murroslinjavaaitus km - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
murroslinjavaaitus km - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
murroslinjavaaitus km - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
- Pihlajalahti<br />
-<br />
-<br />
1954-1 977 ja 1977-1 988<br />
<strong>murroslinjavaaitus</strong> <strong>km</strong><br />
Kuva 28. Pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset 1954-1977 ja<br />
1977-1988. Havaintoihin on sovitettu regressiosuora ja<br />
lisäksi kuvaan on piirretty Suutarisen /2/ kartasta<br />
laskettu suora.<br />
Vaaitustulosten mukaan Pihlajalahden murroslinjavaaituksen alueella<br />
havaitutkorkeudenmuutoksetilmentävätmelkotasaista maankohoamista<br />
(havainnot lähellä regressiosuoraa), joka kuitenkin 1954-1977 on<br />
ollut selvästi voimakkaampaa kuin Suutarisen kartan mukaan voisi<br />
olettaa. Vuosien 1954-1977 korkeusmuutosten ja ruhjetulkinnan<br />
(piirustus 11) perusteella Pihlajalahden alueelta voi erottaa hieman<br />
poikkeavasti kohoavia lohkoja:<br />
1) Kiintopisteet 542123 ja 542122 sijaitsevat kahden NW-SE -suuntai-<br />
sen II luokan ruh j een ra jaamassa lohkossa, jonka halkaisee II1 luokan<br />
ruhje e.m. kiintopisteiden välistä. Varsinkin lohko, johon KP 542122<br />
kuuluu, näyttää kohonneen ympäröiviä lohkoja nopeammin.<br />
2) Kiintopisteet 542121 ja 542120 sijaitsevat II luokan ruhjeiden<br />
rajaamassa lohkossa, joka näyttäisi kohonneen hieman ympäristöään<br />
hitaammin. Molemmat kiintopisteet ovat maakivipisteitä, mutta niiden<br />
keskinäinen asema on säilynyt lähes muuttumattomana.<br />
Vuosien 1977 -1988 vaaitustulos viittaa (linja lyhyt) maankohoamisen<br />
yleistrendin jatkuneen muuttumattomana.<br />
/