suomen malmit, hyodylliset mineralit, kivet ja maala jit - arkisto.gsf.fi

viimeinen yritys, siIlä enempää ei luvattu antaa. Viimeisiä metrejä
viimeisillä rahoilla hirattaessa, 10 päivänä maaliskuuta 1910,
puhkaisi kaira rnaldaatan ylasyrjiln. Kairausta jatkettaessa
todettiin, että kuparimahi oli tällä kohdalla yhdeksän metrin
paksuinen. Tämiin menestyksen jälkeen oli helpompaa saada
varoja tutkimusten jatkamiseen. Useiden vuosien tutkimusten
peru*teella tiedämmenyt,
että malmilaatta
on 1äh~ kahden kilometrin
pituinen ja
että se ulottuu yli 250
metrin syvyyteen.
Malmin mätirä voidaan
laskea lähes
20 000 000 tonniksi,
mutta mahilaatan
alasyrjiiil ei ole vielä
tavattu, eibä liioin
sen länsipilätä. Kuva 62. Outokumpu ja sen rinteeiia oleva
Laaduitaan on rikestustehdas.
Outokummun kuparnilalmi
koko maldaatassa hyvin samanlaista, sisältäen M i/z %
kuparia, 27 % rautaa, 26 % rikkiä, noin 1 % sinkkiä, 0.1-0.2 %
kobolttia, noin 0.1 % nikkeliä ja 39 % SiO,. Sitäpaitsi sisiiltäil
malmi 1 g kultaa, 12 g hopeaa tonnia kohti. Tallainen malmi on
rikasta ja arvokasta. Kaivostyölle erinomaisen edullinen seikka
on lisäksi se, että mahilaatta on kaikkialla niin paksu, 4-6 m,
ettei tarvitse juuri eminkäh louhia malmin sivukiveä.
Kun Outokummun maimi oli löydetty Suomen valtionlaitoksen,
Geologisen toimikunnan toimesta, tuli valtio malmin valtaajana
omistajakal toiseen puoleen siitä ja toisen puolen omistajaksi
maanomistaja, toiminimi Hackman & Humpp. Monien alkuvaikeuksien
ja erilaisten vaiheiden jhlkeen valtio osti toisenkin
puolen itsellensa, ja vuonnrt 1928 alkoi v%rsinainen suurtuotanto,.
senjälkeen kun Outokmmun rinteelle oli rakennettu nykyaikainen
malmin rikastustehdas. Vuoden 1928 tuotanto, satatuhatta
tonnia raakamalmia vuodessa, on jatkuvasti noussut, niin että.
se 1936 oli 370 000 tonnia. Rikastustehdas valmisti aluksi kahta
tuotetta. Tiirypöydillä koottiin rihikiisu rikkirikasteeksi ja,