suomen malmit, hyodylliset mineralit, kivet ja maala jit - arkisto.gsf.fi
suomen malmit, hyodylliset mineralit, kivet ja maala jit - arkisto.gsf.fi
suomen malmit, hyodylliset mineralit, kivet ja maala jit - arkisto.gsf.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
naarmuttuu helposti kynnellä. Lienteänä <strong>ja</strong> vuoltavana se tun-<br />
tuu <strong>ja</strong> näyttää rasvaiselta. Talkki on valkea, vihertävä tai keller-<br />
tävä. Ominaispaino on 2.7.<br />
Talkkia tavataan meillä aineksena talkkiliuskeessa <strong>ja</strong> vuolu-<br />
kivessä. Talkkiesiintymiä on Suomessa Sotkamon Talvivaarassa,<br />
Vieremän pitäjässä, Polvijärven Solansaaressa, Juuan Nunnan-<br />
lahdella <strong>ja</strong> Outokummussa sekä monessa muussa paikassa Kar<strong>ja</strong>-<br />
lassa. Nykyisin saadaan takkia Suomessa vain Juuan Nunnan-<br />
lahden vuolukivestä. Vuolukivilouhimon jätekivistk eroitetaan<br />
Tammisuon talkkitehtaassa lähellä Viipuria talkki<strong>ja</strong>uhoa. Se ei<br />
ole aivan valkoista, kuten ensiluokkaisen talkki<strong>ja</strong>uhon pitäisi<br />
olla, vaan hieman harmaata. Sitä käytetiiän Suomen paperiteh-<br />
taissa. Puhdas talkki on arvokas luonnontuote, jota kkytetään<br />
lisiikkeeksi hyvään paperimassaan, talkki<strong>ja</strong>uhoksi, puisten kone-<br />
osien voiteeksi y. m.<br />
Kun talkki on hyvin pehmeä minerali, on sitä harvoin näky-<br />
vissä kallion pinnassa, koska se on siitä kulunut notkolle <strong>ja</strong> nämä<br />
ovat maan peittämiä. Sitä tavataan sen vuoksi louhintatöissä<br />
sattumalta. Itä-Suomen liuskealueilta voidaan vielä löytää arvok-<br />
kaitakin talkkiesiintymiä. Se on siellä usein yhteydessä tumman<br />
serpentinikiven kanssa.<br />
K a o 1 i n i. Kaolini on vesipitoista aluminisilikaattia,<br />
H,AlSi,O,. Kaolini esiintyy multamaisina massoina. Kovuus<br />
pieni, 2-2.5, mutta <strong>ja</strong>uhomaisessa aineessa ei sitä voi tuntea.<br />
Väri puhtaana valkoinen tai harmaa, mutta epäpuhtaat ovat pää-<br />
asiassa rautapitoisuuden vaikutuksesta keltaisia tai ruskeita.<br />
Kiilto on aina himmeä. Ominaispaino on 2.6. Kaolini haisee sa-<br />
velle, kun siihen hengittää. Kosteana on kaolini muovailtavaa<br />
kuten savi. Kestää sulamatta kovaakin kuumuutta.<br />
Kaolinia on tavattu Suomessa Soanlahdelta, Puolangalta,<br />
Kuusamosta <strong>ja</strong> Savukoskelta. Kaksi ensin mainittua paikkaa<br />
on löydetty kaivo<strong>ja</strong> kaivettaessa, sillä pehmeää multamaista<br />
kaolinia ei juuri voi tavata suorastaan maanpinnasta, vaan soran<br />
alta. Näitä esiintymiä on jonkun verran tutkittu, mutta vain<br />
Soanlahden kaolinia on toistaiseksi vähissä määrin käytetty tulen-<br />
kestäviin tiileihin y. m. Kaolinia voidaan vielä löytää, varsinkin<br />
Ita- <strong>ja</strong> Pohjois-Suomesta, useammistakin paikoista.<br />
Kaolini on arvokas aine, jota käytetään poslinin <strong>ja</strong> tulenkestä-<br />
vien tiilien y. m. sellaisten valmistukseen sekä täyteaineeksi halpoi-<br />
hin paperilaatuihin.
Change language