suomen malmit, hyodylliset mineralit, kivet ja maala jit - arkisto.gsf.fi

ovat johonkin tarkoitukseen h y ö d y 11 i s i ä m i n e r a 1 e j a,
jos ne esiintyvät siten, että ne voidaan eroittaa puhtaina toisista
niiden seurassa olevista mineraleista. Tavallisissa kivilajeissa ne
ovat niin toistensa seassa, ettei niiden eroittaminen helposti käy
päinsä. Puhdasta maasälpää tai kvartsia saadaan vain poikkeuk-
sellisen karkeista ja siksi myös harvinaisista kivilajeista.
Kukin minerali on joko jotain kemiallista alkuainetta tai muu-
tamien alkuaineiden yhdistystä. Esim. timantti sisältää vain yhtä
alkuainetta, hiiltä, kun taas kvartsi on silisiumin ja hapen yhdistys
ja kalkkisälpä taas sisältää kalsiumia, hiiltä ja happea. Mineralit
ja niistä muodostuneet kivilajit ja täten myös koko maan kallio-
kuori sisältävät etupäässä kahdeksaa kemiallista alkuainetta. Seu-
raava taulukko esittää luvut prosenteissa:
Happea. ............... 47. o 7 :(, Magnesiumia ...... 2. a o 0/ó
Silisiumia .............. 28.06 )) Natriumia ........ 2.43 H
Aluminia .............. 7. Q o )) Kaliumia ......... 2.4 5 ))
Rautaa ................ 4.43 B Muita alkuaineita . 1.82 )>
Kalsiumia ............. 3.4 a ,)
100.00 ?/,
Näiden alkuaineiden joukosta tapaamme siis vain pari hyödyl-
listä metallia, nimittäin aluminin ja raudan. Kaikki muut hyödylliset
metallit samoinkuin monet elolliselle luonnolle välttämättömät alku-
aineet (vety, hiili, fosfori ja rikki) sis&ltyvät noihin 1.82 prosenttiin.
Mitään hyödyllistä metallia ei ole tavallisissa kivissä niin suurissa
määrin, ettii niistä kannattaisi niitä valmistaa. Mutta onneksi on
kallioperässä, siellä täällä, sellaisia kokoumia, joissa on jotakin
hyödyllistä metallia niin paljon, että louliiminen ja metallin val-
mistaminen niistä kannattaa. Tällaisia kokoumia sanotaan m a 1-
meiksi.
Samoinkuin kivilajeissa on malmeissakin useimmiten useita eri
rnineralej a. Niitä mineralej a, joihin malmien hyödylliset metallit
sisältyvät, sanotaan m a 1 m i m i n e r a 1 e i k s i. Sitäpaitsi on
malmeissa myös arvottomia mineraleja, usein samoja, joita tava-
taan kivilajien aineksinakin, esim. kvartsia, kalkkisälpää tai jotain
muuta.
Miten paljon metallia malmimineralikokouman tarvitsee kul-
loinkin sisältää ollakseen malmia, eli toisin sanoen kelvatakseen
metallin valmistukseen, riippuu metallin arvosta, valmistuskustan-