murroslinjavaaitus km - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
murroslinjavaaitus km - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
murroslinjavaaitus km - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Saraisniemi Partala<br />
<strong>murroslinjavaaitus</strong> <strong>km</strong><br />
Kuva 85. Murroslinjavaaituksen tulokset 1938-1969 linjalta Säräis-<br />
niemi - Partala. Kuvaan on piirretty myös havaintoihin<br />
sovitetturegressiosuora ja Suutarisenmaankohoamiskartasta<br />
/2/ laskettu korkeuden muutoskäyrä.<br />
Kuvan 85 mukaan havaintoihin sovitettu regressiosuora ja Suutarisen<br />
maankohoamiskartasta /2/ laskettu korkeuden muutoskäyrä sopivat<br />
erittäin hyvin yhteen. Tulos todistaa, että regionaalisesti tarkas-<br />
teltuna maankohoaminen on ollut vaaitusalueella tarkasti Suutarisen<br />
maankohoamiskartan mukaista.<br />
Kun verrataan kuvassa 85 kiintopisteiden etäisyyttä regressiosuoras-<br />
ta, huomataan niiden olevan paikoin melko kaukana suorasta. Tämä<br />
voidaan tulkita siten, että linjan alueella on tapahtunut useita<br />
paikallisia lohkoliikuntoja, vaikka läheskään kaikkien kiintopistei-<br />
den korkeusmuutokset eivät yllä merkitsevälle tasolle. Merkitsevälle<br />
tasolle kohoavat seuraavat kiintopisteiden väliset korkeusmuutokset:<br />
1938-1969: korkeusmuutos 3832 - 3837 on erittäin merkitsevä<br />
korkeusmuutos 3850 - 3851 on merkitseva<br />
korkeusmuutos 3866 - 3869 on merkitseva.<br />
Seuraavassa esitetään kuvan 85 pohjalta eräs lohkoliikuntovaihtoehto:<br />
1 lohko käsittää kalliokiintopisteet 3821 ja 3829;<br />
II lohko laskee erittäin voimakkaasti kohti etelään. Siihen kuuluvat<br />
kiintopisteet 3830 - 3837.;<br />
II1 lohko kallistuu pohjoiseen. Siihen kuuluvat kiintopisteet 3842 -<br />
3850;<br />
IV lohko nousee melko tasaisesti. Lohko voidaan tulkita ulottuvan