Tutkimusraportti 192 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Tutkimusraportti 192 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Tutkimusraportti 192 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, <strong>Tutkimusraportti</strong> <strong>192</strong> – Geological Survey of Finland, Report of Investigation <strong>192</strong>, 2011<br />
Puumalan kartta-alueen kallioperä<br />
Kuva 28. Puumalan kartta-alueen granitoidien TAS-diagrammi (Cox ym. 1979).<br />
Fig. 28. TAS diagram (Cox et al. 1979) for the granitoids of the Puumala map sheet area.<br />
6.3.2 Granitoidit<br />
Granitoideja analysoitiin seuraavasti: kahdeksan<br />
edustaa synorogeenista kiviä ja yhdeksän näytettä<br />
on otettu myöhäisorogeenisista graniiteista ja<br />
pegmatiiteista. Valtaosa Puumalan kartta-alueen<br />
granitoideista luokittuu TAS-diagrammilla granodioriiteiksi<br />
ja graniiteiksi (kuva 28), ja ne ovat<br />
kemialliselta luonteeltaan peralumiinisia (kuva<br />
29A). Käköveden batoliitin näytteistä pääosa<br />
on granodioriittisia (kuva 28), mutta eräs analysoitu<br />
kivi on dioriittinen vaikka maastossa se<br />
oli nimetty tonaliitiksi. Kuvan 28 perusteella<br />
Kyllölänsaaren tonaliitti sijoittuu granodioriitti-<br />
kenttään.<br />
Kuvan 28 diagrammilla osa ryhmästä ”muut<br />
granodioriitit ja tonaliitit” on yllättäen graniittikentässä<br />
korkeahkojen Na 2 O- ja SiO 2 -pitoisuuksien<br />
takia. Nämä kivet sisältävät kuitenkin suhteellisen<br />
vähän kalimaasälpää (1–10 %) ja K 2 O:ta<br />
(1,8–2,3 paino-%) tyypilliseen graniittiin verrattuna.<br />
Streckeisenin (1976) modaaliseen koostumuksen<br />
perustuvassa luokittelussa ne ovatkin<br />
granodioriitteja ja tonaliitteja. Tässä yhteydessä<br />
on hyvä muistaa, että TAS-diagrammia suositellaan<br />
lähinnä vulkaanisten kivien luokitteluun<br />
(Zanettin 1984) – keski- ja karkearakeiset syväkivet<br />
nimetään yleensä mineraalikoostumuksensa<br />
mukaan.<br />
39