
Page 3 and 4: ALKULAUSE Riihimaen karttalehti (20
Page 5 and 6: Alkulause .........................
Page 7 and 8: KORKEUSSUHTEET Alueen peruskarttoje
Page 9 and 10: Salpausselkien sijaintiin on todenn
Page 11: Taulukko 1. Kalliopaljastumien, maa
Page 15 and 16: Paatemoreenit kuuluvat paaasiassa s
Page 17 and 18: RAKENNE Pohjamoreeneille on tyypill
Page 19 and 20: e f Kuva 7. Diagrammeja alueen pohj
Page 21 and 22: Kuva 8. Yksinkertaistettu kallioper
Page 23 and 24: Kuva 10. Jaatikkojokien kerrostumie
Page 25 and 26: Salpausselan ulkopuolella ovat suur
Page 27 and 28: muodostumista edeltaneen verraten s
Page 29 and 30: Kuva 13. Rajarnaen tasanteen pulter
Page 31 and 32: Kuva 17. Jaatikon tyonnon merkkeja
Page 33 and 34: hlustasuon etelapuolella. Ridasjarv
Page 35 and 36: estanyt lohkeilleiden jaatikkokappa
Page 37 and 38: Kuva 21. Rantakerrostumien levinnei
Page 39 and 40: HIESU- JA SAVIESIINTYMAT LEVINNEISY
Page 41 and 42: Kuva 23. Kerrallista savea Mantsala
Page 43 and 44: Taulukko 4. Karttalehden alueen sav
Page 45 and 46: painanteisiin. Tallaisia suosikermi
Page 47 and 48: asti. Turpeen paksuuskasvun seurauk
Page 49 and 50: Kuva 28. Mustasuon (Hausjarvi) kerr
Page 51 and 52: Soita voidaan ottaa sellaisenaan vi
Page 53 and 54: ctta pohjavetta virtaa molemmille r
Page 55 and 56: Kuva 29. Lahteet (2 1 I/sek) ja koe
Page 57 and 58: Alue Peruskartta Nukarinharju .....
Page 59 and 60: Kuva 30. Lahde- ia kaivovesien omin
Page 61 and 62: Kuva 32. Lahdevesien kalium- ja nat
Page 63 and 64:
Salpausselan muodostuminen on toden
Page 65 and 66:
I I I I Litorlna 1 I I I ; I 1 I I
Page 67 and 68:
Mannerjaatikon paineen alaisena muo
Page 69 and 70:
Taulukko 6. Betonin hicnon runkoain
Page 71 and 72:
Kuva 39. Muutarnien tienrakennukses
Page 73:
Rontgendiffraktiomenetelma11a orien
Page 77:
RIIHIMAKI, niiyte 50/RT/61 . DTA -
Page 80 and 81:
Taulukko 8 . Eraita Riihimaen kartt
Page 82 and 83:
H~csulajile 0002-0,02mm 10 20 30 Hi
Page 84 and 85:
Table 1 shows the distribution of c
Page 86 and 87:
GLACIOFLUVIAL ACCUMULATIONS Fig. 10
Page 88 and 89:
having been formed during the Balti
Page 90 and 91:
An analysis of the bog deposits pro
Page 92 and 93:
till (25 samples) was 6.44 and the
Page 94 and 95:
OKKO, V. (1957a) On the thermal beh
show all

suomen geologinen kartta geological map of finland - arkisto.gsf.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?